Valvontatutkimusohjelma

Ruskon kunta Vesihuoltolaitos Valvontatutkimusohjelma RUSKON KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS Voimassa alkaen 1.1.2015

Sisällys SÄÄDÖKSET... 3 1. Laitoksen yhteystiedot... 4 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö... 4 3. Hygieniaosaaminen... 6 4. Valvontatutkimusohjelma... 7 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen... 7 4.2. Valvontatutkimusohjelman voimassaolo... 7 4.3. Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat... 8 5. Veden laadun tavoite... 8 6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet... 8 7. Veden osto ja myynti... 9 8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ala- ja ylävesisäiliöt)... 9 9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit... 10 10. Veden käsittely laitoksilla... 11 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt... 11 12. Turvallisuussuunnitelma... 12 12.1. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskianalyysi... 12 12.2. Korjaavat toimenpiteet, käyttötarkkailu ja sen valvonta... 15 12.3. Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille... 17 12.4. Vaaratekijöiden ja riskien vaikutus käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan.. 17 13. Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta... 18 13.1. Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat... 18 13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot... 19 13.3. Laitoksen toimintaympäristön tarkkailu... 19 14. Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta... 20 14.1. Näytteenottopaikat... 20 14.2. Näytteenottosuunnitelma... 20 SIVU 1

14.3. Viranomaisnäytteiden näytteenottaja... 25 14.5. Käytettävät laboratoriot... 26 15. Poikkeukset... 27 15.1. Edellytykset poikkeukselle... 27 15.2. Laitoksen poikkeukset... 28 16. Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut... 28 17. Erityistilanteet... 28 17.1. Toiminta laatusuositusten ylityksissä... 28 17.2. Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä... 30 17.3. Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa... 31 18. Tiedottaminen ja raportointi... 33 18.1. Valvontatutkimustulosten lähettäminen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle... 33 18.2. Säännöllinen tiedottaminen talousveden laadusta vedenkäyttäjille... 33 18.3. Tiedottaminen laatusuositusten ylityksissä vedenkäyttäjille... 33 18.4. Tiedottaminen raakaveden laadun muutoksista... 34 18.5. Tiedottaminen laatuvaatimusten ylityksistä lääninhallitukselle... 34 18.6. Tiedottaminen erityistilanteissa vesilaitoksen ja viranomaisten kesken... 34 18.7. Tiedottaminen erityistilanteissa vedenkäyttäjille... 35 18.8. Eu-raportointi: jos laitos toimittaa talousvettä vähintään 1000 m 3 päivässä taikka 5000 käyttäjälle... 37 19. Päiväys, allekirjoitukset... 37 Liitteet... 38 Liite 2... 39 Liite 3... 40 SIVU 2

SÄÄDÖKSET Talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään seuraavissa säädöksissä: terveydensuojelulaki 763/1994 terveydensuojeluasetus 1280/1994 sosiaali- ja terveysministeriön asetukset 461/2000 ja 442/2014 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1351/2006 talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta sosiaali- ja terveysministeriön asetus 251/2007 elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä valtioneuvoston asetus 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista vesihuoltolaki 119/2001 valtioneuvoston päätös 366/1994 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 442/2014 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Myöhemmin tässä ohjelmassa käytetään talousvettä toimittavasta laitoksesta termiä vesilaitos. Valvontatutkimusohjelma tulee laatia sellaisille vesilaitoksille, jotka toimittavat talousvettä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin, riippumatta siitä onko laitoksella omia ottamoita tai omaa verkostoa. Myös laitokset, joiden talousvettä käytetään elintarvikealan yrityksessä tuotteiden ja aineiden valmistuksessa, jalostuksessa, säilytyksessä tai markkinoille saattamisessa tai joiden talousvettä jaetaan käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa, ovat velvollisia laatimaan ohjelman. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee rajatapauksissa päätöksen siitä, onko vesilaitos STMa 461/2000 mukainen laitos, jonka tulee laatia ohjelma. Jos vesilaitos katsotaan STMa 401/2001 mukaiseksi pieneksi yksiköksi, ohjelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. SIVU 3

1. Laitoksen yhteystiedot Vesilaitoksen nimi, osoite ja puhelinnumero - Ruskon kunnan vesihuoltolaitos, Vanhatie 5, 21290 Rusko Laitoksen toiminnasta (talousveden laadusta) vastaavan henkilön yhteystiedot - Tekninen johtaja sekä vesihuoltoteknikko kts. kohta 2. 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö Laitoksen omistaa - Ruskon kunta Laitoksen vastaavina hoitajina toimivat - Lassinvuoren vedenkäsittelylaitos: kiinteistönhoitaja Esa Suonpää - Antintalon vedenkäsittelylaitos: kiinteistönhoitaja Esa Suonpää Laitoksen toimittaman talousveden laadusta vastaavat ensisijaisesti: - Kokonaisuudesta: Vesihuoltoteknikko Tuomas Salmi o Lassinvuoren vedenkäsittelylaitos: Kiinteistönhoitaja Esa Suonpää o Antintalon vedenkäsittelylaitos: kiinteistönhoitaja Esa Suonpää Seuraavalla sivulla on esitelty laitoksella työskentelevät henkilöt ja heidän tehtävänsä sekä yhteystiedot. SIVU 4

VASTUUHENKILÖ VASTUU JA TEHTÄVÄNKUVAUS Tekninen johtaja Mika Heinonen Vesilaitoksen hallinnointi, vesilaitoksen toimintojen tunteminen, vastaa tiedottamisesta ja veden laadusta 044 4333 551 mika.heinonen@rusko.fi Vesihuoltoteknikko Tuomas Salmi 044 4333 567 tuomas.salmi@rusko.fi Vesilaitoksen hoitaja Kiinteistönhoitaja Vastaavat vedenottamoiden hoidosta, näytteenotosta, kunnossapito, huolto Esa Suonpää 044 4333 562 esa.suonpaa@rusko.fi Muu tekninen henkilökunta Päivystys työajan ulkopuolella Tekninen kiinteistöpäivystys 044 4333 555 Toimistohenkilökunta Laskutus, kirjanpito Maarit Virtanen (02) 4393 550 maarit.virtanen@rusko.fi Terveystarkastaja Terveysvalvonta Kirsi Puola 050 3390 536 kirsi.puola@raisio.fi SIVU 5

3. Hygieniaosaaminen Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että yli 50 henkilön tarpeisiin tai yli 10 kuutiometriä talousvettä päivässä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä on laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama todistus. Todistus annetaan henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Todistus on voimassa viisi vuotta. Tämän jälkeen testi tulee suorittaa hyväksytysti uudelleen. Vesilaitos huolehtii kustannuksellaan siitä, että ne henkilöt, joilta edellytetään osaamistodistusta, osallistuvat osaamistestiin ja tarpeen mukaan soveltuvaan valmentavaan opetukseen. Vesilaitos pitää kirjaa laitoksessa työskentelevien talousvesihygieenisestä osaamisesta ja esittää nämä tiedot pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Laitoksessa työskentelevien henkilöiden talousvesihygieenisestä osaamisesta pidetään kirjaa ja tiedot esitetään pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Osaamistestitodistusten kopiot säilytetään vesilaitoksen toimistossa. Kesäaikaisia sijaisia tai harjoittelijoita ei käytetä sellaisissa töissä jotka vaatii Sosiaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskuksen antamaa todistusta. Ulkopuolisia urakoitsijoita käytettäessä varmistetaan urakkasopimuksia laadittaessa, että veden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä (esim. vesijohtoverkostojen saneeraus) tekevillä on osaamistodistus suoritettuna tai että he tekevät kyseisiä toimenpiteitä vain sellaisen henkilön valvonnassa, jolla on osaamistesti suoritettuna. SIVU 6

4. Valvontatutkimusohjelma 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen Kunnan terveydensuojeluviranomainen ja vesilaitos laativat valvontatutkimusohjelman yhteistyössä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto asianomaiselta ympäristökeskukselta. Lausunnon voi pyytää myös lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi lääninhallitukselle sekä asianomaiselle ympäristökeskukselle. Terveydensuojeluviranomainen pyytää ohjelmasta lausunnon Aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysosastolta ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselta. Lausuntojen perusteella ohjelmaa muokataan, minkä jälkeen terveydensuojeluviranomainen toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 442/2014 vaatimukset ja lähettää ohjelman tiedoksi aluehallintovirastolle ja ELYkeskukselle. 4.2. Valvontatutkimusohjelman voimassaolo Valvontatutkimusohjelma tarkistetaan ja päivitetään aina, kun se olosuhteiden muuttumisen takia on tarpeellista, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy ohjelman tai toteaa sen muuten soveltuvan tarkoitukseensa. Ohjelma ja päivitetty versio lähetetään tiedoksi lääninhallitukselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Jos muutokset aiempaan ohjelmaan verrattuna eivät ole kovin suuria, ei lausuntoja tarvitse automaattisesti pyytää lääninhallitukselta tai alueelliselta ympäristökeskukselta. Lausunnon pyytämistä harkitaan tällöin tapauskohtaisesti. Esimerkiksi muutokset näytteenottosuunnitelmissa (määrät, analyysit, näytteenottopaikat, käyttötarkkailu) ovat tärkeitä tietoja lääninhallitukselle ja ympäristökeskukselle. Jos muutokset ohjelmaan ovat pieniä, esim. yhteystietojen päivitystä, annetaan päivitetty ohjelma tiedoksi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle / vesilaitokselle, mutta kunnan terveydensuojeluviranomaisen ei tällöin tarvitse tarkastella ohjelmaa. Valvontatutkimusohjelma on laadittu vuosille 2015-2019. Ohjelma otetaan käyttöön sen jälkeen, kun se lausuntojen ym. perusteella on muokattu lopulliseen muotoonsa ja terveydensuojeluviranomainen toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 442/2014 vaatimukset. SIVU 7

4.3. Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat Ruskon kunnan vesilaitokselle on tehty aikaisemmin valvontatutkimusohjelma vuosina 1995, 1997, 2000 ja 2003, Vahdon kunnan vesilaitokselle ainakin vuosina 1991, 1995 ja 2003 sekä kuntaliitoksen jälkeen 2009. Ohjelmat on toimitettu tiedoksi lääninhallitukselle ja ympäristökeskukselle. Pohjavesien suojelusuunnitelma on laadittu vuonna 2000 laitoksen vedenottoalueille. 5. Veden laadun tavoite Laitoksen tavoitteena on toimittaa kuluttajien käyttöön Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 442/2014 mukaista talousveden laatukriteerit täyttävää vettä. Veden laadun käyttötarkkailussa, viranomaisvalvonnassa ja vedenkäsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota ph:n pitämiseen sopivalla tasolla ja veden laadun varmistamiseen. 6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet Laitos toimittaa kuluttajien ja toimijoiden käyttöön talousvettä, jonka raakavetenä käytetään laitoksen itse tuottamaa pohjavettä. Laitoksella on 3 kpl vedenottamoita, jotka sijaitsevat Antintalolla (Lähteenmäki), Vesihuhdassa ja Kangenmiekassa. Liitteenä on kartta vedenottamoiden sijainnista (liite 1) 1. Antintalon vedenottamo: Vedenotto kahdesta putkikaivosta, joista toinen on rakennettu v.1971 ja toinen v.1996. Raakavesi on hieman hapanta, ph n. 6,4 ja pehmeää dh n. 2,8. Ottamon vedenottolupa 600 m 3 /d. Antintalon pohjavesialue on osa Turun-Pyhärannan harjujaksoa. Kallioharjanne erottaa sen Turun suuntaan jatkuvasta Munittulan pohjavesialueesta. Alueella on ollut paksuja sora- ja hiekkakerroksia, jotka on laajoilta alueilta kaivettu pois pohjaveden pintaan saakka. Antintalon ottamon alueella ojista ja Ruskonjoesta saattaa tapahtua pintavesien imeytymistä heikentämään pohjaveden laatua. 1 HUOM. Karttatiedot sisältävät laitoksen turvallisuuden kannalta salassa pidettäviä tietoja, joten liitteiden julkisuutta on rajoitettava. SIVU 8

Vesihuhdan vedenottamo: Vedenotto tapahtuu v. 1972 rakennetusta siiviläputkikaivosta. Raakavesi on hieman hapanta, ph n. 6.2-6.5 ja pehmeää, dh n. 2,5. Ottamon vedenottolupa on 800 m 3 /d. Lassinvuoren pohjavesialue on osa katkonaista pitkittäisharjujaksoa, joka jatkuu Nousiaisten kautta Mynämäelle. Lassinvuoren muodostuma on syntynyt kallioperän painanteisiin. Kalliokynnykset katkovat muodostuman hydrologista yhtenäisyyttä. Runsas soranotto on vähentänyt paikoin muutenkin ohuita hiekka- ja sorakerroksia. Muodostuman eteläosassa on Vahdonjokeen laskevan purouoman tienoilla paksuja ja hyvin vettä johtavia sora- ja hiekkakerroksia. Pohjoisin osa pohjavesialueesta on todennäköisesti erillinen pienialainen pohjavesivarasto, jonka pohjavedet purkautuvat muodostuman reuna-alueille. Myös muodostuman eteläisin osa on erillinen pohjavesivarasto, koska kalliokynnys katkaisee virtausyhteyden seurantalon ja urheilukentän välillä. Kangenmiekan vedenottamo: Vedenotto tapahtuu v. 2003 rakennetusta siiviläputkikaivosta. Raakavesi on hieman hapanta, ph n. 6.5 ja pehmeää, dh n. 2,1. Raakavedessä on runsaanlaisesti rautaa ja mangaania. Ottamon vedenottolupa on 350 m 3 /d. 7. Veden osto ja myynti Vettä myydään omien asiakkaitten lisäksi myös seuraaville tahoille, jotka vastaavat oman verkostonsa osalta mm. valvontatutkimusohjelmasta ja näytteenotosta: - Turun vesiliikelaitos, tukkuvettä toimitetaan noin 250 m 3 /vrk Laitoksille, joille vettä myydään, toimitetaan myydyn veden laatutiedot. Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy lähettää tutkimustulokset tiedoksi Turun kaupungin vesilaitokselle neljä kertaa vuodessa. 8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ala- ja ylävesisäiliöt) Vedenottamoista tulevat vedet sekoittuvat osin putkistossa, mutta niitä ei varsinaisesti sekoiteta, joten Vesihuhdan ja Kangenmiekan vedenottamoilta tuleva vesi käytetään pääasiassa Vahdon kunnanosassa ja Antintalolta vedenottamolta tuleva vesi pääasiassa Ruskon kunnanosassa. Lassinvuoren vedenkäsittelylaitokselta on erillinen yhdysputki Turun vesilaitoksen verkostoon, jonne toimitetaan vettä jatkuvasti. SIVU 9

9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit Talousvedeksi ei lasketa hävikkejä (esim. putkivuodot) tai tietynlaiselle teollisuudelle (esim. metalliteollisuuden prosessivedet) tai kotieläintuotantoon / puutarhoille toimitettavaa vettä. Talousvedeksi lasketaan kuitenkin edellä mainituissa paikoissa työskentelevien tai asuvien henkilöiden talousvesitarpeisiin käyttämä vesi. Alkutuotannossa on myös huomioitava maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006, joka edellyttää tiettyihin tarkoituksiin käytettävän veden laadun soveltuvan tarkoitukseensa. Laitos toimittaa vettä seuraavasti (m 3 /vrk, ka 2013) Verkostoon (kokonaismäärä) 1070 m 3 /vrk Ruskon kunnanosaan 420 m 3 /vrk Vahdon kunnanosaan 400 m 3 /vrk Turun verkostoon 250 m 3 /vrk - Luvut perustuvat edellisen vuoden vuorokausikulutukseen. - Talousveden toimitus on pysynyt vuosittain tasaisena. - Laitos jakaa talousvettä 1800 taloudelle ja teollisuuslaitokselle. Ruskon kunnanosan runkoverkon pituus on noin 90 km. Putkisto on halkaisijaan 225 mm, 160 mm tai 110 mm ja materiaaliltaan PVC tai PEH. Verkostoa on rakennettu 1970-luvulta. Verkostoon kuuluu 490 m3 alavesisäiliö. Vahdon kunnanosan runkoverkon pituus on noin 65 km. Putkisto on halkaisijaltaan 225 mm, 160 mm, 110 mm tai 63 mm ja materiaaliltaan PVC tai PEH. Verkostoa on rakennettu 1970- luvulta. Verkostoon kuuluu 540 m 3 alavesisäiliö. SIVU 10

10. Vedenkäsittely laitoksilla Antintalon sekä Lassinvuoren vedenkäsittelylaitoksilla käytetään menetelmänä kalkkikivialkalointia. Menettelyssä kaikki vedet johdetaan yhteiseen käsittelyyn laitoksilla. Ensimmäinen käsittelyvaihe on ilmastus, jossa lisätään veteen riittävästi happea raudan ja mangaanin hapettamiseksi sekä poistetaan hiilidioksidista suurin osa. Hiilidioksidin pitoisuuden alentaminen vähentää kalkkikiven kulutusta ja toisaalta pienentää kovuuden ja alkaliteetin nousua. Ilmastettu vesi johdetaan kalkkikivisuotimille. Rauta ja mangaani hapettuvat osittain kemiallisesti kalkkikiven pinnalla, mutta erityisesti mangaani hapettuu kuitenkin täydellisesti vasta biologisen toiminnan seurauksena. Biologinen toiminta tapahtuu koko kalkkikivimassa tilavuudella eikä vain ohuen pintakerroksen alueella. Sakka poistetaan suodattimista huuhtelua käyttäen. Kalkkikivi reagoi myös veden jäljellä olevan hiilihapon kanssa muodostaen kalsiumkarbonaattia. Samalla veden ph-arvo, alkaliteetti ja kovuus nousevat. Kalkkikivellä kemiallinen tasapaino estää ph-arvon nousun liian korkealle. Erillistä kemikaalin syöttöä ei siten tarvita. Kalkkikivisuodattimet huuhdellaan vedellä ja ilmalla huuhtelupumppua sekä kompressoria käyttäen (Lassinvuori). Sakka irrotetaan rakeiden pinnalta ilmahuuhtelua käyttäen ja se huuhdotaan pois vedellä. Huuhteluvesi johdetaan lietealtaaseen, jossa sen annetaan selkeytyä, jonka jälkeen selkeytynyt osa pumpataan ojaan. Kummallakin laitoksella lähtevä talousvesi käsitellään UV laitteistolla ennen verkostoon pumppaamista. UV laitteella minimoidaan mahdollisten bakteerien pääsy vesijohtoverkostoon. Molemmat UV laitteet ovat kaksiputkisia sekä hälytystiedoin valvottuja. Laitoksilla on mahdollisuus tarvittaessa veden desinfiointiin natriumhypokloriitilla. Klooripitoisuutta mitataan erillisellä mittarilla sekä laitokselta että verkostosta. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksen toimistossa, sekä vedenkäsittelylaitoksilla. 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt Aikaisempina vuosina veden laatu on täyttänyt laatuvaatimukset ja suositukset yleisesti ottaen. Veden laatu on pysynyt pääsääntöisesti samanlaisena viimeiset 5 vuotta. Antintalon vesilaitoksen talousveden kokonaiskovuus on hieman kohonnut kalkkikivialkaloinnin aloittamisen jälkeen (2013 ). SIVU 11

12. Turvallisuussuunnitelma Valvontatutkimusohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesilaitoksen vedenottamon ja jakeluverkon alueella oleviin saastumisen vaaraa aiheuttaviin tekijöihin, ja ne on otettava huomioon näytteenottopisteitä ja tehtäviä määrityksiä valittaessa. Maailman terveysjärjestö WHO on esittänyt talousveden turvallisen laadun varmistamiseksi ns. Water Safety Plan mallia (WSP, veden turvallisuussuunnitelma). WSP:n tarkoituksena on tunnistaa järjestelmällisesti kaikki veden laatua uhkaavat vaaratekijät aina valuma-alueelta kuluttajan hanaan asti, tehdä niille riskinarviointi ja hallita riskejä suunnitelmallisesti. WSP:n lähtökohtana on vedentoimittajan laatima turvallisuussuunnitelma, joka koostuu kolmesta perusosasta: 1. Järjestelmän arviointi, jonka tavoitteena on selvittää, voiko vedenjakeluketju toimittaa kuluttajille riittävän hyvänlaatuista vettä. 2. Vaarojen tunnistaminen ja keinojen löytäminen vaarojen seuraamiseksi ja poistamiseksi. Jokaiselle tunnistetulle vaaratekijälle tulisi löytää sen seuraamiseksi valvontamenetelmä ja vaihtoehtoja vaaratekijän poistamiseksi tai siitä aiheutuvan vahingon lieventämiseksi. 3. Hallintasuunnitelma, jossa kuvataan kahden edellisen kohdan mukaiset menettelytavat. Erityistä huomiota kiinnitetään poikkeus- ja häiriötilanteisiin sekä tiedottamiseen. Vaaratekijöiden kartoitus ja niiden merkityksen arviointi on ensiarvoisen tärkeää vesihuollon toimivuuden ja terveyshaittojen ennaltaehkäisemisen kannalta. Vesilaitoksen turvallisuussuunnitelman pitäisi olla aina ajan tasalla, joten sitä on syytä päivittää järjestelmällisesti. 12.1. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskianalyysi Vesihuoltolaitokselle on laadittu erillinen erityistilannesuunnitelma vuonna 2010, jossa on selvitetty vaaratekijöitä sekä luotu riskianalyysi. SIVU 12

Osa-alue Huomioon otettavia tekijöitä vedentuotantoketjun kuvaamisessa Valuma-alue vedenottamo ja Nummitien yksityistie kulkee Vesihuhdan ja Kangenmiekan vedenottamoiden suojavyöhykkeiden läpi. Tällöin mahdolliset öljy- ja kemikaalikuljetukset muodostavat uhkatekijän vedenottamolle. (harvinainen/huomattava) Lähteenmäen vedenottamoalueen läpi kulkee keskusta-alueen jätevesien paineviemäri. (harvinainen/huomattava) Mt 2011 kulkee Lähteenmäen vedenottamosta n. 150 m:n etäisyydellä ja kaukosuojavyöhykkeellä n. 1800 m:n matkan. Tällöin öljy- ja kemikaalikuljetukset muodostavat uhkatekijän vedenottamolle. Tien talvisuolausta on vähennetty. (harvinainen/huomattava) Vedenottamoiden ja niiden välittömän ympäristön siisteys. (tavanomainen/merkityksetön) Jäteveden pumppaamot, hulevesijärjestelmät, haja-asutuksen jätevedet. (harvinainen/vähäinen) Kangenmiekan alueelta maa-ainesten ottoa (satunnainen/huomattava) Harjutien alueella teollisuutta (harvinainen/vakava) Ruskon kirkon hautausmaa Lähteenmäen pohjavesialueella (erittäin todennäköinen/merkityksetön) Kangenmiekan pohjavesialueella kunnan uimapaikka, samoin Munittulassa Lähteenmäen pohjavesialueella uimapaikka (todennäköinen/merkityksetön) Pohjavesi Fysikaalinen, kemiallinen ja mikrobiologinen tila (todella harvinen/vakava) Pohjavesilähteen laajuus ja antoisuus (todella harvinen/merkityksetön) Pohjaveden korkeus ja virtaussuunnat (todella harvinen/merkityksetön) Vedenkäsittely Laitteiston rikkoontuminen (satunnainen/vähäinen) Henkilökunnan puutteellinen ammattitaito / ei työskentele päätoimisesti vesilaitoksella / inhimillinen erehdys (todennäköinen/huomattava) Varautuminen ilkivallan tai terrorismin varalta: vedenottamot on aidattu, rakennukset lukossa, mutta murtovalvontaa ei ole (harvinainen/vakava) Vesisäiliöt ja jakeluverkosto Valurautaputkien vaikutus veden laatuun (satunnainen/vähäinen) Lipeän vaikutus vesijohtoverkostoon ajan myötä (erittäin todennäköinen/huomattava) Alavesisäiliöiden kunto ja rakenteet (satunnainen/huomattava) Eläinten, eläinten jätösten pääsy verkostoon (harvinainen/vakava) Veden viipymä verkoston osissa (satunnainen/vähäinen) Jätevesiverkostojen ja vesiputkien kulkeminen samassa kaivannossa ja molempien rikkoontuminen (satunnainen/huomattava) Jakeluverkoston tiiviys ja muu kunto (satunnainen/vähäinen) SIVU 13

Merkityksetön Vähäinen (esteettinen haitta) Huomattava (vähäinen ja tilapäinen terveydellinen haitta) Vakava (epidemian mahdollisuus) Erittäin vakava (kuolemanvaara) Vaaran tunnistamisen ja kuvaamisen jälkeen tulisi arvioida siihen liittyvä riski: kuinka usein vaaratekijä ilmenee, kuinka todennäköinen se on sekä millaisia seurauksia vahingosta voi aiheutua. Vaaratekijät kannattaa kirjata esimerkiksi alla olevan kaltaiseen riskitaulukkoon. Tummennettu alue kuvaa riskiä, joka ei ole hyväksyttävissä, ja joihin korjaavat toimenpiteet tulisi ensisijaisesti kohdistaa. Esiintymistaajuus Seuraus Erittäin todennäköinen (kerran kuukaudessa tai useammin) Todennäköinen (kaksi kertaa vuodessa) Tavanomainen (kerran vuodessa) Satunnainen (kerran viidessä vuodessa) Harvinainen (kerran kymmenessä vuodessa) SIVU 14

12.2. Korjaavat toimenpiteet, käyttötarkkailu ja sen valvonta Jos vedentuotantoketjun toimivuudessa havaitaan puutteita tai siitä löytyy haavoittuvia kohtia, asiantuntijaryhmä pohtii vaihtoehtoja korjaaviksi toimenpiteiksi. Korjaavien toimenpidevaihtoehtojen valinnassa arvioidaan, mikä on vedentuotantoketjun varhaisin piste sekä varmin siinä pisteessä käytäntöön sovellettavissa oleva keino, jolla vahingon todennäköisyyttä voitaisiin pienentää ja sen seurauksia lieventää. Jos vaaran torjuminen epäonnistuu vedentuotantoketjun varhaisimmassa pisteessä, arvioidaan, mikä on vedentuotantoketjun seuraava piste sekä varmin siinä pisteessä käytäntöön sovellettavissa oleva keino, jolla vahingon todennäköisyyttä voitaisiin pienentää ja sen seurauksia lieventää. Lisäksi arvioidaan, löytyisikö vielä muita vedentuotantoketjun pisteitä, joissa vaaran todennäköisyyttä voitaisiin pienentää tai ainakin lieventää vahingon seurauksia. Osa-alue Korjaavia toimenpiteitä Valuma-alue ja vedenottamo Pohjavesien suojelu suojelusuunnitelmat kaavoitus, maankäyttösuunnitelmat ja maan käytön rajoitukset väestön tietoisuuden lisääminen ihmisten toiminnan vaikutuksista veden laatuun vedenottamoiden suoja-alueet, aitaaminen ja suojarakenteiden kunnossapito säännöllinen alueiden tarkastelu ja muutosten seuraaminen oikea jätevesien imeytys teollisuuden päästöjen vähentäminen lietelannan levityksen rajoitukset tiesuolauksen vähentäminen tai suolan korvaaminen suojaava kasvillisuus SIVU 15

Veden käsittely Vesisäiliöt ja jakeluverkosto henkilökunnan koulutus päivystys / järjestelmät miehittämättömässä laitoksessa (mm. hälytykset) vedenottokaivojen tiiviyden varmistaminen pintavesien pääsyn estäminen pohjavedenottokaivoihin myös mahdollisen tulvan aikana desinfioinnin riittävyyden varmistaminen jatkuva desinfiointi myös pohjavesilaitoksilla tai ainakin valmius sen nopeaan käyttöönottoon kemikaalien oikean annostuksen varmistaminen orgaanisen aineen mahdollisimman tehokas poistaminen laitteiden huolto ja toimintavarmuuden ylläpito suodattimien riittävä ja oikea pesu varavoiman saanti sähkökatkosten aikana ilkivallan estäminen vedenkäsittelymenetelmän muuttaminen vesisäiliöiden aitaaminen, tiiviyden parantaminen ja lukossa pito oikeiden rakennusmateriaalien valinta jakeluverkoston tiiviyden parantaminen takaisinvirtauksen estäminen korroosion estäminen desinfioinnin riittävyyden varmistaminen jakeluverkon loppuun asti verkoston huolto ja kunnossapito riittävän paineen ja virtaaman yllä pitäminen saostumien estäminen (orgaanisen aineen, raudan ja mangaanin poiston tehostaminen, saostuskemikaalien pääsyn minimoiminen verkostoon) verkoston huuhtelu tai desinfiointi tarvittaessa Laitoksella on vähäiset kirjalliset ohjeet ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä. Ohjeita päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Vaihtoehtoinen vedenjakelu toteutetaan säiliöjakeluna. SIVU 16

12.3. Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille Jokaiselle tunnistetulle ja kuvatulle vaaratekijälle pitäisi löytää valvontamenetelmä, jolla sen esiintymistä voidaan seurata, siitä aiheutuva riski poistaa tai ainakin vähentää sen todennäköisyyttä mieluiten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vedentuotantoketjua, jotta kontrollin mahdollisesti pettäessä tässä pisteessä vaaratekijän esiintymiseen voidaan vaikuttaa myöhemmissä vaiheissa. Valitun valvontamenetelmän tulisi mieluiten olla jatkuvatoiminen. Menetelmällä mitattujen muuttujien tuloksille pitäisi asettaa hyväksyttävät käyttörajat sekä hälytysrajat, joiden ylittyessä on ryhdyttävä lisätoimiin. Kunkin vaaratekijän kohdalla sovellettavat lisätoimenpiteet on kuvattava turvallisuussuunnitelmassa. Korjaavat toimenpiteet ja valvontamenetelmillä saadut tulokset on dokumentoitava niiden tehokkuuden varmistamiseksi. Järjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että ulkopuolinen riippumaton taho tarkistaisi turvallisuussuunnitelman ajoittain. 12.4. Vaaratekijöiden ja riskien vaikutus käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan Vesilaitoksen käyttötarkkailussa vedenkäsittelyn toimivuuden seuraamiseksi tehdään raakavedestä ja lähtevästä vedestä 4 kertaa vuodessa laboratoriotutkimuksia, joilla varmistetaan vedenkäsittelyn asianmukaisuus. Viranomaisnäytteenotto noudattaa pääpiirteissään STM:n asetuksen 442/2014 minimivaatimuksia. SIVU 17

13. Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta Talousveden laadun valvonnassa pääpaino tulisi olla laitoksen omassa käyttötarkkailussa. Käyttötarkkailu on laitoksen itse suorittamaa valvontaa. Käyttötarkkailua ei lueta viranomaisvalvontaan, vaikka viranomainen ottaisi käyttötarkkailunäytteitä. Käyttötarkkailu täydentää viranomaisvalvontaa. Käyttötarkkailulla varmistetaan talousvedeksi käytettävän veden laatu sekä veden käsittelyn asianmukaisuus. Käyttötarkkailua tehdään ainakin raakavedestä ja mikäli raakavettä käsitellään, myös lähtevästä vedestä. Lisäksi käyttötarkkailua voidaan tehdä verkostovedestä, vesitornista, vesiposteista ja muista kohteista otetuista näytteistä. Käyttötarkkailun näytteenotto ja mittaukset kohdistetaan samoihin tekijöihin kuin veden käsittely. Samat analyysit tehdään sekä raakavedestä että lähtevästä vedestä. Näytteet voi ottaa vesilaitoksen, terveydensuojeluviranomaisen tai ulkopuolisen tahon näytteenottaja. Käyttötarkkailunäytteiden määrä riippuu mm. paikallisista oloista, käytettävän raakaveden laadusta, toimitetun talousveden määrästä, toiminnan luonteesta ja laajuudesta, käytetyistä vedenkäsittelymenetelmistä, veden viipymäajasta verkostossa sekä siitä, onko talousvesi peräisin omasta laitoksesta vai ostetaanko se muualta. Siten käyttötarkkailuun valituista muuttujista ja niiden määritystiheyksistä ei voi antaa yleisiä ohjeita, vaan ne on harkittava jokaisen vesilaitoksen erityispiirteiden mukaan. Laitoksen käyttötarkkailu on muutakin kuin pelkkää näytteenottoa ja mittauksia. Siihen sisältyy mm. laitoksen toimintaympäristön siisteyden tarkastelua ja kirjaamista. Kaikki käyttötarkkailunäytteet tutkitaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimuksen laboratoriossa. 13.1. Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat Käyttötarkkailunäytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa, sekä raakavedestä, että lähtevästä vedestä. Raakavesinäytteet otetaan tuloputkista ennen kalkkikivialkalointia. SIVU 18

Näytteenotosta vastaa vesilaitoksen hoitaja. Näytteistä tutkitaan seuraavat muuttujat: - ph (25 C) - Alkaliteetti - Asiditeetti - Hiilidioksidi - Kokonaiskovuus - Rauta - Mangaani Lisäksi kerran vuodessa raakavedestä tutkitaan seuraavat muuttujat : - Nitraatti - Ammonium - Sähkönjohtavuus - Happipitoisuus 13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot Kaikki käyttötarkkailunäytteet tutkitaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. 13.3. Laitoksen toimintaympäristön tarkkailu Laitoksen vedenottamoiden siisteyttä tarkkaillaan aina laitoksella käytäessä, vähintään kerran viikossa. Poikkeamat kirjataan käyttötarkkailukansioon, joita säilytetään vedenkäsittelylaitoksilla. SIVU 19