Tulevaisuuden skaalautuvat konesalipalvelut IT 2011 Kimmo.Koski@csc.fi CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd.
Aiheita CSC:n kuulumisia Konesalipalvelujen näkymiä Kajaanin datakeskushanke Haasteita ja mahdollisuuksia Jatkotoimet
CSC:n palvelut FUNET-PALVELUT YLIOPISTOT AMMATTIKORKEAKOULUT MINISTERIÖT JULKISHALLINTO TUTKIMUSLAITOKSET YRITYKSET LASKENTAPALVELUT OHJELMISTOPALVELUT TIETOHALLINTOPALVELUT DATAN JA TIEDON PALVELUT
CSC:ssä työn alla Superkonehanke ja datainfrastruktuurin kehittäminen (25 MEUR investointi) Kajaanin datakeskus Data-puolen kehityshankkeet Tietohallinnon yhteistyö Verkkoyhteyksien ja FUNET-verkon palvelujen kehittäminen CERN-datakeskuksen tarjouskilpailu Joukko palvelujen kehitykseen liittyviä projekteja (Esimerkkejä: Cloud, FGI, EUDAT, PRACE/HPC, TIVIT-yhteistyö, )
Tuottavuuden lisääminen tiedolla johtamalla ja tietohallinnon yhteistyöllä ja Raimo Sailaksen esitys JulkICT:ssä Tiedolla johtamisen tuki CSC ylläpitää ja kehittää OKM:n kansallista opetushallinnon raportointiportaalia (vipunen) CSC kehittää ja laajentaa korkeakoulujen toimintaa varten koottua käsitemallia ja sen ylläpitoprosessia CSC tulee toteuttamaan korkeakoulujen kansallisen tietovarannon (VIRTA) CSC suunnittelee yhdessä korkeakoulujen kanssa kokonaisarkkitehtuurikoulutusta korkeakouluille vuosille 2012-2014 PANOSTUKSET TUTKIMUS ja KOULUTUS korkeakouluissa Toimivalla tietohallinnolla lisää tuottavuutta -Tiedolla johtaminen - Yhteistyön esteiden poistaminen - Yhteisten ICT infrastruktuurin ja tukipalveluiden rakentaminen OSAAMINEN Hankekoordinaatio- ja konsultointipalvelujen laajentaminen CSC jatkaa RAKETTI-hankkeen fasilitointia vuoden 2014 loppuun CSC verkostoituu korkeakoulujen hallinnon eri toimijoiden kanssa ja tukee osaltaan verkostojen toimintaa esim. Fucion ja AAPAn pääsihteeripalvelut CSC tarjoaa mm. Raketti-yhteistyöstä syntyviä keskitettyjä tutkimus- ja opintohallinnon palveluita korkeakouluille uusien sopimusmallien puitteissa VAIKUTTAVUUS
Funet-näkymiä 10 Gbit/s jäsenyhteydet 100 Gbit/s Valopolut IPv6 ja eduroam -kampanjat Uusia palveluja Pilvireititinpalvelu HD-videoneuvottelusilta Uusia mahdollisuuksia ACP kansallinen lisenssi tai palvelu Mobiilien dataliittymien selvitys
Kansallinen Digitaalinen Kirjasto: Kokonaisarkkitehtuurityö Pitkäaikaissäilytyksen suunnittelu- ja toteuttamishanke Infrastruktuuripalvelut kirjastoille, museoille, arkistoille Tutkimuksen tietoaineistot jatkotyö: Yhteistyössä korkeakoulujen kanssa: tutkimuksen tietoarkkitehtuurityö Metatietotyö Tallennuspalvelu IDA OKM:n kanssa lähtenyt hanke käyntiin Keskeinen tavoite edistää tutkimusaineistojen hyödyntämistä tutkimuksessa Metadatakatalogi GIS@CSC-paikkatietopalvelu: kansallinen ohjelmistolisenssipalvelu ja laajeneva aineistopalvelu
Miksi datakeskus pohjoiseen? Kylmä ilmasto, vapaajäähdytys Vihreää energiaa saatavilla Yleisesti hyvä koulutusjärjestelmä Osaavia ihmisiä Halvempi sähkö (riippuu mihin vertaa ) Luotettava sähköverkko Stabiili yhteiskuntajärjestelmä
Scientific Computing World, Feb-March 2011
Finnish competitive edge paper and pulp industry facilities Massive industry facilities with local green energy production capabilities and raw water intakes Heavy duty energy grid (local and national) Existing, large scale land / building mass Existing facility services onsite Voikkaa paper mills & hydro power
Finnish competitive edge geographical location Cool climate and water resources No major earthquakes (4.1 biggest ever) No major storms or other dangerous natural phenomena European Gateway to Russia Lappeenranta paper mills & bioenergy
Finnish competitive edge as a country Modern and reliable infrastructure (national power grid, roads, airline connections, data networks) World class education system and competences on ICT & energy Steady economical and political conditions Cheap energy (www.energy.eu) and strongly increasing CO 2 free capacity Kajaani paper mills & hydro & bio energy
Datakeskuksen vaikutukset ja hyödyt 1. Kustannussäästöt ja vihreä energia 2. Työllisyys ja alueiden virkistäminen 3. Ulkomaisen teollisuuden ja muun toiminnan sijoittautuminen Suomeen 4. Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien isännöinti 5. Datakeskus-konsepti vientituotteena 6. Ympäristö- ja energiateollisuuden mahdollisuudet 7. Uudet liiketoimintamallit 8. Kotimaisten yritysten kansainvälistymisen tukeminen 9. Valtionhallinnon datakeskusten konsolidointi 10. Maine huipputeknologian ja nyt myös kestävän kehityksen edistäjänä
CSC:n Kajaanin hanke Tavoite toimintakunnossa loppukesästä tai alkusyksystä 2012 Greenfield ja Brownfield vaihtoehdot Konttiratkaisut tehtaan ulkopuolelle Perinteinen konesali paperitehtaan sisälle Tavoitteet korkealla PUE alle 1.2 100% vihreää energiaa (vesivoima) Voimalat vieressä, pieni siirtokustannus Erittäin vankka tekninen infrastruktuuri (sähkö- ja muu) Laajennettavuus Kilpailu CERN:n laskentakapasiteetin isännöinnistä 2013 ->
17 17
CSC greenfield container park
Datacenter roadmap and plans 2005 2008 2012 202x DC 1 2005 500kW PUE 1.6 + 200kW leased (Murska) DC 2 2008 800kW PUE <1.4 CSC full control Fresh air cooling (Water cooling) Fully integrated ~Linear scalability Reduced risk Quick ramp-up DC 3 2012 (2)3 6MW / (1)2000m2 Company Y 1MW AND/OR CSC Future capability 8 16MW / 8000m2 PUE <1.2 1MW Company X 1MW Multitenancy Shared processes Modularity Raw water cooling Great capacity Brownfield Ecosystem
Taloudellista vertailua (HUOM! Suuntaa-antava eikä päde kaikkiin kohteisiin) Esimerkki: PUE Keski-Euroopassa 1.8, Kajaanissa 1.2 Laitteiden sähköteho 1 MW Sähkön hinta Suomessa -20% vertailumaahan nähden Siirtohinta Kajaanissa -10% Jos vertailumaassa sähkön hinta vuodessa on megawatin kuormalle luokkaa 1 MEUR eli 1.8 PUE-arvolla kustannukset 1.8 MEUR -> säästö siirtämällä konesali pohjoiseen voi olla jopa puolet kustannuksista HUOM! Esimerkki on vahvasti yksinkertaistettu. Myös Keski- Euroopassa voidaan päästä alhaisiin PUE-lukuihin moderneilla konesaleilla. Sähkön hinnat muuttuvat jatkuvasti. Teknologinen kehitys kuten lämmön talteenotto ja muut innovaatiot vaikuttavat kokonaisuuteen
Haasteita ja mahdollisuuksia Datakeskukset kansallinen voimavara Suomi kansainvälisenä sijoituspaikkana, mikäli saadaan muutakin kuin pelkät koneet Sähkökulujen säästöä suuremmat edut prosessien yhdistämisessä Esimerkiksi valtionhallinnossa yli 230 konesalia, joissa 6200 palvelinta Yhdysvalloissa pyritään poistamaan lähes 1000 konesalia Tietohallinnon yhteistyölle kova tarve Yhteiset järjestelmät, hankintayhteistyö, Datan tallennus ja käsittely eri muodoissaan Tulevien huippuluokan superlaskentaresurssien hyödyntäminen Suomalaisen osaamisen kehittäminen: laskennallinen tiede, ICT, ohjelmistokehitys, koulutusosaaminen,
Jatkotoimia Kajaani-hankkeen eteneminen Kuinka korkeakoulut ja muut toimijat voivat parhaiten hyötyä datakeskustoiminnasta? Miten Suomessa kehitetään datakeskuksiin ja niiden hyödyntämiseen liittyvää osaamista? Tietohallinnon palvelujen tuottaminen Korkeakoulujen ja CSC:n yhteistyö Superkonehankkeen hyödyntäminen Aikainen varautuminen esimerkiksi ohjelmistokehityksen ja koulutuksen avulla