Hiilineutraali Tampere 2050 Ilmasto- ja energiatiekartan taustatietoa
Sisällys Päästötavoitteet Tampereella ja kaupunkiseudulla s. 3 Mikä ilmasto- ja energiatiekartta? s. 5 Päästöjen nykytila ja kehitys Tampereella s. 7 Seudullisen ilmastostrategian arviointi s. 12 Energia Tampereella s. 15 Liikenne ja liikkuminen s. 27 Jätehuollon päästökehitys s. 30 Maankäyttö ja hiilinielut s. 31 Kotitalouksien kulutus s. 32 Lähteet s. 34 2
Tampereen kaupunkiseudun päästötavoitteet Lähtökohtana EU-direktiivit, hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ja valtakunnalliset linjaukset Seudulla oma ilmastostrategia, kuntien energiatehokkuustyö, rakennesuunnitelmaja MAL-työ Ilmastostrategian vision mukaan Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kokonaispäästöihin 30 % vähennys vuoteen 2030 mennessä 1990 tasosta per asukas 40 % vähennys CO2-päästöihin vuoteen 2030 mennessä Seudullinen ilmastostrategia 3
Tampereen päästötavoitteet EU Covenant of Mayors Tampereen kaupunkistrategia Tampereen ympäristöpolitiikka 20 % vähennys CO2- päästöihin vuoteen 2020 mennessä 2005 tasosta 40 % vähennys CO2- päästöihin vuoteen 2025 mennessä 1990 tasosta Hiilineutraali Tampere* vuoteen 2050 mennessä *Tampere vähentää hiilidioksidipäästöjään 80 % vuoteen 2050 mennessä ja sitoo loput 20 % kasvillisuuteen 4
Ilmasto- ja energiatiekartta Askelmerkit hiilineutraaliuden saavuttamiseksi 2050 Välitavoitteet 2020, 2025, 2030 ja 2040 Toimenpiteiden vaikutusten arviointimalli Luodaan yhdessä sidosryhmien kanssa Tuloksena interaktiivinen infografiikka Toimenpiteet yhdessä ilmastokumppanien kanssa Uusien konseptien ja liiketoiminnan luominen Tiedon avoimuus Kaupungin roolin määrittäminen Valmis tiekartta Tiekartan valmistelu Toimenpideehdotukset Välitavoitteet 2020, 2025, 2030 ja 2040 Nykytila Päätös toimenpiteen toteutuksesta Vaikutusten arviointi Toimenpiteiden vaikutusten arviointimalli Visio 2050 Taustaselvitykset 5
Ilmasto- ja energiatiekartta Energiankulutus Asuminen, liikenne, yritystoiminta, infra, maatalous, materiaalien kierto Energiatehokkuus Rakentaminen, kulutuskäyttäytyminen, palvelut, teolliset prosessit, liikennevälineet Energiapalvelut Lämpö, voima, tietojenkäsittely, valo, liike 6
CO2-päästöjakauma Tampereella Päästöjakauma 2014 0% 10% 20% 30% 40% Rakennusten lämmitys Liikenteen päästöt Sähkönkulutus Teollisuus ja työkoneet Jätehuollon päästöt Maatalouden päästöt Lähde: CO2-raportti, Benviroc Oy, 2016 7
t CO 2 -ekv/asukas kt CO 2 -ekv Kokonaispäästöjen kehitys Tampereella* 8,0 7,0 1600,0 1400,0 Muutos kokonaispäästöissä 1990-2014 6,0 1200,0 5,0 1000,0-18,9 % 4,0 800,0 3,0 600,0 2,0 400,0 Muutos per asukas 1,0 200,0 0,0 1990 2010 2011 2012 2013 2014 0,0-37,7 % Päästöt yhteensä 1323,8 1406,4 1206,4 1122,9 1118,9 1073,0 Päästöt asukasta kohden 7,7 6,6 5,6 5,2 5,1 4,8 * Dataa ei ole lämpötilakorjattu Lähde: CO2-raportti, Benviroc Oy, 2016 8
Järvenpää Kerava Raahe Helsinki --> Tampere Rauma Pornainen Joensuu Tuusula Espoo Vaasa Oulu Riihimäki Turku Kirkkonummi Lieto Vantaa Lappeenranta Imatra Jyväskylä Nurmijärvi Lahti Kotka Varkaus Pirkkala Kauniainen Kuopio Ylöjärvi Mikkeli Hyvinkää Kaarina Kemi Naantali Hämeenlinna Vihti Kouvola Raisio Kangasala Kokkola Kemiönsaari Hollola Hausjärvi Äänekoski Suomussalmi Uusikaupunki Karkkila Forssa Nastola Sipoo Ylivieska Seinäjoki Ilomantsi Suonenjoki Janakkala Salo Hämeenkyrö Mynämäki Sastamala Padasjoki Orimattila Mäntsälä Kärkölä Lapua Iitti Laitila Loviisa Jokioinen Hankasalmi Alavus Ikaalinen Kuhmoinen Eurajoki Ilmajoki Somero Loimaa Kurikka Hämeenkoski Punkalaidun Kuortane Kokonaispäästöjen vertailu eri kuntien kesken 14 12 Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2014 ilman teollisuutta (t CO2-ekv/asukas) Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto 10 8 6 4 2 0 9 Lähde: CO2-raportti, Benviroc Oy, 2016
Tampereen kokonaispäästöjen kehitys Oletus: raportoidut ilmasto- ja energiatehokkuustoimet toteutuvat Kokonaispäästöjen muutos vuosina 2005-2030 -50 % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Avoin yhtiö Tietotakomo, 2016 10
Päästöjen kehitys per asukas Oletus: raportoidut ilmasto- ja energiatehokkuustoimet toteutuvat Muutos asukasta kohti 2005 2020-34 % Muutos asukasta kohti 2005-2030 -64 % 11 Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Avoin yhtiö Tietotakomo, 2016
Seudullisen ilmastostrategian arviointi Tampereen kaupunkiseutu näyttäisi saavuttavan ilmastostrategian tavoitteet Suuri osa päästövähennyksistä johtuu lainsäädännön, teknologian, markkinoiden, sähköntuotannon ja asenteiden muutoksen kaltaisista ulkoisista tekijöistä (päästöihin vaikuttava päätös kuluttamisesta tai kuluttamatta jättämisestä tehdään kuitenkin lopulta paikallisesti) Selvästi vaikuttavin paikallinen päästövähennystoimenpide on uusiutuvien energialähteiden käytön kasvu energiantuotannossa Olennaisimmat kuntien omat toimenpiteet liittyvät eheämpään maanka ytto ön (vaikutukset na kyva t hitaasti pitka lla aikava lilla, mutta rakenteellisesti lukkiuttavia) ja kesta viin liikenneratkaisuihin Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Avoin yhtiö Tietotakomo, 2016 12
Seudulliset onnistumiset ja haasteet Ilmastostrategian onnistumiset liittyvät paikalliseen energiantuotantoon maankäyttöön ka velyyn ja pyo ra ilyyn seka varauksin joukkoliikenteeseen kuntien omaan energiatehokkuustyoḧön seututason rakennesuunnitelmaan ja MAL-tyoḧön Parantamisen varaa on kuntien rakentamisessa neuvontatyo n panostuksessa. kestävämpien hankintojen kehitta misessä elinkeinopuolen uskottavammassa ilmastopainotuksessa Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Avoin yhtiö Tietotakomo, 2016 13
Ilmastostrategian parantamisehdotukset Ilmastostrategia tarvitsee päivitystä Päästöjen vähennystavoitteita on tiukennettava Visioita ja tavoitteita on selkiytettävä ja uudistettava kuntalähtöisesti Strategian toimintaohjelma on laadittava ja jalkautettava paremmin kunnissa Päivitettävät strategian toimenpiteet on määriteltävä siten, että ne ovat nykyistä selkeämpiä, mittavampia ja vastuutetumpia Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Avoin yhtiö Tietotakomo, 2016 14
Energiatase Tampereella Muutos kokonaispäästöissä 1990-2014 -18,9 %* Lähde: Uusiutuvan energian kuntakatselmus, Ramboll Finland Oy, 2016 15
Sähkönkulutuksen jakautuminen Tampereella Teollisuus sähkönkäyttö 19 % Asuminen ja maatalous 22 % Kiinteistökohtainen lämmitys 14 % Palvelut ja rakentaminen 45 % Lähde: Energiateollisuus ry, 2014 lukemat 16
Rakennusten kerrosala (m2) lämmitystavan mukaan Lähde: Tilastokeskus, 2014 lukemat 14000000 12000000 10000000 8000000 6000000 4000000 2000000 0 Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Puu, turve Maalämpö Muu, tuntematon 17
18 Lähde: Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa, TTY, 2011
Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinta HRV = Hervannan hakelämpölaitos NSL2 = Naistenlahden kakkosyksikkö Uusiutuva energia 1990 1,4 % Uusiutuva energia 2016 43,4 % Lähde: Tampereen Sähkölaitoksen vuosiraportti 2015 19
Lähde: Tampereen Sähkölaitos, 2016 Muutos kokonaispäästöissä 1990-2014 -19 %* Muutos per asukas -38 %* 20 11.8.2016 Janne Laurila & Emilia Olkanen
Lähde: Tampereen Sähkölaitos 21 15.9.2016
Lähde: Tampereen Sähkölaitos 22 10.5.2016
Uusiutuvan energian potentiaali Tampereella* * Ei sisällä teknis-taloudellista tarkastelua Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Jätepolttoaineet Biokaasu Peltobiomassat Puupolttoaineet 0 500 1000 1500 2000 2500 Muutos kokonaispäästöissä 1990-2014 -19 %* Käyttämätön potentiaali (GWh) Käyttö/tuotanto 2014 (GWh) Muutos per asukas Huom. Aurinkoenergian osalta on tässä -38 tarkasteltu vain %* potentiaalin määrää, ei hyödynnettävyyttä Lähde: Uusiutuvan energian kuntakatselmus, Ramboll Finland Oy, 2016 23
Tampereelle ehdotetut uusiutuvan energian lisäystoimet Muutos kokonaispäästöissä 1990-2014 -19 %* Muutos per asukas -38 %* Lähde: Uusiutuvan energian kuntakatselmus, Ramboll Finland Oy, 2016 24
Energian huomioiminen suunnittelussa Uusiutuva energia Energiatehokkuus ml. kaukolämpö Potentiaalitarkastelut koko kaupungin osalta sekä mahdollistaminen suunnittelun yhteydessä Uusiutuvan energian kuntakatselmus Alueellisesti Tampereella tärkeimmät ovat aurinkoenergia ja maalämpö Alueelliset uusiutuvaan perustuvat (hybridi)lämmitysjärjestelmät Haasteena Kustannusten arviointi pitkälle tulevaisuuteen Toteutukseen sitoutuvan toimijan löytyminen Pilotointi Lupakäytännöt, neuvonta Kaikki infra suunnittelun lähtökohtana Olemassa olevan infran hyödyntäminen eli täydennysrakentaminen Painottuu energiajärjestelmän ja liikenteen optimointiin sekä rakentamisvaiheeseen Vaatii laajan yhteistyön, haasteena osaaminen ja tiedon saatavuus Avainasemassa erilaisten kiinteistöjen korjausrakentaminen, hankkeita TARMO+ EU-GUGLE COMBI 25
Tekninen infra kaavoituksen lähtökohtana 90 % väestöstä asuu kaukolämpöverkon alueella. Onko kaukolämmön rakentaminen energia- ja kustannustehokasta uudelle alueelle? Mitä ovat vaihtoehdot ja mitä vaihtoehtoisia toimijoita?
Kulkutapaosuuksien kehittyminen Tampereen kaupunkiseudulla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus, 2012 27
Tampereen kulkutapajakauma Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus, 2012 28
Tampereen kulkutapajakauma eripituisilla matkoilla Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus, 2012 29
kt CO 2 -ekv Jätehuollon päästöjen kehitys Tampereella 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kiinteä jäte Jätevesi Yhteensä 1990 81,2 6,7 87,9 2010 53,7 4,2 57,9 2011 55,5 4,9 60,4 2012 65,9 5,5 71,4 2013 70,9 6,1 77,0 2014 69,4 5,9 75,4 2015* 69,4 5,9 75,4 Lähde: CO2-raportti, Benviroc Oy, 2016 30
Maankäyttö ja hiilinielut* Lähteet punaisella ja nielut vihreällä kasvihuonekaasuista CO2-ekvivalentteina Tampereella Lisäksi huomioitava maankäytön ja hiilinielujen vaikutukset Karkea tieto tällä hetkellä Kuntien hiilitasepalvelussa * Karkea tarkastelu, lähteissä väärää Lähde: Kuntien hiilitasepalvelu, Suomen ympäristökeskus SYKE, 2016 31
Kotitalouksien kulutus -17,7 %* -36,6 %*Kuva: Ilmastodieetti, Suomen ympäristökeskus SYKE (Perustuu ENVIMATtutkimukseen 2009) 32
Alueelliset hiilijalanjäljet (t CO2-ekv.) kulutuskategorioittain ja yksityinen kulutus ( ) -17,7 %* -36,6 %*Lähde: Hiilikulutus ja - johtaminen Tampereella, 2011 33
Lähteitä ja lisätietoa* [1] Covenant of Mayors, Pormestarien yleiskokous [2] Tampereen kaupunkistrategia 2025 [3] Tampereen kestävän energiankäytön ohjelma [4] Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 [5] Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 [6] Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa [7] Tampereen Sähkölaitoksen vuosiraportti 2015 [8] Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 [9] Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla [10] Hiilikulutus ja johtaminen Tampereella 2011 * Kaikkia vuoden 2016 lähteitä ei vielä julkaistu 34