Päätös POKELY/11/07.04/2012 Pohjois-Karjala 07.11.2012 Vesa Eronen / NENORE Oy Havukkaniemi 16 83100 LIPERI Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta HANKKEESTA VASTAAVA Vesa Eronen / NENORE Oy Havukkaniemi 16 83100 LIPERI HANKKEEN KUVAUS Vesa Erosen / NENORE Oy:n tarkoituksena on laajentaa lihakarjatuotantoa nykyisestä 570 lihanaudasta ja 60 alle 6 kk:n ikäisestä vasikasta 900 lihanautaan ja 450 vasikkaan Liperin kunnan Havukkaniemessä sijaitsevalla kiinteistöllä. Kiinteistö sijaitsee Oriveden Heposelän itärannalla. Kiinteistöllä sijaitsevat mm. vuonna 2007 rakennetut nautakasvattamo, kolme lietesäiliötä (2482 m 3, 1997 m 3 ja 2500 m 3 ) ja lietekuilut (530 m 3 ) sekä 2011 rakennetut kuivike- ja hakevarastot. Lisäksi tilalla on käytössä etälietesäiliö (2482 m 3 ) noin neljän kilometrin päässä tilakeskuksesta ja vuokralietesäiliö (600 m 3 ). Yhteensä lietesäiliötilaa on käytössä 10 630 m 3. Tilakeskuksessa sijaitsevien eläinsuojien pihat on asfaltoitu. Nykyisissä eläinsuojissa on koneellinen ilmanvaihto ja poistohormien kautta poistoilma johdetaan noin kahdeksan metrin korkeuteen. Lietekuilujen osalta ilmanpoisto tapahtuu alapoistoimurilla rakennuksen räystäskorkeuteen. Eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden täyttö tapahtuu alakautta. Nykyisen laakasiilon puristenesteet johdetaan pumppukaivoon, ja sieltä edelleen lietesäiliöön. Kuivumishalkeamien vuoksi maaperään imeytyneiden puristenesteiden talteen ottamiseksi purkupaikalle on rakennettu pumppukaivo, josta puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Tilakeskuksen piha-alueiden sadevesiviemärit laskevat Heposelän metsäiselle rantavyöhykkeelle. Liperin keskustaan tilalta on noin 6,5 kilometriä. Hankkeen laajennukseen liittyen kiinteistölle on tarkoitus rakentaa uusi loppukasvattamo (360 eläinpaikkaa), uusi juotto-osasto (360 eläinpaikkaa), uudet laakasiilot (5400 m 3 ), uusi komponenttivarasto sekä kaksi uutta lietesäiliötä, joista toinen tilakeskuksen yhteyteen (2482 m 3 ) ja toinen etälietesäiliönä (2500 m 3 ). Lietelannan levitystä varten hakijalla on käytössään 48 ha omaa peltoalaa, 350 ha vuokrapeltoa ja 26,5 ha sopimuspeltoa. Yhteensä lietelannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 424,50 ha. Pellot sijoittuvat pääosin tilakeskuksen läheisyyteen, Li- POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 02950 26 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu Faksi (013) 123 622
perin keskusta-aluetta ympäröiville alueille sekä kauimmaiset pellot Liperin eteläosaan, noin 10 kilometrin etäisyydelle tilakeskuksesta. Muutamia pienempiä peltoaloja on myös tätä kauempana. 2/8 ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo Vesa Eronen / NENORE Oy on jättänyt 27.04.2012 Itä-Suomen aluehallintovirastoon Liperin Havukkaniemeen, tilalle Havukkaniemi 11:55, Komperon kylässä, sijoittuvan hankkeen lupahakemuksen koskien nykyisen lihakarjan kasvatuksen laajentamista 980 loppukasvatuspaikkaan ja 360 vasikkapaikkaan. Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hankkeesta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (POKELY) lausuntoa 17.09.2012. Vastauksessaan Itä-Suomen aluehallintovirastolle POKELY toteaa, että lausuntopyynnön kohteena oleva hanke voi mahdollisesti aiheuttaa sellaisia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 :n 2 momentissa tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttävät YVA-lain 6 :n mukaista arviointimenettelyn soveltamista. Viranomaisneuvottelut ja hakijan kuuleminen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kuullut hakijaa 25.10.2012. Liperin kunnan ympäristöasioista vastaavaa viranomaista on kuultu 06.11.2012 (puhelinkeskustelu Hannu Luotonen / valvontainsinööri Sari Kettunen). Merkintä Päätöstä ratkaistaessa käytössä on ollut Vesa Erosen / NENORE Oy:n 27.04.2012 päivätty Itä-Suomen aluehallintovirastolle osoitettu lupahakemus liitteineen. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että Vesa Erosen / NENORE Oy:n lihakarjan tuotannon laajentamista koskevaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA -lain 4 :n 1. momentin ja vastaavan asetuksen 6 :n hankeluettelon mukaisiin hankkeisiin. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta yksittäistapauksessa lain 4 :n 2. momentissa tarkoitettuun hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1. momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA -lain 4 :n 3. momentin nojalla harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi mitä lain 4 :n 2. momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. YVA -asetuksen 7 sisältää luettelon niistä hankkeen ominaisuuksiin, sijaintiin ja vaikutusten luonteeseen
liittyvistä tekijöistä, joita on tarkasteltava erityisesti harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (713/2006) 6 mukaan arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa kanaloihin ja sikaloihin, joissa kasvatetaan 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa, 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) tai 900 emakkoa. Vesa Erosen / NENORE Oy:n lihakarjakasvattamon laajennushanke ei ole YVA-asetuksen hankeluettelossa mainittu hanke, joka suoraan edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kun tarkastellaan hanketta eläinyksikkökertoimien perusteella, laajennus (rakennettavat vasikkakasvattamo ja lihakarjan loppukasvattamo) on noin puolet hankeluettelon mukaisen sikalan eläinyksikkömäärästä ja olemassa olevat eläinsuojat huomioiden kokonaisuus vastaavasti noin 70 %. Eläinmäärän tuottaman lannan perusteella toiminnan laajennus vastaa laskennallisesti kotieläinten ravinne-erityksen perusteella arvioituna typpisisällöltään 70-86 % ja fosforisisällöltään 40 % hankeluettelon mukaisissa eläinsuojissa kasvatettavien eläinten tuottaman lannan ravinnesisällöstä. Laskennallisten ammoniakkipäästöjen perusteella laajennushanke on hankeluettelon mukaisen sikalahankkeen kokoinen (96-103%). Laajennushanke ja nykyinen toiminta muodostavat kokonaisuuden, joka laskennallisesti arvioiden on erityisesti typpiarvojen perusteella hankeluettelon mukaista eläinsuojaa huomattavasti suurempi ja puoltaisi näin ollen YVA-menettelyn soveltamista hankkeeseen yhteisvaikutusten perusteella arvioituna. Laskelmissa on käytetty kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, taulukot 2 ja 5, liite 3) esitettyjä kertoimia. Vesa Erosen / NENORE Oy:n hankkeessa eläinmäärän lisäys nykyiseen toimintaan verrattuna on suuri. Lihanautojen määrää on tarkoitus lisätä nykyisestä 570:stä 900:aan ja vasikoiden määrää 60:stä 450:een. Eläinyksiköiden perusteella arvioituna lisäys on 66 % nykytilanteeseen verrattuna. Hanke on sekä Pohjois-Karjalan oloissa että valtakunnallisesti suuri. Hankkeen koko puoltaisi YVA-menettelyn soveltamista hankkeeseen. Hankealue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta ja sijaitsee Käsämän osayleiskaava-alueella. Tilakeskus on maatilojen talouskeskusten alueella (AM) ja muu alue maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M-1). Havukkaniemen kärjessä sijaitsevat vapaa-ajanasunnot ovat loma-asuntojen alueella (RA). Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Nykyiset ja suunnitellut rakennukset eivät aiheuta alueen maisemaa heikentäviä vaikutuksia. Alueella ei ole myöskään sellaisia kulttuuriympäristöön ja maisemaan liittyviä arvoja, joita laajennushanke heikentäisi. Lähin mahdollisesti häiriintyvä kohde hankealueella on tilakeskus, jonka asuinrakennus sijaitsee noin 160 metrin etäisyydellä rakennettavista eläinsuojista. Hankealueen läheisyydessä on kahdeksan vapaa-ajan asuntoa, joista seitsemän tilakeskuksen pohjoispuolella ja yksi lounaispuolella Heposelän rannalla. Tilakeskuksen osalta tiedossa ei ole, että hankealueella olisi erityisiä luonnon monimuotoisuuteen tai ympäristöön liittyviä arvoja. Tila ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä lähistöllä ole luonnonsuojelukohteita. Hankealue sijaitsee Heposelän valuma-alueella. Heposelkä on vesien hoidon suunnittelussa (VHS) luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan. VHS:n tavoitteena on hyvä ekologinen tila, mikä Heposelän 3/8
osalta edellyttää valuma-alueelta vesistöön kohdistuvan hajakuormituksen tehokasta vähentämistä. Vesa Erosen / NENORE Oy:n hankkeella ei ole kuitenkaan vaikutuksia Heposelän tilaan, koska lietelanta varastoidaan lietesäiliöihin ja levitetään peltoalueille, jotka pääosin eivät ole vesistön lähivaluma-alueella. Hanke ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta ennakkoon arvioiden luonnon ja vesistöjen sietokyvylle sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joita YVA-laissa ja asetuksessa tarkoitetaan. Suunnitellun hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät hankkeen myötä lisääntyvän lantamäärän hajuhaittoihin rakennettavien eläinsuojien lähiympäristössä, lannan käsittelystä, kuljetuksesta ja levityksestä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin, liikenteen lisääntymiseen sekä jossain määrin mahdollisesti tilakeskuksen läheisyydessä sijaitsevien loma-asuntojen viihtyisyyden ajoittaiseen heikkenemiseen. Lisäksi onnettomuus- ja häiriötilanteissa voi aiheutua haitallisia ympäristövaikutuksia. Laajennuksen myötä toiminnassa syntyvän lannan määrä lisääntyy 1,7-kertaiseksi nykyisestä. Lannan käyttömäärät eläinsuojien lähiympäristössä Havukkaniemessä tai hankkeesta vastaavan hallinnassa olevilla muilla pelloilla eivät kuitenkaan lisäänny nykyisestä, sillä lannanlevitysmääriä ja lannan käyttöä peltojen lannoitteena ohjataan ja säädellään valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maatalouden ympäristötuen ehtojen kautta. Ne säätelevät lannankäyttöä myös vuokra- ja sopimuspelloilla, jotka sijaitsevat kauempana eläinsuojista. Levitysajankohdat ajoittuvat normaaleihin lannanlevitysajankohtiin nurmiviljelyssä. Lietelannan levityksessä käytetään nurmeen sijoittavaa multainta, mikä on ympäristön kannalta suositeltavaa tekniikkaa ja vähentää sekä hajuhaittoja että mahdollista ravinteiden huuhtoutumista. Lannan ja rehujen käsittely, kuormaus ja kuljettaminen sen sijaan tulevat lisääntymään selvästi. Tämä muutos tapahtuu Havukkaniemessä kuitenkin kauempana tilakeskuksesta, johon uusi lietesäiliö ja laakasiilo on suunniteltu rakennettavaksi. Liikenteen osalta vaikutuksia pienentää osin lietelannan levitykseen käytettävien peltolohkojen sijainti toisistaan erillään, jolloin liikennemäärät jakaantuvat laajemmalle alueelle. Lisäksi etäsäiliöt mahdollistavat lannan kuljetukset talviaikaan, jolloin toiminnasta aiheutuva haitta (mm. mahdollinen melu) loma-asukkaille vähenee. Kokonaisuudessaan näistä muutoksista ei ole (kuitenkaan) arvioitu aiheutuvan sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi YVA-menettely olisi tarpeen. Rakennettaessa uusi kotieläinsuoja tai merkittävä laajennus suositeltava etäisyys häiriintyviin kohteisiin on eläinmäärästä, tuotantosuunnasta ja olosuhteista riippuen 200-500 metriä (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 2010). Uusiin lantaloihin tulisi matkaa olla vähintään 100 metriä. Hankekokonaisuuden välittömässä läheisyydessä sijaitsee loma-asutusta Havukkaniemen kärjessä. Loma-asuntojen etäisyys tilakeskuksen nykyisistä rakennuksista on noin 65-200 metriä. Suunniteltu eläinsuojan toiminnan laajennus tulisi poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista, noin 400 metrin etäisyydelle tilakeskuksesta etelään. Uusien eläinsuojien etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen (lähinnä vapaa-ajan käytössä oleva maatilan asuinrakennus) on noin 160 metriä ja rakennettavaan lietesäiliöön noin 350 metriä. Vesa Eronen on hankkinut eläinsuojan toiminnan laajennuksen sijaintipaikaksi noin hehtaarin määräalan tästä naapurikiinteistöstä. Eläinsuojien lisäksi avolantalat voivat aiheuttaa hajuhaittaa lähialueille. Nautakarjan lannan lietesäiliössä tapahtuva kuorettuminen vähentää kuitenkin hajuhaittaa. Rakennettavan eläinsuojan ilmanvaihdon poistohormeista poistoilma johdetaan lupaha- 4/8
kemuksen mukaan noin kahdeksan metrin korkeuteen. Tuotantosuunta, sijainti ja olosuhteet huomioon ottaen hankkeen hajupäästöistä ei ennakkoon arvioiden todennäköisesti aiheudu YVA-laissa ja asetuksessa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähiympäristössä. Myöskään eläinsuojista ja lannan käsittelyn yhteydessä syntyvistä ammoniakki- ja metaanipäästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että YVA-menettely olisi tarpeen. Hankkeesta aiheutuvan lisähajuhaitan ei voida katsoa olevan kokonaisuutena arvioiden merkittävää. Hajuhaitat koetaan yleisesti nautakarjatiloilla vähemmän haitallisiksi ja epämiellyttäviksi kuin sikaloissa ja kanaloissa. Hankkeesta aiheutuva meluhaitta muodostuu lähinnä liikenteestä ja itse toiminnasta aiheutuvasta melusta. Liikennemäärien lisääntyminen lisää jonkin verran myös meluhaittaa. Meluhaitan lisääntyminen ei todennäköisesti ole niin suurta, että sen voitaisiin katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Itse toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuttane merkittävää haittaa tilakeskuksen läheiselle asutukselle, vaikka osa lomakiinteistöistä sijaitseekin suhteellisen lähellä nykyisiä ja suunniteltuja rakennuksia. Hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja toimintarakennuksiin. Tällaisten riskien hallinta, kuten rakenteiden tarkkailu sekä toimintasuunnitelma onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle sekä niiden ehkäisemiseksi kuuluu normaalitoimintaan. Ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttääkin parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista toiminnassa. YVA-menettelyn tarvetta harkittaessa onnettomuusriskejä ei ole asiasta käytettävissä olevan tiedon perusteella voitu pitää siinä määrin merkittävinä ja todennäköisinä, että YVA-menettely olisi tarpeen. Hankkeen haittavaikutukset ovat luonteeltaan osittain pysyviä sekä osittain kausiluonteisia. Haittavaikutukset ovat kuitenkin merkittävyydeltään sellaisia, etteivät ne todennäköisesti aiheuta ennakkoon arvioiden sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia kuin YVA-asetuksen hankeluettelossa (YVA-asetus 6 ) mainitut hankkeet aiheuttavat. 5/8 Yhteenveto vaikutuksista Hanke on sekä Pohjois-Karjalan oloissa että valtakunnallisesti suuri. Hanke on kokonsa vuoksi ja lannan määrän ja sen sisältämien erilaisten typpiyhdisteiden (mm. ammoniakkipäästöt) perusteella varsin lähellä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävää tasoa arvioitaessa vaikutuksia nykyisen toiminnan ja suunniteltujen laajennusten aiheuttamien yhteisvaikutusten perusteella. Hankkeen keskeiset vaikutukset aiheutuvat laajennuksen myötä lisääntyvän lannan määrään ja sen sisältämiin ravinnemääriin, lisääntyvään liikenteeseen ja jonkin verran lisääntyvään haju- ja meluvaikutuksiin sekä mahdollisiin toiminnan häiriötilanteiden aiheuttamiin vaikutuksiin. Yhteenvetona hankkeen ympäristövaikutuksista voidaan todeta, että hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia YVA-lain 4 :n 2 momentissa mainittuja, arviointimenettelyä edellyttäviä vaikutuksia, jotka laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, aiheuttaisivat YVA-lain 4 :n 1 momentis-
sa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. 6/8 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Saantitodistuksin Vesa Eronen / NENORE Oy, suoritemaksutta Tiedoksi Itä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Liperin kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös on myös nähtävillä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, käyntiosoite Kauppakatu 40 B, Joensuu. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa: www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset > Eläintenpito MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. 7/8 Aarne Wahlgren ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualue Hannu Luotonen Erikoistutkija Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue HL,PM,LTa / HL,PM,LTa
8/8 Liite. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen, POKE- LY/11/07.04/2012, 07.11.2012 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perustelut - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos vaalituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on myös ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Kuopion hallinto-oikeus: Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: vaihde 029 56 42500 ; telefax 029 56 42501 Aukioloaika: klo 8-16.15