TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 0 8

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 0 8

1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 Vuoden 2008 päätapahtumat olivat liittokokous Seinäjoella kevään koulutuspäivien yhteydessä ja syksyllä koulutuspäivät Vaasassa. LIITTOKOKOUS Liittokokous pidettiin Seinäjoella 11.3.2008. Kokouksessa oli osanottajia 24, (vuonna 2007 19), jotka edustivat 16 (14) jäsentä. Kokouksessa toimi puheenjohtajana hautaustoimen päällikkö Pekka Mäkinen Vaasan seurakuntayhtymästä. Liittokokous käsitteli sääntöjen edellyttämät asiat, joista tärkeimmät olivat vuoden 2007 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä vuoden 2008 talous- ja toimintasuunnitelma. Samalla vahvistettiin vuoden 2008 jäsenmaksut, jotka säilyivät ennallaan. Liittohallituksen erovuoroiset jäsenet olivat VTM Göran Lindström ja pastori Helena Turja, jotka valittiin uudelleen. Tuomo Vuontisjärven tilalle valittiin Rauman seurakunnan puutarhuri Jouni Laaksonen. Valittujen hallituskausi kestää vuoden 2011 liittokokoukseen saakka. Lisäksi hallituksen jäsen rehtori Tapani Erämajan kesken jääneen kaudelle valittiin pastori Pirjo Vatanen Vantaalta. Tilintarkastajiksi valittiin edelleen talousjohtaja Marketta Heinikangas Porista ja talouspäällikkö Matti Karjalainen Mikkelistä sekä varalle talouspäällikkö Pasi Perander Vantaalta ja talousjohtaja Tuula Kanervisto Raisiosta. HISTORIAA JA JÄSENISTÖ Liitto on perustettu 2.5.1889 Helsingissä. Liiton säännöt ja nimi ovat uudistuneet historian aikana kuusi kertaa. Viimeisin muutos eli nykyinen nimi ja säännöt on hyväksytty Seinäjoella 26.5.2000 pidetyssä liittokokouksessa. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nimen ja säännöt 6.6.2001. Alun perin tuhkahautauksen aikaansaamiseksi Suomessa perustettu yhdistys palvelee nykyään seurakuntien lisäksi kaikkia niitä tahoja, jotka työskentelevät hautaustoimintaan liittyvissä asioissa. Historiansa alkuvuosikymmeninä yhdistys on muodostunut henkilöjäsenistä. Vuonna 1944 perustettiin Helsinkiin paikallisosasto, jonka hallintaan siirrettiin Hietaniemen krematorio varoineen ja velkoineen. Samalla vuosikymmenellä perustettiin neljä muuta paikallisyhdistystä ja myöhemmin vielä muutamia lähinnä suurimmille paikkakunnille. Vuodesta 1986 alkaen myös seurakunnat ovat voineet liittyä liiton jäseniksi. Vuoden 2008 lopussa jäsenistö koostuu yhdestä säätiöstä, kahdesta yhdistyksestä ja 93 seurakunnasta/seurakuntayhtymästä. Lisäksi yhdistyksellä on yksi yhteistyöjäsen ja kunniajäsen. Kertomusvuoden aikana liittoon liittyi kaksi seurakuntaa, Loimaa ja Sonkajärvi ja liitosta erosi Ylöjärven seurakunta ja Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry.

2 Sääntöjen mukaan liittohallitus hyväksyy varsinaiset ja yhteistyöjäsenet. Kunniajäseneksi voi liitto liittohallituksen ehdotuksesta kutsua henkilön, joka erittäin kunnioitettavalla tavalla on toiminut liiton tarkoitusperien hyväksi. LIITTOHALLITUS toimikausi Puheenjohtaja: lakimiesasessori Jyri Klemola Jyväskylästä 2007-2009 Varapuheenjohtaja: VTM Göran Lindström Kauniaisista 2008-2010 Jäsenet: ylipuutarhuri Tuovi Lehtinen Vantaalta 2006-2008 pastori Pirjo Vatanen 2008-2008 talousjohtaja Katariina Bergbacka Iisalmesta 2007-2009 pastori Helena Turja Seinäjoelta 2008-2010 puutarhuri Jouni Laaksonen Raumalta 2008-2010 Vuoden 2008 liittokokouksen jälkeen liittohallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen talousjohtaja Jyri Klemolan Jyväskylästä. Kertomusvuoden aikana puheenjohtaja Jyri Klemola valittiin Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessoriksi. Liittohallitus on toimintavuoden aikana pitänyt seitsemän kokousta. Lisäksi liittohallituksen asettama koulutustyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Kokoukset on pyritty järjestämään taloudellisesti koulutuspäivien yhteyteen tai hyvien liikenneyhteyksien ulottuville. Liittohallitus oli näkyvästi esillä kevään Seinäjoen koulutuspäivien ja liittokokouksen yhteydessä. Liittohallitus teki kertomusvuonna tutustumismatkan Rauman uuteen krematorioon. PÄÄSIHTEERI Liiton pääsihteerinä on toiminut Seija Kotilainen Varkaudesta. Hän hoitaa pääsihteerin tehtäviä Varkauden seurakunnan seurakuntapuutarhurin viran ohella. Pääsihteerin tehtäviä on jaettu hallituksen jäsenten kesken. Esimerkiksi koulutustyöryhmä toimii tiiviisti pääsihteerin tukena. Kirjanpito ja palkanlaskenta ostetaan palveluna varkautelaiselta tilitoimistolta. Pääsihteeriin on otettu yhteyttä hautaustoiminnan laaja-alaisissa kysymyksissä kuten; tuhkaamiseen ja tuhkahautaamiseen liittyvät asiat; hautaustoiminnan eettiset kysymykset; arkkujen ja uurnien laatujärjestelmään liittyvät asiat; omatekoinen arkku tai uurna miten se mitoitetaan; ulkomailla kuolleen saattaminen kotimaahan ja siihen liittyvät käytänteet; omat hautajaisjärjestelyt elinaikana; ainaishoitohautojen rasitteet seurakunnille ja hautaoikeuden laintulkinnat. Pääsihteeri on esitellyt tarvittaessa liiton toimintaa sekä antanut tiedotusvälineille hautausalan informaatiota. TV-mediaa on kiinnostanut kuinka paljon tunnustuksettomien hauta-alueille on haudattu ja yleensä tuhkahautaamisesta ja sen kehityksestä. Tilastoja tiedustelevat mm. tutkijat, opiskelijat ja lehdistö. Pääsihteeri on lähettänyt vuoden aikana viisi jäsentiedotetta. Jäsentiedotteiden lähettäminen on siirtynyt sähköiseen muotoon ja perinteisiä postikirjeitä lähetetään tarvittaessa. LIITON EDUSTUKSET, JÄSENYYDET JA YHTEISTOIMINTAKUMPPANIT Liitto on hyväksytty Kirkkopalvelut ry:n jäseneksi 10.12.2002 ja jäsenyys on alkanut vuoden 2003 alussa. Liitto kuuluu myös kansainväliseen tuhkaushautausta edistävään järjestöön International Cremation Federation (ICF), jonka päätoimisto on Lontoossa.

3 Liittohallituksen jäsen Göran Lindström on Pohjoismaiden Hautausmaa- ja Krematorioliiton NFKK:n hallituksen jäsen ja varajäsenenä on Seurakuntapuutarhurit ry:n edustaja, hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi Turusta. NFKK:n puheenjohtajana toimii viimeisen kongressimaan edustaja eli Islannin edustaja Thorsteinn Ragnarsson. NFKK järjestää joka 4. vuosi pohjoismaisen hautausmaa- ja krematoriokongressin. Seuraava kongressi on Göteborgissa 10. -12.9.2009 ja se järjestetään yhteistyössä hautaustoimistojen pohjoismaisen liiton kanssa. Yhteistyötahoina kertomusvuonna ovat erityisesti olleet Kirkkohallitus, Krematoriosäätiö ja Seurakuntapuutarhurit ry. HAUTAUS- JA KREMATORIOTOIMINTA Toimintakertomuksen liitteestä ilmenee, että Suomen krematorioissa suoritettujen tuhkausten määrä oli 18199 (vuonna 2007 17 796) eli kasvua edellisvuoteen oli 403 (1337) tuhkausta. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kuolleiden määrä oli kertomusvuonna 49 000 (49 100) eli kuolleiden määrä säilynee vuoden 2007 tasolla. Tuhkausten osuus kaikista hautauksista oli vuonna 37.1 % (2007 36.2 %) eli hienoista kasvua edelleen. Vertailutietona mainittakoon, että vuonna 1990 tuhkausten osuus oli 15,2 %. Kasvua on vuosittain ollut keskimäärin hieman yli prosenttiyksikön. Jos kehitys jatkuu tällaisena, voidaan arvioida, että vuoteen 2020 mennessä Suomessa haudattavista puolet tuhkataan. Korkein tuhkausten osuus on edelleen pääkaupunkiseudulla Helsingissä 79.5 % (78.6) ja Espoossa kasvua oli reilummin vuoteen 2007 verrattuna, 76.9 % (71.6), Turussa 75.4 % (72.6). Tampereella on ollut edellistä vuotta maltillisempi kasvu eli 72.8 % (72.2). Kuudenkymmenen prosentin raja ylittyi myös vuonna 2008 Vantaalla, Kotkassa, Vaasassa, Lahdessa, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa ja Porissa. Suomessa on tällä hetkellä krematorio 20 paikkakunnalla. Raumalla uusi krematorio on otettu käyttöön elokuussa ja loppuvuoden aikana siellä tehtiin 106 tuhkausta. Malmilla on kaksi krematoriota eli vanhan kappelin viereen rakennettiin krematorio 2007. Krematoriouuneja on korjattu monella paikkakunnalla ja uudet uunit on otettu käyttöön 2006 Porissa ja Espoossa. Kertomusvuoden aikana Oulussa krematorion korjaustyöt ohjasivat Lapin tuhkauksia lähinnä Kajaanin krematoriolle. Krematorioissa tapahtuu edelleen sydämentahdistimien ym. elektronisten laitteiden aiheuttamia vaaratilanteita ja krematoriouunien kohtuuttomia vaurioita. Liittohallitus teki vuonna 2007 Sosiaali- ja Terveysministeriölle esityksen elektronisten laitteiden mm. sydämentahdistimien poistamiseksi vainajilta ennen tuhkaamista tai hautaamista. Valitettavasti tutkimukset on lopetettu vuoden 2008 keväällä, koska ei ole saatu selville onko varmasti esim. sydämentahdistimet aiheuttanut räjähdyksiä. Pääsihteeri on käynyt neuvottelua Sosiaali- ja terveysministeriön asiaa tutkivan ylitarkastaja Mikko Paimion kanssa. Neuvotteluun liittyen pääsihteeri on pyytänyt krematorioiden esimiehiä raportoimaan räjähdykset ja vauriot mahdollisia lisätutkimuksia varten. ARKKUJEN JA UURNIEN LAATUSUOSITUKSET Taustaa: Liittohallitus asetti 17.9.2004 työryhmän laatimaan järjestelmää, joka mahdollistaisi arkkujen ja uurnien laadunvalvonnan. Puheenjohtajaksi nimettiin liittohallituksen varapuheenjohtaja Göran Lindström. Muiksi jäseniksi kutsuttiin Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Pirjo Aaltonen, SHT-Tukku Oy:n toimitusjohtaja Hannu Lehtonen, Es-

4 poon seurakuntayhtymästä krematorionhoitaja Mikael Wilén ja Krematoriosäätiön toimitusjohtaja Anders Tötterman, joka toimi samalla sihteerinä. Myöhemmin liittohallitus kutsui jäseneksi puistopäällikkö Antti Pekurin Jyväskylästä. Liittohallituksen pyynnöstä Suomen ympäristökeskus on nimennyt asiantuntijaksi ylitarkastaja Elina Karhun. Vuonna 2005 työryhmä sai ohjeiston valmiiksi ja se sai Kirkkohallitukselta myönteisen vastaanoton. Kirkkohallitus on tiedottanut asiasta seurakunnille yleiskirjeessään, ja myöntänyt työryhmän ja ohjeiston käyttöönottoa koskeviin kustannuksiin 9.000 euron avustuksen. Ennen kuin ohjeisto on saatu käyttöön ja noudatettavaksi sekä seuranta kuntoon, Kirkkohallituksen avustuksen lisäksi joudutaan käyttämään liiton varoja. Yhdistykselle ympäristöasiat ovat tärkeä asia ja hautaustoiminnan pitäisi olla edellä kävijä ympäristösuojelussa. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Kirkkohallitus ja Suomen ympäristöministeriö, jotka ovat suositelleet laatusuositusten käyttöönottoa. Kertomusvuoden tilanne: Arkkujen ja uurnien laatujärjestelmän käyttöön ottoa on valmisteltu aktiivisesti. Suositusten sisältöön tehtiin muutos, lähinnä kankaiden sisältämän ei maatuvien ainesosiin liittyen. Liittymis- ja ylläpitohinnastot on käsitelty uudelleen sekä sopimusteksteihin on tehty muutoksia joita Hautausalan Tuottajat ovat tuoneet neuvottelussa esille. Kertomusvuoden lopulla arkkujen ja uurnien laatujärjestelmä oli valmis käyttöönotettavaksi. Järjestelmän kustannukset ovat kertomusvuonna olleet hyvin pienet, mutta liittohallitus on käyttänyt aikaa kokouksissaan käsitellen aihetta useita kertoja vuoden aikana. Yhtään arkkujen ja uurnien tuottajaa ei ole vielä liittynyt laatujärjestelmään, joten tuloja ei ole tullut vuoden 2008 aikana. LIITON TALOUS Liitteenä on tuloslaskelma 1.1. 31.12.2008 ja tase 31.12.2008. Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 1.147,20 euroa. Ylijäämä kirjataan tilikauden ylijäämätilille vahvistamaan yhdistyksen omaa pääomaa. Liiton taloudessa jäsenmaksuilla on merkittävä osuus ja ne koostuivat seuraavasti: 2006 2007 2008 Seurakuntien osuus 21.179,15 21.179,15 24.294,68 Yhdistysten ja säätiön osuus 2.644,95 2.570,90 1.514,42 Yhteistyöjäsenen osuus 1.260,00 1.260,00 1.400,00 Yhteensä 25.484,10 25.558,15 27.209,10 Vuoden aikana palkkaa ja palkkioita maksettiin 11 (vuonna 2007 14) henkilölle yhteensä 17.905,19 (13.879,61) euroa. KOULUTUSTOIMINTA Liiton harjoittama kurssitoiminta on todettu tarpeelliseksi. Muutokset ovat perinteisessä hautaustoiminnassa hitaita, mutta lainsäädännön muutokset ja tulkinnat aiheuttavat tarvetta saada tietoa. Yhdistys tarjoaa koulutustoimintaa monipuolisesti hautaustoiminnan eri tahoille, niin työn suorittajille kuin hallinnon virkamiehillekin. Krematorionhoitajat ovat hautaustoiminnan erityisryhmä, jotka tarvitsevat koulutusta. Yhdistys on pyrkinyt järjestämään heille omaa erityisammattia vastaavaa koulutusta lähes vuosittain. Hautaustoiminta on erikoisosaamista, johon ei ole varsinaisesti valmistavaa koulutusta. Koulutuksiin osallistuu pääasiassa työntekijöitä jäsenseurakunnista.

5 Kevään koulutuspäiville osallistui Seinäjoella 11. -12.2008 n. 60 seurakuntien toimistosihteeriä, talousjohtajia, seurakuntapuutarhureita, hautausmaanhoitajia, vahtimestareita jne. Koulutuspäivien teemana oli Hautausten palveluketju. Asiaa käsiteltiin aihepiireittäin: Asiat ennen kuolemaa, kuolemantapaus, hautauksen käytännön järjestelyt, hautajaispäivä ja surutyö. Koulutus oli tiivistä yhteistyötä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Suurimmaksi osaksi koulutuksen ohjelmallisesta järjestelystä vastasi liiton koulutustyöryhmän jäsen pastori Helena Turja. Syksyn koulutuspäivät olivat Vaasassa 21. -22.10.2008. Osanottajia oli reilut 50 henkilöä. Osallistujat olivat pääasiassa siunauskappelien vahtimestareita, krematorionhoitajia, erityisammattimiehiä, hautausmaan työnjohtoa ja hautausmaan työntekijöitä. Koulutuspäivien teema oli Krematorion käytännön työt ja tekniikka. Koulutus toteutettiin tiiviisti yhdessä Vaasan seurakuntayhtymän kanssa. Hautaustoimen päällikkö Pekka Mäkisen järjestämät hyvät tilat ja mielenkiintoinen kiertoajelu jäivät mieleen. Vuonna 2007 kokeiltiin alueellisia koulutuksia Varkaudessa ja Vantaalla. Vuoden 2008 alueellinen koulutus oli tarkoitus järjestää Tampereella hankintalain teemalla. Koulutus kuitenkin peruuntui, koska syksyn aikana oli useampi saman aiheen koulutustilaisuus ja yksi niistä Tampereella. Vantaalla 5. päivänä helmikuuta 2009 Liittohallitus Liitteet - Liiton jäsenluettelo 31.12.2008 - Jäsenistöä koskeva hautaustilasto vuodelta 2008 - Krematoriotoiminnan tilasto vuodelta 2008 LIITON JÄSENLUETTELO 31. 12. 2008 Krematoriosäätiö (ent. Helsingin Krematorioyhdistys ry) perustettu 1889/1997 Kuopion Tuhkahautausyhdistys, 209 jäsentä perustettu 1969 Satakunnan Krematorioyhdistys, 46 jäsentä + vapaajäs. 824 perustettu 1958 Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry liittynyt 2001, eron. 2008 SHT-Tukku OY liittynyt 1994 Seurakunnat / seurakuntayhtymät ja liittymisvuosi Alle 10.000 asukasta Akaa 2003 Hangon srky 2003 Hattula 2007 Heinävesi 2003 Ikaalinen 1998 Jalasjärvi 2004 Joroinen 2004 Karjaa 1989 Kauniaisten srky 2002 Kittilä 2004

6 Kiuruvesi 2004 Kuortane 2004 Kärkölä 2003 Lammi 2003 Lapinlahti 2004 Lemu-Askainen 2001 Merikarvia 2007 Merimasku 2007 Mouhijärvi 2004 Nurmes 2003 Orivesi-Eräjärvi 2001 Pello 2004 Pihtipudas 2001 Pyhtää 2004 Pyhäranta 2004 Ranua 2002 Sonkajärvi 2008 Urjala 2003 Vilppula 2006 Virrat 2002 Ypäjä 2003 10.001 50.000 asukasta Hamina-Vehkalahti 1998 Heinola 1998 Hollola 1999 Hämeenlinna-Vanaja 1998 Iisalmi 2004 Imatra 2001 Joutseno 2002 Jyväskylän msrk 1998 Järvenpää 1998 Kajaani 1994 Kangasala 1998 Kankaanpää 2000 Kemi 2003 Kemijärvi 2003 Kirkkonummen srky 1989 Kokkolan srky 1998 Kouvola 1999 Kuusankoski 2002 Lapuan tuomiokirkkoseurakunta 2002 Lempäälä 2003 Leppävirta 2004 Lieto 2001 Lohja 2001 Loimaa 2008 Mikkelin srky 1999 Mäntsälä 2001 Naantali 2001 Nokia 1999 Nurmijärvi 2003 Orimattila 1998

7 Pieksämäki 2003 Pietarsaaren seudun srky 2003 Pirkkala 2001 Porvoon srky 1984 Raisio 1989 Rauma 1991 Riihimäki 2003 Salo-Uskela 2001 Seinäjoki 1999 (1988) Siuntion srky 2003 Sääksmäki 1998 Tuusula 1999 Varkaus 2003 Vihti 2002 Viitasaari 2003 Ylivieska 2004 Äänekoski 2003 50.001 100.000 asukasta Joensuun srky 1991 Jyväskylän kaupunkisrk 1987 Kotka-Kymin srky 1989 Kuopion srky 1998 Lahden srky 1989 Lappeenrannan srky 2003 Porin srky 1996 (1989) Rovaniemi 1990 Vaasan srky 1982 100.001 200.000 asukasta Vantaan srky 1998 (1989) Yli 200.000 asukasta Espoon srky 1999 (1988) Helsingin srky 1999 (1989) Oulun srky 1982 Tampereen srky 1983 Turun ja Kaarinan srky 1998 (1982) (= ensimmäinen liittymisvuosi). Nämä seurakunnat / seurakuntayhtymät ovat välillä eronneet, mutta ovat liittyneet uudelleen.