Keskustan jäsenäänestyssääntö Keskustan puoluevaltuuskunta 29.11.2009 SUOMEN KESKUSTA R.P:N JÄSENÄÄNESTYSSÄÄNTÖ EDUSKUNTAVAALEISSA Hyväksytty 22.9.1974, muutettu 23.11.1975, 23.4.1977, 24.6.1980, 19.6.1982, 24.11.1985, 26.11.1989, 27.11.2005 ja 29.11.2009 YLEISTÄ 1 Keskustan ehdokkaat valtiollisissa vaaleissa asetetaan kussakin vaalipiirissä salaisen jäsenäänestyksen pohjalta. Jäsenäänestyksessä noudatetaan kansanedustajain vaaleista annetun lain jäsenäänestystä koskevien säännösten ja puolueen sääntöjen asianomaisten määräysten lisäksi tätä sääntöä. Mikäli vaalipiirin alueella on kaksi tai useampia piirijärjestöjä, voivat ne sopia jäsenäänestyksen toimittamisesta ja ehdokasasettelusta myös piirikohtaisen jäsenäänestyksen pohjalta. Tällaiselle menettelylle on saatava puoluehallituksen hyväksyntä. Mikäli samassa vaalipiirissä toimivat piirit eivät pääse sopimukseen jäsenäänestyksen menettelytavoista riittävän ajoissa ennen jäsenäänestyksen toimittamista, ratkaisee asian puoluehallitus. Jäsenäänestyksen toimittaminen ei kuitenkaan ole pakollinen, jos jäsenäänestykseen nimetään enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä. 2 Perusjärjestöllä tarkoitetaan tässä säännössä Suomen Keskusta r.p:n paikallisyhdistystä sekä Suomen Keskustanaiset r.y:n, Suomen Keskustanuoret r.y:n ja Keskustan Opiskelijaliitto r.y:n sellaista jäsenyhdistystä, jossa on vain henkilöjäseniä, sekä Keskustan Lehtimiehet r.y:tä. 3 Jäsenäänestyksen toimittamista johtaa ja valvoo piiritoimikunta tai sen asettama vähintään kolme (3) jäsentä käsittävä piirin äänestystoimikunta. Niissä vaalipiireissä, joissa on useampi kuin yksi (1) puolueen piiri ja joissa suoritetaan vaalipiirikohtainen jäsenäänestys, piiritoimikuntien tulee asettaa äänestystä johtamaan ja valvomaan yhteinen vähintään neljä (4) jäsentä käsittävä äänestystoimikunta ja muutoinkin sopia yhteisen jäsenäänestyksen toimeenpanosta. Äänestystoimikunnan on annettava yksityiskohtaiset ohjeet ja valvottava jäsenäänestyksen toimeenpanoa niin, että se suoritetaan yhdenmukaisesti koko vaalipiirin tai piirin alueella. Jäsenillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua äänestykseen heidän luonaan tapahtuvassa kiertävässä äänestyksessä tai postitse tai pelkästään kiinteissä paikoissa järjestettävissä äänestystilaisuuksissa tai sähköisessä äänestyksessä. ÄÄNESTYSALUEET JA TOIMIELIMET 4
Jäsenäänestyksen toimeenpanon hoitavat toiminta-alueellaan kunnallisjärjestöjen tai niiden tehtäviä hoitavien perusjärjestöjen johtokunnat sekä näiden ohjeiden mukaisesti Keskustan paikallisyhdistysten johtokunnat tai niiden asettamat vähintään kolme jäsentä käsittävät äänestystoimikunnat. Paikallisyhdistyksen alueella toimivilla Suomen Keskustanaiset r.y:n, Suomen Keskustanuoret r.y:n sekä Keskustan Opiskelijaliitto r.y:n jäsenyhdistyksillä on kaikilla oikeus nimetä jäsenäänestystä valmistelevaan ja äänestystoimitusta hoitavaan toimielimeen yksi (1) jäsen paikallisyhdistyksen valitsemien jäsenten lisäksi. Kunnallisjärjestön tai sitä vastaavan kunnan alueen käsittävän puolueen perusjärjestön kokous voi tehdä päätöksen, jonka mukaan sen johtokunta tai tämän asettama vähintään kolme (3) jäsentä käsittävä äänestystoimikunta vastaa koko kunnan tai sen osan alueella jäsenäänestyksen toimeenpanosta. Päätökselle on saatava piiritoimikunnan, sen asettaman äänestystoimikunnan tai vaalipiirikohtaisen äänestystoimikunnan hyväksyminen. AIKA JA PAIKKA 5 Puoluehallitus määrää kutakin valtiollista vaalia varten päivämäärät, joiden välisenä aikana jäsenäänestys on toimitettava. Niistä voi poiketa vain puoluehallituksen erillisellä päätöksellä. Äänestyksen toimeenpanosta vastaava johtokunta tai äänestystoimikunta määrää toimintaalueellaan äänestyspaikan ja äänestystoimituksen tarkemman ajan. Äänestystoimitukselle on varattava aikaa kullakin toiminta-alueella yhtenä tai useampana päivänä klo 09.00 ja 20.00 välisenä aikana vähintään kolme (3) tuntia. Viimeisenä äänestyspäivänä äänestyksen tulee päättyä kuitenkin viimeistään klo 18.00. 6 Puolueen paikallisyhdistysten johtokunnat tai äänestystoimikunnat voivat sopia yhteisistä äänestyspaikoista ja -ajoista, mikäli se toiminta-alueen päällekkäisyyden, liikenneyhteyksien tai muun syyn vuoksi on äänestäjien kannalta edullista. Äänestys voidaan toimittaa saman johtokunnan tai äänestystoimikunnan toimesta useammassa paikassa niin järjestettyinä aikoina, että jokaisessa äänestyspaikassa voidaan käyttää samaa äänestysluetteloa tai sen osaa ja siten estää useampaan kertaan äänestäminen. Äänestystoimitukselle on tällöin varattava kussakin äänestyspaikassa klo 09.00 ja 20.00 välisenä aikana vähintään yksi (1) tunti. Viimeisenä äänestyspäivänä äänestyksen tulee päättyä kuitenkin viimeistään klo 18.00. Mikäli äänestys toimitetaan kulkuneuvossa, joka kiertää kunkin äänestysalueella asuvan henkilöjäsenen luona, äänestystoimitukselle on sen lisäksi varattava kiinteässä äänestyspaikassa toisessa (2) momentissa tarkoitettuna kellonaikana aikaa vähintään yksi (1) tunti. Äänestys voidaan järjestää myös postitse siten, että ehdokaslista, äänestyslippu, vaalikuori äänestyslippua varten sekä lähetekuori lähetetään kunnan alueella jokaiselle perusjärjestön jäsenelle vähintään kahdeksan päivää ennen jäsenäänestyksen alkamista tai muulla menettelyllä, joka turvaa vaalisalaisuuden säilymisen. Postiäänestyksessä on turvattava se, että puoluehallituksen määräämänä viimeistä edellisenä äänestyspäivänä klo 17.00 ja 20.00 välisenä aikana voivat äänestää ennakolta ilmoitetussa paikassa myös ne äänioikeutetut jäsenet, jotka eivät ole saaneet ennakolta äänestyslippua. Postiäänestyksen kuluista vastaa piiri, ellei piirin kokous ole tehnyt muuta päätöstä.
Äänestys voidaan järjestää myös sähköisenä äänestyksenä erillisen ohjeistuksen mukaan. 7 Äänestystoimituksen ajasta ja paikasta on ilmoitettava samalla tavalla kuin äänestyksen toimeenpanosta vastaavan yhdistyksen on sääntöjen mukaan kutsuttava yhdistyksen kokous koolle. ÄÄNESTYSTOIMITUS 8 Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa perusjärjestöjen 15 vuotta täyttäneet jäsenmaksunsa edelliseltä vuodelta suorittaneet henkilöjäsenet ja kaksi (2) kuukautta ennen jäsenäänestystä asianomaiseen perusjärjestöön liittyneet ja jäsenmaksunsa suorittaneet henkilöjäsenet kukin vain yhden yhdistyksen jäsenenä. Äänestyksessä jokainen jäsen äänestää yhtä, kahta tai kolmea henkilöä, kuitenkin niin, että äänimäärä saa olla enintään puolet valittavien ehdokkaiden määrästä. Päätöksen äänimäärästä tekee piirin kokous. Kahden tai useamman piirin yhteisessä vaalipiirikohtaisessa jäsenäänestyksessä vaaditaan kaikkien jäsenäänestykseen osallistuvien piirien kokousten päätökset. Jokaisen henkilöjäsenen tulee äänestää sen vaalipiirin jäsenäänestysehdokkaita, missä hän on varsinaisena jäsenenä. Mikäli piiri vahvistaa äänimäärän kahdeksi tai kolmeksi niin tällöin on mahdollisuus poiketa jäsenäänestyssäännön 13 :n, 14 :n ja 18 :n osalta niin kuin äänestyksen toimeenpano vaatii. ÄÄNESTYSLUETTELOT 9 Jäsenäänestyksessä käytettävän jäsenten luettelon äänestysluetteloksi vahvistaa piiritoimikunta tai sen päätöksellä kunnallisjärjestön tai kunnan alueen käsittävän perusjärjestön johtokunta. Pohjana käytetään perusjärjestöjen jäsenluetteloita, joista äänestysluetteloon otetaan kaikki 15 vuotta täyttäneet, jäsenmaksunsa edelliseltä vuodelta maksaneet henkilöt sekä kaksi (2) kuukautta ennen jäsenäänestystä perusjärjestöihin liittyneet ja jäsenmaksunsa suorittaneet henkilöjäsenet. Äänestysluettelot on laadittava kunkin perusjärjestön osalta erikseen. Kukin henkilö voi tulla otetuksi vain yhteen äänestysluetteloon. Samalla toiminta-alueella toimivien sisarjärjestöjen perusosastojen on luovutettava äänestysluettelo jäsenäänestyksen toimeenpanosta vastaavalle puolueen jäsenyhdistykselle. Jäsenmaksunsa laiminlyöneistä jäsenistä pidetään äänestysluettelon liitteenä rästiluetteloa, johon merkityt jäsenet saavat äänestää suorittamalla jäsenmaksunsa ennen äänestystoimitusta. Jäsen otetaan äänestysluetteloon siinä perusjärjestössä, jonka varsinainen jäsen hän on. Jokaisella perusjärjestön jäsenellä on oikeus saada piiritoimikunnan, kunnallisjärjestön tai perusjärjestön johtokunnan määräämältä henkilöltä tieto siitä, onko hänet merkitty äänestysluetteloon. Ilmoitus tästä on julkaistava samalla tavoin kuin piiri- tai kunnallisjärjestön kokouskutsu. KELPOISUUS JÄSENÄÄNESTYKSEEN 10
Jäsenäänestykseen ehdokkaaksi nimettävän henkilön tulee olla valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen. Ehdokkuus jäsenäänestyksessä ei edellytä puolueen perusjärjestön jäsenyyttä. Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole antanut siihen kirjallista suostumustaan, jossa hän ilmoittaa olevansa käytettävissä varsinaisten vaalien ehdokkaana ao. vaalipiirissä. HENKILÖIDEN NIMEÄMINEN 11 Oikeus nimetä henkilöitä ehdokkaiksi alueensa jäsenäänestykseen on jokaisella perusjärjestöllä. Nimeämisestä on ilmoitettava piiritoimikunnalle, piirin äänestystoimikunnalle tai piirien yhteiselle äänestystoimikunnalle sen määräämänä aikana. Kukin perusjärjestö saa esittää jäsenäänestykseen ehdokkaaksi enintään kaksi henkilöä. Päätöksen nimeämisestä tekee perusjärjestön päätäntävaltaa käyttävä kokous tai sen valtuuttamana perusjärjestön johtokunta. 12 Jäsenäänestykseen on otettava myös henkilö, jota vähintään 15 vaalipiirissä toimivaa samaan perusjärjestöön tai 30 eri perusjärjestöihin kuuluvaa jäsentä on kirjallisesti piiritoimikunnalle, piirin äänestystoimikunnalle tai piirien yhteiselle äänestystoimikunnalle sen määräämänä aikana esittänyt. Tässä pykälässä tarkoitetussa esityksessä voidaan esittää vain yhtä henkilöä ja kukin jäsen voi yhtyä vain yhteen tällaiseen esitykseen. JÄSENÄÄNESTYKSEN EHDOKASLISTA 13 Jäsenäänestykseen on otettava 10, 11 ja 12 :n mukaisesti nimetyt henkilöt ja laadittava näistä sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä taikka piiritoimikunnan, piirin äänestystoimikunnan tai piirien yhteisen äänestystoimikunnan suorittaman arvonnan mukaan ehdokaslista. Suku- ja etunimen lisäksi ehdokaslistassa mainitaan enintään kahta ilmaisua käyttäen henkilön arvo, ammatti, toimi sekä kotikunta. Jokaiselle ehdokaslistaan otetulle henkilölle annetaan nimen eteen painettu järjestysnumero alkaen numerosta 2. ÄÄNESTYSLIPPU 14 Keskustan puoluetoimiston tulee lähettää tarpeellinen määrä yhdenmukaisesti painettuja äänestyslippuja piireille. Äänestyslipun koko on 148x210 mm ja sen sisäpuolelle on painettava, missä äänestyksessä sitä on käytettävä. Lisäksi siihen on painettava viivalla merkitty ympyrä, joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka lippua taitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä ympyrää tulee olla selvästi havaittavissa merkintä n:o... sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jonka hyväksi äänestäjä tahtoo antaa äänensä. Sitä varten, että äänestyksessä käytetään kahta (2) tai kolmea (3) ääntä, on puoluetoimiston lähetettävä piireille tarpeellinen määrä äänestyslippuja, jotka ovat muutoin samanlaisia kuin edellä on todettu, mutta ympyrän keskellä on kaksi ja kolme n:o... -merkintää ehdokkaiden numeroiden merkitsemistä varten. Piirien on ilmoitettava puoluetoimistolle viimeistään kuukautta ennen jäsenäänestyksen toimeenpanemista, kuinka paljon ja millaisia äänestyslippuja ne tarvitsevat.
ÄÄNESTYSLIPPULAATIKKO 15 Äänestystoimituksessa käytetään äänestyslippulaatikkona piiritoimikunnan, piirin äänestystoimikunnan tai piirien yhteisen äänestystoimikunnan ohjeiden mukaisesti valmistettua suljettavaa laatikkoa. Äänestyslippulaatikko suljetaan äänestyksen alkaessa, jolloin paikalla oleville äänestäjille on ennen sulkemista varattava tilaisuus tarkistaa, että laatikko on tyhjä. Äänestyslippulaatikkoa ei saa avata sen jälkeen, kun se on äänestystoimituksen alkaessa suljettu, ennen kuin äänestystoimitus on siitä vastaavan johtokunnan tai äänestystoimikunnan toimintaalueen osalta päättynyt. LEIMASIN 16 Äänestyslippujen leimaaminen suoritetaan piiritoimikunnan, piirin äänestystoimikunnan tai piirien yhteisen äänestystoimikunnan hyväksymällä leimasimella. ÄÄNESTYSTOIMITUS 17 Äänestystoimituksessa todetaan jokaisen äänestäjän henkilöllisyys ja hänen äänestysoikeutensa perusjärjestön äänestysluettelosta sekä annetaan äänestäjälle tämän jälkeen äänestyslippu. 18 Äänestäjä piirtää äänestyslipussa olevaan ympyrään sen ehdokkaan numeron, jonka hyväksi hän antaa äänensä, niin selvästi ettei synny epätietoisuutta, ketä ehdokasta hän äänestää. Sen jälkeen hän antaa äänestyslipun johtokunnalle tai äänestystoimikunnalle leimattavaksi sekä panee äänestyslipun äänestyslippulaatikkoon. Äänestettäessä kahta (2) tai kolmea (3) ehdokasta äänestäjä piirtää äänestyslipussa olevaan ympyrään niiden ehdokkaiden numerot, joiden hyväksi haluaa antaa äänensä. Lipun leimaus ja pudottaminen äänestyslippulaatikkoon tapahtuu kuten edellä on todettu. 19 Kun äänestäjä on pannut äänestyslipun äänestyslippulaatikkoon, äänestysluetteloon on merkittävä, että hän on äänestänyt. 20 Äänestys on toimitettava siten, ettei äänestyksessä eikä ääniä laskettaessa saada selville, ketä kukin äänestäjä on äänestänyt. 21 Jos äänestystoimitus keskeytetään, äänestyslippulaatikon aukko on suljettava liimapaperilla, joka leimataan äänestyslippujen leimaamisessa käytettävällä leimasimella siten, että mahdollinen paperin rikkoutuminen voidaan havaita. Toimitusta jatkettaessa johtokunnan tai äänestystoimikunnan on ennen liimapaperin poistamista tarkistettava, että se on eheä.
ENNAKKO- JA POSTIÄÄNESTYS 22 Mikäli äänestysluetteloon merkitty puolueen jäsen on estynyt varsinaisina vaalipäivinä osallistumasta äänestykseen, hän voi kolmen päivän aikana ennen äänestyksen alkua käydä äänestämässä oman perus- tai kunnallisjärjestönsä johtokunnan tai niiden nimeämän äänestystoimikunnan puheenjohtajan ilmoittamassa paikassa tai puolueen piiritoimistossa. Äänestys tapahtuu siten, että numeron tai käytettäessä useampaa ääntä numeroiden piirtämisen sekä äänestyslipun leimaamisen jälkeen äänestäjän äänestyslippu suljetaan vaalikuoreen. Vaalikuori puolestaan suljetaan lähetekuoreen, jonka päälle kirjoitetaan äänestäjän nimi sekä hänen perusjärjestönsä ja piirinsä. Ennakkoäänestys on mahdollista toteuttaa teknisesti myös muulla tavoin, jos vaalisalaisuuden turvaaminen pystytään takaamaan. Paikallisessa äänestyspaikassa ennakolta äänestäneet jäsenet merkitään äänestystoimituksen alkaessa äänestysluetteloon. Kuoret lähetetään puolueen piiritoimistoihin sen mukaan, mihin piiriin äänestäjän perusjärjestö kuuluu. Piiritoimistossa tapahtuvassa ennakkoäänestystilaisuudessa suorittaa vastaavat toimenpiteet piirin äänestystoimikunta tai sen nimeämät vaalivirkailijat. Postitse äänestäneet todetaan kuten ennakolta äänestäneetkin lähetekuoressa olevien henkilötietojen perusteella ja merkitään äänestysluetteloon. Äänestyslipun sisältävät vaalikuoret avataan äänestyksen päättymisen jälkeen, äänestysliput leimataan ja pudotetaan äänestyslippulaatikkoon vaalisalaisuutta rikkomatta. Mikäli postitse äänestänyt on käyttänyt äänioikeutensa muulla tavoin, postitse tullut ääni hylätään. 23 Äänestystoimituksen päättymisen jälkeen johtokunta tai äänestystoimikunta avaa äänestyslippulaatikon ja laskee äänestyslippujen lukumäärän. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka äänestysluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänestäneet. Sen jälkeen äänestysliput tarkistetaan. Ne äänestysliput, jotka hylätään, erotetaan eri ryhmiksi. Äänestyslippu hylätään, jos siitä ei voida todeta, ketä tai keitä henkilöitä äänestäjä on äänestänyt. Äänestyslippu hylätään myös, mikäli sillä on annettu enemmän tai vähemmän ääniä kuin tämän säännön 8 :n mukaisesti on päätetty. Hyväksytyt äänestysliput lasketaan ja kunkin ehdokkaan hyväksi annetut äänet lasketaan. Myös hylättyjen äänestyslippujen lukumäärä lasketaan. Johtokunnan tai äänestystoimikunnan on suoritettava äänestyslippujen järjestäminen ja laskenta keskeytyksettä loppuun. Äänestysliput siten ryhmiteltynä kuin edellä on sanottu, pannaan sen jälkeen kestävään päällykseen. Piiritoimikunnan, piirin äänestystoimikunnan tai piirien yhteisen äänestystoimikunnan jäsenellä on oikeus olla äänestyslippuja laskettaessa saapuvilla. 24 Johtokunnan tai äänestystoimikunnan on laadittava toimialueensa jäsenäänestyksestä pöytäkirja, johon merkitään: 1.
kunkin äänestyspaikan kohdalta päivät ja kellonajat, jolloin äänestystoimitus alkoi, keskeytyi ja päättyi, 2. läsnä olleet johtokunnan tai äänestystoimikunnan jäsenet, 3. äänestäneiden lukumäärä, 4. annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kummassakin ryhmässä, joihin ne 23 :n mukaisesti on ryhmitelty, sekä henkilöiden saamat äänimäärät, 5. päivä ja kellonaika, jolloin äänestysliput suljettiin päällykseen. Pöytäkirja luetaan ja allekirjoitetaan johtokunnan tai äänestystoimikunnan toimesta ja liitetään samaan päällykseen äänestyslippujen kanssa. Äänestysliput ja pöytäkirjan sisältävä lähetys on viipymättä toimitettava piiritoimikunnalle, piirin äänestystoimikunnalle tai piirien yhteiselle äänestystoimikunnalle. Pöytäkirjan jäljennös jätetään yhdistyksen johtokunnalle liitettäväksi vuosikertomukseen. Puoluehallitus antaa tarkemmat ohjeet äänestystoimituksen ja ääntenlaskennan pöytäkirjasta. 25 Piiritoimikunnan, piirin äänestystoimikunnan tai piirien yhteisen äänestystoimikunnan on ryhdyttävä jäsenäänestyksen päättymistä seuraavana päivänä tarkistamaan jäsenäänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä johtokuntien ja äänestystoimikuntien laskelmia. Tässä yhteydessä on lopullisesti päätettävä, mitkä äänestysliput hylätään 23 :n toisessa momentissa mainittujen perusteiden mukaisesti. Piiritoimikunta, piirin äänestystoimikunta tai piirien yhteinen äänestystoimikunta voi myös ottaa ennakkotulokset puhelimitse äänestystoimituksesta vastaavilta johtokunnilta tai äänestystoimikunnilta. Mikäli äänestysliput ja muut äänestystoimitusta koskevat asiakirjat eivät ole piiritoimikunnan, piirin äänestystoimikunnan tai piirien yhteisen äänestystoimikunnan tarkastettavana viimeistään neljäntenä päivänä ennen klo 16.00 jäsenäänestyksen päättymisestä, niitä ei oteta huomioon vaalin tulosta laskettaessa. TULOKSEN VAHVISTAMINEN 26 Äänestyksen tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan kaikkien ääniä saaneiden henkilöiden nimet ja heidän äänimääränsä suuruuden mukaiseen järjestykseen. Mikäli kahdella tai useammalla henkilöllä on jäsenäänestyksessä sama äänimäärä, ratkaistaan heidän keskinäinen järjestyksensä arvalla. Piiritoimikunnan, piirin äänestystoimikunnan tai piirien yhteisen äänestystoimikunnan on vahvistettava jäsenäänestyksen tulos sekä esitettävä se piirin tai piirien kokoukselle. EHDOKKAIDEN ASETTAMINEN 27
Lopullisen päätöksen valtiollisten vaalien ehdokkaiden lukumäärästä ja asettamisesta tekee puolueen vaalipiirissä toimivan piirin kokous tai sen valtuuttamana piiritoimikunta. Milloin vaalipiirissä toimii useampia puolueen piirejä, ehdokkaita asetetaan yhteisessä jäsenäänestyksessä tai piirien jäsenäänestyksissä ääniä saaneista henkilöistä samassa suhteessa kuin puolue on saanut edellisissä valtiollisissa vaaleissa ääniä kunkin piirien alueelta. Jos piirit eivät pääse sopimukseen ehdokkaiden asettamisesta, ratkaisee asian puoluehallitus. 28 Ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneet henkilöt. Jäsenäänestyksen tuloksesta saadaan puoluehallituksen suostumuksella poiketa enintään yhdellä kolmasosalla (1/3) niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen. Esityksen jäsenäänestyksen tuloksesta poikkeamisesta voi tehdä puoluehallitukselle ja piirin kokoukselle piiritoimikunta tai yhteisen jäsenäänestyksen kyseenä ollessa piirien piiritoimikunnat yhdessä. Esitystä tehdessään piiritoimikunnan/piiritoimikuntien on kiinnitettävä erityistä huomiota ehdokaslistan kattavuuteen. Muutosoikeutta käytettäessä on vähintään puolet ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksen tuloksen mukaisessa järjestyksessä. Jäsenäänestyksen tulokseen ei tällöin lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muutosoikeutta käytettäessä voidaan ehdokkaaksi asettaa myös sellainen henkilö, joka ei ole ollut ehdokkaana jäsenäänestyksessä. Häneltä on kuitenkin oltava kirjallinen suostumus asettua ehdokkaaksi vaalissa. Jollei jäsenäänestystä 1 :n 4. momentin perusteella ole toimitettu, on ehdokkaiksi asetettava jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt tai osa heistä. VAALILIITTO 29 Päätöksen vaaliliitosta tekee puolueen piirin kokous tai sen valtuuttamana piiritoimikunta. Milloin vaalipiirissä on useampia piirejä, niiden on keskenään sovittava vaaliliittoa koskevista kysymyksistä. Jos piirit eivät pääse asiassa sopimukseen, ratkaisee sen puoluehallitus. 30 Milloin ehdokkaiden lukumäärää ja asettamista koskeva päätös on tehty ennen vaaliliiton solmimista, on piirin kokouksen tai sen valtuuttamana piiritoimikunnan tehtävä vaaliliiton solmimisen jälkeen uusi päätös noudattaen mitä 28 :ssä on määrätty. MUUTOKSENHAKU 31 Perusjärjestön jäsenellä on oikeus kirjallisesti esittää muistutuksensa siitä, ettei häntä ole merkitty äänestysluetteloon. Muistutus on tehtävä piiritoimikunnalle tai kunnallisjärjestön tai sitä vastaavan kunnan alueen käsittävän perusjärjestön johtokunnalle sen erikseen ilmoittamana aikana. Jäsenäänestykseen tyytymätön perusjärjestö tai sen jäsen saa ennen ehdokkaiden asettamista kirjallisesti esittää muistutuksensa piiritoimikunnalle, piirin äänestystoimikunnalle tai piirien yhteiselle äänestystoimikunnalle, jonka tulee esittää se ehdokkaiden asettamisesta päättävän kokouksen ratkaistavaksi.