Raportti Sipoon kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Sivu 1 (15) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET 3 2.1 Kunnan ja kaavoituksen nykytila 3 2.2 Kunnan vesihuollon tavoitteet 4 3 VESIHUOLTO TOIMINTA-ALUEILLA 5 3.1 Nykytila ja ennusteet 5 3.1.1 Organisaatio 5 3.1.2 Vedenhankinta ja jakelu 5 3.1.3 Verkostot 6 3.1.4 Jätevesien käsittely 7 3.2 Nykyiset toiminta-alueet 7 3.3 Ongelmat ja kehittämistarpeet 8 3.3.1 Organisaatio 8 3.3.2 Vedenhankinta 8 3.3.3 Vesijohto- ja viemäriverkostot 8 3.3.4 Jätevesien käsittely 9 3.4 Toimenpiteet 9 3.4.1 Alueellinen yhteistyö 9 3.4.2 Vedentuotanto 9 3.4.3 Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille ja uudet toiminta-alueet 9 3.4.4 Runkoverkostojen kehittäminen 10 3.4.5 Verkostojen saneeraus 10 3.4.6 Jäteveden käsittely 11 3.4.7 Tiedotus 11 3.4.8 Investoinnit 11 4 TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 13 4.1 Nykytila ja kehittämistarpeet 13 4.2 Tarvealueet 13 4.3 Toimenpiteet 14 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 14 5.1 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen 14 5.2 Vesihuollon toimintavarmuus 15 5.3 Haja-asutusalueet 15 6 SUUNNITELMAN PÄIVITYS JA TOTEUTUKSEN SEURANTA 15 B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 2 (15) Liitteet Liite 1 lähdeluettelo Piirustukset.101 Vesijohtoverkosto, Nykytilanne.102 Viemäriverkosto, Nykytilanne.103 Pohjavesialueet, Nykytilanne.201 Sipoo, vedenjakeluverkoston kehittämisehdotus.202 Sipoo, runkoviemärihankkeet.203 Vesihuollon kehittämiskohteet haja-asutusalueilla / JR / OV / OV Alkuperäinen kopio Rev. Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 3 (15) 1 JOHDANTO Vesihuoltolain (VHL 119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Kunnan tulee laatia ja ylläpitää vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, joka toimii mm. yhdyskuntasuunnittelun apuvälineenä. Vesihuoltoa on kehitettävä yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei kuitenkaan ole kuntaa tai muita tahoja sitova asiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä suunnitelma. Sipoon kunnan ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2004. Sen jälkeen on tapahtunut sellaisia oleellisia yhdyskunnan kannalta merkittäviä muutoksia, jotka edellyttävät myös vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on tehty Pöyry Environment Oy:ssä Työryhmään ovat kuuluneet Sipoon kunnasta Matti Stolp, Pekka Söyrilä, Nils Sällström, Saija Kajala ja Anu Juvonen sekä Pöyry Environment Oy:stä Jussi Ristimäki ja Terhi Renko. 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET 2.1 Kunnan ja kaavoituksen nykytila Sipoo on asukasluvultaan Itä-Uudenmaan toiseksi suurin kunta. Sipoon kunnassa asui vuoden 2009 alussa 17 840 asukasta (Tilastokeskus). Tästä noin 80 % asui taajamissa. Kunnan suurimmat taajamat asukasluvun perusteella ovat Nikkilä, Söderkulla ja Talma. Merkittävin elinkeinoala Sipoossa on palvelut, joka työllisti vuonna 2006 noin 67 % asukkaista. Toiseksi suurin ala on jalostus 29 %. Maa- ja metsätalous työllistää noin 4 % asukkaista. Sipoon maapinta-ala on noin 340 km 2, merialueiden ala noin 356 km 2 ja sisävesien ala noin 3 km 2. Kunnan kaavoitustilanne on muuttunut oleellisesti ensimmäisen kehittämissuunnitelman tekemisen jälkeen. Merkittävin muutos on Sipoon yleiskaava 2025, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 15.12.2008. Kaava käsittää koko kunnan alueen lukuun ottamatta saaristoa. Helsingin kaupungille 1.1.2009 siirtynyt alue on rajattu yleiskaavaehdotuksen ulkopuolelle. Yleiskaava mahdollistaa Sipoon väkiluvun kasvun noin 35 000 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä on merkittävin yksittäinen tekijä, mikä vaikuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Muita vireillä olevia kaavahankkeita ovat Saariston ja rannikon osayleiskaava, Boxin osayleiskaava sekä Kringelmalmin osayleiskaava. Asemakaavoitushankkeita on useita. Vireillä olevia ovat: Freeway Logistic City (Bastukärr), Itäisen jokipuiston asemakaavamuutos ja Storörenin asemakaavamuutos. Lisäksi tulossa olevia asemakaavahankkeita on vuoden 2008 kaavoituskatsauksen mukaan 13 kpl. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 4 (15) 2.2 Kunnan vesihuollon tavoitteet Sipoon yleiskaava 2025 mahdollistaa kunnan asukasmäärän kasvun 35 000 asukkaalla (yli 150 %) vuoteen 2025 mennessä. Näistä 31 000 sijoittuu taajamiin, 3 000 kyliin ja 1 000 haja-asutusalueelle. Tämä asettaa suuria haasteita myös kunnan infrastruktuurille ja sen kehittämiselle. Vesihuollon kehittämissuunnitelman yhtenä lähtökohtana on, että vesihuoltoverkostoja laajennetaan yleiskaavassa 2025 esitetyille asemakaavoitettaville alueille ja kyläalueille sitä mukaa kun ne rakentuvat. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa kehitetään lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla. Vesihuollon osalta kunnan tavoite on turvata tänä suuren kasvun aikana kaikissa tilanteissä vesihuoltoverkostojen piirissä oleville asukkaille laadukkaat ja hyvin toimivat vesihuoltopalvelut niin vanhoille kuin uusillekin asukkaille. Vesihuoltoa pyritään kehittämään siten, että yksittäiset häiriöt eivät aiheuta merkittäviä pitkäaikaisia häiriöitä veden jakelussa tai sen laadussa. Toimintavarmuuden parantamiseen pyritään kunnan rajojen sisällä tehtävien toimenpiteiden lisäksi lisäämällä yhteistyötä naapurikuntien ja niiden vesihuollosta vastaavien organisaatioiden kanssa. Koska häiriötilanteita ei kuitenkaan aina voida välttää, on tavoitteena kehittää vesihuollosta tiedottamista siten, että häiriötilanteissa ongelmista ja mahdollisesta toimenpiteistä pystytään tiedottamaan vesihuoltolaitosten asiakkaita nopeasti ja tehokkaasti. Haja-asutusalueiden osalta tavoitteena on, että kunnan alueella olevissa asutuskeskittymissä on kohtuullisin kustannuksin saatavissa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja että omien järjestelmien varassa olevilla asukkailla on saatavissa riittävästi selkeää ohjeistusta siitä millaiset vaatimukset kiinteistökohtaisilla tai useamman kiinteistön yhteisillä vesihuoltojärjestelmillä on ja mistä lisätietoa on tarvittaessa saatavissa. Yleiskaavan 2025 mukaan asemakaavoitettavien ja kyläalueiden ulkopuolelle jäävien alueiden osalta tavoitteena on, että ongelmat ratkaistaan pääosin kyläyhteisöjen oman aktiivisuuden kautta kunnan tuen ollessa lähinnä asiantuntija-apua sekä taloudellista tukea. Tavoitteena on että haja-asutusalueella asuvat kiinteistönomistajat saadaan tietoisiksi vuonna 2004 voimaan astuneesta, vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita koskevasta asetuksesta, jossa määritellään kyseisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaatimukset. Käsittely pitää olla asetuksen vaatimalla tasolla vuoteen 2014 mennessä. Jätevesien viemäröinnin ja -käsittelyn osalta kunnan tavoitteena on, että kaikki kunnan alueella syntyvät jätevedet ja jätevesilietteet, niin toiminta-alueilla kuin niiden ulkopuolellakin, käsitellään olemassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti sekä kustannustehokkaasti siten, että niistä ei aiheudu terveys- tai muuta haittaa ihmisille eikä ympäristölle. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty Sipoo 2025 strategiaan pohjautuen noudattaen Sipoon yleiskaava 2025:a ja Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategiaa (Pöyry Environment Oy 2008). B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 5 (15) 3 VESIHUOLTO TOIMINTA-ALUEILLA 3.1 Nykytila ja ennusteet 3.1.1 Organisaatio Sipoon vesilaitos on kunnan Tekniikka- ja ympäristöosastoon kuuluva nettobudjetoitu tulosyksikkö, jolla on oma kirjanpito. Vesihuoltolaitoksen toiminnassa on mukana tekninen johtaja, kunnallistekniikan päällikkö, vesihuoltoteknikko, putkimestari, työnjohtaja, 3 5 asentajaa ja kanslisti. Sipoo on osakkaana Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymässä (TSV). 3.1.2 Vedenhankinta ja jakelu Sipoon vesi- ja viemärilaitos ostaa lähes kaiken talousveden Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymältä. Pieni osa kunnan asutuksesta on liitetty naapurikuntien vesilaitosten verkostoihin, minkä takia pieniä määriä vettä ostetaan myös Helsingin Vedeltä (HKV), Vantaan Vedeltä ja Keravalta. Omia vedenottamoita ei Sipoon vesi- ja viemärilaitoksella ole. TSV:n vedenhankinta perustuu tekopohjaveden ja pohjaveden ottoon. Tekopohjaveden valmistuksessa TSV käyttää Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (PSV) kautta hankittavaa Päijänne-tunnelin vettä. Tekopohjavesi käsitellään Jäniksenlinnassa hidassuodatuksella, kalkkikivialkaloinnilla ja UV-desinfioinnilla. Rusutjärvellä käsittely tapahtuu kalkkikivialkaloinnilla ja UV-desinfioinnilla. TSV:n vedenhankintavaraus Päijänne-tunnelista on noin 570 l/s, josta Sipoon osuus on noin neljännes. Nykyisin TSV:n vedenhankintajärjestelmä käyttää Päijänne-tunnelin vettä noin 200 l/s. TSV:llä on Sipoon alueella kaksi käytössä olevaa pohjavedenottamoa: Paippinen (Pohjois-Paippisissa) ja Marjamäen laitoksen Nygårdin pohjavesikaivot. Söderkullan ottamo ei ole käytössä. Lisäksi kunnan alueella on Ingman Foodsin vedenottamo Söderkullassa (Nikukälla). Sipoossa vedenkulutus on tällä hetkellä yhteensä noin 2700 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus kokonaiskulutuksesta on noin 11 %. Vesijohtoverkoston liittymisprosentti on noin 65 % ja ominaiskulutus noin 214 l/as/d. Voimakkaan lisärakentamisen takia Sipoon vedentarpeen ennustetaan kasvavan kymmenen vuoden aikana noin 1,4-kertaiseksi ja 20 vuoden aikana yli 2,5-kertaiseksi vuoden 2007 tasosta. Sipoon vuoden 2007 vedenkulutustiedot sekä ennusteet vuodelle 2025 asti on esitetty taulukossa 3.1. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 6 (15) Taulukko 3.1. Sipoon vedenkulutustiedot vuodelta 2007 ja ennusteet vuoteen 2025 asti 2007 2017 2025 liittyjämäärä [as] 12 547 19 973 46 285 liittymisprosentti [%] 65 75 87 kokonaiskulutus 2682 3803 6840 - ostovesi TSV:ltä [m 3 /d] 2628 3464 3400 - ostovesi Helsingistä [m 3 /d] 2 300 3400 - ostovesi Vantaalta [m 3 /d] 39 27 27 - ostovesi Keravalta [m 3 /d] 12 12 12 myyty vesimäärä yhteensä (oma jakelualue) [m 3 /d] 2388 3412 6195 - ominaiskulutus * [l/as/d] 214 190 148 laskuttamaton vesi * (osuus kokonaiskulutuksesta) * sisältää laskuttamattoman ja mittaamattoman veden sekä vuodot [%] 11 11 10 3.1.3 Verkostot Sipoolla on vesijohtoverkostoa yhteensä 234 km. Verkoston keski-ikä on 14 vuotta. Vanhimmat verkosto-osat on rakennettu 50-luvulla ja ne on tehty pääosin valuraudasta. Suurin osa verkostosta on muovia. Sipoon vesitornit sijaitsevat Nikkilässä (800 m 3, rakennettu 2003) ja Söderkullassa (800 m 3, rakennettu 1991). Sipoon vesijohtoverkosto on jakautunut kolmeen eri painepiiriin. Kunnan etelä- ja keskiosa kuuluvat Sipoon omien vesitornien ylläpitämään painetasoon. Pohjoisosassa on kaksi painepiiriä, joiden painetasot ovat Järvenpään ja Keravan vesitornien vedenpintojen mukaisia. Vedenjakelun runkojohdot isoimpien taajamien välillä (Kerava-Nikkilä-Söderkulla ja Paippinen Nikkilä) omistaa TSV. Sipoon kunnan alueella on jätevesiviemäriverkostoa yhteensä noin 204 km. Verkoston keski-ikä on noin 15 vuotta Vanhimmat verkostot on rakennettu betonista. Suurin osa verkostosta on rakennettu muoviputkista. Hulevesiviemäriä Sipoon kunnan alueella on noin 18 km ja verkoston keski-ikä on 13 vuotta. Sipoon kunnan alueella oleva vesijohtoverkosto on esitetty kartassa -101 ja viemäriverkosto kartassa -102. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 7 (15) 3.1.4 Jätevesien käsittely Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt 9589 asukasta, mikä tarkoittaa noin 50 % liittymisastetta. Jätevesiä pumpataan etelässä Helsingin Veden viemäriverkostoon ja pohjoisessa Vantaan ja Keravan verkostojen kautta KUVES:n meriviemäriin. Kaikki Sipoon kunnan alueella syntyvät ja kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavat jätevedet käsitellään Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Sipoon varaus Viikinmäen jätevedenkäsittelykapasiteetista on sopimuksen mukaan 1,5 %. Jätevesimäärien ennustetaan kasvavan kymmenen vuoden aikana noin 1,3-kertaiseksi ja 18 vuoden aikana lähes kolminkertaiseksi vuoden 2007 tasosta. Jätevesiviemäriverkoston tiedot vuodelta 2007 sekä ennusteet vuoteen 2025 asti on esitetty taulukossa 3.2. Taulukko 3.2. Perustiedot Sipoon viemäriverkostosta ja jätevesimääristä vuodelta 2007sekä ennusteet vuoteen 2025 asti 2007 2017 2025 liittyjämäärä [as] 9589 20741 43128 liittymisprosentti [%] 50 % 68 % 81 % laskutettu jätevesimäärä [m 3 /d] 2794 3675 7889 pumpattu jätevesimäärä yhteensä [m 3 /d] 3638 4785 10272 - Helsingin verkostoon [m 3 /d] 2136 2338 5104 - kuntayhtymän verkostoon [m 3 /d] 1438 2383 5104 - Vantaan verkostoon [m 3 /d] 52 52 52 - Keravan verkostoon [m 3 /d] 12 12 12 laskuttamattoman jäteveden osuus koko vesimäärästä [%] 23 23 23 Jätevesilietteitä ei Sipoossa synny vesihuollon toiminta-alueilla, koska jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Viikinmäen puhdistamoon. Viikinmäessä syntyvät lietteet mädätetään. 3.2 Nykyiset toiminta-alueet Sipoon kunnassa vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin nykyiset toiminta-alueet ovat samat. Toiminta-alueet on esitetty kartoissa -101 ja -102. Ne kattavat asemakaava-alueet. Runkoverkostoja sijaitsee muuallakin. Sipoon kunnan vesihuollon toiminta-alue kattaa vain 2 % kunnan maapinta-alasta. Kunnallisen vedenjakelun piirissä on 64 % asukkaista. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 8 (15) 3.3 Ongelmat ja kehittämistarpeet 3.3.1 Organisaatio Vesihuollon organisaatiota pyritään kehittämään siten, että vesihuoltolaitoksella olisi jatkossakin riittävät resurssit ja asiantuntemus lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. 3.3.2 Vedenhankinta Sipoon vedentarve kasvaa ennustejaksolla yli 2,5-kertaiseksi. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä, jolta vesi ostetaan, toimittaa vettä myös Järvenpäähän, Keravalle ja Tuusulaan, joilla on myös erittäin kovat väestönkasvuennusteet ja siten suurta vedentarpeen kasvua. TSV:n kapasiteetti riittää toistaiseksi, mutta sen vedenjakelualueen väestömäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä 20 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa 70 % vuoteen 2040 mennessä. Tämä luo paineita vedentuotantokapasiteetin lisäämiseen. Sipoon vedenhankinnan turvaamisen kannalta erityistilanteissa olisi tarpeellista varmistaa vedensaanti myös muualta kuin TSV:n kautta. 3.3.3 Vesijohto- ja viemäriverkostot Sipoon vedenjakelujärjestelmän kapasiteetti ja toimintavarmuus ovat tällä hetkellä pääosin hyvällä tasolla [3]. Kunnan asutus on keskittynyt pääosin Nikkilän, Talman ja Söderkullan alueille sekä runkolinjojen varsille. Toimintavarmuuden ja kapasiteetin kannalta kriittisempiä vedenjakelun runkolinjoja ovat tällä hetkellä Nikkilä-Söderkullalinja ja linjat Söderkullasta länteen ja Itään. Sipoossa vedenkulutuksen kasvu kohdistuu pääosin nykyisten taajamien ympärille olemassa olevien runkolinjojen läheisyyteen. Näiden runkolinjojen kapasiteetti ei riitä tarvittavan lisäveden toimittamiseen. Tulevaisuudessa runkoverkostojen kapasiteettia tarvitaan lisää etenkin vedenjakelun turvaamiseksi Etelä-Sipoossa. Viemäröintikapasiteetti on pääosin hyvällä tasolla [3]. Pohjois- ja Keski-Sipoon alueelta jätevedet johdetaan Keravalle Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntayhtymän (KUVES) meriviemäriin ja Eteläisen Sipoon jätevedet erillistä siirtoviemäriä pitkin Helsingin Veden viemäriverkostoon. Jätevesimäärien kasvu kohdistuu kaavoituksesta johtuen samoille alueille kuin vedenkulutuksen kasvu. Runkoviemäriverkoston kapasiteettia on ennustejaksolla lisättävä ainakin Nikkilästä KUVES:n meriviemäriin ja Boxista Söderkullan kautta Helsinkiin. Yleiskaavan vahvistuttua ja kaavoitusaikataulujen selvittyä tulisi voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuva vesihuoltoverkostojen nopea laajentuminen ja runkolinjojen kapasiteettien kasvattaminen aikataulutuksineen vielä tarkistaa esimerkiksi vesihuoltoverkostojen kehittämissuunnitelmalla. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 9 (15) Vesijohto- ja viemäriverkostojen vanhimmat johto-osat tulevat saneerausikään. Vuotoja putkirikkotietojen sekä kuntoselvitysten perusteella tulisi tehdä selvitys vanhimpien verkosto-osien kunnosta ja pidemmän aikavälin esi-/yleissuunnitelma verkostosaneerauksen tarpeesta ja resurssitarpeesta aikatauluineen. 3.3.4 Jätevesien käsittely Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ei nykyisellään riitä sen sopimuskumppaneiden voimakkaasti kasvavien jätevesimäärien käsittelyyn. Puhdistamon kapasiteettia tullaankin lisäämään jonkin verran lähitulevaisuudessa ja merkittävämmin 2020-luvulla. Sipoon tulee jatkossakin olla tiiviissä yhteistyössä sopimuskumppaninsa kanssa ja informoida sitä oman alueensa jätevesitilanteen kehittymisestä. 3.4 Toimenpiteet 3.4.1 Alueellinen yhteistyö Kunta jatkaa tiivistä alueellista vesihuoltoyhteistyötä nykyisten kumppanien kanssa vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Erityistilanteisiin varaudutaan entistä paremmin mm. lisäämällä yhteistyötä Helsingin Veden kanssa. 3.4.2 Vedentuotanto Vedentuotannon kehittämistoimenpiteillä turvataan raakaveden hankinta ja riittävä tuotantokapasiteetti sekä toimintavarmuus yhdyskunnan tarpeiden ja kehittymisen mukaisesti. Sipoo tulee jatkossakin ostamaan merkittävän osan talousvedestä TSV:ltä. Keskisellä Uudellamaalla on hyvin suuret väestönkasvupaineet ja siten myös vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Vedensaannin ja jakelun toimintavarmuuden takaamiseksi Sipoo kehittää yhteistyötä Helsingin Veden kanssa. Koko kunnan ja erityisesti Etelä-Sipoon vedensaannin turvaaminen on perusteltua turvata Helsingin Veden verkon kautta. Myös maantieteellisesti ja taloudellisesti ajateltuna järjestely on järkevää, sillä Helsinkiin liitettyyn Lounais-Sipooseen ollaan rakentamassa suuria runkoyhteyksiä aivan lähivuosina. Lisäksi Helsingin vedentuotantokapasiteettia ollaan merkittävästi lisäämässä nykyisillä käsittelylaitoksilla 2010-luvulla. Kolmas vedenkäsittelylaitos rakennetaan 2030-luvulla. 3.4.3 Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille ja uudet toiminta-alueet Keskeisenä periaatteena verkostojen laajenemisessa on, että vesihuoltolaitos laajentaa omaa vesihuoltoverkostoaan (sekä vesijohto, että jätevesiviemäri) sitä mukaa kun kunta päättää uusien asemakaava-alueiden rakentamisesta. Työ tehdään yhteistyössä kunnan maankäytön ja teknisen toimialan kanssa. Hyvin toimivan ja kustannustehokkaan yhdyskuntarakenteen toteuttaminen edellyttää lisääntyvän väestön sijoittamista pääasiassa asemakaavoitetuille alueille. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 10 (15) Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan merkittävimmät lisäykset tulevat Nikkilään, Talmaan sekä Söderkullaan. Uusien asukkaiden määrät taajamittain vuoteen 2025 mennessä ovat seuraavat: Talma 7000, Nikkilä 12 000 ja Söderkulla 12 000. Toiminta-alueiden laajentamisesta päätetään erikseen. 3.4.4 Runkoverkostojen kehittäminen Vedenjakelun runkoverkostolla johdetaan talousvesi vedenkäsittelylaitokselta eri kulutusalueiden jakeluverkostoon. Runkoviemäreillä johdetaan eri kulutusalueilla syntyneet jätevedet jätevedenpuhdistamolle. Runkoverkostojärjestelmä toteutetaan siten, että sen kapasiteetti on riittävä ja että se takaa järjestelmän toimintavarmuuden myös häiriötilanteissa. Lähtökohta on runkoverkoston toimintavarmuuden kehittäminen ja riittävän kapasiteetin varmistaminen myös vesi- ja jätevesimäärän kasvun aikana. Vedenjakelu Vedenjakelun runkoverkoston kehittämiskohteista toteuttamisjärjestyksessä ensimmäinen on Nikkilän ja Etelä-Sipoon välisen vedenjakelun runkolinjan kapasiteetin lisääminen (linjan pituus noin 12 km). Vedenjakelun rinnakkaisyhteys lisää ja turvaa vedenjakelukapasiteettia TSV:n tai HKV:n vedentuotannon tai runkoverkon häiriötilanteissa. Hanke tulisi toteuttaa melko pikaisesti, mahdollisuuksien mukaan jo vuosina 2010 2015. Toinen merkittävä kehittämiskohde vedenjakelun runkoverkostossa on Sipoon vedenjakelun varmistaminen rakentamalla runkoyhteys Helsingin veden verkostoon. Linja kulkisi välillä Lounais-Sipoo-Söderkulla (pituus noin 20 km). Hankkeen toteutusaikataulu riippuu kaavoituksen etenemisestä. Todennäköisesti tarve osuu vuosille 2015 2020. Vedenjakelun runkolinjojen kehittämiskohteet on esitetty kartassa -201. Viemäröinti Viemäröinnin toimivuuden takaamiseksi lisätään runkoviemäreiden kapasiteettia kehittyviltä vedenkulutuksen painopistealueilta Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Tärkeimmät hankkeet ovat viemärilinja Nikkilästä KUVES:n viemäriin (noin 9,5 km) ja Etelä-Sipoon viemäröinti runkolinjalla Box-Söderkulla- Lounais-Sipoo (noin 20 km). Hankkeet toteutetaan vuosina 2010...2020. Jätevesiviemäröinnin runkolinjojen kehittämiskohteet on esitetty kartassa - 202. 3.4.5 Verkostojen saneeraus Verkostojen saneerausinvestoinneilla varmistetaan vedenjakelun ja viemäröinnin palvelutaso ja toimintavarmuus sekä vesihuolto-omaisuuden arvon säilyminen. Noin 80 % vesihuoltolaitosten omaisuudesta on verkosto-omaisuutta. Siksi verkostojen saneeraus on vesihuoltolaitoksen talouden kannalta olennainen kysymys. Saneerauksen B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 11 (15) on varattava oikeat resurssit oikeaan aikaan, jotta kustannukset ja palvelutaso voidaan pitää oikealla tasolla. Vanhin osa Sipoon verkostoista on rakennettu 1950-1970-luvuilla ja osa niistä vaatii nyt saneerausta. Saneeraustarve tulee kasvamaan lähivuosina. Vanhimmat verkostot ovat Nikkilässä. Verkostojen saneerausta on tarkemmin selvitetty Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategian yhteydessä. 3.4.6 Jäteveden käsittely Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia tullaan lisäämään jonkin verran 2010-luvulla ja vielä huomattavasti lisää 2020-luvulla, jolloin kapasiteetti riittää sopimuskumppaneiden jätevesien puhdistukseen. Sipoo vastaa jatkossakin sopimusten mukaisilta osin Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemärin ja Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneerausinvestoinneista. 3.4.7 Tiedotus Vesihuollon tiedotusta kehitetään niin, että häiriötilanteissa vesihuoltolaitosten asiakkaita pystytään tiedottamaan nopeasti ja tehokkaasti. Erityistilanteiden varalle on laadittu tiedotusohje. 3.4.8 Investoinnit Vesihuollon kehittämiskohteiden aiheuttamat investoinnit ovat merkittäviä. Investointien suuruutta on arvioitu Pääkaupunkiseudun Vesihuollon kehittämisstrategian yhteydessä tehdyssä Sipoon Vesihuollon investointistrategiassa [3]. Taulukossa 3.3 on esitetty vesihuollon toiminta-alueiden tarpeiden mukaan tehtävät kokonaisinvestoinnit vuosina 2010 2020. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 12 (15) Taulukko 3.3. Vesihuoltoverkostojen kokonaisinvestoinnit 2010 2025 [3] Verkostojen laajeneminen Laajentuminen kaava-alueille 32 Laajentaminen haja-asutusalueille 4,8 [MEUR] [%] Yhteensä 37 50 % Runkoverkostot Runkovesijohtojen toimintavarmuuden ja kapasiteetin turvaaminen 6,9 Runkoviemärien toimintavarmuuden ja kapasiteetin turvaaminen 15 Yhteensä 22 30 % Verkostojen saneeraus Vesijohtoverkosto 1,4 Viemäriverkosto (jätevesi- ja hulevesiverkosto) 7,5 Yhteensä 8,9 12 % Verkostot yhteensä 67 92 % Vedentuotanto TSV:n vesilaitosten saneeraus ja kapasiteetin lisäys * 2,3 Laitesaneeraus: ylävesisäiliöt ja paineenkorotuspumppaamot 0,15 Yhteensä 2,5 3,3 % Jäteveden puhdistus Jätevedenpuhdistamoiden saneeraus 0,3 Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetin lis./prosessimuutokset 0,3 Laitesaneeraukset 3 Yhteensä 3,6 4,9 % Laitokset Yhteensä 6,1 8,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 74 100 % * Sipoon osuus (n 12 %) TSV:n investoinneista, joiden on oletettu olevan noin 1 M /a Investointeihin ei ole sisällytetty: - mahdollisia tulevia osuuksia Helsingin puhdasvesilaitosten laajennus- ja saneerausinvestoinneista, jos Etelä-Sipoon vedenhankinta toteutetaan Helsingistä B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 13 (15) 4 TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4.1 Nykytila ja kehittämistarpeet Haja-asutusalueiden vesihuolto on tällä hetkellä hoidettu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisilla järjestelmillä. Talousvesi hankitaan omista pora- tai rengaskaivoista ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisilla järjestelmillä, joiden toimintatapa ja toimivuus vaihtelevat. Sipoon kunnan väestöstä vuonna 2007 noin 6 700 asukasta asui vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja noin 9700 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella. Sipoon väestöntiheyskartta, johon on merkattu myös pohjavesialueet ja viemäriverkosto, on esitetty kartalla.103. Sipoon kunnan alueella toimii yksi yksityinen vesiosuuskunta. Talman alueen Ollinmäen vesiosuuskuntaan kuuluu noin 10 kiinteistöä ja se on liittynyt kunnan vesijohtoverkostoon. Sipoossa terveystoimen tekemien yksityiskaivojen veden laatutarkkailujen perusteella yleisimmät terveydelle haitalliset ongelmat kaivovesissä olivat arseeni ja/tai radon, kloridit, mikrobit tai fluoridi. Radonin osalta ongelmallisimmat alueet ovat Paippisten, Linnanpellon ja Kalkkirannan alueilla. Rautaa on paikoin kaivovesissä liikaa. Lisäksi kaivoveden riittävyyden kanssa on Sipoossa ollut kuivina kesinä ongelmia. Ongelmaalueet ovat jakautuneet kunnan alueelle melko tasaisesti. Mitään yksittäisiä isoja ongelma-alueita ei ole. Kunnan tiedossa ei ole alueita, joilta olisi tullut merkittävästi valituksia hajaasutusalueilla puutteellisesti käsitellyistä jätevesistä aiheutuvista haitoista. Sipoossa on kaksi saostus- ja umpikaivolietteen vastaanottoasemaa: Söderkullassa ja Vaahteranmäen alueella. Lietteet johdetaan viemäriverkoston kautta Viikinmäkeen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä on kesällä 2003 annettu valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Siinä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle asetettiin tiukat raja-arvot. Asetus tuli voimaan 1.1.2004 ja siihen liittyi vanhoja kiinteistöjä koskeva määräaika 10 vuotta. Määräaika täyttyy vuoden 2013 lopussa. Haja-asutusalueilla asuvien kuntalaisten mielenkiinto ja aktiivisuus viemäriverkoston laajennushankkeita kohtaan tulee lisääntymään. 4.2 Tarvealueet Sipoon kunnan haja-asutusalueilla on useita kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet toteutuksen tavoiteaikatauluineen on esitetty kartalla.204. Kohteiden kiireellisyysluokat on määritelty seuraavin perustein. Mikäli alue on tärkeällä pohjavesialueella, vesistöjen läheisyydessä tai alueen kaivovedet ovat huonolaatuisia, on kohde ensimmäisessä kiireellisyysluokassa. Jos kohde on lähellä nykyistä verkostoa ja sen toteutus pystytään tekemään kustannustehokkaasti (potentiaalisten liittyjien B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 14 (15) määrää suhteessa rakennettavan verkoston pituuteen on suuri) on kohde toisessa kiireellisyysluokassa. Kolmanteen luokkaan jäävät kohteet, joissa suurehkon asukasjoukon tarve on olemassa, mutta jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja. 4.3 Toimenpiteet Koska kunnan voimavarat keskitetään uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen, ei kunnan resurssit riitä verkostojen merkittävään laajentamiseen hajaasutusalueille. Kappaleessa 4.2 esille otetuilla tarvealueilla saattaa olla tarvetta järjestää keskitetty vesihuolto esimerkiksi suuren asukasjoukon, terveydellisten tai ympäristöllisten seikkojen takia. Jos kaavoittaminen syystä tai toisesta ei nopealla aikataululla ole mahdollista voi kunta tällöin kannustaa vesiosuuskunnan perustamiseen esimerkiksi taloudellisesti ja/tai asiantuntija-apua antaen. Tätä varten olisi hyödyllistä kehittää yksinkertainen malli miten vesiosuuskuntien muodostamiseen rohkaistaan ja mitä tällaiseen prosessiin lähteminen edellyttää kyläyhteisöltä. Erityistapauksissa voi kunta resurssien mukaan myös rakennuttaa verkostoja hajaasutusalueille. Tekniikka- ja ympäristöosasto lisää tiedotusta haja-asutusalueiden jätevesihuollon määräyksistä. Tiedotuksessa käytetään hyväksi kunnan internet-sivuja sekä ympäristöhallinnon tiedotteita ja ohjeita. Myös Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys ry on tiedottanut ja tiedottaa aktiivisesti haja-asutusalueiden jätevesiasioista. Rakennusvalvonnalla on rekisteri, johon on viety tietoja haja-asutusalueilla toteutetuista jätevesijärjestelmistä. Rekisteriä päivitetään mm. tarkastusten ja ilmoitusten kautta saatujen tietojen perusteella. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen lähtökohta on ollut noudattaa Sipoon yleiskaava 2025. Yhdyskuntarakenteen hallittuun kehittämiseen pyritään sillä, että maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelu etenee samanaikaisesti jo yleiskaava-tasolta alkaen. Tavoitteena on, että uusien alueiden kunnallistekniikan suunnittelu aloitetaan riittävällä tarkkuudella jo kaavoitusvaiheessa, jolloin todennäköisemmin vältytään isommilta yllätyksiltä myöhemmässä vaiheessa. Tehokkaasti toteutetut ja laadukkaat vesihuoltopalvelut ja siitä aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus on perusedellytys houkuttelevalle asuinalueelle. Hyvällä ja riittävän aikaisin aloitetulla suunnittelulla voidaan edesauttaa tähän tavoitetilaan päätymistä. Vesihuoltopalveluiden laajentaminen toteutuu pääosin kaavoituksen ja uudisrakentamisen laajenemisen yhteydessä. Näin noudatetaan kunnan strategiaa B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Sivu 15 (15) kustannustehokkaasta infran rakentamisesta. Muuta laajentamista tehdään lähinnä erityistapauksissa, mistä on tarkemmin kerrottu kappaleessa 5.3. 5.2 Vesihuollon toimintavarmuus Sipoon kunnan pitkät perinteet yhteistyöstä naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa ovat taanneet toimivat palvelut tähän asti. Tätä yhteistyötä on tarkoitus entisestään syventää tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelman päivityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteutuessa vedensaannin ja jakelun toimintavarmuus Sipoossa paranee oleellisesti. 5.3 Haja-asutusalueet Tällä kehittämissuunnitelmalla vesihuoltopalveluiden laajentamisen resurssit kohdistetaan pääosin maankäytön suunnittelussa osoitettuihin kohteisiin. Vesihuoltopalveluita pyritään kuitenkin järjestämään myös sellaisille jo rakentuneille alueille, joissa se on jonkin erityisen syyn takia tarpeellista painottaen kuitenkin kyläyhteisön omaa aktiivisuutta. Haja-asutusalueiden vesihuoltorakentamisen investointitaso osalta pysyy suurin piirtein ennallaan. 6 SUUNNITELMAN PÄIVITYS JA TOTEUTUKSEN SEURANTA Sipoon kunnassa vesihuollon kehittämissuunnitelman ylläpitämisestä vastaa Tekniikkaja ympäristöosasto. Se myös valvoo vesihuollon kehittämissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, voidaan päivitys tehdä myös muulloin. Kehittämissuunnitelman päivittämisestä olisi hyvä tiedottaa kunnan tiedotuskanavien kautta. Seuraava päivitys on ajankohtainen viimeistään vuonna 2013. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
Liite 1 Sivu 1 (1) LÄHDELUETTELO [1] Sipoon kunta, 2008. Sipoon yleiskaavaselostus-ehdotus 26.2.2008 [2] Sipoon kunta, 2008. Sipoo 2025-strategia [3] Pöyry Environment Oy, 2008. Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategia, Vesihuollon investointistrategia ja -ohjelma [4] Sipoon kunta, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2004. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.9.2004 [5] Tuusulan seudun vesilaitos, 2008, Investoinnit 2009-2011 [6] Oiva, Ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Pohjavesialueet B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc