Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma
Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus ei ole jakautunut tasaisesti (vaihtelevat olosuhteen maapallolla) väentiheyteen vaikuttaa alueen tarjoamat mahdollisuudet eri elinkeinoille, esim. maatalous: ilmasto, pinnanmuodot, maaperä teollisuus: raaka-aine- ja energiavarat, liikenneyhteydet maapallon tiheiten asutut alueet usein rannikoiden läheisyydessä runsaat luonnonvarat hedelmällinen maaperä
Tiheän asutuksen syitä Väestökeskittymä Itä-Aasia: Kiina, Japani, Etelä-Korea, Taiwan Etelä-Aasia: Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka Kaakkois-Aasia: Thaimaa, Vietnam, Indonesia ja Filippiinit Eurooppa Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain ja Kanadan itäosat Atlantin rannikolta Suurille järville Tiheän asutuksen syyt hedelmälliset jokilaaksot, monsuuni-ilmasto, rannikkoalangot hedelmälliset jokilaaksot ja suistoalueet, monsuuni-ilmasto, nopea väestönkasvu hedelmällinen vulkaaninen tuhka, monsuuniilmasto, hedelmälliset jokilaaksot maanviljelyn harjoittamiselle suotuisa ilmasto ja maaperä, hyvä liikenteellinen sijainti, teollisuus runsaat luonnonvarat, teollistuminen, miljoonakaupungit ja hyvä liikenteellinen sijainti
Harvan asutuksen syitä Esimerkkialueita Mongolia, Australian pohjoisosat Sahara, Amazonia Harvan asutuksen syitä lämpötila: kylmyys tai kuumuus sademäärä: kuivuus tai erittäin runsaat sateet Himalaja, Kalliovuoret Sahel, Kalahari Siperia, Amazonia Antarktis, Tiibet, Afrikan sisäosat vuoristot: vaikeakulkuisuus, kylmyys, alhainen ilmanpaine maaperä: luontaisesti vähäravinteinen tai eroosion runtelema kasvillisuus: tundra, taiga tai sademetsä saavutettavuus: napa-alueet, vuoristoseudut tai mantereiden sisäosat
Muuttoliikkeet muuttoliike = vakituisen asuinpaikan vaihtaminen (pakollinen / vapaaehtoinen) lähtöalueella työntävät tekijät: huono työllisyys- tai asuntotilanne, ihmissuhteet, luonnonkatastrofit, vaino, sota, köyhyys jne tuloalueen vetävät tekijät: esim. paremmat ansaitsemismahdollisuudet, opiskelupaikka tulomuutto lähtömuutto = nettomuutto nettomuutto + muuttovoitto nettomuutto - muuttotappio
Muuttoliikkeiden luokittelu Muuttoliikkeet Vapaaehtoiset muutot Pakkomuutot maan sisäiset: maassamuutto Kansainväliset: siirtolaisuus maan sisäiset: katastrofeja pakenevat kansainväliset: pakolaisuus
Maassamuutto vapaaehtoista valtion sisällä tapahtuvaa muuttoa kunnan rajojen sisällä (yleisin muuttoliikkeiden muoto) kunnasta toiseen (pienestä isompaan, syrjästä keskukseen) maalta kaupunkiin voi lisätä alueiden eriarvoisuutta maaseutu kaupungit kaupunkeihin muuton syitä paremmat työnsaantimahdollisuudet maaseudun korkeampi syntyvyys (kehitysmaat)
Muuttovoittoalueet hyötyvät lisääntyneistä verotuloista alueen työnantajat hyötyvät lisääntyneestä työvoimasta asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat koulujen ja päiväkotien ryhmäkoot kasvavat sosiaalisten ongelmien lisääntyminen Muuttotappioalueet alenevat verotulot palveluiden karsiminen
Siirtolaisuus siirtolaisuus = vapaaehtoista maastamuuttoa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Euroopasta Pohjois-Amerikkaan työn perässä (myös suomalaiset) 1960- ja 1970-luvuilla Eurooppaan tuli siirtolaisia Pohjois-Afrikasta ja Turkista (esim. Saksa ja Ranska houkuttelivat työvoimapulan helpottamiseksi) suomalaiset menivät 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsiin (hyvä työtilanne, paremmat palkat) nykyään merkittävät siirtolaisvirrat Etelä-Amerikan ja Pohjois-Amerikan välillä (myös Aasiasta) > osa siirtolaisista laittomia
lähtömaat voivat hyötyä maastamuutosta työttömyys hellittää kasvavan väestön paine vähenee
toisaalta lähtömaat voivat kärsiä aivovuodosta korkeasti koulutetut ammattilaiset lähtevät (lääkärit, it-ammattilaiset yms) aivovuoto on ongelma erit. kehitysmaille tulomaan hyödyt siirtolaisuusasiassa halpa työvoima ikärakenteen nuorentaminen työvoimatarpeen paikkaaminen tulomaan kulttuurin rikastuttaminen joskus siirtolaiset palaavat takaisin lähtömaahan > paluumuuttaja / paluumuutto
Pakolaiset pakkomuutto = ei mahdollisuutta jäädä asuinsijoilleen pakolainen = henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa siksi, että hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä takia (YK:n määritelmä) pakolainen nauttii kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella
iso osa pakolaisista peräisin kehitysmaista pakolaisvirta suuntautuu naapurimaihin (myös kehitysmaita) lisäksi on olemassa ympäristöpakolaisia pakenemisen syynä esim. nälänhätä tai luonnonkatastrofi (ei välttämättä täytä YK:n pakolaismääritelmää > eivät voi hakea turvapaikkaa toisesta maasta) voivat muuttaa maan sisällä paremmalle alueella joskus voidaan myöntää pakolaisstatus humanitaarisista syistä
pakkosiirto = suuri määrä ihmisiä siirretään pakolla pois asuinalueeltaan Suomessa 2. maailmansodan aikana englantilaisten vankien siirto Australiaan 1800-luvulla orjien siirto Amerikkoihin 1600- ja 1800 luvuilla Burman vuoristoheimojen siirto kotiseudultaan