Talvivaara Sotkamo Oy

9M609005 23.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu

9M609005 1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV d Pölylaskeuman tarkkailu Sisältö 1 TARKKAILUN TOTEUTUS 1 2 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 2.1 Sähkönjohtavuus ja ph 1 2.2 Kiintoaine 3 2.3 Metallit 5 3 VIITTEET 10 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pölytarkkailun havaintopaikat Pölytarkkailun tulokset Nikkeli- ja sinkkilaskeuma v. 2009 keskimäärin Pöyry Finland Oy Susanna Ylitervo, FM Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, 90590 Oulu PL 20, 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

9M609005 1 1 TARKKAILUN TOTEUTUS Talvivaaran kaivosalueella ja sen lähiympäristössä tarkkailtiin pölylaskeuman määrää ja laatua kaikkiaan 16 kohteessa, joista kuusi sijaitsi kaivospiirin alueella ja loput kymmenen eri puolilla kaivospiiriä (liite 1). Pölylaskeuman tarkkailu tehtiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräyslaitteistoina ja keräysastioina käytettiin standardin mukaisia laitteistoja ja astioita. Keräimiä oli kussakin tarkkailukohteessa kaksi rinnakkaista, joiden sisällöt yhdistettiin ennen määrityksiä. Mikäli keräysastioiden vaihdon yhteydessä toinen astioista todetaan epäluotettavaksi, voidaan määritykset tehdä vain toisesta astiasta. Keräinten sijoittelussa otettiin huomioon standardissa SFS 3865 esitetyt keräyspaikkaa koskevat vaatimukset. Tarkkailu on aloitettu toukokuussa 2008, minkä jälkeen se on jatkunut keskeytyksettä. Keräysjakson pituus on noin 30 vrk. Keräysastioihin lisättiin veden lisäksi levä- ja bakteerikasvua ehkäisevää lisäainetta (etanoli, 5 %:n liuos). Keräysastioista poistettiin suurimmat roskat (mm. neulasia, lehtiä ja kuolleita hyönteisiä) ennen määrityksiä. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti osasta keräimiä (Taattola, Myllyniemi, Sorsala, Lahnasjärven metsästysmaja ja Tuhkakylän koulu) määritetään vain kiintoainepitoisuus ja kiintoaineen hehkutushäviö. Heinäkuusta 2008 lähtien kuitenkin myös näistä keräimistä on määritetty kaikki muuttujat (ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, Ni, Co, Cu ja Zn). Alkuperäiset tulokset on esitetty liitteenä 2. Keräysastioihin laitettiin inhimillisen erehdyksen vuoksi normaalia verkostovettä, mikä kävi ilmi vasta vuoden 2008 tulosten raportointivaiheessa. Vuonna 2009 verkostovettä oli käytetty vielä tammi- ja helmikuussa. Verkostovesi sisältää aina pieniä määriä metalleja, joten astioihin olisi pitänyt laittaa ionisoitua (puhdistettua) vettä. Verkostoveden metallipitoisuudet määritettiin helmikuussa 2009. Verkostoveden metallipitoisuudet olivat: nikkeli 0,2 µg/l, kupari 18 µg/l, koboltti 0,15 µg/l ja sinkki 4,0 µg/l. Erityisesti kuparia vedessä oli runsaasti. Kaikkien metallien pitoisuudet pölytarkkailutuloksissa olivat ajoittain erittäin pieniä, joten verkostoveden pienilläkin metallipitoisuuksilla on vaikutusta metallilaskeumaan. Pölytarkkailun tammi-helmikuun metallipitoisuuksista vähennettiin laskennallisesti verkostoveden metallipitoisuudet, jotta voitiin poistaa pönttöihin lisätyn veden mukana joutunut metallimäärä. Tämä aiheuttaa epävarmuutta pölytarkkailun metallilaskeuman tuloksiin. Todellisia metallilaskeumia on mahdotonta saada jälkikäteen selville. Maaliskuusta 2009 lähtien astioissa on käytetty puhdistettua vettä, jolloin saadaan todelliset laskeumat selville. Tarkkailujakson säätila on esitetty Talvivaaran kaivoksen tarkkailuraportin osassa I (Tarkkailun taustatiedot). 2 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 2.1 Sähkönjohtavuus ja ph Sähkönjohtavuuden ja ph:n määrittäminen käytetyllä menetelmällä laskeuma-astioista sisältää useita tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Käytetty lisäaine voi vaikuttaa ph-tasoon ja sähkönjohtavuuteen ja lisäksi astioihin lisätty vesi määrittelee ph:n lähtötason. Tislatun veden puskurikyky on myös heikko. Voimakas haihdunta vaikuttaa erityisesti sähkönjohtavuuteen. Lisäksi ph voi muuttua keräysjakson, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Laboratoriossa määritettiin kesä-syyskuussa koeluontoisesti astioihin lisättävän veden (etanoli lisätty) ph ja

9M609005 sähkönjohtavuus. Kesä-syyskuun keräysjaksojen veden ph vaihteli välillä 5,64-6,05. Veden sähkönjohtavuus oli kaikilla kerroilla 0,1 ms/m. Laskematarkkailun keräysastioiden veden ph-arvot vaihtelivat vuonna 2009 pääosin välillä 4-8 ja arvot olivat keskimäärin edellisvuotta alhaisempia kaikissa keräimissä (taulukko 1). Keräinten ph:n ajalliset vaihtelut olivat suuria; ph-taso oli korkeimmillaan alkuvuodesta ja sen jälkeen ph-taso oli yleisesti alle 6. Keskimäärin alhaisimmat ph-arvot todettiin liuotusalueen itäpuolella keräimissä 12 ja 13, joissa myös ph:n muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli suurin. Em. keräimissä ph:n muutos oli edellisvuoden touko-joulukuun aikajaksoon nähden 2,1-2,8 yksikköä. Edellisvuoteen nähden selvästi vähiten ph-taso oli muuttunut kauimpana kaivosalueesta sijaitsevissa keräimissä 8 ja 15. Vuoden 2009 pölytarkkailun keskimääräiset ph-arvot eivät juuri poikenneet sadeveden tavanomaisesta phtasosta, mikä on tyypillisesti alle ph 6. 2 Taulukko 1 Keräimien ph eri keräysjaksoilla ja keskimäärin vuonna 2009 sekä vertailuna vuonna 2008 (touko-joulukuu) keskimäärin. Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka. 2008 30.12.-27.127.1.1-24.224.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-9.9. 9.9.-8.10. 8.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.1. ka. 2009 Tehdasalue pöly 1 6,9 7,4 7,5 7,9 5,3 4,7 4,2 6,7 6,3 6,4 7,1 6,4 5,8 6,6 6,3 Pappila pöly 2 6,8 7,4 7,5 7,8 5,8 5,6 5,1 6,7 6,8 6,8 6,3 5,6 5,4 5,5 6,3 Pirttimäki pöly 3 6,6 7,4 7,5 7,7 6,2 5,4 5,9 6,5 6,1 6,2 6,1 6,2 5,7 5,7 6,4 Taattola pöly 4 7,1 7,5 7,7 7,9 5,2 5,2 5,9 6,7 6,2 6,1 6,3 5,5 5,4 5,8 6,3 Metsäpirtti pöly 5 6,9 7,3 7,5 7,5 5,3 4,9 6,0 6,5 6,7 6,6 5,4 5,5 5,5 6,1 6,2 Myllyniemi pöly 6 6,8 7,3 7,6 7,8 5,6 5,8 5,7 5,9 6,3 6,5 5,7 5,0 5,5 5,6 6,2 Sorsala pöly 7 6,8 7,5 7,5 7,8 5,4 5,2 6,0 6,6 6,8 6,5 6,0 5,4 5,5 5,3 6,3 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,6 7,4 7,4 7,6 5,8 6,5 6,1 6,5 6,2 6,5 5,8 5,4 5,3 9,5 6,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,8 7,2 7,4 7,6 6,3 5,8 6,2 6,0 6,2 6,0 5,9 5,6 5,5 5,6 6,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,8 7,3 7,5 7,6 5,8 4,6 4,8 6,5 6,2 6,6 5,6 5,3 5,5 5,6 6,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 7,4 7,4 7,7 5,7 5,6 5,6 6,0 6,4 6,4 5,8 5,5 5,6 5,6 6,2 Liuotusalue E pöly 12 7,1 7,5 7,6 7,9 5,2 4,3 4,1 4,4 4,0 4,1 4,0 4,5 4,9 4,9 5,2 Liuotusalue E pöly 13 6,9 7,5 7,6 7,8 5,3 4,8 4,1 4,7 4,2 5,7 4,3 5,1 5,3 5,6 5,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,0 7,5 7,6 7,7 5,6 4,7 6,0 6,5 6,5 6,4 6,2 5,4 5,4 5,7 6,2 Juuso pöly 15 6,7 7,3 7,4 7,7 5,9 5,5 6,7 6,8 6,7 6,6 5,9 5,5 6,3 5,7 6,5 Kalliojärvi pöly 16 6,7 7,3 7,5 7,6 5,6 5,0 6,2 6,6 6,6 6,5 5,4 5,4 5,5 5,6 6,2 Vuonna 2009 sähkönjohtavuusarvoissa oli melko suurta ajallista vaihtelua, mutta sähkönjohtavuusarvot olivat keskimäärin alhaisempia kuin vuonna 2008, jolloin astioissa oli käytetty verkostovettä (taulukko 2). Sähkönjohtavuus vaihteli kahdella ensimmäisellä keräysjaksolla välillä 6,2-11,9 ms/m, minkä jälkeen maaliskuussa arvot olivat jonkin verran korkeampia (10,9-22,1 ms/m). 25.3.-19.5. välisenä aikana sähkönjohtavuusarvot olivat alhaisia tai jokseenkin alhaisia kaikissa keräimissä. Taulukko 2 Keräimien sähkönjohtavuus eri keräysjaksoilla ja keskimäärin vuonna 2009 sekä vertailuna vuonna 2008 (touko-joulukuu) keskimäärin. Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka. 2008 30.12.-27.127.1.1-24.224.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-9.9. 9.9.-8.10. 8.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.1. ka. 2009 ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m Tehdasalue pöly 1 10,6 8,2 11,6 19,6 1,6 5,6 5,6 4,1 9,8 19,6 3,0 1,0 1,4 2,4 7,2 Pappila pöly 2 11,8 7,1 8,1 14,4 1,0 2,2 2,3 13,3 34,5 47,5 4,0 0,6 0,8 1,0 10,5 Pirttimäki pöly 3 12,1 6,6 7,7 12,1 0,9 1,6 2,0 4,3 3,5 2,4 2,8 0,5 0,7 0,8 3,5 Taattola pöly 4 9,6 7,5 11,9 19,1 1,1 2,8 2,3 4,0 3,8 1,4 3,0 0,5 0,7 0,7 4,5 Metsäpirtti pöly 5 15,1 6,8 8,2 14,1 1,0 2,7 2,0 2,9 39,7 13,1 0,7 0,5 0,7 1,0 7,2 Myllyniemi pöly 6 9,9 7,2 9,7 16,9 1,1 3,0 3,2 1,5 6,7 7,1 1,0 2,1 0,7 0,8 4,7 Sorsala pöly 7 12,2 6,6 7,9 14,9 0,9 1,9 2,4 6,4 38,7 9,4 2,2 0,5 0,7 0,7 7,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 9,2 6,9 6,8 10,9 0,9 3,0 2,3 2,7 26,7 9,1 2,2 0,9 0,7 2,7 5,8 Tuhkakylän koulu pöly 9 9,3 7,2 10,7 14,5 1,4 3,6 2,1 0,9 3,5 0,8 1,4 0,5 0,7 0,9 3,7 Kipsisakka-allas NE pöly 10 11,4 6,4 8,4 12,0 0,9 2,5 2,4 3,7 4,4 10,4 1,1 0,4 0,8 0,8 4,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 10,0 6,7 7,1 12,3 0,9 1,9 2,4 0,9 6,9 16,2 0,9 0,5 0,9 0,8 4,5 Liuotusalue E pöly 12 11,9 8,3 11,7 22,1 2,8 6,4 9,3 3,3 8,5 4,3 6,9 2,6 1,6 3,9 7,1 Liuotusalue E pöly 13 11,3 7,6 11,4 19,4 1,8 4,4 5,9 1,7 5,0 1,9 3,3 1,0 0,8 1,4 5,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 14,2 7,0 9,9 17,4 1,2 3,1 2,7 4,2 15,0 11,9 1,8 0,6 0,7 0,8 5,9 Juuso pöly 15 17,4 6,6 7,3 12,6 0,9 1,5 17,4 34,5 58,9 40,7 3,8 0,7 1,3 0,8 14,4 Kalliojärvi pöly 16 12,2 6,2 7,2 12,2 0,7 1,5 2,0 4,1 11,3 14,8 0,5 0,5 0,7 0,7 4,8 Kesällä, erityisesti heinä-elokuussa sähkönjohtavuudet vaihtelivat keräinten välillä huomattavasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Sähkönjohtavuus oli selvästi koholla keräimessä 15 (Juuso) 19.5. 9.9. ja keräimessä 2 (Pappila) 16.6.-9.9. Lisäksi keräinten 5 (Metsäpirtti), 7 (Sorsala) ja 8 (Lahnaslammen metsästysmaja) sähkönjohtavuus oli muita keräimiä selvästi korkeampi 15.7.-9.9. välisenä aikana. Kesän jälkeen loppuvuonna sähkönjohtavuudet olivat taas kaikissa keräimissä alhaisia (pääosin alle 5 ms/m). Myös

9M609005 vuoden 2008 tarkkailussa suurimmat sähkönjohtavuusarvot todettiin keräimessä 15. Niissä keräimissä, joissa sähkönjohtavuusarvot olivat koholla, usein myös kiintoainelaskeuma oli yleistä tasoa suurempi (kuva 1) ja pääosa kiintoaineesta oli orgaanista ainesta (kuva 2). Haihtuminen ei selitä vuonna 2009 eroja sähkönjohtavuudessa, sillä haihtuminen oli suurinta kevättalvella, keväällä ja alkukesästä, jolloin sähkönjohtavuudet eivät olleet erityisen korkeita. Sähkönjohtavuuden avulla ei voida havaita kaivoksen vaikutusta, vaan vaihtelu näyttää selittyvän lähinnä muilla kaivostoiminnasta riippumattomilla tekijöillä, kuten orgaanisen aineksen määrällä. Kesällä näytteissä saattaa olla neulasia, lehtiä, hyönteisiä ym., joista voi liueta sähkönjohtavuutta nostavia ioneja. 3 2.2 Kiintoaine Kiintoainelaskeumat vaihtelivat välillä 0,1 16 g/m 2 /kk (kuva 1) eli hyvin samalla tasolla kuin edellisvuonna. Suurimmat laskeumat mitattiin kesällä keräimistä 15 (Juuso) ja 2 (Pappila), missä kiintoainelaskeuma oli lähes kokonaan orgaanista ainetta (kuva 2). Myös muut kaivosalueen ulkopuolelta mitatut kohonneet laskeumat olivat suurelta osin orgaanista alkuperää, kuitenkin niin, että esimerkiksi 19.5.-16.6. keräysjaksolla lähes kaikissa keräimissä vähintään neljäsosa laskeumasta oli epäorgaanista alkuperää. Em. jaksolla keräimessä 9 (Tuhkakylän koulu) ja 6 (Myllyniemi) epäorgaanisen aineen laskeuman osuus oli suurempi kuin orgaanisen aineen laskeuman (kuva 2). Kauimpana kaivosalueesta sijaitsevan keräimen 8 (Lahnasjärven metsästysmaja) kesäajan laskeumista noin neljäsosa - puolet oli epäorgaanista alkuperää. Kaivosalueella suurimmat kiintoainelaskeumat mitattiin 15.7. 10.9 keräimestä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli), 15.7. 13.8. keräimestä 14 (avolouhoksen pohjoispuoli) ja 13.8. 10.9. keräimestä 11 (kipsisakka-altaan koillispuoli). Keräimissä 12 ja 13 epäorgaanisen laskeuman osuus oli kesäaikana suuri (kuva 2). Myös muissa kaivosalueella sijaitsevissa keräimissä jaksolla 19.5.-16.6. vähintään lähes puolet kiintoaineesta oli epäorgaanista alkuperää. Muutoin kesäajan kiintoainelaskeuma oli lähinnä orgaanista alkuperää. Syksyllä ja talvella orgaanisen aineen merkitys laskeumassa on pienempi. Kiintoainelaskeumalle ei nykyisin ole olemassa raja- tai ohjearvoja. Aikaisemmin viihtyvyyshaittarajana käytettiin 10 g/m 2 /kk, mutta tämä raja on kumottu jo 80 luvulla. Todennäköisesti nykyisin huomattavasti pienemmätkin laskeumat koetaan viihtyvyyshaittaa alentavana. Talvivaaran kaivoksen pölytarkkailussa keräysjaksoilla 15.7. 13.8. ja 13.8.-10.9. laskeumat olivat pääosin yli 3 g/m 2 /kk (kuva 1), mutta muina aikoina useimmiten havaitut laskeumat olivat pieniä (alle 2 g/m 2 /kk). Laskeumat johtuvat erityisesti kaivosalueen ulkopuolella muista tekijöistä kuin kaivostoiminnasta, mitä kuvastaa laskeuman orgaaninen alkuperä.

9M609005 4 g/m 2 /kk 18 16 kiintoaine kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 14 pöly 12 pöly 13 12 10 pöly 14 ympäristö pöly 2 8 6 4 2 0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. Kuva 1 Kiintoainelaskeumat vuosina 2008-2009. laskeuma g/m 2 /kk 18 Vuosi 2009 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.01. pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 16 14 epäorgaaninen orgaaninen 12 10 8 6 4 2 0 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. pöly 1 pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 pöly 15 pöly 16 Kuva 2 Orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen osuus kiintoainelaskeumasta kesällä 2009.

9M609005 2.3 Metallit 5 Laskeumakeräimistä määritettiin nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuudet. Vuosien 2008 ja 2009 metallitulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, sillä vuonna 2008 tuloksista on poistettu laskennallisesti verkostoveden vaikutus pitoisuuksiin. Vuonna 2009 määritykset tehtiin maaliskuusta lähtien puhdistetusta vedestä, jolloin on saatu selville todelliset metallilaskeumat. Nikkelilaskeumat olivat vuonna 2009 kaivosalueella keskimäärin 0,6-4,3 mg/m 2 /kk ja ympäristön seurantapisteissä 0,2-1,4 mg/m 2 /kk. Yleistä tasoa selvästi suurempia laskeumia mitattiin kaivosalueen keräimistä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli), 14 (avolouhoksen pohjoispuoli) sekä 12 ja 13 (liuotusalueen itäpuoli). Keräimissä 1 ja 12 nikkelilaskeumat olivat koholla alkuvuodesta ja kasvoivat uudelleen loppuvuotta kohden. Keräimissä 13 ja 14 nikkelilaskeumat olivat suurimpia alkuvuodesta. Kaivosalueen havaintopaikoista selvästi alhaisimmat nikkelilaskeumat todettiin keräimessä 11 (kuva 3). Ympäristön seurantapisteissä nikkelilaskeumat olivat pääosin alle 1 mg/m 2 /kk. 3-4 mg/m 2 /kk suuruisia nikkelilaskeumia todettiin harvakseltaan keräimissä 3, 4 ja 6. Jaksolla 13.8.-10.9. keräimessä 5 todettiin selvästi yleisestä tasosta kohonnut laskeuma (10 mg/m 2 /kk), mikä voi johtua läheisen tietyömaan pölyämisestä. mg/m 2 /kk 14,0 nikkeli kaivosalue pöly 1 pöly 10 12,0 pöly 11 pöly 12 10,0 pöly 13 pöly 14 8,0 ympäristö pöly 2 6,0 pöly 3 pöly 4 4,0 pöly 5 pöly 6 2,0 pöly 7 pöly 8 0,0 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.1 1. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.01. pöly 9 pöly 15 pöly 16 Kuva 3 Nikkelilaskeumat vuosina 2008 ja 2009. Kuormittamattomilla alueilla nikkelilaskeumat ovat olleet vuosina 2000 2002 noin 50 175 µg/m 2. Kuormitetulla alueella Harjavallassa nikkelilaskeuma oli vuonna 2008 keskimäärin tasoa 7 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 2008) ja Torniossa yhtä mittausjaksoa (0,6 mg/m 2 /kk) lukuun ottamatta ajanjaksolla 5/03 1/04 noin 0,2 mg/m 2 /kk (Alaviippola, ym. 2007). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen nikkelilaskeuma vuosina 1976 1993 on ollut 18 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Talvivaaran alueella nikkelilaskeumat olivat pääasiassa samaa tasoa tai suurempia kuin Torniossa. Kaivosalueella keräimiä 10 ja 11 lukuun ottamatta laskeumat olivat myös ajoittain suurempia kuin Harjavallassa. Nikkelilaskeumat olivat keskimäärin edellisvuotta suurempia ja laskeumien

9M609005 ajallinen vaihtelu laajempaa kaivosalueen keräimissä 1, 10, 12 ja 13 ja kaivoksen ympäristössä keräimissä 3, 4 ja 5. Muissa keräimissä muutos edellisvuoteen nähden oli vähäisempi (taulukko 3). Liitteessä 3 on esitetty kartalla vuoden 2009 keskimääräisen nikkelilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella interpoloitu alueellinen jakauma. Interpolointimenetelmänä on näytetty Natural neighbour-menetelmää. 6 Taulukko 3 Keräimien keskimääräiset nikkelilaskeumat (mg/m 2 kk) vuonna 2009 (koko vuosi ja touko-joulukuu) ja vuonna 2008 (touko-joulukuun). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 2008 ka 2009 (V-XII) (V-XII) ka 2009 Tehdasalue pöly 1 1,3 4,1 4,0 Pappila pöly 2 0,1 0,4 0,5 Pirttimäki pöly 3 0,2 1,3 1,4 Taattola pöly 4 0,4 0,7 0,9 Metsäpirtti pöly 5 0,1 1,7 1,2 Myllyniemi pöly 6 0,5 0,6 1,0 Sorsala pöly 7 0,2 0,3 0,5 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,0 0,2 0,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,3 0,3 0,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,1 1,0 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,2 0,4 0,6 Liuotusalue E pöly 12 0,3 4,9 4,3 Liuotusalue E pöly 13 0,3 2,1 3,2 Kuusilammen louhos NE pöly 14 1,4 1,5 2,8 Juuso pöly 15 0,0 0,2 0,2 Kalliojärvi pöly 16 0,1 0,3 0,3 Kuparilaskeumat olivat pääasiassa hyvin pieniä, mutta yksittäisiä kohonneita laskeumaarvoja havaittiin eri puolilla tarkkailualuetta (kuva 4). Selvästi suurin yksittäinen laskeuma mitattiin huhtikuussa keräimestä 2 (Pappila), missä myös kahdella edellisellä keräysjaksolla laskeumat olivat yleistä tasoa korkeampia. Vallitseva tuulensuunta oli huhtikuussa lännestäetelästä, mikä ei tue kaivostoimintoja laskeuman lähteenä. Helmi-maaliskuussa tuuli eniten etelä-itäsuunnalta, eli osittain kaivostoiminnoista keräimelle päin. Huhtikuun jälkeen keräimen 2 laskeumat pienenivät selvästi. Kohonnut yksittäinen kuparilaskeuma todettiin myös keräimestä 16 (Kalliojärvi) elo-syyskuussa. Kyseinen keräin sijaitsee noin 4 km tehtaasta pohjoiseen ja noin 5 km avolouhoksesta luoteeseen. Vaikka vallitsevat tuulen suunnat olivat elo-syyskuussa toiminnoista keräimelle päin, pitkän etäisyyden vuoksi laskeman arvioidaan johtuvan jostakin muusta tekijästä kuin tehtaasta tai louhoksesta. Laskeumat eivät myöskään olleet koholla muissa samalla suunnalla olevissa keräimissä. Kuparilaskeumat olivat yleisesti hieman korkeampia kaivosalueella kuin sen ympäristössä. Laskeumat olivat vuonna 2009 keskimäärin hieman tai selvästi edellisvuotta suurempia kaikissa keräimissä (taulukko 4). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen kuparilaskeuma vuosina 1976 1993 on ollut 99 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kuparilaskeumat ovat olleet kuormittamattomilla alueilla vuositasolla vuosina 1996 2000 Lapissa noin 400 450 µg/m 2 (Mähönen 2002). Kuormitetulla alueella Harjavallassa kuparilaskeuma oli vuonna 2008 keskimäärin tasoa 32 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 2008). Talvivaaran vuoden 2009 keskimääräiset kuparilaskeumat (taulukko 4) olivat jonkin verran kuormittamattomien alueiden tasoa korkeampia kaikissa kaivosalueen keräimissä sekä ympäristön keräimissä 2 (Pappila) ja 16 (Kalliojärvi). Kalliojärven keskiarvoa nostaa yksittäinen korkeampi laskeuma-

9M609005 arvo, sen sijaan Pappilan keräimessä laskeumat olivat yleistä tasoa korkeampia useammalla keräysjaksolla. Muutoin kaivosalueen ympäristön keräimissä laskeumat olivat keskimäärin samaa tasoa tai hieman korkeampia kuin kuormittamattomilla alueilla. Keräimen 2 poikkeuksellista laskeumaa lukuun ottamatta tarkkailun laskeumat olivat selvästi pienempiä kuin kuormitetulla alueella Harjavallassa. 7 mg/m 2 /kk 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 kupari 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. Pöly2: 76 mg/m2/kk Kuva 4 Kuparilaskeumat vuosina 2008 ja 2009. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.01. kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Taulukko 4 Keräimien keskimääräiset kuparilaskeumat (mg/m 2 kk) vuonna 2009 (koko vuosi ja touko-joulukuu) ja vuonna 2008 (touko-joulukuun). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 2008 ka 2009 (V-XII) (V-XII) ka 2009 Tehdasalue pöly 1 0,2 3,0 2,8 Pappila pöly 2 0,0 0,7 7,2 Pirttimäki pöly 3 0,0 1,0 0,9 Taattola pöly 4 0,3 0,6 0,6 Metsäpirtti pöly 5 0,0 0,8 0,6 Myllyniemi pöly 6 0,1 0,7 0,7 Sorsala pöly 7 0,1 0,5 0,5 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,1 0,4 0,4 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,1 0,3 0,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,5 0,8 0,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,0 1,4 1,0 Liuotusalue E pöly 12 0,0 1,6 1,5 Liuotusalue E pöly 13 0,9 1,2 1,7 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,1 1,3 1,7 Juuso pöly 15 0,2 1,2 0,9 Kalliojärvi pöly 16 0,0 2,8 1,9 Koboltin laskeuman alueellinen ja ajallinen jakauma (kuva 5) oli varsin samankaltainen kuin nikkelilaskeuman jakauma (kuva 3). Koboltin laskeumat jäivät vuonna 2009 kaikissa

mg/m 2 /kk 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 9M609005 8 keräimissä ja keräysjaksoilla selvästi alle 1 mg/m 2 kk (kuva 5, taulukko 5). Suurimmat kobolttilaskeumat mitattiin alkuvuodesta kaivosalueelta keräimistä 13 (liuotusalueen itäpuoli) ja 14 (avolouhoksen pohjoispuoli). Laskeuma oli yleisestä tasosta koholla myös keräimissä 1 ja 12 alkuvuodesta sekä uudelleen loppuvuodesta. koboltti 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. Kuva 5 Kobolttilaskeumat vuosina 2008 ja 2009. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.01. kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Taulukko 5 Keräimien keskimääräiset kobolttilaskeumat (mg/m 2 kk) vuonna 2009 (koko vuosi ja touko-joulukuu) ja vuonna 2008 (touko-joulukuun). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 2008 ka 2009 (V-XII) (V-XII) ka 2009 Tehdasalue pöly 1 0,05 0,18 0,19 Pappila pöly 2 0,00 0,02 0,02 Pirttimäki pöly 3 0,01 0,05 0,06 Taattola pöly 4 0,02 0,03 0,04 Metsäpirtti pöly 5 0,01 0,01 0,01 Myllyniemi pöly 6 0,02 0,02 0,04 Sorsala pöly 7 0,01 0,01 0,02 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,01 0,01 0,01 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,05 0,01 0,02 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,01 0,02 0,03 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,01 0,02 0,03 Liuotusalue E pöly 12 0,02 0,13 0,14 Liuotusalue E pöly 13 0,01 0,08 0,15 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,06 0,07 0,14 Juuso pöly 15 0,00 0,01 0,01 Kalliojärvi pöly 16 0,01 0,01 0,01 Sinkkilaskeumassa (kuva 6) keräinten välinen vaihtelu oli selvästi suurempaa kuin muiden metallien laskeuman vaihtelut (kuvat 3 5). Suurimmat laskeumat mitattiin kuitenkin pääosin samaan aikaan ja samoista keräimistä kuin suurimmat nikkelin ja koboltin laskeumat. Keräimessä 2 (Pappila) sinkkilaskeuma oli selvästi koholla samanaikaisesti huhtikuussa

9M609005 kuparilaskeuman kanssa. Myös keräimessä 16 sinkkilaskeuma oli koholla samaan aikaan elosyyskuussa kuin kuparilaskeuma. Sinkkilaskeumat olivat keskimäärin hieman tai selvästi edellisvuotta suurempia (taulukko 6). Muutos edellisvuoteen nähden oli selvästi suurin kaivosalueen keräimissä 1, 12, 13, jotka sijoittuvat vallitsevien tuulensuuntiin nähden tehtaan tai liuotusalueen alapuolella. 9 mg/m 2 /kk 35 30 25 20 15 10 5 0 sinkki 20.5.-17.6. 17.6.-16.7. 16.7.-14.8. 14.8.-10.9. 10.9.-9.10. 9.10.-4.11. 4.11.-3.12. 3.12.-30.12. 30.12.-27.1. 27.1.-24.2. Kuva 6 Sinkkilaskeumat vuonna 2008 ja 2009. 24.2.-25.3. 25.3.-20.4. 20.4.-19.5. 19.5.-16.6. 16.6.-15.7. 15.7.-13.8. 13.8.-10.9. 9.9.-8.10. 7.10.-4.11. 4.11.-2.12. 2.12.-5.01. kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Taulukko 6 Keräimien keskimääräiset sinkkilaskeumat (mg/m2 kk) vuonna 2009 (koko vuosi ja touko-joulukuu) ja vuonna 2008 (touko-joulukuun). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 2008 ka 2009 (V-XII) (V-XII) ka 2009 Tehdasalue pöly 1 2,57 10,9 10,5 Pappila pöly 2 0,81 2,1 4,7 Pirttimäki pöly 3 1,37 3,5 3,3 Taattola pöly 4 1,09 2,0 2,1 Metsäpirtti pöly 5 0,84 1,8 1,5 Myllyniemi pöly 6 1,03 1,7 2,2 Sorsala pöly 7 0,97 1,4 1,5 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 1,80 1,4 1,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,84 1,5 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,94 2,2 2,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,78 2,0 2,1 Liuotusalue E pöly 12 0,61 12,1 9,9 Liuotusalue E pöly 13 1,06 5,3 7,3 Kuusilammen louhos NE pöly 14 2,43 4,2 6,1 Juuso pöly 15 1,78 2,7 2,0 Kalliojärvi pöly 16 0,61 1,9 1,6 Liitteessä 3 on esitetty kartalla vuoden 2009 keskimääräisen sinkkilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot

9M609005 10 havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella interpoloitu alueellinen jakauma. Interpolointimenetelmänä on näytetty Natural neighbour-menetelmää. Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen sinkkilaskeuma vuosina 1976 1993 on ollut 190 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Raahessa sinkkilaskeuma vaihteli eri havaintopaikoilla vuonna 2000 välillä 4 35 mg/m 2 /a (Korpela 2000), mikä on kuukausien määrällä jaettuna 0,3 2,9 mg/m 2 /kk. Kuormitetulla alueella Harjavallassa sinkkilaskeuma oli vuonna 2008 keskimäärin tasoa 3 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 2008). Talvivaaran kaivosalueella sijaitsevissa keräimissä 1 ja 12-14 laskeumat olivat pääsääntöisesti Harjavallan ja Raahen tasoa korkeampia, minkä lisäksi ympäristön tarkkailupisteissä yksittäisten jaksojen laskeumat olivat tätä tasoa suurempia. Muutoin Talvivaaran alueella sinkkilaskeumat olivat samaa tasoa kuin Raahessa. 3 VIITTEET Alaviippola, B., Pietarila, H., Hakola, H., Hellén, H. & Salmi, T. 2007. Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=PAH-yhdisteet). Ilmatieteen laitos. Korpela, A. 2000. Ilmanlaadun mittaukset Raahen alueella v. 2000. Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Mähönen, O. (toim.) 2002. AMP II Lapin ympäristön tila ja ihmisen terveys. Suomen ympäristö 581. Soveri, J. & Peltonen, K. 1996. Lumen ainepitoisuudet ja talviaikainen laskeuma Suomessa vuosina 1976 1993. Suomen ympäristö 6. Wasén, K. & Roininen, R. 2008. Harjavallan ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto 2008. Ilmanlaatutyöryhmä. Harjavallan kaupunki, ympäristönsuojelu.

Pöly 9 Pöly 5 ja a rin r ii osp Kaiv a inj tol Pa Kolmisopen avolouhos Pöly 16 Pöly 7 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Pöly 6 Pöly 11 Pöly 14 Pöly 4 Pölylaskeuma Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Pöly 10 Kipsisakka-altaat 1:50 000valumavesien Puhtaiden 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Pöly 1 käsittely-yksikkö Tehdasalue Pöly 12 Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Pöly 13 Pöly 2 Pöly 3 Pöly 8 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö in iir sp ja ra Pölylaskeuma Pöly 15 Osa IV f Liite 1 1:50 000

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 29.12.-27.1. 29 d keräimet 1, 6, 8 29.12.-26.1. 28 d keräimet 2, 3, 7, 9, 10, 15 30.12.-27.1. 28 d keräimet 4, 5, 11, 12, 13, 14, 16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,4 8,2 56 2,8 2,9 3,7 0,18 0,19 128 6,4 6,6 79 3,9 4,1 7,0 0,35 0,36 386 19,3 19,9 Pappila pöly 2 7,4 7,1 4,2 0,2 0,3 1,0 0,06 0,06 6 0,3 0,3 < 0,1 0,01 0,01 0,30 0,02 0,02 13 0,7 0,8 Pirttimäki pöly 3 7,4 6,6 19 1,1 1,2 1,8 0,10 0,11 61 3,6 3,8 27 1,6 1,7 3,3 0,19 0,20 136 7,9 8,5 Taattola pöly 4 7,5 7,5 7,2 0,4 0,4 1,6 0,08 0,09 20 1,0 1,1 < 0,1 0,01 0,01 1,1 0,05 0,06 42 2,2 2,3 Metsäpirtti pöly 5 7,3 6,8 3,8 0,2 0,2 2,1 0,12 0,13 4 0,2 0,2 < 0,1 0,01 0,01 0,21 0,01 0,01 31 1,8 1,9 Myllyniemi pöly 6 7,3 7,2 9,0 0,5 0,5 2,6 0,14 0,14 16 0,9 0,9 < 0,1 0,01 0,01 0,79 0,04 0,04 39 2,1 2,2 Sorsala pöly 7 7,5 6,6 4,0 0,2 0,3 1,6 0,10 0,10 8 0,5 0,5 < 0,1 0,01 0,01 0,33 0,02 0,02 18 1,1 1,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 7,4 6,9 2,3 0,1 0,14 1,7 0,10 0,10 2 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 0,07 0,00 0,00 6 0,3 0,4 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,2 7,2 13 0,7 0,8 3,5 0,19 0,21 3 0,2 0,2 < 0,1 0,01 0,01 0,38 0,02 0,02 12 0,7 0,7 Kipsisakka-allas NE pöly 10 7,3 6,4 9,8 0,6 0,6 1,4 0,09 0,09 20 1,2 1,3 3,0 0,2 0,2 1,2 0,07 0,08 47 2,9 3,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 7,4 6,7 13 0,9 1,0 2,0 0,14 0,15 29 2,0 2,2 9,0 0,6 0,7 1,8 0,12 0,13 79 5,5 5,9 Liuotusalue E pöly 12 7,5 8,3 34 1,7 1,8 1,8 0,09 0,09 85 4,2 4,5 44 2,2 2,3 4,5 0,22 0,23 206 10,1 10,8 Liuotusalue E pöly 13 7,5 7,6 47 2,5 2,7 2,6 0,14 0,15 91 4,9 5,3 57 3,1 3,3 6,0 0,32 0,34 276 14,9 16,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,5 7,0 24 1,3 1,4 1,9 0,10 0,11 53 2,9 3,1 25 1,4 1,5 3,1 0,17 0,18 126 6,9 7,4 Juuso pöly 15 7,3 6,6 2,6 0,1 0,16 1,5 0,09 0,09 2 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 0,06 0,00 0,00 12 0,7 0,7 Kalliojärvi pöly 16 7,3 6,2 5,2 0,3 0,4 1,6 0,10 0,11 7 0,5 0,5 < 0,1 0,01 0,01 0,43 0,03 0,03 22 1,4 1,5 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 19.3.09, korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 27.1.-24.2. 28 d keräimet 1, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14 ja 16 26.1.-23.2. 28 d keräimet 2, 3, 7, 9, 10, 15 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,5 11,6 51 1,5 1,6 2,0 0,06 0,06 173 5,0 5,4 98 2,8 3,0 9,1 0,26 0,28 383 11 12 Pappila pöly 2 7,5 8,1 9,0 0,4 0,4 0,7 0,03 0,03 28 1,2 1,3 102 4,5 4,8 1,1 0,05 0,05 104 4,6 4,9 Pirttimäki pöly 3 7,5 7,7 9,8 0,4 0,5 1,5 0,07 0,07 29 1,3 1,4 < 0,1 0,00 0,00 1,6 0,07 0,08 54 2,4 2,6 Taattola pöly 4 7,7 11,9 21 0,6 0,6 1,7 0,05 0,05 60 1,7 1,8 < 0,1 0,00 0,00 2,4 0,07 0,07 55 1,5 1,7 Metsäpirtti pöly 5 7,5 8,2 6,6 0,3 0,3 1,1 0,05 0,05 18 0,8 0,8 < 0,1 0,00 0,00 0,5 0,02 0,02 12 0,5 0,5 Myllyniemi pöly 6 7,6 9,7 24 0,8 0,9 1,9 0,07 0,07 89 3,1 3,3 20 0,7 0,7 3,8 0,13 0,14 132 4,6 4,9 Sorsala pöly 7 7,5 7,9 11 0,5 0,5 1,3 0,06 0,06 38 1,7 1,8 < 0,1 0,00 0,00 1,4 0,06 0,07 56 2,5 2,6 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 7,4 6,8 5,5 0,3 0,3 1,3 0,07 0,08 11 0,6 0,6 < 0,1 0,01 0,01 0,4 0,02 0,02 25 1,4 1,5 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,4 10,7 21 0,9 1,0 2,3 0,10 0,11 15 0,7 0,7 < 0,1 0,00 0,00 0,8 0,04 0,04 30 1,3 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 10 7,5 8,4 12 0,5 0,5 1,0 0,04 0,04 34 1,4 1,5 12 0,5 0,5 1,8 0,07 0,08 100 4,1 4,3 Kipsisakka-allas NE pöly 11 7,4 7,1 9,4 0,5 0,5 0,7 0,03 0,04 20 1,0 1,1 < 0,1 0,00 0,01 0,7 0,03 0,03 39 1,9 2,1 Liuotusalue E pöly 12 7,6 11,7 46 1,3 1,4 1,9 0,06 0,06 160 4,7 5,0 34 1,0 1,1 7,1 0,21 0,22 208 6,1 6,5 Liuotusalue E pöly 13 7,6 11,4 84 2,6 2,8 1,9 0,06 0,06 323 9,9 10,6 128 3,9 4,2 17 0,52 0,56 558 17 18 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,6 9,9 60 2,1 2,3 1,1 0,04 0,04 273 9,7 10,4 95 3,4 3,6 14 0,50 0,53 445 16 17 Juuso pöly 15 7,4 7,3 4,7 0,2 0,2 0,7 0,03 0,04 15 0,7 0,8 < 0,1 0,00 0,01 0,5 0,03 0,03 25 1,2 1,3 Kalliojärvi pöly 16 7,5 7,2 3,9 0,2 0,2 1,0 0,05 0,05 9,5 0,5 0,5 < 0,1 0,00 0,01 0,4 0,02 0,02 25 1,2 1,3 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 26.3.09 Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 25.2.-25.3. 27 d keräimet 2, 3 24.2.-25.3. 29 d keräimet 1, 6, 8, 11, 12, 13, 14 24.2.-26.3. 30 d keräimet 4, 5, 16 23.2.-25.3. 30 d keräimet 7, 9, 15 23.2.-26.3. 31 d keräimet 10 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,9 19,6 69 1,1 1,2 2,7 0,04 0,05 199 3,3 3,4 162 2,7 2,8 11 0,18 0,19 485 8,0 8,3 Pappila pöly 2 7,8 14,4 6,5 0,2 0,2 0,8 0,02 0,02 23 0,5 0,6 212 5,0 5,6 1,1 0,03 0,03 123 2,9 3,2 Pirttimäki pöly 3 7,7 12,1 7,1 0,2 0,2 1,2 0,03 0,04 20 0,6 0,6 27 0,8 0,8 0,8 0,02 0,03 33 0,9 1,0 Taattola pöly 4 7,9 19,1 42 0,7 0,7 1,3 0,02 0,02 174 3,0 3,0 117 2,0 2,0 9,6 0,17 0,17 335 5,8 5,8 Metsäpirtti pöly 5 7,5 14,1 8,8 0,2 0,2 2,2 0,05 0,05 19 0,5 0,5 27 0,7 0,7 0,9 0,02 0,02 37 0,9 0,9 Myllyniemi pöly 6 7,8 16,9 59 1,2 1,3 2,2 0,05 0,05 137 2,8 2,9 93 1,9 2,0 7,4 0,15 0,16 248 5,1 5,3 Sorsala pöly 7 7,8 14,9 22 0,5 0,5 1,3 0,03 0,03 77 1,8 1,8 58 1,4 1,4 4,0 0,09 0,09 135 3,2 3,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 7,6 10,9 2,8 0,1 0,1 1,2 0,04 0,04 8 0,3 0,3 25 0,8 0,9 0,4 0,01 0,01 18 0,6 0,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,6 14,5 58 1,4 1,4 6,6 0,16 0,16 3 0,1 0,1 29 0,7 0,7 2,5 0,06 0,06 60 1,4 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 10 7,6 12,0 12 0,3 0,3 0,3 0,01 0,01 40 1,1 1,1 25 0,7 0,7 2,0 0,06 0,06 90 2,6 2,5 Kipsisakka-allas NE pöly 11 7,7 12,3 12 0,4 0,4 0,7 0,02 0,02 30 0,9 0,9 25 0,7 0,8 1,4 0,04 0,04 73 2,1 2,2 Liuotusalue E pöly 12 7,9 22,1 62 1,0 1,0 1,9 0,03 0,03 212 3,3 3,4 115 1,8 1,9 9,3 0,15 0,15 385 6,0 6,2 Liuotusalue E pöly 13 7,8 19,4 96 1,7 1,8 2,1 0,04 0,04 349 6,2 6,4 199 3,5 3,6 15 0,27 0,27 660 12 12 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,7 17,4 102 2,1 2,1 3,4 0,07 0,07 362 7,4 7,6 224 4,6 4,7 19 0,39 0,40 673 14 14 Juuso pöly 15 7,7 12,6 5,1 0,1 0,1 0,9 0,02 0,02 13 0,4 0,4 32 0,9 0,9 0,6 0,02 0,02 33 0,9 0,9 Kalliojärvi pöly 16 7,6 12,2 5,3 0,2 0,2 0,9 0,03 0,03 14 0,4 0,4 20 0,6 0,6 0,5 0,01 0,01 24 0,7 0,7 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 23.4.09 Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 25.3.-20.4. 26 d keräimet 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 14, 15, 16 26.3.-21.4. 26 d keräimet 3, 12, 13 26.3.-20.4. 25 d keräin 9 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 5,3 1,6 90 1,3 1,5 5,4 0,08 0,09 162 2,3 2,6 82 1,2 1,3 7,4 0,10 0,12 324 4,6 5,3 Pappila pöly 2 5,8 1,0 4,6 0,1 0,1 1,5 0,03 0,04 13 0,3 0,3 2880 66 76 0,5 0,01 0,01 1250 29 33 Pirttimäki pöly 3 6,2 0,9 17 0,5 0,5 3,3 0,09 0,10 19 0,5 0,6 15 0,4 0,5 1,2 0,03 0,04 50 1,4 1,6 Taattola pöly 4 5,2 1,1 12 0,2 0,2 3,1 0,05 0,06 23 0,4 0,5 24 0,4 0,5 1,3 0,02 0,03 60 1,0 1,2 Metsäpirtti pöly 5 5,3 1,0 6,7 0,2 0,2 2,9 0,07 0,08 13 0,3 0,4 16 0,4 0,5 0,6 0,01 0,02 53 1,3 1,5 Myllyniemi pöly 6 5,6 1,1 33 0,6 0,7 3,1 0,06 0,07 25 0,5 0,5 21 0,4 0,4 1,3 0,02 0,03 72 1,3 1,5 Sorsala pöly 7 5,4 0,9 15 0,4 0,4 2,4 0,06 0,07 10 0,2 0,3 11 0,3 0,3 0,7 0,02 0,02 43 1,0 1,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,8 0,9 5,3 0,2 0,2 3,2 0,11 0,13 4,5 0,2 0,2 7,4 0,3 0,3 0,3 0,01 0,01 29 1,0 1,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,3 1,4 37 0,9 1,1 5,3 0,14 0,16 15 0,4 0,5 14 0,4 0,4 1,4 0,04 0,04 70 1,8 2,2 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,8 0,9 10 0,3 0,3 1,8 0,05 0,06 14 0,4 0,4 12 0,3 0,4 0,7 0,02 0,02 33 0,9 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,7 0,9 9,0 0,3 0,3 1,7 0,05 0,06 11 0,3 0,4 9,0 0,3 0,3 0,5 0,01 0,02 23 0,7 0,8 Liuotusalue E pöly 12 5,2 2,8 107 0,7 0,9 5,4 0,04 0,04 123 0,9 1,0 75 0,5 0,6 5,5 0,04 0,04 324 2,2 2,6 Liuotusalue E pöly 13 5,3 1,8 41 0,4 0,5 3,1 0,03 0,04 73 0,7 0,9 56 0,6 0,7 4,0 0,04 0,05 199 2,0 2,3 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,6 1,2 30 0,5 0,6 4,5 0,08 0,09 93 1,6 1,9 67 1,2 1,3 4,9 0,08 0,10 237 4,1 4,7 Juuso pöly 15 5,9 0,9 4,6 0,1 0,1 2,3 0,06 0,07 3,4 0,1 0,1 9,4 0,3 0,3 0,2 0,01 0,01 19 0,5 0,6 Kalliojärvi pöly 16 5,6 0,7 6,3 0,2 0,2 2,0 0,06 0,07 7,6 0,2 0,3 7,9 0,3 0,3 0,4 0,01 0,01 23 0,7 0,9 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Keräimen 2 Pappila kuparin ja sinkin pitoisuus epäilyttävä. Tulokset tarkistettu. Kerämessä 12 liuotusalueen ip vettä poikkeuksellisen vähän. Oulussa 6.5.09 Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 20.4.-19.5. 29 d keräimet 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 14, 15, 16 21.4.-18.5. 27 d keräin 3 21.4.-19.5. 28 d keräimet 12, 13 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 4,7 5,6 75 0,9 0,9 20 0,23 0,24 149 1,7 1,8 85 1,0 1,0 5,5 0,06 0,07 296 3,4 3,5 Pappila pöly 2 5,6 2,2 17 0,3 0,3 7,7 0,14 0,15 14 0,3 0,3 74 1,4 1,4 0,1 0,00 0,00 105 1,9 2,0 Pirttimäki pöly 3 5,4 1,6 25 0,5 0,6 8,4 0,18 0,20 19 0,4 0,5 24 0,5 0,6 0,7 0,01 0,02 50 1,1 1,2 Taattola pöly 4 5,2 2,8 32 0,5 0,5 9,4 0,13 0,14 26 0,4 0,4 36 0,5 0,5 0,9 0,01 0,01 65 0,9 1,0 Metsäpirtti pöly 5 4,9 2,7 45 0,6 0,6 33 0,43 0,44 7,6 0,1 0,1 33 0,4 0,4 0,1 0,00 0,00 33 0,4 0,4 Myllyniemi pöly 6 5,8 3,0 90 1,3 1,4 18 0,26 0,27 22 0,3 0,3 26 0,4 0,4 1,1 0,02 0,02 63 0,9 0,9 Sorsala pöly 7 5,2 1,9 16 0,4 0,4 7,4 0,17 0,17 10 0,2 0,2 25 0,6 0,6 0,1 0,00 0,00 30 0,7 0,7 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,5 3,0 20 0,5 0,5 10 0,24 0,25 2,9 0,1 0,1 24 0,6 0,6 < 0,06 0,00 0,00 25 0,6 0,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,8 3,6 130 2,1 2,2 21 0,35 0,36 14 0,2 0,2 28 0,5 0,5 1,4 0,02 0,02 61 1,0 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 10 4,6 2,5 19 0,4 0,4 6,1 0,12 0,12 12 0,2 0,2 18 0,4 0,4 0,2 0,00 0,00 31 0,6 0,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,6 1,9 15 0,3 0,3 6,2 0,13 0,13 11 0,2 0,2 18 0,4 0,4 0,1 0,00 0,00 26 0,5 0,5 Liuotusalue E pöly 12 4,3 6,4 98 1,2 1,3 11 0,13 0,14 186 2,2 2,4 78 0,9 1,0 5,4 0,06 0,07 420 5,0 5,4 Liuotusalue E pöly 13 4,8 4,4 100 1,1 1,2 56 0,62 0,67 136 1,5 1,6 88 1,0 1,0 5,5 0,06 0,07 320 3,6 3,8 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,7 3,1 57 0,9 0,9 11 0,17 0,17 67 1,0 1,0 49 0,7 0,8 2,8 0,04 0,04 160 2,4 2,5 Juuso pöly 15 5,5 1,5 25 0,6 0,6 18 0,43 0,45 5,9 0,1 0,1 40 1,0 1,0 < 0,06 0,00 0,00 34 0,8 0,8 Kalliojärvi pöly 16 5,0 1,5 13 0,4 0,4 8,1 0,22 0,23 4,3 0,1 0,1 40 1,1 1,1 < 0,06 0,00 0,00 20 0,6 0,6 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 18.6.09 Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 19.5.-16.6. 28 d keräimet 1, 2, 8, 10, 11, 12, 13, 15, 16 18.5.-17.6. 28 d keräin 3 19.5.-17.6. 29 d keräimet 4, 5, 6, 7, 9, 14 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 4,2 5,6 78 1,3 1,4 27 0,4 0,5 102 1,7 1,8 45 0,7 0,8 3,7 0,06 0,07 290 4,8 5,1 Pappila pöly 2 5,1 2,3 40 0,7 0,8 26 0,5 0,5 5,5 0,1 0,1 6,3 0,1 0,1 0,6 0,01 0,01 43 0,8 0,8 Pirttimäki pöly 3 5,9 2,0 30 1,0 1,1 23 0,8 0,8 <5 0,2 0,2 <5 0,2 0,2 0,4 0,01 0,01 16 0,5 0,6 Taattola pöly 4 5,9 2,3 52 0,8 0,8 28 0,4 0,4 8,0 0,1 0,1 14 0,2 0,2 0,6 0,01 0,01 63 0,9 1,0 Metsäpirtti pöly 5 6,0 2,0 46 0,9 1,0 30 0,6 0,6 104 2,1 2,2 39 0,8 0,8 0,3 0,01 0,01 45 0,9 0,9 Myllyniemi pöly 6 5,7 3,2 200 2,8 2,9 62 0,9 0,9 31 0,4 0,4 53 0,7 0,8 2,0 0,03 0,03 152 2,1 2,2 Sorsala pöly 7 6,0 2,4 63 1,4 1,4 35 0,8 0,8 <5 0,1 0,1 5,0 0,1 0,1 0,4 0,01 0,01 51 1,1 1,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,1 2,3 79 1,7 1,8 53 1,2 1,2 <5 0,1 0,1 8,8 0,2 0,2 0,2 0,01 0,01 26 0,6 0,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,2 2,1 70 1,4 1,4 32 0,6 0,7 <5 0,1 0,1 5,0 0,1 0,1 0,6 0,01 0,01 240 4,7 4,9 Kipsisakka-allas NE pöly 10 4,8 2,4 51 1,1 1,1 25 0,5 0,6 57 1,2 1,3 18 0,4 0,4 0,6 0,01 0,01 49 1,0 1,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,6 2,4 15 0,6 0,6 11 0,4 0,4 14 0,5 0,6 196 7,3 7,9 0,3 0,01 0,01 140 5,2 5,6 Liuotusalue E pöly 12 4,1 9,3 310 4,4 4,7 33 0,5 0,5 176 2,5 2,6 84 1,2 1,3 9,0 0,13 0,14 478 6,7 7,2 Liuotusalue E pöly 13 4,1 5,9 89 1,4 1,5 24 0,4 0,4 98 1,5 1,6 106 1,7 1,8 3,1 0,05 0,05 352 5,5 5,9 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,0 2,7 91 1,9 1,9 33 0,7 0,7 88 1,8 1,9 58 1,2 1,2 3,6 0,07 0,08 252 5,1 5,3 Juuso pöly 15 6,7 17,4 150 2,6 2,8 140 2,5 2,6 <5 0,1 0,1 13 0,2 0,2 0,5 0,01 0,01 38 0,7 0,7 Kalliojärvi pöly 16 6,2 2,0 31 1,0 1,1 24 0,8 0,9 <5 0,2 0,2 7,5 0,3 0,3 0,1 0,00 0,00 24 0,8 0,9 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 26.6.09 Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 16.6.-15.7. 29 d keräimet 1, 2, 8, 10, 11, 12, 13, 15, 16 17.6.-14.7. 27 d keräimet 3 17.6.-15.7. 28 d keräimet 4, 5, 6, 7, 9, 14 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,7 4,1 37 2,1 2,2 19 1,1 1,1 45 2,5 2,6 30 1,7 1,8 1,9 0,11 0,11 101 5,7 5,9 Pappila pöly 2 6,7 13,3 43 2,0 2,1 39 1,8 1,9 11 0,5 0,5 17 0,8 0,8 0,5 0,03 0,03 50 2,3 2,4 Pirttimäki pöly 3 6,5 4,3 110 8,4 9,3 97 7,4 8,2 14 1,1 1,2 15 1,1 1,3 0,7 0,06 0,06 49 3,7 4,2 Taattola pöly 4 6,7 4,0 18 1,4 1,5 18 1,4 1,5 8,9 0,7 0,7 15 1,2 1,2 0,3 0,02 0,02 36 2,8 3,0 Metsäpirtti pöly 5 6,5 2,9 52 3,0 3,2 44 2,6 2,7 3,1 0,2 0,2 6,4 0,4 0,4 0,1 0,01 0,01 14 0,8 0,9 Myllyniemi pöly 6 5,9 1,5 68 4,1 4,4 68 4,1 4,4 8,3 0,5 0,5 10 0,6 0,6 0,3 0,02 0,02 31 1,9 2,0 Sorsala pöly 7 6,6 6,4 46 3,1 3,3 42 2,8 3,0 5,9 0,4 0,4 10 0,6 0,7 0,3 0,02 0,02 25 1,7 1,8 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,5 2,7 52 2,7 2,8 42 2,2 2,2 4,8 0,2 0,3 10 0,5 0,5 0,2 0,01 0,01 25 1,3 1,3 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,0 0,9 23 1,5 1,6 18 1,2 1,3 3,1 0,2 0,2 6,3 0,4 0,5 0,2 0,01 0,01 25 1,7 1,8 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,5 3,7 32 2,1 2,1 27 1,7 1,8 7,1 0,5 0,5 12 0,8 0,8 0,4 0,02 0,02 34 2,2 2,3 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,0 0,9 8 0,5 0,5 6 0,4 0,4 4,5 0,3 0,3 3,6 0,2 0,2 0,1 0,01 0,01 15 1,0 1,0 Liuotusalue E pöly 12 4,4 3,3 40 1,9 2,0 9 0,4 0,4 60 2,9 3,0 28 1,3 1,4 2,0 0,10 0,10 160 7,7 7,9 Liuotusalue E pöly 13 4,7 1,7 36 2,0 2,0 12 0,7 0,7 45 2,4 2,5 28 1,5 1,6 1,8 0,10 0,10 99 5,4 5,6 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,5 4,2 51 2,9 3,1 43 2,5 2,6 24 1,4 1,5 23 1,3 1,4 1,1 0,06 0,07 70 4,0 4,3 Juuso pöly 15 6,8 34,5 200 14,9 15,4 180 13,4 13,8 4,0 0,3 0,3 41 3,0 3,2 0,2 0,01 0,01 72 5,4 5,5 Kalliojärvi pöly 16 6,6 4,1 85 6,3 6,5 82 6,1 6,3 2,3 0,2 0,2 8,5 0,6 0,7 0,2 0,01 0,01 12 0,9 0,9 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 11.8.09 Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 15.7.-13.8. 29 d keräimet 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16 14.7.-13.8. 30 d keräin 3 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,3 9,8 220 8,6 8,9 150 5,9 6,1 122 4,8 4,9 92 3,6 3,7 6,1 0,24 0,25 347 13,6 14,0 Pappila pöly 2 6,8 34,5 220 9,0 9,3 200 8,1 8,4 15 0,61 0,6 34 1,4 1,4 0,71 0,03 0,03 87 3,5 3,7 Pirttimäki pöly 3 6,1 3,5 82 5,8 5,8 61 4,3 4,3 18 1,3 1,3 22 1,6 1,6 1,1 0,08 0,08 52 3,7 3,7 Taattola pöly 4 6,2 3,8 73 2,7 2,8 63 2,3 2,4 14 0,52 0,5 18 0,7 0,7 0,83 0,03 0,03 46 1,7 1,8 Metsäpirtti pöly 5 6,7 39,7 260 12,7 13,2 240 11,8 12,2 5,0 0,24 0,3 37 1,8 1,9 0,33 0,02 0,02 70 3,4 3,5 Myllyniemi pöly 6 6,3 6,7 93 3,4 3,5 93 3,4 3,5 18 0,65 0,7 41 1,5 1,5 0,69 0,02 0,03 60 2,2 2,2 Sorsala pöly 7 6,8 38,7 130 6,8 7,0 120 6,3 6,5 8,1 0,42 0,4 24 1,3 1,3 0,39 0,02 0,02 44 2,3 2,4 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,2 26,7 42 3,1 3,2 31 2,3 2,4 1,0 0,07 0,1 6,3 0,5 0,5 0,09 0,01 0,01 14 1,0 1,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,2 3,5 63 3,1 3,2 53 2,6 2,7 6,8 0,33 0,3 16 0,8 0,8 0,30 0,01 0,02 27 1,3 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,2 4,4 110 5,6 5,8 90 4,6 4,8 20 1,0 1,1 24 1,2 1,3 1,1 0,06 0,06 69 3,5 3,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,4 6,9 100 5,6 5,8 78 4,4 4,5 13 0,7 0,8 16 0,9 0,9 0,66 0,04 0,04 44 2,5 2,5 Liuotusalue E pöly 12 4,0 8,5 130 2,9 3,0 34 0,8 0,8 148 3,3 3,4 73 1,6 1,7 6,4 0,14 0,15 37 0,8 0,8 Liuotusalue E pöly 13 4,2 5,0 110 3,1 3,2 48 1,4 1,4 94 2,7 2,8 67 1,9 2,0 4,8 0,14 0,14 222 6,3 6,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,5 15,0 220 9,2 9,5 200 8,4 8,6 32 1,3 1,4 43 1,8 1,9 1,9 0,08 0,08 135 5,6 5,8 Juuso pöly 15 6,7 58,9 240 15,2 15,7 230 14,6 15,1 7,6 0,5 0,5 43 2,7 2,8 0,40 0,03 0,03 77 4,9 5,0 Kalliojärvi pöly 16 6,6 11,3 46 2,8 2,9 46 2,8 2,9 5,0 0,3 0,3 16 1,0 1,0 0,16 0,01 0,01 22 1,3 1,4 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 31.8.09 Pöyry Environment Oy FM Pirkko Virta

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 13.8.-10.9. 28 d keräimet 1, 2, 3, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16 13.8.-9.9. 27 d keräimet 4, 5, 7, 10, 15 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,4 19,6 120 11,1 11,9 108 10,0 10,7 16 1,5 1,6 22 2,0 2,2 0,65 0,060 0,064 67 6,2 6,6 Pappila pöly 2 6,8 47,5 190 15,1 16,2 182 14,5 15,5 1,5 0,12 0,13 18 1,4 1,5 0,01 0,001 0,001 29 2,3 2,5 Pirttimäki pöly 3 6,2 2,4 36 4,0 4,3 26 2,9 3,1 27 3,0 3,2 9,0 1,0 1,1 0,40 0,044 0,048 59 6,5 7,0 Taattola pöly 4 6,1 1,4 62 6,4 7,2 62 6,4 7,2 13 1,4 1,5 7,0 0,73 0,81 0,24 0,025 0,028 14 1,5 1,6 Metsäpirtti pöly 5 6,6 13,1 47 5,1 5,7 44 4,8 5,3 83 9,0 10,0 17 1,9 2,1 0,08 0,009 0,010 52 5,7 6,3 Myllyniemi pöly 6 6,5 7,1 27 2,7 2,9 27 2,7 2,9 14 1,4 1,5 4,9 0,50 0,53 0,11 0,011 0,012 11 1,1 1,2 Sorsala pöly 7 6,5 9,4 39 4,5 5,0 39 4,5 5,0 3,1 0,36 0,40 4,4 0,51 0,57 0,03 0,003 0,004 10 1,1 1,3 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,5 9,1 36 3,8 4,0 36 3,8 4,0 4,8 0,50 0,54 5,6 0,59 0,63 0,01 0,001 0,001 12 1,3 1,3 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,0 0,8 16 1,8 2,0 8 0,91 1,0 6,6 0,75 0,81 2,8 0,32 0,34 0,11 0,013 0,013 2,4 0,27 0,29 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,6 10,4 42 4,6 5,1 40 4,4 4,8 27 2,9 3,3 14 1,5 1,7 0,09 0,010 0,011 36 3,9 4,4 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,4 16,2 75 7,0 7,5 72 6,7 7,2 2,0 0,19 0,20 8,3 0,78 0,83 <0,01 0,001 0,001 12 1,1 1,2 Liuotusalue E pöly 12 4,1 4,3 23 1,9 2,0 9 0,7 0,80 23 1,9 2,0 4,5 0,37 0,40 0,38 0,031 0,034 60 4,9 5,3 Liuotusalue E pöly 13 5,7 1,9 20 1,2 1,3 13 0,8 0,85 16 0,98 1,0 6,9 0,42 0,45 0,40 0,024 0,026 31 1,9 2,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,4 11,9 44 4,6 4,9 40 4,2 4,5 18 1,9 2,0 22 2,3 2,4 0,65 0,068 0,072 44 4,6 4,9 Juuso pöly 15 6,6 40,7 68 5,7 6,4 66 5,6 6,2 0,38 0,032 0,036 14 1,2 1,3 0,05 0,004 0,005 34 2,9 3,2 Kalliojärvi pöly 16 6,5 14,8 54 6,3 6,7 54 6,3 6,7 6,5 0,75 0,81 149 17,3 18,5 0,04 0,005 0,005 74 8,6 9,2 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 28.9.09 Pöyry Environment Oy FM Pirkko Virta

Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2009 Keräysjakso: 9.9.-7.10. 28 d keräimet 7, 15 9.9.-8.10. 29 d keräimet 4, 5, 10 10.9.-7.10. 27 d keräimet 1, 2, 3, 6, 8, 9, 13, 14 10.9.-8.10. 28 d keräimet 11, 12, 16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,1 3,0 14 1,0 1,1 7,1 0,51 0,57 23 1,7 1,8 19 1,4 1,5 0,81 0,058 0,065 45 3,2 3,6 Pappila pöly 2 6,3 4,0 21 1,4 1,6 19 1,3 1,4 1,5 0,10 0,11 5,6 0,37 0,41 0,14 0,009 0,010 20 1,3 1,5 Pirttimäki pöly 3 6,1 2,8 42 3,3 3,7 28 2,2 2,5 31 2,4 2,7 24 1,9 2,1 1,5 0,12 0,13 75 5,9 6,6 Taattola pöly 4 6,3 3,0 20 1,5 1,6 14 1,1 1,1 9,3 0,70 0,72 8,8 0,66 0,69 0,64 0,048 0,050 35 2,6 2,7 Metsäpirtti pöly 5 5,4 0,7 19 1,6 1,7 16 1,4 1,4 1,0 0,09 0,09 1,9 0,2 0,17 0,14 0,012 0,013 2,1 0,18 0,19 Myllyniemi pöly 6 5,7 1,0 8,0 0,58 0,64 8,0 0,58 0,64 3,6 0,26 0,29 5,0 0,36 0,40 0,25 0,018 0,020 11 0,80 0,88 Sorsala pöly 7 6,0 2,2 21 1,5 1,6 21 1,5 1,6 2,0 0,14 0,15 7,6 0,53 0,56 0,16 0,011 0,012 12 0,83 0,89 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,8 2,2 25 2,0 2,3 24 2,0 2,2 1,0 0,08 0,09 2,3 0,19 0,21 0,11 0,009 0,010 32 2,6 2,9 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,9 1,4 15 1,2 1,4 13 1,1 1,2 1,1 0,09 0,10 2,5 0,20 0,23 0,10 0,008 0,009 9,9 0,81 0,90 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,6 1,1 16 1,2 1,2 15 1,1 1,2 4,4 0,33 0,34 5,4 0,41 0,42 0,21 0,016 0,016 14 1,1 1,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,8 0,9 12 0,93 1,0 11 0,86 0,92 2,4 0,19 0,20 3,8 0,30 0,32 0,23 0,018 0,019 6,1 0,48 0,51 Liuotusalue E pöly 12 4,0 6,9 15 1,0 1,0 4,9 0,32 0,34 117 7,6 8,2 21 1,4 1,5 1,9 0,12 0,13 331 22 23 Liuotusalue E pöly 13 4,3 3,3 12 0,85 0,94 5,7 0,40 0,45 26 1,8 2,0 8,0 0,57 0,63 0,63 0,045 0,049 70 4,9 5,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,2 1,8 16 1,2 1,3 10 0,70 0,78 15 1,1 1,2 10 0,72 0,80 0,75 0,054 0,060 41 3,0 3,3 Juuso pöly 15 5,9 3,8 16 1,2 1,3 14 1,1 1,1 4,4 0,34 0,36 18 1,4 1,5 0,14 0,011 0,011 59 4,5 4,8 Kalliojärvi pöly 16 5,4 0,5 6,1 0,50 0,54 5,5 0,45 0,49 0,88 0,07 0,08 3,5 0,29 0,31 0,10 0,008 0,009 2,1 0,17 0,19 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa 12.11.09 Pöyry Environment Oy FM Pirkko Virta