PÄÄTÖS Nro 87/08/1 Dnrot ISY-2007-Y-174 ISY-2007-Y-280 Annettu julkipanon jälkeen 9.6.2008 HAKIJAT 1) Pohjois-Savon TE-keskus 2) Savon Voima Myynti Oy ASIAT 1) Sorsakosken Alakosken voimalaitoksen ja padon rakentamislupaan kuuluvan kalaporrasvelvoitteen tarkistaminen, Leppävirta 2) Sorsakosken Alakosken voimalaitoksen ja padon rakentamislupaan kuuluvan kalaporrasvelvoitteen poistaminen, Leppävirta HAKEMUKSET Pohjois-Savon TE-keskus on ympäristölupavirastoon 10.7.2007 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt vesistötoimikunnan 9.6.1938 antaman päätöksen kalatalousvelvoitteen tarkistamista. Savon Voima Myynti on ympäristölupavirastoon 20.12.2007 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt vesistötoimikunnan 9.6.1938 antaman päätöksen kalatalousvelvoitteen poistamista. Vesistötoimikunnan 9.6.1938 antaman päätöksen lupaehdon 1) mukaisesti Sorsakosken Alakosken voimalaitoksen patoon on tullut rakentaa 0,50 m leveä kalaporrasaukko kynnyskorkeudella 89,20 m ja sen alapuolelle lupaehdon 5) mukaisesti maataloushallituksen hyväksymien piirustusten mukainen kalaporras. Kalaporrasta ei kuitenkaan ole koskaan rakennettu ja kalaporrasaukko on suljettu betonoimalla. Alakosken yläpuolella 600 metrin päässä on kalan kulun estävä Yläkosken voimalaitospato, jonka rakentaminen on tapahtunut alun perin Ruotsin kuninkaallisen kamarija kauppakollegion 10.10.1787 myöntämän luvan perusteella, ja jonka rakentamiseen ei ole liittynyt kalankulkua turvaavaa velvoitetta.
2 Vesistön yleiskuvaus Ympäristöhallinnon käytössä olevista yleisistä tietoaineistoista ilmenee, että Sorsakoski kuuluu Sorsaveden valuma-alueeseen (04.26), jonka pinta-ala on yhteensä 600 km 2 ja järvisyys 20,5 %. Sorsakoskessa on Yläkosken ja Alakosken voimalaitokset, joiden yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala Sorsaveden luusuassa on noin 455 km 2 ja järvisyys 23,4 %. Sorsakosken voimalaitospatojen välissä on noin 4 hehtaarin suuruinen patoallas, Välimeri. Sorsakosken kautta laskevat Sorsaveden alueen lisäksi Kutunjoen, Jylängin, Litmasenjoen, Kuvansin ja Suontjoen valuma-alueiden vedet. Sorsakoskesta vedet virtaavat Osmajärven, Osmajoen, Ruokojärven, Mulan ja Kuvansijoen kautta Haukiveden pohjoisosaan. Pohjois-Savon TE-keskuksen hakemus Pohjois-Savon TE-keskus on pyytänyt vesistötoimikunnan päätöksen 9.6.1938 tarkistamista niin, että lupaehdon 5) mukainen kalatalousvelvoite (kalaporras) muutetaan kalatien rakentamis- ja ylläpitokustannuksia vastaavan suuruiseksi vuotuiseksi 18 200 euron kalatalousmaksuksi. Maksu tulee käyttää voimalaitoksen rakentamisen aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Sorsaveden reitti on ollut järvitaimenen luontaista esiintymisaluetta, vaikka yksityiskohtaisia tietoja sen lisääntymisalueista ja saaliista on olemassa niukasti. Tiedetään kuitenkin, että vielä 1900-luvun alussa padon yläpuolisesta Sorsavedestä ja alapuolisesta Osmajärvestä on saatu saaliiksi lohikaloja. Sorsakosken ylä- ja alakoski ovat olleet järvitaimenen todennäköisiä lisääntymispaikkoja joidenkin muiden koskien ohella. Lohikalojen esiintymiseen viittaa sekin, että aikanaan niiden vaelluksen mahdollistamiseksi on annettu kalaporrasvelvoite. Alakosken ja Yläkosken merkityksestä kalastuspaikkana ei ole säilynyt tietoa. Rakennettu pato on tuhonnut järvitaimenen ja muiden virtakutuisten lajien lisääntymisalueen, estänyt niiden vaelluksen yläpuoliseen järveen ja siihen laskeviin jokiin ja vienyt kalastusmahdollisuuden koskessa. Kalojen elinolosuhteet vedenlaadun osalta ovat säilyneet edelleen lohikalojen kannalta hyvinä. Olosuhteiden säilyminen vaelluskaloille kelvollisena merkitsee sitä, että kalaporrasvelvoite on edelleen ajankohtainen. Velvoitteen täytäntöönpanon ongelmana on
3 kuitenkin se, että Alakosken yläpuolella muutaman sadan metrin päässä on kalan kulun estävä Yläkosken voimalaitospato, jonka rakentamiseen ei ole liittynyt kalankulkua turvaavaa velvoitetta. Kalaporrasvelvoite voitaisiin muuttaa istutusvelvoitteeksi tai kalatalousmaksuksi. Kalatalousmaksu on joustava ja maksuvaroja voitaisiin tarvittaessa käyttää istutusten ohella myös muihin haittaa kompensoiviin toimiin. Vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentin mukaan kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta voidaan tarkistaa, jos velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa sen toteuttamiskustannuksia merkittävästi lisäämättä. TE-keskuksen esitys kalatalousmaksun määräksi on perustunut kalatien rakentamiskustannuksiin, joiden arvioimiseksi hakija on teettänyt hakemukseen liitetyn kalatien rakentamista koskevan esisuunnitelman kustannusarvioineen. Kalatien rakentamiskustannusten (sis. alv 22 %), korkotason, kuoletusajan, portaan ylläpitokustannusten ja energian arvon menetyksen perusteella kalatalousmaksun vuotuiseksi suuruudeksi on saatu hakemuksen liitteenä 2 olevan kustannuserittelyn mukaisesti joko 18 236 euroa tai 20 180 euroa riippuen sähkön hinnasta. TE-keskuksen esittämä kalatalousmaksu on kompensaatio kalojen vaelluksen estymisestä, joten siihen ei sisälly menetetyn poikastuotannon arvon kompensaatiota. TE-keskus on lausunut, että 18 200 euron suuruinen kalatalousmaksu on riittävä nousuesteen aiheuttaman kalataloushaitan kompensoimiseksi, eikä velvoitteen arvo ole olemassa olevaa kalaporrasvelvoitetta suurempi. Savon Voima Myynti Oy:n hakemus Savon Voima Myynti Oy on pyytänyt vesistötoimikunnan päätöksen 9.6.1938 muuttamista niin, että luvasta poistetaan lupaehdon 5) mukainen kalaportaan rakentamisvelvoite ja lupa muilta osin pidetään ennallaan. Alakosken voimalaitosluvan kalaporrasvelvoitteelle ei ole ollut lupaa myönnettäessäkään kalataloudellisia perusteita, koska kalan nousu oli jo vuosikymmeniä ollut estynyt Yläkosken voimalaitospadon ohi Sorsaveteen. Kalaporrasvelvoite onkin ilmeisesti
4 määrätty vain tuolloisen käytännön mukaan sen merkitystä tai tarpeellisuutta tutkimatta. Viranomaisetkaan eivät ole vaatineet kalaportaan rakentamista, eikä voimalaitosten tuolloinen omistaja ole ryhtynyt enempiin toimenpiteisiin asiassa. Kalaportaan rakentamatta jättämisellä ei ole aiheutettu mitään kalataloudellista vahinkoa. HAKEMUSTEN KÄSITTELY Pohjois-Savon TE-keskuksen hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 18.10.2007. Savon Voima Myynti Oy:n hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 5.3.2008. MUISTUTUKSET 1) Pohjois-Savon ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemusten johdosta. 2) Savon Voima Myynti Oy on esittänyt Pohjois-Savon TE-keskuksen hakemuksen johdosta muistutuksen ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Kalatalousvelvoitteen muuttamiseen TE-keskuksen esittämällä tavalla ei ole vesioikeudellisia eikä kalataloudellisia perusteita. Mikäli hakemus vastoin muistuttajan kantaa hyväksytään, on kalatalousmaksun suuruudeksi määrättävä enintään 500 euroa vuodessa. TE-keskus ei ole esittänyt hakemuksensa tueksi riittäviä perusteita, eikä koko kalatalousvelvoitteen olemassa ololle ole perusteita. Vesilain 2 luvun 22 :ään vuonna 1987 tehdyn muutoksen osalta on hallituksen esityksessä 266/84 todettu, ettei ehdotuksen tavoitteena ole ollut jo annettuihin lupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden yleisen tarkistamisen käynnistäminen, vaan tarkoituksena on ollut mahdollistaa nykyistä helpommin epätarkoituksenmukaiseksi osoittautuneiden kalanhoitovelvoitteiden ja maksujen muuttaminen vastaamaan muuttuneita oloja. Lakia muutettiin vielä 1994 niin, että kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta voidaan
tarkistaa, jos velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa sen toteuttamiskustannuksia merkittävästi lisäämättä. 5 Kalataloudelliset olosuhteet eivät ole 1930-luvun jälkeen muuttuneet. Jo Alakosken voimalaitoksen rakentamisen aikaan kaloilla ei ole ollut mahdollisuuksia nousta Yläkosken yläpuoliseen vesistöön, ja kalaportaan rakentaminen Alakosken voimalaitokseen olisi mahdollistanut kalan nousun vain voimalaitosten välissä olevalle vesialueelle, Välimereen. Kalatalousviranomaisetkaan eivät ole kuluneiden 70 vuoden aikana katsoneet kalaportaan rakentamista perustelluksi. Luvan haltija ei ole osallistunut TE-keskuksen hakemukseen liittyvän Alakosken voimalaitoksen kalatien esisuunnitelman laatimiseen. Esitettyä kalaporrasratkaisua ei voitaisi käytännössä toteuttaa. TE-keskuksen vaatimuksen perusteena oleva kustannuslaskelma on laadittu käyttäen liian suurta rakentamiskustannusta. Kustannuksiin on lisätty alv 22 %, mikä ei muodostuisi luvan haltijalle kustannukseksi. Kalaportaaseen johdettavaa vesimäärää vastaava tuotto on arvioitu liian suureksi. Voimassa oleva lupa ei velvoita juoksuttamaan vettä kalatiehen. TE-keskuksen esittämä kalatalousmaksu 18 200 euroa vuodessa on suhteettoman suuri verrattuna useiden muiden voimalaitosten vastaaviin kalatalousmaksua koskeviin ratkaisuihin. Hakemukseen ei ole liitetty mitään kalataloudellista selvitystä tai tutkimuksia kalastosta, kalansaaliista tai kalan noususta voimalaitosten vaikutusalueilla, jotka vesioikeudellisiin hakemusasioihin yleensä on liitettävä. 3) Pohjois-Savon TE-keskus on esittänyt Savon Voima Myynti Oy:n hakemuksen johdosta muistutuksen ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Sorsakosken Alakosken ja Yläkosken voimalaitospadot ovat estäneet kalojen nousun vesistöreitillä. Virtakutuisten kalojen kutualue Sorsakoskella on tuhottu. Rakentamisesta on aiheutunut haittaa kalakannoille, erityisesti järvitaimenen kannalle, ja kalastukselle koko vesistöreitillä. Kalastusmahdollisuus koskessa on menetetty. Yleiselle kalatalousedulle patojen rakentamisella aiheutettu haitta on erittäin suuri. Haitta on otettava tarkasteluun yleisen kalatalousedun nimissä ja kompensoitava. Aiheutettua haittaa ei tällä hetkellä kompensoida mitenkään. Se seikka, ettei Yläkosken voimalaitoksen rakentamiseen ole liittynyt kalaporrasvelvoitetta, ei tue velvoitteen poistamista Alakosken luvasta. Sen
sijaan, koska velvoite on määrätty Alakoskeen, olisi se peruste hakea vastaavaa kalataloudellista velvoitetta jälkikäteen myös Yläkosken patoon. 6 4) Sorsaveden kalastusalue on puoltanut kalatalousvelvoitteen tarkistamista Pohjois- Savon TE-keskuksen esittämällä tavalla ja vaatinut Savon Voima Myynti Oy:n hakemuksen hylkäämistä. Koko voimalaitoksen olemassa olo edellyttää kalaportaan rakentamisvelvoitteen säilyttämistä. SELITYKSET Hakijat ovat vastanneet hakemusten johdosta tehtyihin muistutuksiin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU Ympäristölupavirasto vesilain 16 luvun 12 :n nojalla määrää Pohjois-Savon TE-keskuksen ja Savon Voima Myynti Oy:n hakemukset käsiteltäväksi yhdessä, koska sitä on pidettävä tarkoituksenmukaisena eikä yhteinen käsittely aiheuta hakijoille viivästystä tai muuta haittaa. PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto hakemukset enemmälti hyläten vesilain 2 luvun 22 :n 3 ja 4 momenttien sekä 22 c :n nojalla tarkistaa vesistötoimikunnan päätöstä 9.6.1938 ja lisää lupaehtoon 5) uuden kappaleen, joka kuuluu seuraavasti: "Luvan haltijan on kalaportaan rakentamisen sijaan vuodesta 2008 alkaen maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle vuosittain 2 500 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi voimalaitoksen rakentamisen aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen."
7 PERUSTELUT Nykyisissä olosuhteissa toimivankaan kalatien rakentamisella Sorsakosken Alakosken patoon ei saavutettaisi erityistä kalataloudellista hyötyä. Sorsakosken Alakosken voimalaitoksen rakentamista koskevan vesistötoimikunnan päätöksen 9.6.1938 kalaporrasvelvoite on nykyisissä olosuhteissa epätarkoituksenmukainen. Kalatalousmaksun määrääminen kalaporrasvelvoitteen sijaan vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentin ja 22 c :n nojalla parantaa kalakannan suojaamista tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamista. Kalanhoitovelvoite tai kalatalousmaksu on määrättävä noudattaen vesilain 2 luvun 22 :n mukaisia periaatteita, jolloin niiden asettamisen tavoitteena on aiheutuvan vahingon täysimääräinen korvaaminen. Vesilain 2 luvun 22 :n 3 momentin mukaisesti määrättävän kalatalousmaksun perusteena ovat korvattavan velvoitteen kohtuulliset kustannukset. Kalatalousmaksu on tarkoitettu haitan vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseen sillä vesialueella, johon hankkeen vahingollinen vaikutus ulottuu. Pohjois-Savon TE-keskus on hakemuksessaan esittänyt vuotuisen kalatalousmaksun määräksi 18 200 euroa. Esitys on perustunut toimivaksi suunnitellun kalatien rakentamisesta ja käyttämisestä sekä vesivoiman menetyksestä aiheutuviin arvioituihin arvonlisäverollisiin kustannuksiin. Näin saatu maksu hakemuksen mukaan kompensoi nousuesteen aiheuttaman kalatalousvahingon, eikä maksuun sisälly menetetyn poikastuotannon arvon kompensaatiota. Hakemukseen ei ole liitetty tarkempaa selvitystä nousuesteen aiheuttaman kalatalousvahingon määrästä ja jakautumisesta Yläkosken ja Alakosken voimalaitospatojen kesken. Kalojen nousun estyminen Osmajärvestä Sorsakosken kautta Sorsaveteen ja tästä johtuvat kalataloushaitat johtuvat ensisijaisesti Yläkosken voimalaitospadosta, jonka rakentamiseen ei liity velvoitteita kalan kulun turvaamisesta ja joka on rakennettu jo ennen Alakosken voimalaitospadon rakentamista. Vallitsevissa olosuhteissa Alakosken voimalaitospadon rakentamisesta johtuvat kalataloudelliset vahingot kohdistuvat siten pääasiassa Välimereen ja Sorsakosken alapuoliseen vesistöön, ja vain vähäisessä määrin kalan kulkumahdollisuuksiin vesistössä muutoin.
8 Kalatalousvelvoitteet on ratkaistava hankekohtaisesti, eikä Alakosken voimalaitoksen rakentamista koskevan luvan tarkistamisen yhteydessä voida määrätä Yläkosken voimalaitospadon aiheuttamien vahinkojen hyvittämisestä. Sekään seikka, että Alakosken voimalaitoksen ja padon rakentamista koskevaan voimassa olevaan vesistötoimikunnan lupaan sisältyvän kalaportaan rakentamisvelvoitteen toteuttamiskustannuksia vastaava kalatalousmaksu olisi Pohjois-Savon TE-keskuksen hakemuksessa esitetyin perustein riittävä kokonaankin hyvittämään kalojen nousun estymisestä johtuvan kalatalousvahingon, ei mahdollista kalatalousmaksun määräämistä Alakosken voimalaitospadosta aiheutuvan kalatalousvahingon määrää suurempana. Pohjois-Savon TE-keskuksen hakemuksessaan esittämän suunnitelman lähtökohta on ollut toimivan kalatien rakentaminen. Mikäli vesistössä ei olisi muita kalan kulkua estäviä rakenteita, olisi tällaisen toimivan kalatien rakentaminen tarkoituksenmukainen ja ensisijaisesti toteutettava kalatalousvelvoite. Kuitenkaan nykyisissä olosuhteissa kalatien rakentamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Tarkistetun määräyksen mukainen kalatalousmaksu on riittävä Alakosken voimalaitoksen ja padon rakentamisesta johtuvien kalataloudellisten vahinkojen kompensoimiseksi vallitsevissa olosuhteissa, kun otetaan edellä esitetyn lisäksi huomioon, ettei tällä päätöksellä ole poistettu luvan haltijan ensisijaista velvoitetta kalatien rakentamiseksi, jos rakentaminen tulee olosuhteiden muutoksen seurauksena tarkoituksenmukaiseksi. Tämä päätös ei muutoinkaan estä kalatalousvelvoitteen muuttamista olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Savon Voima Myynti Oy:n hakemus kalaporrasvelvoitteen poistamisesta kokonaan vesistötoimikunnan päätöksestä 9.6.1938 on hylätty, koska olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden johdosta edellytykset poistamiseen olisivat olemassa. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä ei peritä Pohjois-Savon TE-keskuksen 1) hakemuksen osalta käsittelymaksua, koska kyse on valtion viranomaisen yleisen edun kannalta vireille panemasta hakemusasiasta.
9 Päätöksestä peritään Savon Voima Myynti Oy:n 2) hakemuksen osalta käsittelymaksu 1 206 euroa. Hakemus koskee teknisen muutoksen tekemistä voimalaitoslupaan, johon ei liity yläpuolisen järvialtaan säännöstelyä (10 % taulukon mukaisesta maksusta). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Antti Ylitalo Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen ja Antti Ylitalo sekä ympäristöneuvoksen sijaisjäsen Martti Häikiö (asian esittelijä). Asiassa on äänestetty. MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8088
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 9.7.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.
Liite päätökseen nro 87/08/1 YMPÄRISTÖNEUVOS ANTTI YLITALON ÄÄNESTYSLAUSUNTO (ERIÄVÄ MIELIPIDE) Ratkaisu Hylkään Savon Voima Myynti Oy:n hakemuksen kalatalousvelvoitteen poistamisesta. Hyväksyn Pohjois-Savon TE-keskuksen hakemuksen Sorsakosken Alakosken voimalaitoksen ja padon rakentamislupaan kuuluvan kalaporrasvelvoitteen tarkistamisesta. Vesistötoimikunnan päätöksen 9.6.1938 lupaehto 5) tarkistetaan kuulumaan seuraavasti: "Luvan haltijan on vuodesta 2008 alkaen maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua 15 932 euroa vuodessa käytettäväksi voimalaitoksen rakentamisen aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen." Perustelut Sorsakosken Alakosken voimalaitoksen rakentamista koskevaan vesistötoimikunnan päätökseen 9.6.1938 sisältyvän epätarkoituksenmukaiseksi osoittautuneen kalatievelvoitteen tarkistaminen kalatalousmaksuksi vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentin nojalla parantaa mahdollisuuksia vähentää voimalaitoksesta kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvia haittoja. Voimassa olevan vesilain 2 luvun 22 :n 4 momenttia koskevassa hallituksen esityksen (HE 17/1994) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan kalatalousvelvoitteen tarkistamisen perusteista ja toteutustavasta seuraavaa: "Mahdollisuuksia tarkistaa lainvoimaista lupaa kalanhoitovelvoitteiden ja -maksujen osalta ehdotetaan laajennettaviksi pykälän 4 momentin loppuun lisättävällä säännök-
sellä. Velvoite voidaan havaita kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi ja tarkoitustaan vastaamattomaksi, vaikka olosuhteet eivät olisikaan muuttuneet. Velvoitteen muuttamiseen voitaisiin tällaisessa tapauksessa ryhtyä, mikäli velvoitteesta muutoksen ansiosta olisi odotettavissa selvästi parempi kalataloudellinen tulos. Tarkoituksena olisi mahdollistaa epätarkoituksenmukaisten velvoitteiden muuttaminen suunnilleen aikaisemmin vahvistetun kustannustason puitteissa silloin, kun kysymys ei ole olosuhteiden muuttumisesta aiheutuvasta tarkistamistarpeesta. Ehdotettu tarkistaminen ei saisi merkittävästi lisätä velvoitteen toteuttamiskustannuksia. Jos kysymys on laadultaan erilaisia kustannuksia aiheuttavista velvoitteista kuten kalatien ja istutusten vertaamisesta, olisivat kustannukset laskennallisesti saatettava vertailukelpoisiksi." Sorsakosken Alakosken voimalaitoksen osalta ei ole tapahtunut sellaisia olosuhteiden muutoksia, että perusteita kalatalousvelvoitteen poistamiseen tai muuttamiseen olisi. Asiassa on kysymys vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentin tarkoittamasta kalatalousvelvoitteen tarkistamisesta, jolloin tarkistaminen on tehtävä aikaisemmin vahvistetun kustannustason puitteissa ja laadultaan erilaiset kustannukset, kuten kalatie ja kalatalousmaksu, on saatettava laskennallisesti vertailukelpoisiksi. Tämä ilmenee selvästi kyseistä lainkohtaa koskevasta hallituksen esityksen yksityiskohtaisista perusteluista. Kalatalousmaksun suuruus on hakijan esityksestä poikkeavasti laskettu niin, että kalatien rakentamiskustannuksiin (189 708 ) ei ole lisätty arvonlisäveroa. Kalatien käytön energiamenetyksen arvo on 4 536 euroa vuotuiselta kalatien käyttöajalta, kun energian hintana käytetään 35 /MWh. Näin kalatalousmaksun suuruudeksi saadaan TE-keskuksen hakemuksen liitteen 2 laskentakaavan mukaan 15 932 /v. Ympäristöneuvos Antti Ylitalo