EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

Mikä? Kenelle? Horisontti 2020 Kohti innovaatiounionia Horisontti 2020 on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vuoteen 2020 ulottuva puiteohjelma. Sen avulla kehitetään ratkaisuja Euroopan yhteisiin haasteisiin rahoittamalla yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esimerkiksi kuntien tai sairaaloiden yhteisiä, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia hankkeita. Horisontti 2020 -ohjelman budjetti on lähes 80 miljardia euroa. Ohjelmalla rahoitetaan tutkimus- ja innovaatiohankkeita, jotka luovat Eurooppaan uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja vahvistavat yritysten globaalia kilpailukykyä. Horisontti 2020 on maailman suurin tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma Horisontti 2020 -ohjelmaa hallinnoidaan Brysselissä, toisin kuin vaikkapa rakennerahastoja tai maatalouden tukirahastoja, joita jokainen jäsenmaa hallinnoi itse. Horisontti-ohjelman hanke-ehdotukset lähetetään suoraan Euroopan komissioon, joka huolehtii ulkopuolisen arvioinnin järjestämisestä ja koko rahoituksen hallinnoinnista. Puiteohjelmat ovat laajoja ja pitkäkestoisia kokonaisuuksia, joiden avulla Euroopan unioni tukee ja kehittää tärkeinä pitämiään aiheita. Puiteohjelmien sisällöstä, toteutuksesta ja rahoituksesta päätetään monivuotisissa neuvotteluissa, joihin osallistuvat Euroopan komissio, Euroopan parlamentti sekä unionin jäsenvaltiot. Sisällön yksityiskohtia hiotaan koko puiteohjelmakauden ajan. Horisontti on avoin kaikille organisaatioille kuten yrityksille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille, järjestöille, kunnille tai sairaaloille, ja joskus, esimerkiksi tutkijaliikkuvuusohjelmissa tai huipputason perustutkimusohjelmassa myös yksittäisille henkilöille. Hankkeet toteutetaan yleensä kansainvälisenä yhteistyönä, mutta joissain tapauksissa yksikin osallistuja riittää. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen Horisontti 2020 -ohjelman hankkeisiin on EU:n kannalta erityisen tärkeää. Komissio suuntaa vähintään 20 % yhteiskunnallisten haasteiden ja avainteknologioiden hankerahoituksesta pk-yrityksille. Kun haluat mukaan laajempiin eurooppalaisiin verkostoihin rakentamaan arvoketjuja ja tarvitset mukaan myös muiden huippuosaamista, Horisontti 2020 voi olla sinua varten. Osallistuminen Hankkeet ovat pääsääntöisesti monivuotisia Yleensä hankkeissa on osallistujia useasta maasta, mutta joissain rahoitusmuodoissa yksikin osallistuja riittää Tutkimuspainotteisissa hankkeissa rahoitus on jopa 100 %, markkinoita lähellä olevissa innovaatiohankkeissa 70 % Komissio maksaa ennakkomaksun hankkeen alkaessa Arviointikriteereitä ovat hakemuksen sisällöllinen laatu, vaikuttavuus ja toteutus Immateriaalioikeuksiin joustoa, tutkimusjulkaisut avoimeen käyttöön 2 3

Horisontin kolme pilaria Horisontti 2020 on jaettu kolmeen osa-alueeseen: huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Nämä nk. pilarit jakautuvat edelleen kärkiteemoihin. Eri osa-alueiden teemoista löytyy yhteisiä nimittäjiä, kuten esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja hyödyntäminen. Huipputason tiede 1. ERC Euroopan tutkimusneuvosto 2. FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat 3. Marie Skłodowska-Curie -tutkijaliikkuvuuden rahoitus 4. Tutkimusinfrastruktuurit Teollisuuden johtoasema 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa Tieto- ja viestintäteknologia Nanoteknologia Kehittyneet materiaalit Bioteknologia Kehittynyt valmistus ja prosessointi Avaruus 2. Riskirahoituksen saatavuus 3. Innovointi pk-yrityksissä Yhteiskunnalliset haasteet 1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi 2. Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous 3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 5. Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 6. Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat 7. Turvalliset yhteiskunnat Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Ohjelmapakettiin kuuluvat lisäksi Euratom-ohjelma ydinenergian tutkimukseen Komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) rahoitus Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) rahoitus 4 5

Huipputason tiede Huipputason tiede -pilarissa rakennetaan tulevaisuuden osaamista ja keskitytään seuraavan sukupolven tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Tutkimusaiheet ovat tutkijoiden itsensä valittavissa ja ehdotettavissa. Huipputason tiede -osion teemat 1. ERC - Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille ja tutkimusryhmille pitkäjänteiseen, uraauurtavaan perustutkimukseen. Rahoitusta voivat hakea niin nuoret kuin jo tieteellisesti edistyneet tutkijat. Lisäksi ERC tarjoaa rahoitusta myös tutkimustulosten kaupallistamiseen. Rahoitettavat hankkeet valitaan tieteellisen laadun perusteella. 2. FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat Täysin uudet ideat tai olemassa olevan tiedon soveltaminen uudella tavalla voivat saada rahoitusta FET-osiosta. Rahoituksella halutaan parantaa Euroopan kykyä tuottaa parhaimmillaan jopa tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatioita. FET-rahoitus jakaantuu kolmeen ryhmään: FET Open Kohti lupaavia tulevaisuuden teknologioita FET Proactive Orastavien kasvualojen vahvistaminen FET Flagships Mittavien poikkitieteellisten ja teknologisten haasteiden tutkimukseen Tutkijaliikkuvuus-ohjelma jakaantuu viiteen ryhmään Innovative Training Networks (ITN) Individual Fellowships (IF) Research and Innovation Staff Exchange (RISE) Co-funding of Regional, National and International Programmes (COFUND) European Researchers Night 4. Tutkimusinfrastruktuurit Nykyaikainen ja toimiva tutkimusinfrastruktuuri on korkeatasoisen tieteen ja tutkimuksen edellytys. EU:n rahoituksella kehitettävät infrastruktuurit ovat laajoja ja moninaisia kokonaisuuksia, jotka tulevat eri toimijoiden yhteiseen käyttöön. Tutkimusinfrastruktuurien rahoitusta suunnataan muun muassa maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien toteutukseen ja infrastruktuurien avaamiseen eurooppalaisille tutkijoille. Tavoitteena on myös edistää teknologioiden varhaista käyttöönottoa tutkimuksessa, helpottaa tutkimusinfrastruktuurien teollista käyttöä ja edistää innovaatioklustereiden luomista. 3. Marie Skłodowska-Curie Ovi kansainväliseen tutkijanuraan Marie Skłodowska-Curie -rahoituksella vauhditetaan tutkijoiden koulutusta, urakehitystä ja liikkuvuutta. Rahoitus on avoin kaikille tutkijoille kansalaisuudesta riippumatta ja tutkimusaiheita voi ehdottaa kaikilta tieteen aloilta. Rahoitus myönnetään aina tutkijan palkkaavalle organisaatiolle. Liikkuvuus on kaiken a ja o, joten tutkijoiden on siirryttävä työskentelemään johonkin toiseen Euroopan maahan tai Euroopan ulkopuolelle. 6 7

Teollisuuden johtoasema Teollisuuden johtoasema -pilarin tärkein tavoite on parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa ja tehdä unionista houkutteleva kohde tutkimuksen ja innovoinnin investoinneille. Rahoitus tukee kansainvälistä kasvuyrittäjyyttä sekä tulevaisuuden teknologioita ja innovaatioita. Teollisuuden johtoasema -osion teemat 1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa Rahoituksella kannustetaan teollisuutta omaksumaan ja ottamaan käyttöön mahdollistavia teknologioita (Key Enabling Tehcnologies eli KETs). Rahoitus kattaa koko kehityskaaren tutkimuksesta hyvin lähelle markkinoita. Tulosten hyödyntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa hankkeissa. Rahoituskohteita ovat 1. Tieto- ja viestintäteknologia 2. Nanoteknologia 3. Kehittyneet materiaalit 4. Bioteknologia 5. Kehittynyt valmistus ja prosessointi 6. Avaruus 2. Riskirahoituksen saatavuus Yritykset voivat hakea laina- ja pääomarahoitusta kasvunsa vauhdittamiseksi kaikissa kehitysvaiheissa. Rahoitusjärjestelyt hoidetaan pääsääntöisesti kansallisten rahoituslaitosten kautta. 3. Innovointi pk-yrityksissä Pk-yritykset ovat Horisontti 2020 -ohjelmassa erityishuomion kohteena. Tässä kokonaisuudessa rahoitetaan erilaisia pkyritysten osallistumista helpottavia tukitoimia. Pk-yritykset voivat osallistua kaikkiin Horisontti 2020 -ohjelman hakuihin, ja niiden mukanaolo erityisesti toisen ja kolmannen pilarin hankkeissa on erittäin toivottavaa. Kaikissa toisen ja kolmannen pilarin kokonaisuuksissa pk-yrityksille on myös tarjolla pelkästään niille suunnattu markkinalähtöinen, kolmivaiheinen instrumentti. Yritysten on saatava hankkeista kilpailuetua, ja niissä on oltava eurooppalainen ulottuvuus. Pk-instrumentin kolme vaihetta 1. Konseptin arviointi ja liiketoimintasuunnitelma 2. Testaus, demot, pilotit, tarvittaessa myös t&k 3. Sparraus ja kaupallistaminen 8 9

Yhteiskunnalliset haasteet Horisontin kolmannessa pilarissa etsitään ratkaisuja Eurooppaa kohtaaviin haasteisiin. Tutkimus ja teknologinen kehitys eivät yksin riitä niitä ratkaisemaan. Tutkimustulokset pitää saada nopeammin markkinoille ja käyttöön. Toisaalta tarvitaan ymmärrystä yhteiskunnan sosioekonomisista ja kulttuurisista tekijöistä. Horisontissa rahoitetaan nyt entistä helpommin hyödynnettäviä ja markkinaläheisempiä hankkeita, joiden pääpaino on käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämisessä, pilotoinnissa, demonstroinnissa ja testauksessa. Loppukäyttäjien osallistuminen hankkeisiin on erityisen tärkeää. 2. Biotalouden haasteet: elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien, merenkulun ja sisävesien tutkimus Turvallisten, terveellisten ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden saatavuus on varmistettava huomisen Euroopassa. Kulutuskäyttäytymisestä tai tuotannosta ei saa aiheutua haittaa terveydelle ja ekosysteemille. Kestävä biotalous edellyttää laajaalaista innovointia ja innovaatioiden tuotteistamista. 3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia Yhteiskunnalliset haasteet -osion teemat 1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi Miten syntyvät tulevaisuuden yhdistetyt hoitopalvelut? Miten eri innovaatioilla tuetaan ikäihmisten aktiivisuutta ja riippumattomuutta? Tavoitteena on parantaa kaikkien kansalaisten elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi Euroopan ikä- ja väestörakenne muuttuu elinajanodotteen kasvaessa. Siksi aktiivista ikääntymistä ja hyvinvointia edistävä tutkimus on erityisen tärkeää. Terveyden ja sairauksien parempi ymmärtäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perustutkimuksen ja kliinisen, epidemiologisen ja sosioekonomisen tutkimuksen välillä. 4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne Eurooppa tarvitsee luotettavia, kestäviä ja kilpailukykyisiä energiajärjestelmiä. Tähän haetaan Horisontti-hankkeissa ratkaisuja, uusia konsepteja ja tuotteita. Lisäksi tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista niukkenevien resurssien, kasvavien energiatarpeiden ja ilmastonmuutoksen edessä. Toimiva liikennejärjestelmä on Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun edellytys. Tavoitteena on luoda tehokas, ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennejärjestelmä, joka palvelee kansalaisia ja täyttää talouselämän ja yhteiskunnan tarpeet. Liikenne- ja logistiikka ovat tärkeitä teollisuudenaloja ja työllistäjiä. Globaali kilpailu kiristyy jatkuvasti, ja Euroopan täytyy vastata siihen uusin teknologioin ja ratkaisuin. Vastauksia etsitään liikenteen aiheuttamiin ongelmiin: päästöihin, 10 11

ruuhkiin ja onnettomuuksiin. Puhtaat ajoneuvot ja polttoaineet, älykkäät logistiikkajärjestelmät sekä uuden sukupolven lento-, vesija maaliikennevälineiden kehittäminen ovat esimerkkejä Horisontin kautta rahoitettavista hankkeista. 5. Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet Tavoitteena on, että tulevaisuuden Eurooppa on resurssitehokas ja pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Luonnonvaroja ja ekosysteemejä tulee suojella ja käyttää kestävästi, mutta samalla pitää turvata raaka-aineiden saatavuus ja käyttö. Ekoinnovatiivisten teknologioiden, prosessien, palveluiden ja tuotteiden avulla olemme askeleen lähempänä vihreätä taloutta ja yhteiskuntaa. 7. Turvalliset yhteiskunnat Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Euroopan vakauden edellytyksiä ovat turvallisuus, vapaus sekä luottamus demokraattisiin instituutioihin ja muihin kansalaisiin. Erilaisten turvallisuusuhkien varalta Euroopan unionin on kehitettävä uusia ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista. Yhteensopivat järjestelmät tehostavat kriisien ja katastrofien hallintaa. Tavoitteena on torjua rikollisuutta ja terrorismia, laitonta kauppaa, suojata kriittisiä infrastruktuureja sekä parantaa rajavalvontaa ja tietoverkkojen turvallisuutta unohtamatta yksityisyyden ja vapauden turvaamista. 6. Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat Euroopan tulevaisuuden haasteita ovat ikääntyvä väestö, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat. Digitaalisen eriarvoisuuden kaventaminen sekä innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen edellyttävät Euroopan laajuista yhteistyötä. Kun tuotetaan uusia ratkaisuja tai sosiaalisia innovaatioita, on varmistettava kansalaisten osallistuminen ja hyväksyntä. Eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja erilaisten identiteettien, ylisukupolvisuuden ja uskontojen merkityksen hahmottaminen auttavat asettamaan tulevaisuuden haasteita oikeisiin kehyksiin ja ymmärtämään niihin tarvittavia ratkaisuja. 12 13

EURATOM Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmassa tutkitaan ydinenergiaa (fuusio ja fissio) ja säteilysuojelua. Euratom-ohjelmalla tuetaan ydinjärjestelmien turvallista käyttöä ja ydinalan osaamista EU:n tasolla. Ohjelmassa kehitetään ydinjätteen huoltoratkaisuja, edistetään säteilysuojelua sekä varmistetaan yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käyttö. Ohjelman tavoitteena on edetä kohti fuusioenergian demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita sekä luoda perustaa tuleville voimalaitoksille. Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen Tutkimus- ja innovaatioinvestoinnit ovat vahvasti sidoksissa talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Kansallisista ja EU-tason ponnisteluista huolimatta EU:n sisällä on merkittäviä sisäisiä eroja tutkimus- ja innovointikyvyssä. Siksi heikommin kehittyneiden maiden korkeakouluja ja innovaatiopolitiikkaa on tuettava niin, että Euroopan voimavarat tulevat kokonaisuudessaan hyödynnetyksi. Tiedettä yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnan hyväksi Tavoitteena on kaventaa tieteen ammattilaisten ja suuren yleisön välistä etäisyyttä sekä edistää kiinnostusta tieteelliseen kulttuuriin. Pyrkimyksenä on herättää myös nuorten uteliaisuus tiedettä kohtaan ja tehostaa tiedeopetusta kaikilla tasoilla. Tässä osiossa EU haluaa herättää valintojen ja päätöksenteon pohjaksi yhteiskunnallista keskustelua muun muassa uusiin teknologioihin liittyvistä kiistanalaisista kysymyksistä. Erityisesti huomiota kiinnitetään tiedemaailman, poliittisten päätöksentekijöiden, yritysten, julkisten organisaatioiden ja järjestöjen sekä suuren yleisön välisen yhteistyön parantamiseen. 14 15

Sisältö Mikä? 2 Kenelle? 3 Horisontin kolme pilaria 4 Huipputason tiede 6 ERC Euroopan tutkimusneuvosto 6 FET Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat 6 Marie Skłodowska-Curie -toimet 6 Tutkimusinfrastruktuurit 7 Teollisuuden johtoasema 8 Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa 8 Riskirahoituksen saatavuus 9 Innovointi pk-yrityksissä 9 Yhteiskunnalliset haasteet 10 Euratom 15 Lokakuu 2014 Paino: Markprint Oy Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto Cake Oy Kuvat: istockphoto Lisätietoa tekes.eu