TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. JOHDANTO Paltamo-Seuran tarkoituksena on kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen, kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen sekä omatoimisuuden voimistaminen. Seura pyrkii kehittämään kotiseutuaan monipuolisesti erityispiirteiden pohjalta, parantamaan elinympäristön laatua ja lisäämään ihmisten viihtyvyyttä. 2. HALLINTO 2.1. Hallitus Pj. Kari Tervonen. vpj. Terttu Väisänen, siht. Kaisa Toivonen, rahastonhoitaja Kaleva Kovalainen, Päivi Soldatkin, Hannele Karppinen ja Senja Säkkinen. 2.2. Muut toimihenkilöt ja vastuuhenkilöt Toiminnantarkastajat: Raimo Kantola ja Tuula Keränen, varalla Pentti Määttä. Mylläri: Jaakko Heikkinen MuseoÄmmi: Senja Säkkinen 2.3. Kokoukset Yhdistyksellä oli kaksi yleistä kokousta. Kevätkokouksessa 10.4. Kaleva Kovalainen esitti kuvia Italian matkasta. Kokoukseen osallistui kuusi henkilöä. Syyskokous pidettiin 27.11. ja mukana oli seitsemän henkeä. Kokouksen lopuksi katsottiin Kalevan tekemä kuvaesitykset Takkua ja tappuraa tapahtumasta sekä museon esittelystä. Hallitus kokoontui 7 kertaa. Näistä yksi kokous pidettiin Hakasuon koululla. 3. VARSINAINEN TOIMINTA 3.1. Museotoiminta 3.1.1. Aukioloajat ja kävijämäärä Museo oli avoinna 10.6.-2.8. ma-pe klo 11-17. Kävijämäärä vuoden aikana oli yhteensä n. 700 henkilöä. Museoon oli vapaa pääsy. 3.1.2. Työntekijät Museovalvojina ja oppaina olivat seuraavat opiskelijat kunnan palkkaamina kesätyöntekijöinä: Niina Kilpeläinen ja Hanna-Mari Säkkinen (10.-23.6.), Tuomas Korhonen (24.6.- 7.7.), Mari Leinonen (8.-21.7.) ja Linda Laurikainen (22.7.-2.8.) Kesätyöntekijöille hankittiin työvoimatalolta työasut, kaksi tyttöjen tunikaa ja yksi poikien paita.
Museoviraston siirtoavustuksella Kaleva Kovalainen luetteloi v. 2011-2013 museoon saatuja esineitä ja valmisti videoita 9.-22.12. 3.1.3. Vierailut Päiväkotien lapset ja esikoululaiset (n. 90 henkeä) vierailivat museossa 27.2.-1.3. Kalevalanpäivän merkeissä. Siikajoen eläkeläiset ry:stä vieraili museossa 30 henkilöä 25.5. 3.1.4. Uudet esineet Esinekartunta oli yhteensä 10 esinettä. 3.1.5. Näyttelyt All-in-one koneella oli esillä maitoteemaan liittyviä kuvia. Digitaalisessa kuvakehyksessä oli valokuvia Paltamosta. Kainuun museon Terva-näyttely jatkui alakerrassa. 3.1.6. Kotiseutumuseon palo- ja murtosuojauksen sekä turvallisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden parantaminen hanke Museovirastolta saadulla hankeavustuksella tehtiin seuraavaa: - teetettiin invaluiska ja kynnyskorokkeet sekä lisäkaiteita museon portaikkoon - parannettiin valaistusta näyttelytiloissa ja lisäksi asennettiin ulkovalo - hankittiin arkistokaappi, museokyltti, opaskylttejä sisätiloihin, esittelytelineitä, palo- ja häkävaroittimia, lukkoja oviin ja porttiin - hankittiin Hannun puotiin uudet porraslaatat 3.1.7. Muu museon toiminta 3.2. Tapahtumat Museon palo- ja turvatarkastus pidettiin 16.12. 3.2.1. Norssikarnevaalit Norssikarnevaaleihin osallistuttiin valitsemalla perinteisesti norssi-isäntä. Norssi-isännäksi valittiin yhteisönä LC Paltamo, joka on mm. pitänyt norssiperinnettä esillä vuosikymmenten ajan jokakeväisillä norssikarnevaaleilla.
3.2.2. Mansikista maetoa museotapahtuma Museolla pidettiin torstaina 13.6. lapsille ja perheille suunnattu tapahtuma Mansikista maetoa, jossa teemana oli entisajan maitotalous. Tapahtuma liittyi Käö kahtomassa museoviikkoon Kainuussa. Myös ennen tapahtumaa museolla oli avoimet ovet. Kävijöitä päivän aikana oli n. 120 henkeä. 3.2.3. Paltamo-päivät Museolla oli avoimet ovet Paltamo-päivien yhteydessä 7.7., jolloin museossa kävi n. 60 henkeä. Kaisa Toivonen piti Paltamo-tietovisan toritapahtuman yhteydessä. Jaakko Heikkinen piti auki Rinteen myllyä. 3.3. Näyttelyt Seuran kotisivuilla oli valokuvanäyttely Paltamo 25 vuotta sitten. Kävijöitä oli vuodesta 2012 alkaen ollut 1274. 3.4. Ekomuseohanke Yhdistys osallistui Muistoista tulevaisuuteen ekomuseohankkeeseen. Hallituksen jäsenet osallistuivat hankkeen yhteistapaamisiin.
10.4. pidettiin Kiehimänsuun ekomuseokartan suunnitteluilta, jossa kirjattiin ylös kirkonkylän merkittäviä paikkoja. Sen perusteella työstettiin Kiehimänsuun ekomuseokarttaa paperiversioksi ja nettiversioksi. Kaleva Kovalainen tallensi hankkeen tapahtumia valokuvin ja videoin (mm. Kelepo kilipa tapahtuman Hakasuon myllyllä 11.10.) sekä ylläpiti hankkeen nettisivustoa. Kaleva Kovalainen, Terttu Väisänen ja Kaisa Toivonen ovat olleet hankkeen ohjausryhmässä. Kaisa Toivonen ja Terttu Väisänen osallistuivat Taivaan pankolla pidettyyn yhteispalaveriin italialaisten kanssa 13.10. 3.5. Rinteen myllyn kunnostus 20.5. pidettiin tapaaminen Rinteen myllyllä, jossa suunniteltiin myllyn kunnostusta. Työvoimatalon työntekijät kunnostivat myllyn padon kesäkuun alussa. 4.-12.9. Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksen Joutomies-hankkeen työntekijät korjasivat myllyn ja myllysaunan katot. 3.6. Muu toiminta Yhdistys teki suunnitelman Kiehimänsuun kotiseutupolusta eli Snellmannin polusta Paltamon kuntaan, josta suunnitelma lähetettiin eteenpäin yhdessä muiden kunnan retkipolkujen suunnitelmien kanssa.
Yhdistys järjesti tapaamisen Pehkolanlahden kyläseuran kanssa maanantaina 3.6. Talas-Eeran muistomerkillä, sillä Talas-Eeran kuolemasta oli edellispäivänä tullut kuluneeksi 110 vuotta. Yhdistykset tekivät yhdessä suunnitelmia muistomerkkipaikan näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Paltamo-Seura lahjoitti n. 70 valokuvaa kesällä valmistuneeseen Paltamo Kainuun emäpitäjä pitäjähistoriakirjaan. Seura sai myös arkistoonsa kirjaa varten kerättyjä kuvia. 4. TIEDOTTAMINEN Yhdistys tiedotti toiminnastaan nettisivuillaan ( www.paltamoseura.fi). Tapahtumista oli lehtijuttuja Väylässä ja Koti-Kajaanissa. Tapahtumista ja museon aukioloajoista tiedotettiin Kuntatiedotteessa, Väylässä, Kainuun Sanomissa, Koti-Kajaanissa, käsitiedottein ja seinäilmoituksin. Museolla ja Paltamon Info-pisteellä oli tarjolla suomenkielisen museoesitteen lisäksi englanninkielinen esite. 5. JÄSENISTÖ JA JÄSENYYDET Jäsenmaksun maksoi 29 henkeä. Jäsenkirje lähetettiin jäsenmaksun yhteydessä. Paltamo-Seura ry. on Suomen kotiseutuliitto ry:n jäsen ja Ylä-Kainuun tarinakartasto hankkeen jäsen. 6. TALOUDELLINEN ASEMA 6.1. Avustukset Yhdistys sai toimintaansa seuraavia avustuksia: - kohdeavustus (Paltamon kunta), museo 400 - avustus kotiseutumuseon palo- ja murtosuojauksen sekä turvallisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseksi (museovirasto) 4000 - avustus myllyn ja museon aidan korjaukseen (jakokunta I) 2000 6.2. Tuotemyynti Yhdistyksellä on ollut myynnissä seuraavia tuotteita - DVD-tuotteet: 1. Koostevideo: Paltamo-filmi, Melalahti/muistomerkki, 450-juhlat (30 ) 2. Paltamo-video, lyhyempi kooste 450-tapahtumista, tervanpoltto 55 min. (15 ) 3. Melalahti-video, + muistolaatan paljastus Kiehimävaaralla 55 min. (15 ) 4. Paltamo-filmi 20
7. YHTEISTYÖKUMPPANIT - Paltamon kunta - Paltamon työvoimayhdistys - MLL:n Paltamon yhdistys - Vaarankylän kyläyhdistys - Hakasuon seudun kyläyhdistys - Melalahden kyläyhdistys - Mieslahden kyläyhdistys - Oulujärvi leader - Pehkolanlahden kyläseura - Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke - Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys - Kainuun museo - Suomen kotiseutuliitto - Museovirasto 8. EDUSTUKSET Kotiseutuliiton kokouksissa yhdistystä edusti Senja Säkkinen. Muistoista tulevaisuuteen ekomuseohankkeen Italian matkalla yhdistyksestä oli mukana Kaleva Kovalainen. Paltamo Kainuun emäpitäjä pitäjähistoriakirjan julkistamisjuhlassa Korpitien koululla 6.7. olivat mukana Senja Säkkinen, Päivi Soldatkin ja Kaisa Toivonen. Kaisa Toivonen osallistui Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hankkeen loppujuhlaan 17.10. Hyrynsalmella. Yhdistys sai juhlassa kolme Korpimuseo Wildwood tales kirjaa. Terttu Väisänen ja Kaisa Toivonen olivat Muistoista tulevaisuuteen ekomuseohankkeen palkitsemismatkalla Virossa 25.-27.9. Hanke pääsi EU:n Itämeren alueen Leader-hankkeissa kulttuurisarjassa neljän parhaan joukkoon.
9. MUISTAMISET JA HUOMIONOSOITUKSET Harrastusstipendien sijaan (100 ) myönnettiin avustus Paltamon lukion ekomuseohankkeen nuorten ryhmälle. 10. LOPPUSANAT Paltamo-Seura toimi aktiivisesti Paltamon kehittämiseksi ja perinteiden esilletuomiseksi. Kotiseutumuseon saavutettavuuden ja turvallisuuden paraneminen museoviraston avustuksen turvin sisälsi tärkeitä toimia museon käytön parantamiseksi. Myös tehdyt myllyn korjaustoimet edesauttavat paikan säilymistä ja mahdollistavat myllyn käyttöä jatkossa. Seura nosti esille kirkonkylän eli Kiehimän historiaa Kiehimän kotiseutupolku suunnitelmallaan sekä ekomuseokartan teossa. Dokumentointi, arkistointi ja monipuolisten nettisivujen ylläpito on ollut osaavissa käsissä. Kuitenkin seuran toimintavuosi oli taloudellisesti tiukka, mikä tarkoittaa jatkossa varainhankintaan panostamista, jotta monipuoliselle toiminnalle on edellytyksiä.