JOEN YAWARA RY:N TOIMINTALINJA 2.12.2013
Sisällysluettelo 1. SEURAN TOIMINTALINJAN YLEISKUVAUS... 1 2. EETTISET TOIMINTALINJAT... 1 3. JOEN YAWARA RY:N TAVOITTEET... 2 3.1. Seuran viihtymiseen ja ilmapiiriin liittyvät tavoitteet... 2 3.2. Kasvatukselliset ja eettiset tavoitteet... 2 3.3. Terveellisiin elämäntapoihin liittyvät tavoitteet... 2 3.4. Urheilulliset tavoitteet... 2 3.5. Yhteiskunnalliset tavoitteet... 3 3.6. Taloudelliset tavoitteet... 3 4. ORGANISAATIO... 3 4.1. Syys- ja kevätkokous... 3 4.2. Johtokunnan vastuuhenkilöt ja toimenkuvat... 3 4.3. Muut vastuuhenkilöt ja toimenkuvat... 5 5. VIESTINTÄ... 6 5.1. Tiedotusvälineet... 6 6. KÄYTÄNNÖN TOIMINTA... 6 6.1. Harjoitusryhmät... 7 6.1.1. Muksujudo... 7 6.1.2. Junioreiden peruskurssi... 7 6.1.3. Junioreiden jatkokurssi... 7 6.1.4. Junioriryhmä Samurai... 7 6.1.5. Yli 13-vuotiaiden peruskurssi... 8 6.1.6. Kilpailijat... 8 6.1.7. Kuntoilijat... 8 6.1.8. Konkarit... 8 6.2. Pelisäännöt... 8 6.3. Seuratoimijat... 9 6.3.1. Kiittäminen... 9 6.4. Seuran sisäiset sopimukset... 9 6.5. Graduointikäytänteet... 9 6.6. Markkinointi... 9 6.7. Yhteistyökumppanit... 10 6.8. Talous... 10 6.9. Jäsenmaksut... 10 6.10. Kurssimaksut... 10
6.11. Uudet judopassit... 11 7. JOENSUUN URHEILUAKATEMIA... 11 8. KANNUSTIN- JA PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ... 11 8.1. Kilpailijat... 11 8.2. Vastuuohjaajat... 11 8.3. Apuohjaajat... 12 8.4. Seuragraduoija... 12 8.5. Johtokunnan jäsenet... 12 8.6. Taloudellisen tuen hankkijat... 12 8.7. Muut toimijat... 13 8.8. Jäsen... 13 8.9. Seuran vanhat vastuunkantajat... 13 9. TALOUDELLINEN TOIMINTA... 13 9.1. Kulukorvaukset... 13 9.2. Taloussääntö... 14 LIITE 1 KILPAILIJOIDEN STIPENDIJÄRJESTELMÄ... 15 LIITE 2 YAWARA-RANKING... 16 LIITE 3 JOEN YAWARA RY:N SEURATOIMIJAT... 17 LIITE 4 JOEN YAWARA RY:N SÄÄNNÖT... 18
1. SEURAN TOIMINTALINJAN YLEISKUVAUS Joen Yawara ry on judoseura, joka on toiminut Joensuussa vuodesta 1968. Yawara järjestää kurssija kilpailutoimintaa sekä aikuisille että junioreille. Seuran harrastajamäärä on noin 180, josta hieman yli puolet on junioreita. Yawaran saavutuksista seurana voidaan mainita valinta vuoden judoseuraksi vuonna 2008 (Suomen Judoliitto). Aikaisemmista saavutuksista merkittävimpiä ovat Nuori Suomi sinettiseuran arvo, jonka seura sai vuoden 2005 lopulla ja valinta Pohjois-Karjalan parhaaksi urheiluseuraksi vuonna 2001 (Sanomalehti Karjalaisen asiantuntijaraati). Judoharjoitusten ohjaajina toimivien judokoiden koulutustasoa kehitetään jatkuvasti eteenpäin ja jo omattua koulutustasoa pidetään yllä. Seurassa toimii myös korkean tason valmentajakoulutuksen ja usean vuoden lajikokemuksen omaavia judokoita. Seura järjestää säännöllisesti judon peruskursseja junioreille. Peruskurssit alkavat syyskuussa. Joen Yawara järjestää vuosittain syyskuussa perinteisen Yawara-shiai nimisen judokilpailun. Toimintalinja kuvaa seuran vision, eettiset linjaukset, toiminnan tavoitteet ja käytännön toimintaperiaatteet. Toimintalinjaa käytetään apuna myös seuran toiminnan kehittämisessä ja laadun varmistamisessa. Toimintalinjan sisällöstä ja päivityksestä vastaa johtokunta. Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa toimintalinjan sisältöön esim. ohjaajapalaverien tai erillisten keskustelutilaisuuksien kautta. Toimintalinjan muutokset hyväksyy ja niistä tiedottaa seuran johtokunta. 2. EETTISET TOIMINTALINJAT Noudatamme toiminnassamme judon perusperiaatteita, joita ovat: - Yhteisen hyvän periaate. Vaikka judokat kaikin voimin yrittävät voittaa toisensa, he kuitenkin pyrkivät kehittämään toinen toisiaan. On oltava kova itseään, ei muita kohtaan. - Parhaimman mahdollisen fyysisen kunnon saavuttaminen. - Parhaimman mahdollisen kilpailutaidon saavuttaminen. - Henkisen kehityksen saavuttaminen. Joen Yawaran eettiset toimintalinjat noudattavat myös VALO:n Sinettiseuran periaatteita: - Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja tavoista. - Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta. - Seuran toiminta on kasvatuksellista. - Seuran toiminta on monipuolista. - Seuran ohjaajat ovat asianmukaisesti koulutettuja. - Seurassa huolehditaan ohjaajien jatko- ja täydennyskoulutuksesta. - Seuran alle 16-vuotiaiden ryhmissä on sovittu pelisäännöt lasten kanssa. - Seurassa on valmennus- ja nuorisotoiminnasta vastaavat henkilöt. 1
Joen Yawaran eettiseen toimintalinjaan kuuluvat kaikessa toiminnassa jäsenten tasavertaisuus, viihtyminen ja tavoitteellisuus sekä erityisesti lasten osalta leikinomaisuus ja ohjaajien esimerkin voima. 3. JOEN YAWARA RY:N TAVOITTEET Joen Yawaran toiminnassa päätarkoituksena on edistää judon harrastustoimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa, toimia sen harrastuksen levittämiseksi. 3.1. Seuran viihtymiseen ja ilmapiiriin liittyvät tavoitteet Hyvä ilmapiiri ja yhteishenki ovat ratkaisevia tekijöitä harrastuksen jatkamisen ja kehittymisen kannalta. Positiivisuus, huumori ja myönteisiin asioihin keskittyminen tukevat hyvän ilmapiirin kehittymistä. Tavoitteena on turvallinen, avoin, kannustava ja positiivinen ilmapiiri. 3.2. Kasvatukselliset ja eettiset tavoitteet Seura ottaa huomioon jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen yhtä tärkeänä ryhmän jäsenenä. Kaikki jäsenet saavat osallistua tasavertaisesti toimintaan. Jokaisella on oikeus onnistumiseen ja iloon ja myös epäonnistumiseen. Tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus kokeilla omia rajojaan. Voittaminen ei ole tärkeää, sen yrittäminen on, Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen. Lasten liikunnan perusta on leikinomaisuus ja hauskuus. Käytännössä tämä tarkoittaa leikkimielisyyttä, kannustamista ja onnistumisen mahdollisuuksia jokaiselle lapselle. Osallistuminen on lapselle tärkeämpää kuin voittaminen. Leikinomaisuus ei sulje pois tavoitteellisuutta. Valmentajat, ohjaajat ja vanhemmat ovat lapselle esikuvia. 3.3. Terveellisiin elämäntapoihin liittyvät tavoitteet Tavoitteena on luoda jäsenille judosta pitkäaikainen harrastus, joka kasvattaa itsetuntoa, tuottaa mielihyvää ja edistää sekä henkistä, että fyysistä terveyttä. 3.4. Urheilulliset tavoitteet Tavoitteena on tarjota jokaiselle seuran jäsenelle mahdollisuus pitkäaikaiseen harrastukseen. Tämä edellyttää suunnitelmallista ja järjestelmällistä valmennuksen organisointia, jossa huomioidaan tasapuolisesti eri taitotasot ja ikäluokat. Jokaisella seuran jäsenellä on halutessaan 2
mahdollisuus aloittaa kilpaileminen tai harrastaa lajia ilman osallistumista kilpailuihin. Yksilön arvostus seurassa ei ole riippuvainen kilpailumenestyksestä. Tavoitteena on, että laadukas valmennus ja myönteinen ilmapiiri kannustavat jäseniä osallistumaan kilpailuihin. 3.5. Yhteiskunnalliset tavoitteet Tavoitteena on kasvattaa judon harrastajista vastuullisia toiset ihmiset huomioon ottavia yhteiskunnan jäseniä. Tavoitteena on, että seura tunnetaan toiminta-alueellaan ja mielletään hyväksi harrastusmahdollisuuden tarjoajaksi erityisesti lasten ja nuorten liikunnassa. 3.6. Taloudelliset tavoitteet Yhdistyksen tarkoituksena on toimia taloudellista voittoa tavoittelematta. Toiminnassa pyritään taloudellisuuteen niin, että osallistumismahdollisuudet säilyvät tasapuolisina. Toiminnan on mahdollistettava tavoitteellinen judon harrastus ja kilpailutoiminta kansallisesti sekä kansainvälisesti. 4. ORGANISAATIO 4.1. Syys- ja kevätkokous Joen Yawaran ylimpänä päättävänä elimenä toimivat seuran syys- ja kevätkokous, joissa mm. käsitellään seuraavat asiat: - Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi. - Valitaan johtokunnan muut jäsenet. - Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. - Päätetään yhdistyksen talousarviosta. - Esitetään tilit ja toiminnantarkastajien kertomus sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle. 4.2. Johtokunnan vastuuhenkilöt ja toimenkuvat Seuratoimijoiden nimet löytyvät liitteestä 3. Puheenjohtaja 3
- Seuran johtokunnan johtaja, joka yhdessä hallituksen ja muiden avainhenkilöien kanssa vastaa seuran sääntöjen ja toimintalinjan noudattamisesta. - Puheenjohtajalla on seuran nimenkirjoitusoikeus. - Laskujen hyväksyminen. - Johtokunnan ja seuran sääntömääräisten kokousten papereiden valmistelutyöt yhdessä sihteerin kanssa. - Postin käsittely. Varapuheenjohtaja - Toimii tarvittaessa puheenjohtajan sijaisena johtokunnan kokouksissa. Sihteeri - Valmistelee johtokunnan esityslistan. - Tapahtuma-arkistointi. - Tapahtumatilastointi. - Johtokunnan ja seuran sääntömääräisten kokousten papereiden valmistelutyöt yhdessä puheenjohtajan kanssa. - Johtokunnan kokouksissa sihteerinä toimiminen. - Harjoituskäyntitilastointi. - Seuran sähköpostin hoitaminen. - Seuran graduointitoiminnan seuraaminen. - Seuran toimintalinjan ajan tasalla pitäminen. Valmennusvastaava - Kilpailu- ja valmennustoiminnasta vastaaminen. - Valmennussuunnitelman ja kilpailijoiden budjetin tekeminen ja seuranta. - Päivittäisvalmennuksen organisointi ja toteuttaminen. - Vuorojen anominen ja vuoroperuutukset. - Kurssitoiminnan koordinointi yhdessä nuorisovastaavan kanssa. Nuorisovastaava - Kurssitoiminnan koordinointi yhdessä valmennusvastaavan kanssa. - Esitykset harjoitusten ohjaajista. - Listat ohjaajien nimistä ja ohjaajastatuksista. Sporttirekisterivastaava - Jäsenrekisterin ylläpito. - Graduointien ilmoittaminen liittoon. - Jäsenmaksuasioiden tiedottaminen. Passisihteeri - Passien tilaaminen ja passien tekeminen uusille jäsenille. - Facebook-ryhmän vastaava. Rahastonhoitaja - Laskujen maksu. - Postin käsittely. 4
Kunto- ja konkarijudovastaava - Kunto- ja konkarijudon vastuuhenkilö. Sinettivastaava - Sinettiseurayhteyshenkilö. Poikkeustapauksissa joitain virkoja voi hoitaa myös johtokunnan ulkopuolinen henkilö. 4.3. Muut vastuuhenkilöt ja toimenkuvat Tiedotusvastaava - Tiedottaminen seuran tapahtumista tiedotusvälineille. - Kilpailujuttujen toimittaminen. Internetsivustojen ylläpitäjä - Pitää yllä seuran internetsivustoa. - Sivujen sisällön tuotto yhdessä muiden seuratoimijoiden kanssa. Kirjanpitäjä - Kirjanpito. - Raportointi. Vastuuohjaaja - Ryhmän harjoitussuunnitelman laatiminen. - Yhteystieto- ja kävijämäärälistan päivitys. - Harjoitusten ohjaaminen ja väliaikaisten ohjaajien hankinta. - Alle 16-vuotiaiden ryhmissä Sinettiseuran pelisääntökeskustelujen toteuttaminen. - Harjoittelijoiden vyöarvokehityksestä huolehtiminen. - Harjoittelijoiden ohjaaminen kehityksensä mukaisiin ryhmiin harjoittelun edetessä. Seuragraduoija - Graduointien pitäminen vastuuohjaajien pyynnöstä kursseille. - Graduointien pitäminen ja järjestäminen kausisuunnitelman mukaisina vyökoepäivinä. - Tiedottaminen sihteerille graduoinneista. - Seura hoitaa seuragraduoijan dan-kollegion jäsenmaksun. Yawara-ranking vastaava - Pitää Yawara-rankingin ajan tasalla. - Huolehtii Yawara-ranking tilanteen näkyvyydestä (salin ilmoitustaulu, nettisivut). Urheilija - Terveelliset elämäntavat. - Valmennussuunnitelman mukaisiin harjoituksiin ja tapahtumiin osallistuminen. 5
- Jäsenmaksun ja tapahtumien omavastuuosuuksien maksaminen. - Seuran järjestämiin tapahtumiin ja talkoisiin osallistuminen. Valmentaja - Valmennettavien kausisuunnitelman laatiminen yhdessä valmennusvastaavan kanssa. - Valmennuksen suunnittelu, toteutus ja seuranta. Nuorten matkan huoltaja - Nuorista huolehtiminen. Harrastaja - Jäsenmaksun maksaminen. - Oman taitotason mukaisiin harjoituksiin osallistuminen. - Seuran järjestämiin tapahtumiin ja talkoisiin osallistuminen. Jokainen jäsen voi tehdä esityksiä johtokunnan kokouksiin. Esitys annetaan seuran sihteerille tiedoksi hyvissä ajoin ennen johtokunnan kokousta. 5. VIESTINTÄ Pääasiallisina sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen medioina ovat seuran internet sivusto www.yawara.fi ja sähköpostilista judoyawara@yahoogroups.com. Tiedottamisessa käytetään myös ilmoitustaulua, sähköpostia, tekstiviestejä ja paperitiedotteita. Facebookissa pidetään Joen Yawara ryhmää. Ryhmä on avoin kaikille jäsenille ja muille seuran tutuille. Ulkoisessa tiedottamisessa käytetään myös Itäjudon sähköpostilistaa sekä Itäjudon Facebook ryhmää. 5.1. Tiedotusvälineet Tiedotusvälineisiin (lähinnä Karjalainen) tiedotetaan merkittävistä judoasioista. Kilpailuista toimitetaan Karjalaiseen lehtijuttuja kilpailuista kauden aikana. Pyynnöstä annetaan haastatteluita ja juttuja harkinnan mukaan. 6. KÄYTÄNNÖN TOIMINTA Käytännön toiminnan periaatteet: - Harjoittelu on suunnitelmallista. - Jokaisella ryhmällä on kausisuunnitelma. - Kussakin ryhmässä toteutuu harrastajien ikäkauden ja tason mukainen harjoittelu. - Kilpailullista etenemistä tuetaan. - Jokaista harrastajaa kannustetaan osallistumaan seuratoimintaan. 6
6.1. Harjoitusryhmät 6.1.1. Muksujudo Muksujudoryhmä on tarkoitettu n. 5-7 vuotiaille lapsille. Muksujudon tärkeimpänä tavoitteena on kehittää monipuolisesti lasten liikunnallisia valmiuksia sekä opettaa heille sosiaalisia taitoja ryhmän jäsenenä. Lisäksi opetellaan myös lapsille soveltuvia judotekniikoita leikin varjolla. Muksujudokoille pidetään harjoituspassia mihin saa halutessaan tarran aina harjoituskerran jälkeen. Muksujudolle nimetään ennen kauden alkua vastuuvetäjä, jolla on kokonaisvastuu ryhmän toiminnan sujuvuudesta. Muksujudon vastuuvetäjä laatii joka kauden alussa yhdessä muiden muksujudovetäjien kanssa harjoituskohtaisen kausisuunnitelman, jonka perusteella kullekin harjoitukselle erikseen nimetty vetäjä suunnittelee tarkemmin harjoituksen sisällön. 6.1.2. Junioreiden peruskurssi Junioreiden peruskurssi on tarkoitettu 8-11 vuotiaille. Junioreiden peruskurssin harjoituksissa korostuu vielä leikinomaisuus. Tavoitteena on opettaa dojokäytöksen lisäksi ukemit, 3 heittoa eri ryhmistä, kääntöjä sidontoihin vieden ja poistuloineen sekä 3 sidontaa. Tunnin pituiset harjoitukset ovat kerran viikossa. Peruskurssi jatkaa kevätkauden jälkeen omana ryhmänään junioreiden jatkokurssi nimellä. 6.1.3. Junioreiden jatkokurssi Junioreiden jatkokurssi on tarkoitettu 9-12 vuotiaille. Junioreiden jatkokurssin tavoitteena on judotaidon lisääminen peruskurssilla opittujen taitojen lisäksi, esimerkiksi liikkeiden kombinointi sekä vastaliikkeiden suorittaminen. Dojokäytöksen opettamista jatketaan. Aktiivisimpia harjoittelijoita kannustetaan osallistumaan kilpailuihin. Harjoitukset ovat 2 kertaa viikossa tunnin kerrallaan. 6.1.4. Junioriryhmä Samurai Junioreiden Samurai ryhmä on tarkoitettu 10-14-vuotiaille. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa judollisia taitoja. Tavoitteena on käydä vähintään kerran vuodessa judoleirillä. Harjoitukset ovat 2 kertaa viikossa puolitoistatuntia kerrallaan. Korkeimpia vyöarvoja ja vanhimpia kannustetaan myös käymään yleisissä harjoituksissa. Kaikkia kannustetaan osallistumaan kilpailuihin. Korkeimmat vyöarvot ohjataan myös käymään koulutuksissa ja ottamaan osaa ohjaustoimintaan apuohjaajina. 7
6.1.5. Yli 13-vuotiaiden peruskurssi Yli 13-vuotiaiden peruskurssi on tarkoitettu yli 13 vuotiaille. Tavoitteena on opettaa ukemit, 3 heittoa eri ryhmistä, kääntöjä sidontoihin sekä poistuloja ja 3 sidontaa. Puolentoistatunnin pituiset harjoitukset ovat 2 kertaa viikossa. Peruskurssi toteutetaan yhteistoiminnassa kuntojudon kanssa. Aloittelevia peruskurssilaisia ohjataan kuntojudoharjoitusten yhteydessä jossa pääasiallisena opettajan on harjoitusten vetäjä ja apua myös muut pidempään harjoitelleet kuntojudokat. 6.1.6. Kilpailijat Kilpailijaharjoitukset on tarkoitettu yli 15 vuotiaille. Kilpajudossa tavoitteena on fyysisen kunnon parantaminen ja kilpailupainotteinen judotekniikoiden opiskelu. Kilpailijoilla on kahdesta kuuteen judoharjoitusta viikossa. Lisäksi on punttisaliharjoittelua ja muuta oheisharjoittelua. Kilpailijoita rohkaistaan suorittamaan ylempiä vyöarvoja ja osallistumaan koulutuksiin. Kilpailijat velvoitetaan osallistumaan kurssien ohjaukseen ja seuran talkootoimintaan. 6.1.7. Kuntoilijat Kuntojudo on tarkoitettu yli 15 vuotiaille. Kuntojudossa tavoitteena on fyysisen kunnon parantaminen ja judotekniikoiden opiskelu. Kuntojudolla on 3 harjoitusvuoroa viikossa. Lisäksi osa muista harjoituksista on rakenteeltaan sellaisia, että kuntoilijat voivat hyvin osallistua niihin. Kuntoilijoita rohkaistaan suorittamaan ylempiä vyöarvoja. Kuntojudokoita kannustetaan osallistumaan myös muuhun seuran toimintaan. 6.1.8. Konkarit Konkarijudo on tarkoitettu noin +60 vuotiaille. Konkarijudossa tavoitteena on fyysisen kunnon parantaminen ja henkinen hyvinvointi. Konkarijudolla on 2 harjoitusvuoroa viikossa. Konkareita rohkaistaan suorittamaan ylempiä vyöarvoja. Konkareita kannustetaan osallistumaan myös muuhun seuran toimintaan. 6.2. Pelisäännöt Kaikki nuorten ryhmät noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Pelisääntökeskustelut käydään kausittain kaikissa nuorten ryhmissä. Ryhmän vastuuvetäjä sopii pelisääntökeskustelun ajankohdasta ja toteuttamisesta. Sovitut pelisäännöt kirjataan ja laitetaan näkyville seuran ilmoitustaululle. 8
6.3. Seuratoimijat Seuran toimintaan (kurssin ohjaaminen, talkootoiminta, koulutukset, kilpailuiden järjestäminen ym.) pyydetään ihmisiä mukaan henkilökohtaisesti. 6.3.1. Kiittäminen Aikuisille harrastajille järjestetään syksyisin pikkujoulut ja keväällä kevätkauden päättäjäiset. 6.4. Seuran sisäiset sopimukset Seuran sopimukset ovat johtokunnan laatimia. - Valmentajien laatiman valmennussuunnitelman mukaisten kotimaan kilpailujen kulut maksetaan seuran kassasta. - Edustusurheilijoilla on 0%, 15% tai 25% omavastuuosuus valmennussuunnitelman mukaisista ulkomaan kilpailumatkoista kilpailumenestyksen mukaan. - Edustusurheilijoilla on 25% omavastuuosuus valmennussuunnitelman mukaisista leireistä. - Koulutuksiin osallistumisesta tekee johtokunta erillisen päätöksen esityksen perusteella. 6.5. Graduointikäytänteet Yleiset graduointipäivämäärät kirjataan seuran tapahtumakalenteriin. Ennen graduointiin tuloa täytetään vyökokeeseen ilmoittautumislomake, johon pyydetään puolto omalta ohjaajalta/valmentajalta. Lomake palautetaan täytettynä yhdessä maksukuitin kanssa seuran postilaatikkoon (I-tatamin puukaapin kyljessä) vähintään kaksi viikkoa ennen vyökoepäivämäärää. Ohjaaja tarkistaa ilmoittautumislomakkeen tai varmistaa onko vyökokeeseen osallistuja ymmärtänyt miten vyökokeeseen ilmoittautumislomake täytetään. Jos kyseessä on keltaisen vyön koe graduoija antaa ilmoittautumislomakkeen tarkistettuaan passisihteerille joka hoitaa judopassin keltaisen vyön kokelaalle. Keltaisen vyön suorituksen jälkeen passisihteeri antaa ilmoittautumislomakkeen sporttirekisterivastaavalle joka hoitaa merkkauksen sporttirekisteriin. Oranssista vyöstä eteenpäin graduoija antaa suoritetuista vyökokeista ilmoitukset sporttirekisterivastaavalle joka hoitaa ilmoitukset rekisteriin. Halutessaan kurssimaksulla harjoittelevat (muksujudo ja peruskurssi) voivat maksaa jäsenmaksun. Tällöin kurssimaksu korvataan jäsenmaksulla. 6.6. Markkinointi 9
Seura markkinoit alkavia kursseja ilmoituksilla lehdissä ja internetissä. 6.7. Yhteistyökumppanit Tällä hetkellä ei ole yhteistyökumppaneita. 6.8. Talous Varainhankinnan perustan luovat jäsenmaksut, talkootuotot ja avustukset. Lisätuloja hankitaan mm. kilpailuihin ja julkaisuihin myydyillä mainoksilla ja yhteistyösopimuksilla. Suurimpia menoeriä ovat kilpailu- ja leirimatkat, judoliiton jäsenmaksut ja koulutukset. 6.9. Jäsenmaksut Jäsenmaksun suuruus on 200. Jäsenmaksukausi on elokuun ensimmäisestä päivästä syyskuun viimeiseen päivään. Jäsenmaksu suoritetaan syyskuun aikana. Jos jäsenmaksu suoritetaan muuhun aikaan, jäsenen tulee ilmoittaa suoritetusta maksusta sporttirekisterivastaavalle joka lisää jäsenen sporttirekisteriin. Menetelmästä ilmoitetaan jäsenille jäsenmaksuajan lähestyessä. Sporttirekisterivastaava vastaa jäsenmaksuasioista tiedottamisesta. Perheet saavat jäsen- ja kurssimaksualennusta seuraavasta harrastajasta -10 /hlö ja kolmannesta eteenpäin -20 /hlö. Konkarijudokoiden jäsenmaksun suuruus on 160. Ainoastaan oheisharjoitteluun osallistuvien jäsenmaksu on 170. Vastuuohjaajan jäsenmaksu on liiton osuus. Avustavan vastuuohjaajan jäsenmaksu on 120. Johtokunnan jäsenen jäsenmaksu on liiton osuus. Kannattajajäsenen jäsenmaksu on 200. 6.10. Kurssimaksut Muksujudo- ja peruskurssikaudet ovat loppukesästä vuodenvaihteeseen sekä vuodenvaihteesta kesän alkuun. Kurssien tarkat alkamis- ja päättymisajat vaihtelevat kausittain. Kurssimaksu suoritetaan loppukesästä vuodenvaihteeseen ja vuodenvaihteesta kesän alkuun kestäviltä ajoilta erikseen. 10
Muksujudon kurssimaksu on 70. Peruskurssin kurssimaksu on 70. Jatkokurssilaiset harjoittelevat jäsenmaksulla. Kurssimaksu suoritetaan aina kauden alkaessa. Ohjaajat jakavat kurssilaisille laskut ja tarkistavat kurssilaisten maksusuoritukset. Kurssimaksulla harjoitteleville tarjotaan mahdollisuutta harjoitteluun jäsenmaksulla. 6.11. Uudet judopassit Kaikille seuran jäsenille jaetaan ensisijaisesti aikuisten judopassit. Juniori voi halutessaan saada nuorten judopassin. 7. JOENSUUN URHEILUAKATEMIA Seura osallistuu Joensuun urheiluakatemia toimintaan valitsemalla akatemialle judovalmentajan. Urheiluakatemian urheilijat osallistuvat valmentajien laatiman valmennussuunnitelman mukaisiin harjoituksiin, kilpailuihin ja leireille. 8. KANNUSTIN- JA PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ 8.1. Kilpailijat Seura tukee kaikkien jäseniensä osallistumista kilpailuihin maksamalla ilmoittautumismaksu ja matkakulut sovittuihin kilpailuihin. Edustusvalmennettavien osallistumista leireille ja kilpailuihin tuetaan maksamalla pääsääntöisesti kaikki sovitut matka- ja leirimaksut. Edustusvalmennettava suorittaa kuluista sovitut omavastuuosuudet. Kilpailumenestyksestä palkitaan stipendein (liite 1) ja tavarapalkinnoin (Yawara-ranking liite 2). Kilpailijat noudattajat valmentajien laatimaa harjoitus- ja kilpailuohjelmaa, harjoittelevat kotisalilla ja osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaisti seuran toimintaan monipuolisesti. Erityisesti edustusvalmennettavat, mutta myös muutkin leireille osallistuvat opettavat leireillä opittuja asioita kotisalilla. 8.2. Vastuuohjaajat 11
Jokaisella kurssilla/ryhmällä on vähintään yksi vastuuohjaaja, joka huolehtii kurssin käytännön järjestelyistä. Tässä heillä on tukenaan seuran Ohjaajan käsikirja, jossa määritellään tehtävät tarkemmin. Vastuuohjaajalta edellytetään hankittua ohjaajakoulutusta ja/tai kokemusta (mielellään IIvalmentajataso), vähintään 18 vuoden ikää ja mielellään sinisen tai ruskean vyön tasoa. Dan arvon suorittaneiden tehtäviin opettajana toimiminen kuuluu luonnostaan. Vastuuohjaajaksi pääseminen edellyttää kokemuksen hankkimista apuohjaajana. Vastuuohjaaja maksaa liiton osuuden jäsenmaksusta. Avutavat vastuuohjaajat maksavat 120 suuruisen jäsenmaksun. Lisäksi seura maksaa jatkokoulutuksena vastuuohjaajalle kaksi alueleiriä tai yhden judoleirin ja koulutussuunnitelman mukaisen valmentajakoulutuksen. Apuohjaajille ja avustaville vastuuohjaajille seura maksaa yhden ennalta sovitun alueleirin tai puolikkaan judoleirin (esim. puolikas kesäleiri ) ja koulutussuunnitelman mukaiset valmentajakoulutukset. 8.3. Apuohjaajat Apuohjaaja on kouluttautumassa ohjaajan tehtäviin. Kouluttautuminen tapahtuu sekä käytännön töissä harjoituksia (vastuuohjaajan kanssa) ohjaamalla että teoriassa hankkimalla ohjaaja- ja/tai valmentajakoulutusta. Apuohjaajan ensimmäinen kausi (kevät tai syksy) katsotaan koulutuskaudeksi. Apuohjaajalta edellytetään pääsääntöisesti vihreää tai sinistä vyötä, I-valmentajatasoa ja noin 13 vuoden ikää. Nuorisovastaavalta tulee johtokunnalle esitykset ohjaajien nimistä ja ohjaajastatuksista kausittain. 8.4. Seuragraduoija Seura hoitaa seuragraduoijan dan-kollegion jäsenmaksun. 8.5. Johtokunnan jäsenet Johtokunnan jäsenet maksavat judoliiton osuuden jäsenmaksusta. 8.6. Taloudellisen tuen hankkijat Jos seuran jäsen hankkii seuralle taloudellista tukea yli 1000 /vuosi, vapautetaan hänet jäsenmaksusta ko. vuoden/vuosien osalta. Arpojen tms. tuotteiden paras myyjä palkitaan seuratuotepalkinnoilla. 12
8.7. Muut toimijat Kaikilla seuran jäsenillä on oikeus ja velvollisuus mahdollisuuksiensa mukaan osallistua monipuolisesti seuran toimintaan, esimerkiksi kilpailuihin toimitsijana ja talkoisiin tai muihin tapahtumiin osallistujana. Varainhankinnalla, talkoilla, kilpailuja järjestämällä ja muulla omalla tekemisellä pyritään pitämään seuran jäsenmaksu kohtuullisena. 8.8. Jäsen Tavallinen seuran jäsen maksaa jäsenmaksunsa ajallaan ja saa sitä vastaan judo-opetusta. Osaamisen karttuessa jäsen voi ottaa hoitaakseen yhä vaativampia tehtäviä seurassa. 8.9. Seuran vanhat vastuunkantajat Seuran pitkäikäiset vastuunkantajat vapautetaan jäsenmaksusta. Pitkäaikaisella vastuunkannolla tarkoitetaan monipuolista vastuunottoa koko seuran toiminnasta tai ainakin useista osa-alueista vähintään viiden vuoden ajalta. Kaikki jäsenmaksun maksaneet kuuluvat liiton vakuutusturvan piiriin. Kaikista tähän järjestelmään liittyvistä asioista johtokunta voi päättää tarvittaessa tapauskohtaisesti. 9. TALOUDELLINEN TOIMINTA 9.1. Kulukorvaukset Seura maksaa osallistumismaksut ja matkakulut kilpailusuunnitelman mukaisiin kilpailuihin kotimaassa. Matkakulut korvataan edullisimman ja/tai järkevimmän matkustustavan mukaan. Henkilöautomatkoissa on käytettävä järkeviä yhteiskuljetuksia. Oman auton käytön kilometrikorvauksena käytetään Judoliiton suositusta (lisämatkustajista ei makseta lisää). Korvaus maksetaan myös seuran ulkopuoliselle yhteiskuljetuksen hoitajalle (esim. juniorin huoltaja). Edustusvalmennettaville korvataan 75% edustusvalmennus-, alue- ja kesäleirien leirimaksuista ja edustusvalmennusleirien matkakuluista sekä leiripakettiin sisältyvistä ruokailuista. Ulkomaanmatkojen (kilpailut ja leiri) osalta kilpailijan omavastuu määräytyy seuraavasti. Perusedellytys seuran osallistumiselle matkan kustannuksiin on, että kilpailu ja/tai leiri kuuluu kilpailijan valmennussuunnitelmaan. Seura maksaa suurimman osan kustannuksista ja kilpailijan 13
omavastuu määräytyy menestyksen mukaan. Jos kilpailija ei saa yhtään otteluvoittoa, on omavastuu 25%. Jos kilpailija saavuttaa yhdenkin otteluvoiton, on omavastuu 15%. Jos kilpailija pääsee kolmen parhaan joukkoon, ei omavastuuta ole lainkaan. Kun kilpailija osallistuu sekä leirille että kilpailuun, menee omavastuu kilpailumenestyksen mukaisesti kilpailun ja leirin yhteishinnasta. Jos kilpailija osallistuu ulkomailla vain leirille, menee omavastuu kuin otteluvoittoja ei olisi tullut. Edustusvalmennettavan henkilökohtaisen valmentajan matkakulut korvataan samalla periaatteella (johtokunta päättää korvauksesta tapauskohtaisesti). Yli vuoden Joen Yawaran ulkopuolella toimineen edustusvalmennettavan omavastuu kilpailu ja leirikuluista on aina 50%. Kurssien vastuuohjaajille korvataan yksi judoleiri tai kaksi alueleiriä. Avustaville vastuuohjaajille ja apuohjaajille korvataan puolikas leiri (esim. puolikas kesäleiri ) tai yksi alueleiri. Junioreiden valvojaksi alue- tai kesäleirille lähtevälle korvataan leirimaksu (myös majoitus). Junioreiden huoltajaksi kilpailumatkalle lähtevälle aikuiselle maksetaan päiväraha Judoliiton suosituksen mukaisesti. 9.2. Taloussääntö Puheenjohtajalla on oikeus tehdä seuralle hankintoja 300 :n arvoon saakka. 300 suuremmista hankinnoista päätöksen tekee johtokunta. Matkalaskut ja muut laskut hyväksyy puheenjohtaja. Laskut toimitetaan seuran postilaatikkoon. Tilinkäyttöoikeudet ovat puheenjohtajalla, sihteerillä, kirjanpitäjällä ja rahastonhoitajalla. 14
LIITE 1 KILPAILIJOIDEN STIPENDIJÄRJESTELMÄ Luokitus perustuu Judoliiton kilpailuluokitukseen. Sijoitus mainitussa tai vastaavassa kilpailussa. Summat euroa ( ). OL/MM EM EJU-A EJU-B PM/jun. KV SM 1. 2000 1000 500 250 200 150 2. 1500 750 350 200 150 100 3. 1000 500 200 150 100 50 5. 600 300 7. 300 - Stipendijärjestelmä koskee yleisen sarjan yksilökilpailuja. - Jos samalla henkilöllä useita mitaleita, niin paras 100%, muista 50%. - Junioreiden virallisista mestaruuskilpailuista samalla periaatteella, mutta 50% (johtokunta voi nostaa kertoimen täydeksi jos kyseessä on kovatasoinen kilpailu). - Erikoiskilpailut (esim. mattojudokilpailut, opiskelijoiden mestaruuskilpailut) johtokunta päättää erikseen. Suositus on käsitellä näitä kilpailuja kuten juniorikilpailuja. - Junioreiden KV-kisat rinnastetaan PM-kisoihin. - Johtokunta päättää stipendiperusteista vuosittain ja tarvittaessa tapauskohtaisesti. 15
LIITE 2 YAWARA-RANKING Säännöt - Yawara-ranking on B-ikäisille ja sitä nuoremmille. - Pisteitä saa kilpailumenestyksen ja kilpailun tason mukaan. - Osannotosta saa yhden pisteen. - Sijoituksesta saa pisteitä 0-10 oheisen taulukon mukaisesti. - Voitetuista ottelusta saa 1-4 pistettä ottelua kohti oheisen taulukon mukaisesti. - Jos joutuu ottelemaan paino- tai ikäluokkaa ylempänä, saa ylimääräisen otteluvoittopisteen (1-4). - Jos tyttö joutuu ottelemaan poikien sarjassa, saa hän ylimääräisen otteluvoittopisteen (1-4). Palkitseminen - Menestyksekkäimmät palkitaan vuosittain (kevät/syksy) kun summapisteet ylittävät alla määritellyt pisterajat. Palkitsemisrajat 50 p. Yawaran t-paita 100 p. Judokassi 300 p. Kevyt kilpapuku 500 p. Kilpapuku Palkinnot jaetaan kauden päättäjäisissä tai muussa sopivassa tilaisuudessa. Pistetaulukko Kilpailun taso Sijoitus Otteluvoittopist e 1. 2. 3. 4. 5. 7. Kotisalikilpailu (KS) 1 Aluekilpailu (AK) 3 2 1 1 Iso aluekilpailu (IAK) 5 4 3 2 1 2 Valtakunnallinen kilpailu 7 5 4 3 2 3 (KV) Kansainvälinen kilpailu (KV) 10 8 6 5 4 3 4 16
LIITE 3 JOEN YAWARA RY:N SEURATOIMIJAT Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja, nuorisovastaava ja sinettiseuravastaava Sihteeri ja valmennusvastaava Passisihteeri Kunto- ja konkarijudovastaava Sporttirekisterivastaava Jäsen Jäsen Johtokunnan ulkopuoliset toimijat Kirjanpitäjä Jukka Rautiainen Rahastonhoitaja Paavo Ratilainen Marko Rautiainen Lasse Ryhänen Jarno Martikainen Katja Hakkarainen Kimmo Turunen Juha-Matti Kulppi Emilio Mondillo Tero Holopainen 17
LIITE 4 JOEN YAWARA RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimenä on Joen Yawara ry ja sen kotipaikka on Joensuu 2 Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa, toimia sen harrastuksen levittämiseksi sekä toimia judon ja muiden budolajien tunnetuksi tekemiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen harjoituksia ja kilpailuja, lähettää edustajansa muiden järjestämiin kilpailuihin ja harjoitustilaisuuksiin sekä järjestää näytöksiä, kursseja ja tiedotustilaisuuksia. Yhdistys toimii yhteistyössä urheilun keskusjärjestöjen ja erikoisliittojen sekä muiden liikuntakasvatus-, sivistys- ja kansalaisjärjestöjen ja kunnan kanssa. 3 Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa kioskikauppaa sekä majoitus- ja ravitsemusliikettä, julkaista painotuotteita ja toimeenpanna arpajaisia, varainkeräystä sekä julkisia huvitilaisuuksia. Tarvittaessa yhdistys hankkii toiminnalleen asianmukaisen luvan. 4 Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä jokainen Suomen kansalainen, jonka johtokunta hyväksyy jäseneksi. Johtokunta voi hyväksyä yhdistyksen kannattajajäseniksi yksityisiä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka pyrkivät tukemaan yhdistyksen toimintaa. Yhdistys voi valita kunniajäsenekseen budotoiminnassa erityisesti ansioituneen henkilön. Kunniajäseneksi nimeämisen päättää yhdistyksen kokous johtokunnan tehtyä asiasta esityksen. 5 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava yhdistykselle liittymis- ja jäsenmaksua, jonka suuruudesta erikseen varsinaisille ja kannattajajäsenille, tilitysajasta ja tilitystavasta päätetään yhdistyksen syyskokouksessa kutakin vuotta varten erikseen. 6 Yhdistyksen kunniajäsen ei ole jäsenmaksuvelvollinen. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät, jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, on eroamisesta ilmoitettava kirjallisesti yhdistyksen johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Jäsen on vapaa velvollisuuksistaan yhdistystä kohtaan eroamisilmoitusta seuraavan vuoden alusta lukien, ellei johtokunta myönnä vapautusta aikaisemmin. Johtokunnalla on oikeus erottaa jäsen, jonka toiminnan voidaan katsoa vahingoittavan yhdistyksen toimintaa tai joka muutoin jättää noudattamatta yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen. 18
Erotettu jäsen voi saattaa erottamiskysymyksen yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan yhdistyksen johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Erotettu jäsen on vapaa velvollisuuksistaan yhdistystä kohtaan, kun yhdistyksen kokous on erottamispäätöksen vahvistanut tai, mikäli valitusta ei tehdä, heti määräajan päätyttyä. 7 Yhdistyksellä on vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous marras-joulukuussa. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: - todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus - valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat - esitetään yhdistyksen vuosikertomus edelliseltä kalenterivuodelta - esitetään tilit ja tilintarkastajien kertomus sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle - käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat. Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 8 - todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus - valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä ääntenlaskijat - päätetään toimihenkilöien palkkioista - valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota voidaan kutsua myös yhdistyksen puheenjohtajaksi - valitaan johtokunnan muut jäsenet - valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä - vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma - päätetään yhdistyksen talousarviosta - määrätään varsinaisten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun ja liittymismaksun suuruus, tilittämisaika ja tapa - valitaan edustaja eri järjestöjen ja yhteisöjen kokouksiin - käsitellään muut johtokunnan esittämät asiat. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, milloin johtokunta niin päättää, tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä kirjallisesti johtokunnalta pyytää. 9 Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella ja seuran ilmoitustaululla julkaistulla ilmoituksella. Kokouskutsussa on huomioitava yhdistyslaina määräykset. 19
Milloin yhdistyksen jäsenet vaativat ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista, on johtokunnan laadittava kokouskutsu 14 päivän kuluessa vaatimuksen saapumisesta. Muista yhdistyksen asioista johtokunta ilmoittaa seuran ilmoitustaululla tai muulla sopivalla tavalla. 10 Asioista, joita jäsenet haluavat yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi, on tehtävä johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle kirjallinen esitys viimeistään viisi päivää ennen kokousta. 11 Yhdistyksen kokouksissa ovat äänioikeutettuja seuran varsinaiset jäsenet. Kunniajäsenellä ja kannattajajäsenellä on kokouksessa puheoikeus. Valtakirjalla äänestäminen ei ole sallittua. Yhdistyksen kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella enemmistöllä, ellei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ole määräenemmistösäännöstä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. 12 Yhdistyksen asioista hoitaa johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. Johtokunta valitaan vuodeksi kerrallaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan sekä vastuuhenkilöt yhdistyksen toiminnan kannalta merkittäville vastuualueille. Johtokunta voi asettaa avukseen työryhmiä erikseen määritettyä tehtävää varten. Johtokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kolmen jäsenen saapuvilla ollessa. Johtokunnan kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja. 13 Johtokunnan tehtävänä on: 14 - ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi - edustaa yhdistystä, hoitaa sen juoksevat asiat sekä esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana - kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistella niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna kokouksen lailliset päätökset - päättää jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta - pitää yhdistyksen jäsenluetteloa - hoitaa yhdistyksen varat sekä periä jäseniltä kerättävät jäsenmaksut - huolehtia yhdistyksen vuosi- ja tilikertomusten laatimisesta - laatia ehdotukset yhdistyksen talousarvioiksi ja toimintasuunnitelmaksi - hoitaa muut yhdistystä koskevat asiat Yhdistyksen tilikautena on kalenterivuosi. 20
Johtokunnan on jätettävä tilit tilintarkastajille kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa tarkastuskertomuksensa johtokunnalle kolme päivää ennen kevätkokousta. 15 Yhdistyksen nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä johtokunnan täysi-ikäisen jäsenen tai yhdistyksen kokouksen määräämän toimihenkilön kanssa. 16 Näiden sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Päätös tulee voimaan, jos molemmissa kokouksissa muuttamista tai purkamista on kannattanut vähintään 3/4 yhdistyksen kokouksessa läsnä olleista varsinaisista jäsenistä. 17 Jos yhdistys purkautuu, siirtyy sen omaisuus yhdistyksen viimeisessä kokouksessa määräämälle oikeuskelpoiselle yhteisölle, joka toimii saman tai samantapaisten tarkoitusperien toteuttamiseksi. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi luovutetaan sen omaisuus samaan tarkoitukseen. 21