Toimeentulotuen ohjeluonnos 3.6 26.7.2016
Sisällys 1 Hyvä hallinto... 10 2 Tavoite... 11 3 Etuuden osat... 12 3.1 Perustoimeentulotuki... 12 3.1.1 Perusosa... 12 3.1.2 Muut perusmenot... 13 3.2 Täydentävä toimeentulotuki... 13 3.3 Ehkäisevä toimeentulotuki... 14 4 Oikeus ja edellytykset... 14 4.1 Oikeus... 15 4.2 Edellytykset... 16 4.2.1 Perhe... 17 4.2.1.1 Alaikäinen... 18 4.2.2 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat... 19 4.2.3 Jälkihuolto... 20 4.2.4 Opiskelijat... 20 4.2.4.1 Perustoimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle... 23 4.2.5 Ulkomaalaiset... 30 4.2.5.1 Tilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömään ja kiireelliseen toimeentulotukeen... 30 4.2.5.2 Turvapaikanhakijat... 31 4.2.5.3 Kolmannen maan kansalaiset... 32 4.2.5.4 Kiintiöpakolaiset... 33 1 (194)
4.2.5.5 EU/ETA-kansalaiset... 33 4.2.5.6 Pohjoismaiden kansalaiset... 37 4.2.6 Vangit... 37 4.2.6.1 Perustoimeentulotuen myöntäminen vangille... 38 4.2.7 Yrittäjät... 42 4.2.7.1 Kuka on yrittäjä?... 42 4.2.7.2 Yrittäjän oikeus työttömyysturvaan... 42 4.2.7.3 Yritysmuodot... 43 4.2.7.4 Yrittäjän taloudellinen tilanne ja oikeus toimeentulotukeen... 45 5 Suhde muihin etuuksiin... 48 6 Hakeminen... 49 6.1 Vireilletulo... 50 6.1.1 Lähettäjän vastuu... 52 6.1.2 Asiakirjan siirto... 52 6.2 Kuka voi hakea... 53 6.2.1 Henkilö itse... 53 6.2.2 Edunvalvoja... 54 6.2.3 Edunvalvontavaltuutettu... 55 6.2.4 Asiamies eli valtuutettu... 55 6.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö... 56 6.2.6 Kunta... 56 6.2.7 Kuolinpesän hoitaja... 56 6.2.8 Muut hakijat... 57 6.3 Hakuaika... 57 2 (194)
6.4 Lisäselvitysten pyytäminen... 58 6.4.1 Lisäselvitykset toimeentulotuessa... 61 6.5 Hakemuksen peruminen... 63 6.6 Kunnalle kuuluvan hakemuksen toimittaminen kuntaan... 63 6.6.1 Kuntaan kuuluva hakemus... 64 7 Määrä... 66 7.1 Perustoimeentulotuen perusosan määrä... 66 7.1.1 Perhekohtaisuus ja yhteisessä taloudessa eläminen... 68 7.1.2 Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosa... 68 7.1.3 Yhteistaloudessa asuvan, 18 vuotta täyttäneen perusosa 68 7.1.4 Vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa... 69 7.1.5 Lasten perusosat... 69 7.2 Pienin maksettava määrä... 70 7.3 Perusosan alentaminen... 70 7.3.1 Suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi... 71 7.3.2 Perusosan alentaminen enintään 20 prosenttia... 71 7.3.3 Perusosan alentaminen enintään 40 prosenttia... 72 8 Määräytymisperusteet... 73 8.1 Aika... 74 8.1.1 Veroprosentin muuttaminen... 75 8.1.2 Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin... 75 8.1.2.1 Tulojen jakaminen osiin... 77 8.1.2.2 Vyöryttäminen... 78 3 (194)
8.1.2.3 Jaksottaminen... 79 8.2 Huomioon otettavat tulot... 79 8.2.1 Sosiaalietuudet... 79 8.2.2 Palkkatulot... 81 8.2.3 Yrittäjän tulot... 83 8.2.3.1 Elinkeinonharjoittajan tulot... 85 8.2.3.2 Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön (henkilöyhtiöiden) yhtiömiehen tulot... 86 8.2.3.3 Osakeyhtiön osakkaan tulot... 87 8.2.3.4 Muusta yritystoiminnasta saatavat tulot... 87 8.2.3.5 Muuta huomioitavaa yrittäjän laskelman teossa... 88 8.2.3.6 Yrittäjän menot... 90 8.2.3.7 Yrittäjän varojen huomioiminen (tämä teksti tulee täydentymään!)... 90 8.2.4 Maatalouden tulot... 91 8.2.5 Pääomatulot... 91 8.2.6 Muut tulot... 92 8.2.6.1 Alle 18-vuotiaan tulot... 93 8.2.6.2 Tiedot rahalaitoksilta... 93 8.3 Tulot, joita ei huomioida... 95 8.4 Tuloista tehtävät vähennykset... 97 8.5 Ulosotto... 98 8.6 Velkajärjestely... 98 8.7 Etuudesta tehty takaisinperintä... 99 8.8 Varat... 99 4 (194)
8.9 Menot... 103 8.9.1 Perusosaan sisältyvät menot... 103 8.9.2 Muut perusmenot... 104 8.9.3 Asumismenot... 104 8.9.3.1 Vuokra-asunnon menot... 106 8.9.3.2 Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon menot... 106 8.9.3.3 Omistusasunnon menot... 107 8.9.3.4 Muut asumismuodot... 108 8.9.3.5 Asumiseen ja olosuhteisiin liittyvät erityistarpeet... 110 8.9.3.6 Muuttoon liittyvät menot... 111 8.9.3.7 Vuokravakuudet... 112 8.9.3.8 Taloussähkö... 115 8.9.3.9 Kotivakuutus... 116 8.9.3.10 Kohtuullisen suuruiset asumismenot... 116 8.9.4 Muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot... 118 8.9.4.1 Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut... 119 8.9.4.2 Yksityisen terveydenhuollon kustannukset... 120 8.9.4.3 Suun ja hampaiden hoitoon liittyvät menot... 121 8.9.4.4 Silmälasien ja piilolinssien myöntäminen... 121 8.9.4.5 Julkiseen terveydenhuoltoon liittyvät matkakustannukset... 122 8.9.4.6 Miten käsittelet asiakkaan matkakulun julkiseen terveydenhuoltoon... 125 8.9.4.7 Lääkkeet ja muut apteekista ostettavat valmisteet... 126 8.9.4.8 Maksusitoumus lääkekustannuksiin... 126 5 (194)
8.9.4.9 Lääkekäsittelijä ilmoittaa toimeentulotukeen asiakkaan vuosiomavastuun (lääkekaton) ylittymisestä (kesken)... 135 8.9.5 Lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot... 135 8.9.5.1 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot... 137 8.9.6 Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot... 139 8.9.7 Opiskeluun liittyvät erityiset menot... 140 8.9.8 Menot, joita ei huomioida... 141 8.10 Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot... 141 9 Ratkaiseminen... 142 9.1 Käsittelypaikka... 142 9.2 Esteellisyys... 143 9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto... 144 9.2.2 Esteellisyyden todentaminen... 144 9.3 Käsittelyaika... 145 9.3.1 Käsittelyaika 7 arkipäivää... 145 9.3.2 Käsittelyaika seuraavaa kuukautta ja sitä myöhäisempää ajanjaksoa koskevassa hakemuksessa... 145 9.3.3 Kiireellinen hakemus, käsittelyaika 0-1 arkipäivää... 146 9.4 Laskelma... 147 9.5 Lausunnon pyytäminen asiantuntijalta... 147 9.6 Lisäselvitykset... 148 9.7 Kuuleminen... 149 9.7.1 Milloin asiakasta on kuultava... 149 9.7.2 Miten kuullaan... 150 6 (194)
9.8 Päätöksen antaminen... 151 9.8.1 Kustannusten kohdistaminen kuntaan... 152 9.8.2 Myöntämisaika... 153 9.8.3 Perustoimeentulotukihakemuksen hylkääminen... 155 9.8.4 Päätöksen saajat... 155 9.8.5 Sosiaalityön tarve... 156 10 Maksaminen... 157 10.1 Säännöllinen maksupäivä... 157 10.2 Osissa maksaminen... 157 10.3 Maksusitoumukset... 158 10.4 Maksuosoite... 159 10.5 Muut maksunsaajat... 160 10.5.1 Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu... 160 10.5.2 Vuokranantajat... 160 10.5.3 Maksaminen sosiaalitoimen välitystilille... 161 10.5.4 Maksaminen asunto-osakeyhtiölle... 161 10.6 Laskujen maksaminen... 162 10.6.1 Maksusitoumuksiin perustuvat laskut... 163 10.7 Ennakonpidätys... 163 11 Tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuus... 163 12 Päätöksen oikaisu ja poistaminen... 165 12.1 Asiavirheen korjaaminen... 165 12.2 Virheellinen päätös... 165 12.3 Kirjoitusvirheen korjaaminen... 166 7 (194)
12.4 Asiavirheen korjaaminen ja asian ratkaiseminen uudelleen... 166 12.5 Asiavirheen korjaaminen asiakkaan eduksi... 166 12.6 Asiavirheen korjaaminen asiakkaan vahingoksi... 166 12.7 Ylimääräinen muutoksenhaku... 166 13 Tarkistaminen... 167 13.1 Tarkistaminen kun päätöksen antamisen jälkeen asiakkaalle tulee muita tuloja kuin ansiotuloja (ns. etuustulon tarkistaminen)... 168 13.2 Tarkistaminen kun päätöksen antamisen jälkeen asiakkaalle tulee ansiotuloja... 170 13.2 Tarkistaminen muun olosuhdemuutoksen kuin tulojen muuttumisen perusteella... 171 14 Takaisinperintä... 171 14.1 Johdanto - Pääsääntönä takaisinperintäkielto... 171 14.2 Takaisinperinnän perusteet... 172 14.2.1 Takaisinperinnästä määrääminen myöntämispäätöksen yhteydessä... 172 14.2.2 Takaisinperintä tahallaan annettujen erehdyttävien tietojen tai ilmoitusvelvollisuuden tahallisen laiminlyönnin perusteella... 175 14.3 Takaisinperinnän edellytykset ja esteet... 175 14.4 Takaisinperinnän hakeminen hallinto-oikeudelta... 177 14.5 Perintä ja kuittaus odotettavissa olevasta etuudesta... 178 15 Muutoksenhaku... 179 15.1 Mihin voi valittaa... 179 15.2 Kuka voi tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen... 180 15.2.1 Asianosaisen valitusoikeus... 180 15.2.2 Kelan oikeus hakea muutosta... 181 8 (194)
15.3 Oikaisuvaatimuskirjelmä ja valituskirjelmä... 182 15.4 Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle ja valitusaika... 184 15.4.1 Oikaisuvaatimuksen tai valituksen myöhästyminen... 185 15.4.2 Oikaisuvaatimusohjeen taikka valitusosoituksen puuttuminen... 185 15.4.3 Täydentämismenettely... 186 15.4.4 Oikaisuvaatimuksen tai valituksen peruminen... 186 15.5 Oikaisuvaatimusmenettely ei ole itseoikaisua... 187 15.6 Virheen korjaaminen... 187 15.6.1 Asiavirheen korjaaminen... 187 15.6.2 Kirjoitusvirheen korjaaminen... 188 15.7 Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskus... 188 15.8 Oikaisuvaatimuskirjelmän ja valituskirjelmän vastaanottaminen 188 15.8.1 Oikaisuvaatimuskirjelmä... 188 15.8.2 Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskuksessa... 189 15.8.3 Oikaisuvaatimuspäätöksestä valittaminen... 189 15.8.4 Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa... 190 15.8.5 Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen... 191 15.8.6 Kela ei ole tyytyväinen päätökseen... 191 15.8.7 Asiakas ei ole tyytyväinen päätökseen.... 191 15.9 Uusi hakemus tai lisäselvitys... 192 15.9.1 Oikaisuvaatimus on vielä käsiteltävänä oikaisuvaatimuskeskuksessa... 192 15.9.2 Valitus on jo lähetetty hallinto-oikeuteen... 192 15.10 Lausunto... 192 9 (194)
15.10.1 Lausunnon antaja ja tiedoksianto... 192 15.10.2 Valittajan vastine... 192 15.11 Lähettäminen hallinto-oikeuteen... 193 15.12 Lisäselvitykset... 193 15.12.1 Toimeentulotukea koskeva uusi hakemus... 193 15.12.2 Muuta etuutta koskeva uusi hakemus... 193 15.12.3 Myöhässä saapuneet lisäselvitykset... 194 15.13 Suullinen käsittely... 194 16 Seuranta... 194 16.1 Tarkistettavat asiat... 194 16.2 Etuuksien seuranta... 194 16.3 Valvontaluettelot... 194 1 Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on 10 (194)
annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) 2 Tavoite Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. 11 (194)
Kelan vastuulle kuuluu perustoimeentulotuki, johon sisältyvät perusosa ja muut perusmenot. Perustoimeentulotukeen kuuluu mm. välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen. Kunnat vastaavat ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina muut kuin perusosaan kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot. Lisäksi tarpeellisen suuruisina otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Toimeentulotuki on tarkoitettu pääasiassa lyhytaikaiseksi etuudeksi ja sen tavoite on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli tai ehkäisemään sellaisten syntymistä. 3 Etuuden osat 3.1 Perustoimeentulotuki 3.1.1 Perusosa Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kela ratkaisee perustoimeentulotuen, johon kuuluvat perusosa ja muut perusmenot. Kunta myöntää tarveharkinnan perusteella täydentävää toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Kela tekee ratkaisun perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotuen määrä perustuu toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen erotukseen. Perusosalla katetaan ravintomenot vaatemenot vähäiset terveydenhuoltomenot 12 (194)
henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot paikallisliikenteen käyttö sanomalehden tilaus puhelimen ja tietoliikenteen käyttö harrastus- ja virkistystoiminta sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Asiakas voi päättää itse, mihin hän perusosansa käyttää eikä siitä pyydetä selvityksiä. 3.1.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot, sekä muut välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu 4) muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot 5) lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot 6) lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistaman sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoon 7) välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot. 3.2 Täydentävä toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen käsittelee kunta. Jos hakemus saapuu Kelaan, se ohjataan kuntaan linkki kohtaan 6.6.1. Täydentävää toimeentulotukea 13 (194)
3.3 Ehkäisevä toimeentulotuki myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat 1) muut kuin muihin perusmenoihin kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot (YAL 938/2014 9 ) sekä 2) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon myös sellaisia menoja, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti perustoimeentulotuella katettaviin menoihin, mutta jotka henkilön tai perheen erityisen tilanteen vuoksi ovat niin suuria, ettei perustoimeentulotuki riitä niitä kattamaan. Ehkäisevän toimeentulotuen käsittelee kunta. Jos hakemus saapuu Kelaan, se ohjataan kuntaan. Ehkäisevä toimeentulotuki on kunnan myöntämä toimeentulotuen muoto, jota käytetään myös sosiaalityön välineenä. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. 4 Oikeus ja edellytykset Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää hakemista. Hakemisen voi tehdä Kelan lomakkeella, Kelan Asiointipalvelussa sähköisesti tai suullisesti. Linkki kohtaan 6 Hakeminen Perustoimeentulotuen tarvetta arvioitaessa lähtökohtana on, että jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Perustoimeentulotukea voi saada jokainen tuen tarpeessa oleva, joka ei 14 (194)
voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Perustoimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja ennen tuen myöntämistä tulee selvittää henkilön ja perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi omista tuloistaan, varoistaan tai muista tulonlähteistä. 4.1 Oikeus Oikeus perustoimeentulotukeen on jokaisella toimeentulotukilaissa säädettyjen tuen myöntämisen edellytysten täyttyessä. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen soveltamisen ulkopuolelle, vaan tuen tarve on arvioitava jokaisen hakijan kohdalla yksilö- tai perhekohtaisesti. Perustoimeentulotuki koskee jokaista tuen tarpeessa olevaa, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on kuitenkin viimesijainen etuus. Tämä tarkoittaa sitä, että hakijan edellytetään selvittävän kaikki muut käytettävissä olevat ensisijaiset tulon lähteet. Ohjaa asiakasta aktiivisesti ensisijaisten järjestelmien piiriin. Jos hakija ohjauksesta huolimatta laiminlyö ensisijaisten tulonlähteiden käyttämisen tai omasta elatuksesta huolehtimisen, kerro asiakkaalle kunnan sosiaalihuollon palveluista ja ohjaa hänet tarvittaessa asioimaan siellä. Katso tarkemmin kuntaan ohjaamisesta kohdasta 9.8.4 sosiaalityön tarve. Perustoimeentulotukea hakeva 17 64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän: 1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä 2) opiskele päätoimisesti 3) ole työttömyysturvalain mukaisesti määriteltynä työkyvytön, eläkkeellä, vanhempainvapaalla, maatalouden luopumisen tuilla oleva henkilö tai saa kuntoutusrahaa tai kuntoutuksen perusteella ansiomenetyskorvausta 4) ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä 5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä esim. 15 (194)
toimi perhehoitajalain mukaisena perhehoitajana vähintään neljä tuntia päivässä toimi vanhuksen, vammaisen tai sairaan omaishoidon tuesta annetun lain mukaisena omaishoitajana vähintään neljä tuntia päivässä. suorita asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta hoida alle kouluikäistä lasta tai ole oikeutettu lasten kotihoidon tukeen. Jos perustoimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi, perustoimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa. Alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida muutenkaan pitää kohtuuttomana. Linkki kohtaan 7 perusosan alentaminen Avioliittolain mukaan puolisoiden tulee ottaa osaa toisen puolison elatukseen. Vastaava velvoite on rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla. Elatusvelvollisuus säilyy, kunnes avioero astuu voimaan. Toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä sillä perusteella, että elatusvelvollinen laiminlyö velvollisuutensa. Näissä tilanteissa tulee selvittää mahdollisuudet periä myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä takaisin elatusvelvolliselta. Katso tarkemmin takaisinperinnästä kohdassa 14.2 Takaisinperinnän perusteet Vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta pääsääntöisesti 18 ikävuoteen asti. Vanhempien elatusvelvollisuus säilyy myös tilanteissa, joissa alaikäinen asuu avoliitossa. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin alaikäisenä solmittu avioliitto, jonka johdosta vanhempien elatusvelvollisuus päättyy ja elatusvelvollisuus siirtyy aviopuolisolle. Yksityisesti sijoitetun lapsen hoitajalle ei synny elatusvelvollisuutta suhteessa lapseen. 4.2 Edellytykset Perustoimeentulotuki määräytyy hyväksyttyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksesta. Tuen myöntäminen edellyttää aina laskelman tekemistä. Jos hakijalle ei laskelman mukaan synny oikeutta perustoimeentulotukeen, henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteesta riippuen oikeus täydentävään ja/tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Hänelle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea täydentävää tai ehkäisevää tukea kunnasta. Linkki 6.6.1 16 (194)
Perustoimeentulotuki voidaan myöntää hakemuksesta Suomessa oleskelevalle hakijalle tai perheelle. Mikäli toimeentulotuen hakija oleskelee osittain Suomessa ja osittain ulkomailla, oikeus toimeentulotukeen rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tai aiheutuneet Suomessa oleskelusta. Mikäli hakija oleskelee ulkomailla hakemiskuukautena yhtäjaksoisesti yli kolmen viikon ajan, harkitaan oikeus perustoimeentulotukeen hakijan toimittamien selvitysten perusteella. Ulkomailla syntyneisiin, esimerkiksi ryöstöstä tai tapaturmasta aiheutuneisiin kustannuksiin ei myönnetä toimeentulotukea. Joissakin tilanteissa voi olla tarpeellista myöntää täydentävää toimeentulotukea eli kustannusten voidaan katsoa olevan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia. Hakijalle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. KHO 2007:981 Ulkomailla usean vuoden ajan oleskellut X joutui ulkomailla onnettomuuteen. Velvollisuutta myöntää toimeentulotukea ulkomailla syntyneisiin menoihin ei ollut, koska X ei oleskellut Suomen kunnassa toimeentulotukilain tarkoittamalla tavalla. 4.2.1 Perhe Perustoimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Toimeentulotukilain mukaisella perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. Yksityisesti sijoitettu lapsi muodostaa toimeentulotukilain näkökulmasta oman perheensä. Yksityisesti sijoitetun lapsen toimeentulotuen määrään eivät siten vaikuta lapsen hoitajan tai hänen toimeentulotukilain mukaisen perheensä tulot ja varat. Laskelma tuloista ja varoista sekä menoista tehdään perhekohtaisesti. Kaikki perheenjäsenet ovat perustoimeentulotuen saajia maksamispäivästä lukien. Perustoimeentulotuen katsotaan jakautuvan sen saajien kesken kullekin yhtä suurena osuutena, jolleivät olosuhteet muuta osoita. Tilanteena, jossa toimeentulotuen katsotaan jakautuvan muutoin kuin yhtä suuriin osuuksiin voidaan pitää esimerkiksi perhettä, jossa yhdellä jäsenellä on määrältään suuria ja perustoimeentulotuessa huomioitavia terveydenhuoltomenoja tai muita 17 (194)
vastaavia yhteen perheen jäseneen kohdistuvia kuluja. Säännöksellä on merkitystä muun muassa tuen takaisinperinnän kannalta. Täysi-ikäinen lapsi ei ole samaa toimeentulotukiperhettä vanhempiensa kanssa, vaikka asuukin samassa asunnossa. Täysi-ikäiselle lapselle tehdään hakemuksesta oma päätös. Ks. kohta 7.1.4 vanhempien luovan asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa Mikäli isovanhemmat tai isovanhempi asuu samassa taloudessa, hänen katsotaan muodostavan oman perheensä ja hänelle voidaan hakemuksesta tehdä oma päätös. Isovanhempien tulot, varallisuus ja menot muodostavat oman kokonaisuutensa ja edellä kuvattu perhe omansa. Asumismenot ja asumistuki jaetaan näin muodostuvien perheiden kesken. (linkki, tarkemmin määräytymisperusteissa) Kunkin tuensaajan perusosat määrittyvät erikseen. (linkki, perusosan suuruudet) 4.2.1.1 Alaikäinen Vanhemmat vastaavat pääsääntöisesti lastensa elatuksesta 18 ikävuoteen asti. Vanhemmista erillään asuvalle alaikäiselle voidaan myöntää perustoimeentulotukea, jos hakemuksesta käy ilmi hänen olevan tosiasiallisesti toimeentulotuen tarpeessa. Vanhempien elatusvelvollisuuden mahdollista laiminlyöntiä arvioitaessa alaikäiselle asiakkaalle tehdään lyhytaikainen päätös perustoimeentulotuesta ja vanhemmilta selvitetään heidän tulonsa ja varallisuutensa. Tässä yhteydessä elatusvelvollisia vanhempia tulee myös kuulla (asiakaskirje PC xxx). Jos hakemuksesta tai muutoin asiaa käsiteltäessä käy ilmi, että lapsi on lastensuojelun asiakas, ole yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen ennen yhteydenottoa lapsen vanhempiin. Jos saatujen selvitysten perusteella arvioidaan, että vanhemmat pystyisivät selkeästi tulojensa ja varojensa perusteella elättämään lapsensa ja heidän voidaan katsoa tahallisesti laiminlyöneen lapsen elatusvelvollisuuden, perustoimeentulotuesta tehdyissä jatkopäätöksissä todetaan, että alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä tullaan perimään vanhemmilta takaisin. Tahalliseksi alaikäisen elatusvelvollisuuden laiminlyönti voidaan katsoa esimerkiksi tilanteessa, jossa elatusvelvollinen on hyvästä taloudellisesta tilanteestaan tai ansaintamahdollisuuksistaan huolimatta jättänyt tietoisesti elatusvelvollisuutensa huolehtimatta. Etuuspäätös, jossa kerrotaan perinnästä, toimitetaan tiedoksi vanhemmille. Mikäli vanhemmat ovat eronneet, päätös toimite- 18 (194)
4.2.2 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat taan molemmille silloin, kun lapsi on yhteishuollossa. Vanhemmalle määrätty elatusapu määrittää hänen elatusvastuutaan sekä mahdollista suurinta takaisinperittävää määrää kyseisen vanhemman osalta. Alaikäisten avoliitto ei ole perhe perustoimeentulotuen näkökulmasta. Heille tehdään erilliset laskelmat ja toimeentulotukipäätökset, joissa asumismenot on jaettu. Perusosan suuruus lasketaan yhteistaloudessa asuvan mukaisesti. Mahdollinen perintä tehdään erikseen kummankin vanhemmilta. Hakijoille tulee antaa mahdollisuus antaa selvitys siitä, onko kyseessä yhteistalous ja avoliitto. Jos yhdessä asuvilla alaikäisillä henkilöillä on yhteinen lapsi, heitä kohdellaan hakemistilanteessa kuitenkin perheenä. Asevelvollisten ja siviilipalvelusta suorittavien ensisijainen etuus on pääsääntöisesti sotilasavustus, jonka tavoitteena on turvata palveluksessa olevan asevelvollisen tai siviilipalvelusta suorittavan ja hänen omaisensa toimeentulo palveluksen aikana. Omaisena pidetään tietyin edellytyksin muun muassa aviopuolisoa, avopuolisoa ja huollettavaa lasta. Linkki sota-ohjeeseen Tarvittaessa asevelvollisella ja siviilipalvelusta suorittavalla sekä hänen perheellään voi olla oikeus perustoimeentulotukeen. Sotilasavustuksen perus-, asumis- ja erityisavustus kattavat toimeentulotuen perusosaa vastaavat osuudet. Lisäksi asevelvolliselle ja siviilipalvelusta suorittavalle maksetaan päivärahaa ja heillä on oikeus muun muassa maksuttomiin palvelus- ja lomamatkoihin. Asevelvollisella tai siviilipalvelusta suorittavalla ei ole oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan, koska hän saa palveluspaikassa maksuttoman majoituksen, muonituksen ja vaatetuksen. Loma-ajalta ei ole myöskään oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan, koska asevelvollisella ja siviilipalvelusta suorittavalla on mahdollisuus turvata toimeentulonsa muulla tavalla. Mikäli asevelvollisuutta ja siviilipalvelusta suorittavalla on sellaisia muilla perusmenoilla normaalisti katettavia menoja, kuten esimerkiksi kotivakuutusmaksu, hänellä voi olla oikeus saada perustoimeentulotukea kyseiseen menoon. Hakija voi hakea tarvittaessa myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. 19 (194)
4.2.3 Jälkihuolto Lapsella ja nuorella on oikeus lastensuojelulain 75 :n mukaiseen jälkihuoltoon huostaanoton ja sijaishuollon päätyttyä ja vähintään puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Jälkihuolto on lastensuojelulain nojalla annettavaa taloudellista ja muuta tukea. Jälkihuollon järjestäminen on kunnan vastuulla. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Jälkihuollossa olevalla on oikeus perustoimeentulotukeen tuen myöntämisen edellytysten täyttyessä. Poikkeuksena Itsenäistymisvaroja tai muita lastensuojelulain 36 mukaista taloudellista tukea ei huomioida tuloina. Jälkihuollossa olevan ei tarvitse nostaa opintolainaa. 4.2.4 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentuloturvajärjestelmä on opintotuki. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opiskelijan hakiessa perustoimeentulotukea hänen on selvitettävä mahdollisuutensa saada opiskelijoiden ensisijaisia etuuksia, opintorahaa, asumislisää ja opintolainaa. Opiskelijalla voi olla oikeus toimeentulotukeen, jos hän ei voi saada toimeentuloansa muutoin. Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan aina toimeentulotuen hakemisajankohdan tosiasiallisten taloudellisten olosuhteiden perusteella. Kesäaikana opiskelijan ensisijaiset toimeentulon turvaamisvaihtoehdot ovat opintotuki tai työssä käyminen. Opintotuki Päätoimisen opiskelijan ensisijainen etuus on opintotuki. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Katso lisää opintorahasta Katso lisää opiskelijan asumislisästä 20 (194)
Jos hakija, joka ilmoittaa olevansa opiskelija, ei ole hakenut opintotukea, selvitä hänen mahdollisuutensa opintotukeen. Jos käytettävissä olevien tietojen perusteella hakijalla vaikuttaisi olevan oikeus opintotukeen, ohjaa häntä hakemaan tukea. Jos hakija ei hae tässä tilanteessa ensisijaisia etuuksia, selvitä asiakkaan perusteet menettelylleen ja kerro hänelle kunnan sosiaalihuollon palveluista ja ohjaa hänet tarvittaessa asioimaan siellä. Katso tarkemmin kuntaan ohjaamisesta kohdasta 9.8.4 sosiaalityön tarve. Jos hakijalle on tehty hylkäävä päätös opintotuesta, asiakas ohjataan TEtoimiston palveluiden piiriin ja työnhakuun. Hakijan tulisi erityisesti selvittää olisiko hän oikeutettu työttömyyden tai omaehtoisen opiskelun perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen Ks työttömyysetuudet ja omaehtoinen opiskelu sekä työnhakuun ohjaaminen Opintotukea myönnetään opintotukilaissa (linkki) tarkemmin säädetyllä tavalla päätoimisesti opiskelevalle ja opintotuen muut edellytykset täyttävälle henkilölle. Myös alaikäinen voi tietyin edellytyksin saada opintotukea (17 vuotta täyttänyt kaikkia opintotuen osia ja alle 17-vuotias opintolainaa ja asumislisää). Ks opintotuki lapsilisä. Perustoimeentulotukea käsiteltäessä päätoimisella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka saa opintotukea hakemiskuukautena. Päätoimisesti opiskelevalla henkilöllä ei ole velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työja elinkeinotoimistoon. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja. Jos henkilö ei ole enää päätoiminen opiskelija eikä voi saada opintotukea, tulee hänet pääsääntöisesti ohjata TE toimistoon työttömyysetuusoikeuden ja työmahdollisuuksien selvittämiseksi. Ks 4.1 Oikeus Tarvittaessa toimeentulotukea voidaan myöntää ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan ja ensisijainen etuus kuitata myönnetyn toimeentulotuen osalta. Ks. 14.5 Perintä ja kuittaus odotettavissa olevasta etuudesta Opintolainan hakeminen Opintolaina on osa opintotukea. Toimeentulotukea ei ole tarkoitettu keinoksi rahoittaa opintoja pitkäaikaisesti, joten 18 vuotta täyttäneiden edellytetään pääsääntöisesti hakevan opintolainaa. Alle 18-vuotiaiden ei edellytetä nostavan opintolainaa. 21 (194)
18 vuotta täyttäneiden edellytetään pääsääntöisesti hakevan opintolainaa. Lainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos hän on lastensuojelun jälkihuollossa tai tilanteissa, joissa vakava sairaus tms. syy johtaa siihen, että hän ei heikon työkykynsä johdosta tai muusta syystä pysty elättämään itseään. Opintolainan valtiontakaus myönnetään lähtökohtaisesti opiskelijalle, joka saa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Opinnoista riippuen valtiontakaus voidaan myöntää joko ilman hakemusta (esimerkiksi korkeakouluopiskelijalle) taikka hakemuksesta Ks opintotuki ja opintolainan valtiontakaus. Mikäli opiskelija ei ole hakenut opintolainan valtiontakausta ja opintolainaa, vaikka hän olisi voinut ne saada, laskennallinen opintolainan määrä voidaan ottaa tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa lainan ottamista voidaan pitää hakijan elämäntilanne huomioiden kohtuuttomana esimerkiksi vaikean sairauden vuoksi. Opintolaina voidaan ottaa tulona huomioon vasta sen kuukauden toimeentulotukilaskelmassa, kun se on tai olisi ollut pankista nostettavissa. Opintolaina kohdistetaan opiskelukuukausille sille ajalle, jolle se on myönnetty. Jos opiskelija on hakenut, mutta ei ole saanut valtiontakausta opintolainaan, opintolainaa ei voida ottaa huomioon opiskelijan tulona. Mikäli opiskelija on saanut valtiontakauksen opintolainaan, mutta ei luottohäiriön tai muun syyn takia saa lainaa pankista, hänen ohjataan selvittämään mahdollisuudet saada opintolainaa vähintään kahdesta pankista. Jos opiskelija ei saa lainaa, sitä ei lasketa tuloksi. Jos opiskelija ei ole hakenut tai ei halua hakea valtiontakausta tai sen perusteella myönnettävää opintolainaa pankista, kehotetaan tähän ja hänelle tehdään toimeentulotukipäätös ensin esimerkiksi viikoksi, jonka aikana hakijan on haettava lainatakausta tai opintolainaa pankista, jos lainatakauspäätös on jo olemassa. Hakijaa tulee heti ensimmäisen päätöksen yhteydessä informoida toimeentulotuen viimesijaisuudesta ja mahdollisuudesta huomioida opintolaina tulona tilanteessa, jossa hän ei hae opintolainaa. Hakijaa pyydetään tarvittaessa selvittämään, miksi hän ei hae opintolainaa. Jos opiskelija ei edelleenkään hae opintolainaa, se huomioidaan tulona (ks. poikkeukset esim. jälkihuolto, vakava sairaus) 22 (194)
Työttömyysturva Jos henkilö ei ole päätoiminen opiskelija, hänen tulee toimeentulotukilain 2 a :n mukaan ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Sivutoiminen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista. Toisaalta myös päätoimisia opintoja voidaan tietyssä tilanteessa tukea työttömyysetuudella, joka on ensisijainen etuus toimeentulotukeen nähden. Opintojen tukemisesta työttömyysetuudella päättää työ- ja elinkeinotoimisto. Ks. työttömyysetuudet Myös maahanmuuttajan opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella (laki kotoutumisen edistämisestä 22-24 ) Vanhempien tai puolison elatusvelvollisuus Vanhemmat vastaavat pääsääntöisesti lastensa elatuksesta 18 ikävuoteen asti. Jos opiskeleva alaikäinen lapsi ei asu vanhempansa kanssa ja vanhemmat laiminlyövät elatusvelvollisuuttaan, lapsi voi hakea toimeentulotukea. Myönnetty perustoimeentulotuki voidaan eräissä tilanteissa periä takaisin vanhemmilta. ks takaisinperintä, tahallinen elatusvelvollisuuden laiminlyönti Vanhemmat eivät ole lähtökohtaisesti elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Jos täysi-ikäinen saa kuitenkin tuloja vanhemmiltaan, vähäistä suuremmat tulot huomioidaan laskelmassa. ks 4.2.1.1 alaikäinen. 4.2.4.1 Perustoimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle Perustoimeentulotukea voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää, kun henkilö opiskelee päätoimisesti ensimmäistä tutkintoaan tai hänellä on muutoin opiskelijan ensisijaiset etuudet käytettävissään. Tarvittaessa toimeentulotukea voidaan myöntää ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan ja ensisijainen etuus kuitata myönnetyn toimeentulotuen osalta. Ks 14.5 takaisinperintä Pääsäännöstä poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet: Opinnot, joihin ei saa opintotukea Jos henkilö opiskelee eikä ole oikeutettu opintoetuuksiin, hänen edellytetään lähtökohtaisesti turvaavan elantonsa muulla tavoin kuin perustoimeentulotuella. Opintoihin, johon ei voi saada opintotukea (esim. aikuislukio, opinnot 23 (194)
avoimessa korkeakoulussa, osa yksityisten oppilaitosten opinnoista), voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää perustoimeentulotukea ainoastaan lyhytaikaisesti. Lyhytaikaisena tukena pidetään yleensä kahta kuukautta, jonka aikana asiakkaalla on mahdollisuus hakea työtä tai ensisijaisia etuuksia. Tällaisissa tapauksissa tuki myös myönnetään kuukaudeksi kerrallaan. Henkilö tulee ohjata heti ensimmäisen päätöksen yhteydessä selvittämään mahdollisuuttaan saada esimerkiksi aikuiskoulutustukea taikka ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, opiskella opintotuella tuettuja opintoja tai hankkia elatuksensa ansiotöillä tai muilla tavoin. Hakijaa tulee päätöksessä selkeästi informoida mahdollisuudesta jatkossa alentaa hänelle maksettavan toimeentulotuen perusosaa. Jos henkilö edellä mainituissa tilanteessa edelleen ohjauksesta huolimatta laiminlyö velvollisuuden hakea ensisijaisia etuuksia ja hakee perustoimeentulotukea, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Ks perusosan alentamiseen ja opintotuki oppilaitokset Esimerkki Pirkko ei saanut toivomaansa opiskelupaikkaa, minkä vuoksi hän aloitti opinnot avoimessa yliopistossa. Pirkko ei ole oikeutettu opintotukeen eikä hän ole töissä. Hän saa yleistä asumistukea. Pirkko hakee taloudellisen tilanteensa vuoksi perustoimeentulotukea Kelasta. Pirkko tulee ensisijaisesti ohjata hakemaan aikuiskoulutustukea, hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi tai mahdollisuuksien mukaan töihin taikka opintotuen piirissä oleviin opintoihin. Pirkolle voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää perustoimeentulotukea enintään kahdeksi kuukaudeksi. Pirkolle tulee myös kertoa, että hänen perusosaansa voidaan alentaa, mikäli hän hakee mainitun kahden kuukauden jälkeen perustoimeentulotukea ilman, että hän on hakeutunut mainittujen ensisijaisten etuuksien piiriin. Toinen tutkinto Jos henkilö opiskelee toista tutkintoa eikä hänellä ole opiskelijan ensisijaisia etuuksia käytettävissään, hänen edellytetään lähtökohtaisesti turvaavan elan- 24 (194)
tonsa muulla tavoin kuin perustoimeentulotukeen turvautumalla. Henkilö tulee tällaisessa tilanteissa ohjata heti ensimmäisen päätöksen yhteydessä selvittämään mahdollisuuttaan hankkia elatuksensa ansiotöillä tai muulla tavalla ja häntä tulee tässä yhteydessä myös selkeästi informoida mahdollisuudesta jatkossa alentaa hänelle maksettavan toimeentulotuen perusosaa. Perustoimeentulotukea ei tällaisissa tilanteissa myöskään yleensä myönnetä kahta kuukautta pidempään ilman perusosan alentamisharkintaa. Päätös tuen myöntämisestä tehdään kuukaudeksi kerrallaan. Opiskelua toisen tutkinnon suorittamiseksi on mahdollista pitää oman elatusvelvollisuuden laiminlyöntinä (KHO 2006:71). Toimeentulotuen viimesijainen luonne huomioon ottaen henkilön toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 prosentilla, mikäli henkilö ei toisen tutkinnon suorittamisen vuoksi hakeudu ansiotyöhön tai turvaudu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Perusosan alentamista harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon myös henkilön toimenpiteet työn saamiseksi, hänen mahdollisuutensa saada työtä ja myös se, onko toisen tutkinnon suorittamisella etukäteen arvioiden mahdollista saada tulevaisuudessa paremmin työtä ja turvata toimeentulo kuin aikaisemmin suoritetun tutkinnon alalta. Jos arvioinnissa päädytään hakijan toimittaman selvityksen perusteella siihen, että toinen tutkinto parantaa esimerkiksi pidempään työttömänä olleen mahdollisuutta työllistyä uuden tutkinnon avulla, perusosan alentamisesta voidaan luopua kohtuullisuusarvioinnin perusteella. Esimerkki Kalle aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa. Kalle on kuitenkin jo aikaisemmin käyttänyt opintotukioikeutensa yliopistoopintojen yhteydessä. Opintojen välillä Kalle ei ole hakenut työtä, koska opintojen loppuvaiheessa hän havaitsi, että suorittava tutkinto ei kuitenkaan ollut se oikea. Alan vaihtaminen tuntui perustellulta vaihtoehdolta. Nyt Kalle tiedustelee mahdollisuuksiaan rahoittaa tulevat opinnot toimeentulotuella. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jonka tarkoituksena ei ole tukea pitkäaikaisesti toimeentuloa opiskelun aikana. Hakeutumista toista tutkintoa suorittamaan, ilman aikomustakaan hakea edellisen tutkinnon mukaista työtä, voidaan pitää oman elatusvelvollisuuden laiminlyöntinä. Kallen toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 prosentilla, mikäli hän ei 25 (194)
hakeudu ansiotyöhön tai työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Arvioinnissa on aina otettava huomioon henkilön toimenpiteet työn saamiseksi ja hänen mahdollisuutensa saada työtä ja myös se, onko toisen tutkinnon suorittamisella etukäteen arvioiden mahdollista saada tulevaisuudessa paremmin työtä ja turvata toimeentulo kuin aikaisemmin suoritetun tutkinnon alalta. Jos henkilö edellä mainitussa tilanteessa edelleen, ohjauksesta huolimatta, hakee perustoimeentulotukea, eikä yllä mainittua perustetta toisen tutkinnon suorittamiselle voida katsoa olevan, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Ks perusosan alentaminen. Tilanne tulee kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti eikä perusosan alentaminen saa johtaa hakijan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa. Ks opintotuki ja oppilaitokset Opintojen pitkittyminen Korkeakoulu- ja toisen asteen opintojen opintotukiaikaa voidaan opintotukilain mukaan tietyissä tilanteissa pidentää. Opintotukiajan pidentäminen kuuluu opintotukiharkintaan, ei toimeentulotukiharkintaan. Ks opintotuki ja enimmäistukiajan pidennys Ensimmäiseen tutkintoon johtavat opinnot tilanteessa, jossa opintotukiaikaa ei pidennetä Jos henkilön opintotukiaikaa ei ole pidennetty tai saadun selvityksen perusteella hänellä ei olisi siihen oikeutta, tulee selvittää hänen oikeus muihin ensisijaisiin etuuksiin. Ensisijassa näitä ovat esimerkiksi yleinen asumistuki ja työttömyysturva. Jos henkilöllä ei ole oikeutta ensisijaisiin etuuksiin, Kela voi myöntää hänelle muiden edellytysten täyttyessä perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaa. Kelan tulee tässä yhteydessä arvioida, onko henkilön mahdollista suorittaa tutkinto kohtuullisessa ajassa loppuun. Kohtuullisena aikana voidaan pitää yleensä joitakin kuukausia, kuitenkin enintään lukuvuotta. Jos saadun selvityksen perusteella opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkintoon johtavat opintonsa loppuun enintään noin lukuvuoden määräajassa, hänelle voidaan myöntää muiden edellytysten täyttyessä tämän ajan perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaa opintojen pitkittymisen perusteella. Päätös tehdään enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Seu- 26 (194)
raavan myönnön yhteydessä on syytä varmistaa opintojen edistyminen. Jos asiakkaan kokonaistilanteen perusteella on arvioitavissa, että hänellä saattaa olla sosiaalityön tarvetta, asiakas tulee ohjata kuntaan tai hänen suostumuksellaan ottaa yhteyttä kuntaan. Esimerkki Pekan opinnot ovat kesken eikä hänellä ole oikeutta saada pidennystä opintotukiaikaansa. Hän on toimittanut Kelaan opinto-ohjaajaltaan selvityksen siitä, että opinnot on mahdollista saada valmiiksi 6 kuukauden opiskelulla. Pekalle voidaan myöntää perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaa enintään kahden kuukauden jaksoissa kuuden kuukauden ajan. Päätöksessä kerrotaan mahdollisuudesta ohjata ensisijaisten etuuksien piiriin jos opinnot eivät edisty suunnitelman mukaisesti ja että tämän ohjauksen laiminlyönti voi johtaa perusosan alentamiseen. Jos Pekan opinnot eivät ole edistyneet ja ovat edelleen kuuden kuukauden jälkeen kesken, hänelle tehdään päätös perustoimeentulotuesta enintään kahden kuukauden ajalle (ns. järjestelyaika), jonka kuluessa Pekan tulee hakea työtä tai ensisijaisia etuuksia. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetään myös, miksi opinnot eivät edelleenkään ole edistyneet. Tältä kahden kuukauden ajalta perusosan alentamisharkintaa ei vielä tehdä. Jos Pekka edelleen tämän järjestelyajan jälkeen hakee perustoimeentulotukea, Kela alentaa perusosaa. Jos tutkinnon loppuunsaattamista ei arvioida mahdolliseksi edes mainitussa noin lukuvuoden mittaisessa ajassa, henkilö tulee ohjata ensisijaisesti työhön tai tarvittaessa esimerkiksi kuntoutukseen. Henkilölle voidaan tässä tilanteessa myöntää perustoimeentulotukea enintään kahdeksi kuukaudeksi ilman perusosan alentamisharkintaa, jotta hän voi tässä ajassa hakeutua ensisijaisten etuuksien tai muun toimeentuloturvan piiriin. Päätös tehdään kuukaudeksi kerrallaan. Päätöksessä hakijalle kerrotaan, että toimeentulotuen perusosaa voidaan kahden kuukauden jälkeen alentaa. Lisäksi henkilölle kerrotaan kunnan sosiaalihuollon palveluista sekä mahdollisuudesta henkilökohtaiseen keskusteluun sosiaalialan ammattihenkilön kanssa. 27 (194)
Jos henkilö jatkaa edelleen opintoja ja hakee perustoimeentulotukea, perusosaa voidaan alentaa sillä perusteella, että hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota. Oikeutta perustoimeentulotukeen ei kuitenkaan tällä perusteella voida kokonaan evätä. Henkilön ei kuitenkaan katsota laiminlyöneen omaa elatusvelvollisuuttaan, kun kyseessä on opiskelijan oma sairaus lähiomaisen vakava sairaus, kun opiskelija on joutunut osallistumaan hänen hoitamiseensa opiskelijan muutoin vaikea elämäntilanne, joka on merkittävästi vaikuttanut opintojen viivästymiseen. lapsen syntymän aiheuttama perhetilanteen muutos Opintotuen lakkauttaminen opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi Opintotuen jatkuvan saamisen edellytyksenä on opinnoissa edistyminen. Jos opiskelija ei vastaa opintojen edistymisen seurantaa koskevaa kirjeeseen, eikä esitä hyväksyttäviä syitä tai opintotukilautakunta ei hyväksy opiskelijan esittämiä muita syitä, opintotuki lakkautetaan. Jos opiskelijan tuki on riittämättömän opintomenestyksen vuoksi lakkautettu eikä hänellä ole opiskelijan ensisijaisia etuuksia käytettävissään, hänen edellytetään suorittavan opintotuen lakkautuspäätöksessä selvitetyt opinnot päästäkseen takaisin opintotuen piiriin. Perustoimeentulotukea voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää lyhytaikaisesti. Tuki myönnetään enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan (kuitenkin enintään lukuvuoden loppuun), jona aikana hakijan edellytetään parantavan opintosuorituksiaan. Hakijan mahdollisuus päästä takaisin opintotuen piiriin selvitetään päätösten yhteydessä. Hakijaa informoidaan siitä, että tukea voidaan kahden kuukauden järjestelyajan jälkeen alentaa. Jos henkilö jatkaa edelleen opintoja ja hakee perustoimeentulotukea, perusosaa voidaan alentaa sillä perusteella, että hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota. Oikeutta perustoimeentulotukeen ei kuitenkaan tällä perusteella voida kokonaan evätä. Toimeentulotuki kesäaikana 28 (194)
Toimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle kesäaikana on mahdollista, jos henkilö täyttää tuen saamisen edellytykset. Ehtona tällöinkin on se, ettei henkilö voi turvautua ensisijaisiin etuuksiin tai turvata elantonsa muulla tavoin. Esimerkki Antti hakee toimeentulotukea 1.6. alkaen. Saadun selvityksen mukaan Antilla on mahdollisuus suorittaa tutkintoon johtavia opintoja kesäaikana. Hänet ohjataan tarvittaessa hakemaan opintotukea kesäkuukausille. Toimeentulotukea voidaan myöntää muiden edellytysten täyttyessä ja ensisijainen etuus kuitata myönnetyn toimeentulotuen osalta. Opiskelijan tulee lähtökohtaisesti rahoittaa opintonsa ensisijaisilla etuuksilla. Lisäksi opiskelijan tulee tehdä töitä tai hakea aktiivisesti töitä. Opiskelijan edellytetään myös nostavan mahdolliset käyttämättä olevat opintolainaerät riippumatta siitä, opiskeleeko hän kesäaikana vai ei (KHO:1999:3584). Jos henkilöllä ei ole enää käyttämättä olevia lainaeriä, toimeentulotukea on mahdollista myöntää muiden edellytysten täyttyessä. Nostamatta jääneet lainaerät voi käyttää saman lukuvuoden aikana, mutta ei kuitenkaan opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Laina on nostettavissa 31.7 asti jos opinnot jatkuvat seuraavana vuonna. Ks opintotuki ja lainan nostoerät Esimerkki Liisa opiskelee yliopistossa ja hakee toimeentulotukea kesän ajaksi. Liisa kertoo, ettei hän aio harjoittaa kesän aikana opintoja eikä voi mennä ansiotyöhön, koska ole pystynyt järjestämään kahdeksanvuotiaalle lapselleen hoitopaikkaa. Opintotukilautakunta on myöntänyt Liisalle opintorahan ja opintolainan valtiontakauksen. Liisa ei ole lukuvuoden aikana hakenut eikä nostanut opintolainaa, vaan on tullut toimeen muilla tavoin. Laina on nostettavissa 31.7. mennessä. Opiskelijan ensisijaisen toimeentulojärjestelmän muodostavat opintotukilain mukaiset etuudet, joita ovat opintoraha ja opintolainan valtiontakaus. Liisan käytettävissä olevina tuloina voi- 29 (194)
daan kesäkuussa ottaa huomioon valtion takaama opintolaina, kun estettä sen saamiseen ei ole esitetty. 4.2.5 Ulkomaalaiset Myös ulkomaalaisilla voi olla oikeus toimeentulotukeen toimeentulotukilain yleisten edellytysten täyttyessä. Poiketen muista Kelan myöntämistä sosiaaliturvaetuuksista, toimeentulotukioikeus ei määrity asumisen vaan oleskelun perusteella. Kuten muidenkin henkilöryhmien osalta, myös ulkomaalaisen hakiessa toimeentulotukea, ensisijaiseksi toimeentulomuodoksi on kuitenkin katsottava ansiotyö, yrittäjätoiminta, toimeentuloa turvaavat muut etuudet, muut tulot tai varat sekä hakijaan nähden elatusvelvollisen huolenpito tai muu tapa. Lähtökohtana on siis että edellä mainittujen henkilöryhmien tulee ensisijaisesti itse huolehtia toimeentulostaan ja heillä tulee olla riittävät varat oleskelua ja kotimatkaa varten. 4.2.5.1 Tilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömään ja kiireelliseen toimeentulotukeen Jos ulkomaalainen turisti tai häneen Suomessa oleskelun tilapäisyyden perusteella rinnastettava henkilö on joutunut rahavaikeuksiin Suomessa oleskelunsa aikana, hänet tulee ohjata ensisijaisesti hoitamaan asiansa omatoimisesti esimerkiksi pankkipalveluita ja rahansiirtomahdollisuuksia käyttämällä. Hänen tulee myös selvittää oman maansa edustuston tai sen maan edustuston, joka Suomessa edustaa hänen maataan mahdollisuus auttaa taloudellisesti. Hakijan tulee myös tarvittaessa selvittää matka- tai muun vakuutuksen tai mahdollisen matkanjärjestäjän mahdollisuus järjestää raha-asiat tai kotiinpaluu. Vasta näiden mahdollisuuksien puuttuessa voidaan arvioida välttämättömien menoerien lyhytaikaista kattamista toimeentulotuella. Lähtökohtana on, että Suomeen saapuneella turistilla tai tällaiseksi tilapäisen oleskelun vuoksi luokiteltavalla henkilöllä on mukanaan tarvittavat varat Suomessa oleskelua ja kotimatkaa varten tai että hän voi nämä hankkia käyttöönsä muutoin kuin toimeentulotukeen turvautumalla. Tilapäisesti Suomessa oleskeleva ulkomaalainen on oikeutettu muiden toimeentulotukilain mukaisten edellytysten täyttyessä vain välttämättömään huolenpitoon. Kela voi myöntää kiireellisen tuen tarpeeseen tarvittaessa välttämättömän huolenpidon tarpeeseen perustoimeentulotukea, jolloin käsittelyaika on 0-1 arkipäivää hakemuksen saapumisesta. Kun kiireellinen perustoimeentulotuki on myönnettävä puutteellisten selvitysten perusteella, päätös voidaan tehdä vain lyhy- 30 (194)