Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma

Uudenmaan tiepiiri Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2005

Uudenmaan tiepiiri Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Sisäisiä julkaisuja 1/2005 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Helsinki 2005

Kansikuva: Arto Kärkkäinen Teksti: Arto Kärkkäinen, Timo Kinnunen, Merja Autiola Pohjakartat: Genimap lupa L4356 Maanmittauslaitos lupa nro 20/MYY/05 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000440 Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti Faksi 0204 44 2652 S-posti julkaisumyynti@tiehallinto.fi TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A PL 70 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211 www.tiehallinto.fi

Arto Kärkkäinen, Timo Kinnunen, Merja Autiola: Uudenmaan tiepiiri, pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma. Helsinki 2005. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2005. 32 s. + liitt. xx s. ISSN 1458-1561, TIEH 4000440 - v Asiasanat: tiesuolat, talvihoito, suolaus, ympäristö, pohjavesi, pohjavedensuojelu, toimenpideohjelmat, riski, suojaus, vaarallisten aineiden kuljetus, Uudenmaan tiepiiri Aiheluokka: 05 ja 71 TIIVISTELMÄ Käytettävissä oleva tieto pohjavesistä lisääntyy ja uusien tietojen päivittäminen rekistereihin ja hankekoreihin on tarpeen tehdä aika ajoin. Edellisen kerran pohjavesien ja yleisten teiden suhdetta tarkasteltiin laajemmin vuonna 1998. Viime vuosina tiestö, teiden kunnossapito ja myöskin pohjavesialueiden luokitukset ovat muuttuneet, lisäksi on saatu uutta tietoa vaihtoehtoisista liukkaudentorjuntamenetelmistä sekä suolauksen vähentämiskokeilun tuloksista. Uudenmaan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys on osa tiehallinnon ympäristöpolitiikan mukaista selvitystä, jossa yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa seurataan maanteiden ja tienpidon vaikutuksia pohjavesialueilla. Samalla on etsitty kustannustehokkaita keinoja pohjavesille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Päivityksessä uusi pohjavesitieto korjattiin tierekisteriin ja tiesuolauksen riskirekisteriin. Riskirekisteristä saatujen riskipisteiden ja tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti kohteet jaettiin eri toimenpideluokkiin. Päivitetystä tiesuolauksen riskirekisteristä saatiin jatkokäsittelyyn 163 vedenottamo-tie paria. Ne jakautuivat eri riskipisteluokkiin siten, että yli 75 riskipistettä saaneita kohteita oli 79 kpl, 65-75 riskipistettä saaneita 47 kpl ja vähemmän kuin 65 riskipistettä saaneita kohteita oli 42 kpl. Päivityksen yhteydessä laadittiin pohjaveden suojelun toimenpideohjelma. Ohjelmassa keskityttiin yli 75 riskipistettä saaneisiin vedenottamo-tie pareihin sekä erityisen merkittäviin suojauskohteisiin, jotka työryhmä nimesi projektin yhteydessä. Kohteet jaettiin viiteen eri toimenpideluokkaan seuraavasti 1. Suojaus toteutettava erillishankkeena / Hankekori (29 kpl) 2. Suojaus tullaan toteuttamaan muun rakennus- tai perusparannushankkeen yhteydessä (23 kpl) 3. Suolauksen vähentäminen ja kloridipitoisuuden seuranta (16 kpl) 4. Kloridipitoisuuden seuranta (7 kpl) 5. Ei toimenpiteitä.

Arto Kärkkäinen, Timo Kinnunen, Merja Autiola: Nylands vägdistrikt, uppdatering av grundvattenmaterialet och åtgärdsprogram för grundvattenskydd. Helsingfors 2005. Vägförvaltningen, Nylands vägdistrikt. Vägförvaltningens interna publikationer 1/2005. xx s. + bilagor xx s. ISSN 1458-1561, TIEH 4000440 - v Nyckelord: vägsalter, vinterunderhåll, saltning, miljön, grundvatten, grundvattenskydd, åtgärdsprogram, risk, skydd, transport av farliga ämnen, Nylands vägdistrikt Temaklass: 05 och 71 SAMMANFATTNING Uppgifterna som finns att tillgå om grundvattnet ökar och det är nödvändigt att då och då uppdatera registren och projektkorgarna med nya uppgifter. Grundvattnen i förhållande till allmänna vägar studerades senast i en större omfattning år 1998. Vägnätet, vägunderhållet och även klassificeringen av grundvattenområdena har ändrat de senaste åren. Dessutom har man fått nya uppgifter om alternativa halkbekämpningsmetoder samt resultat från försök med minskad saltning. Uppdateringen av Nylands vägdistrikts grundvattenmaterial utgör en del av utredningen enligt vägförvaltningens miljöpolitik. I utredningen följer man tillsammans med miljömyndigheterna upp landsvägarnas och väghållningens konsekvenser för grundvattenområden. Samtidigt har kostnadseffektiva sätt för att minska olägenheterna som uppstår för grundvattnen föreslagits. Vid uppdateringen reviderades grundvattenuppgiften i vägregistret och i riskregistret för vägsaltning. Enligt riskpunkterna i riskregistret indelades objekten i olika åtgärdsklasser enligt prövning. Från det uppdaterade riskregistret över vägsaltning togs det 163 vattentäkt-vägpar för fortsatt behandling. Paren indelades i olika riskpoängklasser så att 79 objekt fick drygt 75 riskpoäng, 47 objekt 65-75 riskpoäng och 42 objekt fick färre än 65 riskpoäng. I samband med uppdateringen utarbetades ett åtgärdsprogram för grundvattenskyddet. I programmet koncentrerade man sig på de vattentäkt-vägpar som hade fått över 75 riskpoäng samt på särskilt betydande grundvattenskyddsobjekt, som arbetsgruppen utsåg i projektet. Objekten indelades i fem olika åtgärdsklasser enligt följande: 1. Skydd skall anläggas som ett separat projekt / Projektkorg (29 st.) 2. Skydd anläggs i samband med ett annat bygg- eller grundförbättringsprojekt (23 st.) 3. Saltningen minskas och kloridhalten uppföljs (16 st.) 4. Kloridhalten uppföljs (7 st.) 5. Inga åtgärder

ESIPUHE Uudenmaan tiepiirin toimeksiannosta Suunnittelukeskus Oy on laatinut päivityksen vuonna 1998 koottuun pohjavesiä koskevaan tietoaineistoon. Tämän jälkeen tietoihin on tullut muutoksia koskien pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia sekä vedenottamoita. Uudenmaan tiepiirin toimialueelle on rakennettu myös uusia teitä ja pohjavesisuojauksia ja saatu uutta seurantatietoa kloridipitoisuuksien kehityksestä. Lisäksi vähennetyn suolauksen käytöstä teiden talvikunnossapidossa ja kaliumformiaatin käytöstä vaihtoehtoisena liukkauden torjuntakeinona on saatu kannustavia tuloksia. Päivitystyön yhteydessä ilmeni tarve selvittää suojausten rakentamisen tarpeellisuus myös Päijänne-tunnelin osalta. Tiehallinto selvittää mahdollisuuksia oman erillisen selvityksen tekemisestä koko Päijänne-tunnelin suojaustarpeesta. Tietoaineiston ajantasaistamisen yhteydessä on päivitetty myös pohjavesiasioiden hankekori ja luotu toimenpideohjelma pohjaveden suojelua varten. Työtä ovat ohjanneet seuraavat ohjausryhmän jäsenet: Arto Kärkkäinen, Uudenmaan tiepiiri Ari Tuppurainen, Uudenmaan tiepiiri Jouni Määttä, Uudenmaan tiepiiri Matti Raekallio, Tiehallinto, keskushallinto Timo Kinnunen, Uudenmaan ympäristökeskus Juhani Gustafsson, Suomen ympäristökeskus Sara Kajander, Paavo Ristola Oy Päivitykseen Suunnittelukeskus Oy:ssä ovat osallistuneet Merja Autiola, Anu Eskelinen, Jussi Arjas, Anna-Karin Kyrönviita, Raimo Kauhanen ja Erkki Heikkilä (hankekorin kustannusarviot). Raporttiin suolausmääriä koskevan aineiston on toimittanut Tapani Angervuori Uudenmaan tiepiiristä. Työn aikana pyydettiin ja saatiin kommentteja alueen kunnilta ja vesilaitoksilta. Työtä esiteltiin luonnosvaiheessa sidosryhmille seminaarissa 10.12.2005. Helsingissä tammikuussa 2005 Uudenmaan tiepiiri

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma 7 Sisältö 1. YLEISTÄ 9 2. POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA 1998-2004 9 2.1 Pohjavesisuojaukset 10 2.2 Kloridipitoisuuden tarkkailut ja suolanvähentämiskokeilu 11 2.2.1 Kloridipitoisuuden tarkkailu 11 2.2.2 Suolauksen vähentämiskokeilu pohjavesialueilla 11 2.2.3 Muut seurannat 12 2.3 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat 12 3. KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON 15 4. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET 18 5. PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET 19 5.1 Tierekisteri 19 5.2 Tiesuolauksen riskirekisteri 19 5.3 Keskeiset tulokset 21 6. TOIMENPIDEOHJELMA 22 6.1 Yleistä 22 6.2 Kohteiden priorisoinnin toteuttaminen 22 6.3 Toimenpideohjelman sisältö 22 6.4 Erityisen merkittävät suojauskohteet 23 6.5 Vedenottoalueet, joille suojauksia on tehty 25 7. POHJAVESISUOJAUSTEN TOIMENPIDEOHJELMA RISKIPISTEITTÄIN 27 7.1 Toimenpidesuositukset vedenottoalueille, joiden riskipisteet ovat yli 75 27 7.1.1 Suojaus toteutettava erillishankkeena / Pohjavesisuojauksien hankekori 27 7.1.2 Suojaus tullaan toteuttamaan muun rakennus- tai perusparannushankkeen yhteydessä 29 7.1.3 Suolauksen vähentäminen sekä kloridipitoisuuden tarkkailu 30 7.1.4 Kloridipitoisuuden seuranta 31 7.1.5 Ei toimenpiteitä 32 7.2 Toimenpidesuositukset vedenottoalueille, joiden riskipisteet ovat 65-75 32 8. YHTEENVETO 34

8 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Liitteet 1 Lähtöaineisto 2 Vuoden 1998 jälkeen toteutuneet pohjavesisuojaukset, kartat (18 kpl) ja tietokortit 3 Hankekori, kartat kohteista (18 kpl) 4 Yleiskartta

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma YLEISTÄ 9 1. YLEISTÄ Tieto pohjavedestä lisääntyy sitä mukaa kun pohjavesitutkimuksia suunnataan uusille ja jo entuudestaan tutkituille alueille. Pohjavesialueiden rajat tarkentuvat ja uusia vedenottamoita otetaan käyttöön. Pohjaveden laadun seurantatulokset kertovat myös ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Yleisillä teillä suolaa käytetään eniten vilkkaasti liikennöidyillä Is ja I hoitoluokan teillä, kun ilman lämpötila lähentelee nollaa ja pakkasta on vähemmän kuin neljä astetta. Uudenmaan tiepiirin alueella näitä teitä on yhteensä 1 637 km. Tiesuolan on todettu kulkeutuvan pohjaveteen. Tässä työssä kuvataan Uudenmaan tiepiirin alueen pohjavesiaineistoon tulleet muutokset vuodesta 1998, esitetään päivitetty pohjavesisuojauksien hankekori sekä toimenpideohjelma vedenottoalueille, jotka ovat Is, I tai Ib hoitoluokkaan kuuluvan tiestön läheisyydessä. Uudenmaan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys on osa tiehallinnon ympäristöpolitiikan mukaista selvitystä, jossa yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa arvioidaan suolattavien teiden vaikutuspiirissä olevien pohjavesialueiden kestokykyä. Kestokykyä on lähestytty tiesuolauksen riskirekisterin kautta. Raportin alkuosassa kuvataan Uudenmaan tiepiirin alueella tuotettua uutta pohjavesiaineistoa ja päivitystyöhön läheisesti liittyvää aineistoa sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Seuraavaksi kerrotaan päivitystyön toteutuksesta ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelman ja hankekorin laatimisesta. Lopuksi esitellään eri toimenpiteiden alle kootut vedenottamo-tie -parit.

10 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA 1998-2004 2. POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA 1998-2004 2.1 Pohjavesisuojaukset Pohjavesisuojauksien tarkoituksena on estää tiesuolan käytöstä aiheutuvien suolapitoisten vesien sekä esim. säiliöauto-onnettomuuksissa vahingollisten aineiden pääsy pohjaveteen. Pohjavesisuojaukset vaativat hoitoa, ylläpitoa ja peruskorjauksia. Suojausten kunto tulisi tarkistaa vuosittain, poistaa suojauksen päältä syväjuurinen kasvillisuus, sekä tarkistaa mahdollisten pumppujen sekä tasaus- ja öljynerotusaltaiden kunto ja toimivuus. Kymmenen vuotta sitten rakennetut suojaukset eivät myöskään aina täytä tämän päivän tiiveysvaatimuksia. Vuoden 1998 jälkeen on Uudenmaan tiepiirin toimesta rakennettu yhteensä 18 tieosuudelle pohjaveden luiskasuojauksia. Suojaukset on toteutettu yhteensä 13 pohjavesialueella, siten että suojaukset ulottuvat kaikkiaan 21 vedenottamon valuma-alueelle. Kaikkiaan Uudenmaan tiepiirin alueella on toteutettu suojauksia 60,7 km matkalla. Tierekisteriin suojaukset on jaoteltu rakenteen perusteella kahdeksaan eri luokkaan jotka on eritelty taulukossa 1. Taulukko 1. Pohjavesisuojaustyypit ja Uudenmaan tiepiirin toteuttamat suojauskilometrit. Suojaustyyppi Suojaustapa Toteutetut kilometrit 1 Tieympäristö on suojattu rakenteellisesti, 0,2 tapaa ei ole selvitetty tai käsittely ei ole mikään seuraavista 2 Tiivistetty maakerros 12,6 3 Bentoniitti ja kuitukankaat (bentoniittimatto) 36,7 4 Vähintään 15 cm kerros bentoniitin ja 4,2 maan sekoitusta 5 Paksu, vähintään 1 mm paksuinen 0 muovikalvo 6 Ohut muovi ja maatiiviste 4,5 7 Bentoniittimatto ja muovi 2,6 8 Bentoniittimaa ja muovi 0 Yhteensä 60,8

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA 1998-2004 11 2.2 Kloridipitoisuuden tarkkailut ja suolanvähentämiskokeilu 2.2.1 Kloridipitoisuuden tarkkailu Uudenmaan tiepiiri tarkkailee alueellaan tiesuolauksen vaikutusta pohjaveden laatuun. Tarkkailuun on valittu kuusi pohjavesialuetta: Hangon Isolähde, Tammisaaren Ekerö, Vihdin Nummelanharju, Pernajan Kirkonkylän pohjavesialue sekä Myrskylän Tuhkauuninmäki ja Uusisilta. Tarkkailupisteiksi on valittu neljä vedenottamoa ja 14 pohjaveden havaintoputkea. Kaikki tarkkailupisteet sijaitsevat suolattavan tien läheisyydessä ja hyvin vettä johtavassa maaperässä. Tarkkailusta saadaan tietoa kloridin ja muiden tiesuolauksen indikaattoreiden pitoisuusvaihteluista sekä pohjaveden pinnan korkeuksista. Tarkkailu sisältyy tiehallinnon valtakunnalliseen kloridiseurantaohjelmaan. Vuosien 2002 ja 2004 seurantatuloksissa kohonneita kloridipitoisuuksia todettiin Vihdissä Nummelanharjun pohjavesialueella (120 mg/l huhtikuu 2004), Tammisaaren Ekerön pohjavesialueella (150 mg/l huhtikuu 2004) ja Pernajan Kirkonkylän pohjavesialueella (34 mg/l huhtikuu 2004). Kalsium- ja magnesiumpitoisuudet olivat kaikissa tutkimuspisteissä luonnontilaisella tasolla. Talousveden laatusuositus on 250 mg/l. Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l. Luonnontilaisella rannikkoseudulla pohjaveden tyypillinen kloridipitoisuus on luokkaa 10 mg/l ja sisämaassa 1-5 mg/l. 2.2.2 Suolauksen vähentämiskokeilu pohjavesialueilla Uudenmaan tiepiiri on vähentänyt teiden talvisuolausta useilla tieosuuksilla. Suolauksen vähentämiskokeilu (Angervuori et. al 2004) alkoi talvikaudella 1999-2000 I Salpausselän alueella valtatiellä 25 Hangosta Hyvinkäälle. Ennen varsinaista kokeilua kerättiin kunnista tiedot vedenottamoiden sijainnista ja kloridipitoisuuksista noin viiden vuoden ajalta. Ensimmäisenä talvikautena seurattavia havaintopisteitä oli 52, jotka kaikki sijaitsevat alle kilometrin päässä suolattavasta tiestä. Kokeilun aikana vuodesta 1999 talvikaudelle 2002-2003 suolauksen vähentämistä on laajennettu kaikkiaan 319 tiekilometrille. Vaikutuksia on nyt seurattu yhteensä 45 vedenottamolla ja yhteensä 57 havaintopisteessä. Kokeilussa mukana olleet tieosuudet ovat kuuluneet pääosin talvihoitoluokkiin Is ja I. Kokeilussa näiden teiden kitkavaatimuksista tingittiin ja esimerkiksi valtatiellä 25 talvisuolauksen määrää voitiin vähentää keskimäärin puoleen vastaavan luokan teihin verrattuna. Kokeilukautena 2002-2003 koeteillä Länsi- Uudenmaan alueella käytettiin suolaa 4,0 tonnia tiekilometrille ja Keski- Uudenmaan alueella 4,1 tonnia tiekilometrille. Keskiarvo kaikille Uudenmaan tiepiirin suolattaville teille (Is+I+Ib) kokeilukaudella 2002-2003 oli 6,45 tonnia ajoratakilometrille. Vedenottamoille (45 kpl), joiden pohjaveden laatua on seurattu neljän vuoden ajan ja joilta on ollut käytössä riittävän pitkä sarja aiempia mittaustuloksia, laskettiin kloridipitoisuuden keskiarvot seurantakausille 1995-1999 ja 1999-2003. Keskiarvovertailun tuloksena kloridipitoisuus on pysynyt lähes samalla tasolla 12 vedenottamolla. Keskiarvot olivat laskeneet 17 vedenottamolla. Kloridipitoisuus oli kehityssuunnaltaan nouseva 10 vedenottamolla,

12 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA 1998-2004 lievää nousua havaittiin lisäksi kuudella vedenottamolla. Keskiarvovertailu ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa tilastollisesti merkittävää, mutta antaa kuitenkin karkean tiedon saavutetusta tilasta. Seurantakausi oli lyhyt, kausivaihtelua ei otettu huomioon ja näytteiden määrä oli vähäinen. Kokeilun aikana ei havaittu onnettomuuksien määrissä tilastollista poikkeamaa. Suolauksen vähentämiskokeilua käsittelevässä raportissa todetaan, että vähentämiskokeilusta tulleen palautteen ja tulosten perusteella teiden tavisuolauksen hallittu vähentäminen on mahdollista. 2.2.3 Muut seurannat Ilola- Sannainen pt 11863 painuman korjaus rengasrouherakenteella Porvoossa paikallistiellä 11863 välillä Ilola-Sannainen sijaitsevalla alueella tehtiin tien painuman korjaus rengasrouherakenteella. Korjaus tehtiin vuonna 1997, mistä lähtien Uudenmaan tiepiiri on seurannut rakenteen ympäristövaikutuksia lysimetrien ja pohjaveden havaintoputkien vesinäytteistä. Ympäristöseuranta jatkuu vielä vuoteen 2007. Kloridi ei ole kuulunut analysoitaviin pitoisuuksiin. Koealue sijaitsee Bölen I-luokan pohjavesialueella orsivesimuodostuman päällä. Varsinaisella pohjavedellä on todettu olevan hydraulinen yhteys Ilolanjokeen sekä Ilolan ja Sannaisten pohjavesiesiintymiin. Sannaisten ja Bölen vedenottamoilla kloridipitoisuudet ovat kohonneita. Bölen vedenottamon vieritse kulkeva valtatie 7 on suojattu. Muita alueiden kautta johtavia teitä ei suolata. Korkeat kloridipitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin Litorinameren aikaisista suolaisista sedimenteistä. Pohjavesitarkkailut Nurmijärvellä Nurmijärven vesilaitos tarkkailee pohjaveden kloridipitoisuutta, sähkönjohtavuutta ja happamuutta Valkojan ja Teilinummen pohjavesialueilla. Alueiden kloridipitoisuudet ovat paikoin korkeita, 70-100 mg/l. Valkojan pohjavesialueelle on tehty kuljetusonnettomuuksien varalle pohjaveden suojaus vuonna 1990 ja alikulkutunneleiden kohdalla suojauksia on parannettu vuonna 1997. Kloridipitoisuudet ovat tästä huolimatta edelleen korkeita. Teilinummen pohjavesialueelle suojaukset on rakennettu vasta vuonna 2000 ja kloridipitoisuuden kehittymisessä ei ole vielä havaittavissa laskua. Pohjavesitarkkailun tulokset Nurmijärven kohteissa on otettu huomioon riskipisteytyksessä. 2.3 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueella on liki viisisataakolmekymmentä pohjavesialuetta, joista tärkeitä, vedenhankintakäytössä olevia pohjavesialueita on 244. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on valmistunut sadallekahdeksalle pohjavesialueelle. Toteutuneet suojelusuunnitelmat ja valmistumisvuodet on esitetty taulukossa 2. Suojelusuunnitelmat on toteutettu yhteistyössä kuntien ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Suojelusuunnitelman laadinnassa ei useimmiten ole ollut mukana Uudenmaan tiepiirin edustajia.

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA 1998-2004 13 Taulukko 2. Toteutuneet suojelusuunnitelmat. Kunta Alueen Pohjavesialueen Nimi Vuosi numero Askola 0101801 Askola 2002 0101802 0101803 0101804 0101805 0101806 0101807 0101808 0101808 0101810 0161351 0161352 0161651 Vakkola A + B Monninkylä Hänninmäki Nalkkila Peterinkulma Juornaankylä Pelto-Uljas Särkijärvi Tiilää Aromäki Kerkkoo Puntarmäki Hanko 0107801 0107802 0107803 Hanko Sandö-Grönvik Isolähde 1997 päivitys 2004 0107804 Lappohja Helsinki 0109101 Vuosaari 2003 0109102 0109104 0109105 Tattarisuo Kallahti Vartiokylä Helsinki 0109103 Santahamina 1999 0109106 Isosaari Hyvinkää 0110651 Hyvinkään keskusta 1997 Hyvinkää 0110653 Noppo 1997 Karjaa 0122001 Karjaa A, B ja C 2003 0122051 Meltola-Mustio A, B ja C Karkkila 0122404 0122401 0122402 0122415 Vattola, Toivike Haavisto Kuonjoki A + B + C 1997 Karkkila 0122403 0122408 0122415 Nummensyrjä A+B+C Järvenpää Kuonjoki A 2000 Karkkila 0122405 Hongisto 2003 Karkkila 0122401 Polari-Toivike osa-alue A 2003 Kirkkonummi 0125702 Veikkola I 1999 0125752 Veikkola II Kirkkonummi 0125708 Lapinkylä 2000 Lapinjärvi 0140701 0140705 0140708 0140710 Lapinjärven kk Pockarbacken Räfsbacken Valkeasuo 1997 Lohja 0142851 Lohjanharju A Myllylampi-Porla Myrskylä 0158551 0150407 0150406 0150405 0150404 0150403 0150401 0150402 Lohjanharju B Orrmossmalmen, Högåsen Brinken Uusisilta Malmi Kiparkatti Supinmäki Tuhkauuninmäki 1997 päivitys 2003 2004 2001

14 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVEDEN SUOJELU UUDENMAAN TIEPIIRIN ALUEELLA 1998-2004 Kunta Alueen Pohjavesialueen Nimi Vuosi numero 0150451 0156051 Koskelanmäki Viiskivenharju Mäntsälä 0150501 Ojala 2003 Mäntsälä 0150502 Lukko 2002 Nurmijärvi 0154301 Valkoja 1997 Nurmijärvi 0154305 Teilinummi 1998 0154306 Nukari Nurmijärvi 0154352 Kiljava 2000 Nurmijärvi 0154351 Rajamäki 1997 Pornainen 0161101 0161102 0161103 0161104 0161105 0161106 Hyötinmäki Purnunmäki A+B Hepokallio Riudanpelto Metsäkylä Nummenmaa 2004 Pukkila 0161601 0161602 0161603 0161604 0161605 0161606 0161607 0161651 0161652 Pukkila kk Vanhalanmäki Uudentalonkulma Hietamäki Lähdekorpi Torppi Kantele Puntarmäki Myllykylänkulma 2004 Sipoo 0175301 Pohjois-Paippinen 2000 0175306 Forsbacka Tammisaari/ 0183551 Björknäs 2001 Pohja 0160651 Ekerö Tuusula 0185001 Hyrylä A + B 1992 Tuusula 0185851 Jäniksenlinna 1994 0185806 Kaikula Tuusula 0185807 Lahela 2000 Tuusula 0185803 Rusutjärvi 1999 Tuusula 0118651 Nummenkylä 2001 0185804 Kellokoski Tuusula 0185802 Mätäkivi A ja B 2003 Tuusula 0185852 Santakoski 2004 Vantaa 0109204 Lentoasema Helsinki-Vantaa 1996 Vantaa 0109201 Valkealähde 2000 0109203 Koivukylä Vantaa 0109252 Fazerila 1996 Vihti 0192755 Nummenkylä-Nummelanharju 1997 Vihti 0192705 0192704 Lautoja Isolähde 1997 Suojelusuunnitelmiin on koottu kunkin pohjavesialueen hydrologisen kartoituksen ja pohjavesialueella sijaitsevien riskitekijöiden kartoituksen tulokset. Näiden summana suunnitelmissa esitetään toimenpidesuosituksia eri riskien aiheuttamien pohjavesiuhkien pienentämiseksi. Tässä yhteydessä on voitu tehdä ehdotuksia tiesuolauksen vähentämisestä tai suojauksien rakentamisesta. Suojelusuunnitelmista on saatu tämän työn yhteydessä tietoja mm. pohjavesialueiden rajamuutoksia, vedenottamoiden sijaintitietoja, pohjavesisuojausten sijainti- ja laatutietoa sekä vedenottamoiden kloridipitoisuuksia.

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON 15 3. KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON Suolausmäärät Kuva 1. Liukkauden torjunnassa käytetyn suolan määrän kehitys Suomen yleisillä teillä vuodesta 1959 vuoteen 2003 (Lähde: Tiehallinto). Vuodesta 1959 liukkauden torjuntaan käytetyn suolan määrä nousi vuoteen 1990 saakka (kuva 1). Tämän jälkeen alettiin kiinnittää huomiota suolan käytön vähentämiseen tieturvallisuutta vaarantamatta. Käyttömäärän laskun vähäisyys johtuu teiden talvihoidon vaatimustason noususta ja tiestön määrän kasvusta. Suolan käyttö liukkaudentorjuntaan 1981-2003, redusoitu vuoden 2001 päällystepituuteen Uudenmaan tiepiiri tonnia 40,000 35,000 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5,000 0 1981 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 Vuodet Kuva 2: Liukkauden torjunnassa käytetyn suolan määrän kehitys Uudenmaan tiepiirin toimialueella vuodesta 1981 (Lähde: Tiehallinto) Uudenmaan tiepiirissä suolankäyttö on vähentynyt 1980-1990 lukujen vaihteen jälkeen (kuva 2). Suolankäytön vähentämistä alueella vaikeuttavat sääolosuhteet. Rannikon läheisyydestä johtuen lämpötila vaihtelee talvisaikaan nopeasti nollan molemmin puolin ja suolaa joudutaan käyttämää enemmän kuin kuivissa pakkasolosuhteissa muualla Suomessa.

16 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON Talvikautena 2002-2003 Uudenmaan tiepiirin teistä 1216 km kuului talvihoitoluokkaan Isk ja Is. Näillä teillä suolaa levitettiin talvikuukausina keskimäärin 8.93 tonnia ajoratakilometrille. Suolankäyttö Uudenmaan tiepiirinalueella on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Suolan käyttö talvikautena 2002-2003 Uudenmaan tiepiirin alueella talvihoitoluokittain Talvihoitoluokka Ajoratakm +rampit Suolan käyttö (t/ajoratakm) Isk ja Is 1 216 8,93 I 421 7,45 Ib 1 015 3,07 II ja III 2 372 0,20 Yhteensä 5 024 3,5 Tiepiirin sisällä suolan tarve vaihteli pääkaupunkiseudun lähes 13 tonnista Tammisaaren 3 tonniin ajoratakilometrille. Kaikilla suolattavilla teillä (Is, I ja Ib), joita Uudenmaan tiepiirin alueella on yhteensä 2 652 ajoratakilometriä, suolaa käytettiin keskimäärin 6,45 tonnia ajoratakilometrille. Liukkaudentorjunnasta aiheutuviin pohjavesivaikutuksiin voi kriittisimmillä alueilla tuoda helpotusta kaliumformiaatti josta enemmän seuraavassa. Kaliumformiaatti Kaliumformiaatti (KFo) on kiteisenä vesiliukoinen, väritön ja hajuton orgaaninen muurahaishapon suola. Sitä valmistetaan muurahaishaposta ja kaliumhydroksidista. Kaliumformiaatti hajoaa maaperässä mikrobiologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi sekä hapellisissa että hapettomissa olosuhteissa. Suomen ympäristökeskuksen suorittamissa laboratoriokokeissa kaliumformiaatti osoittautui testatuista yhdisteistä varteenotettavimmaksi vaihtoehtoiseksi liukkauden torjunta-aineeksi. Laboratoriokokeissa todettiin formiaatin tehokas hajoaminen myös kylmissä olosuhteissa sekä kaliumin sitoutuminen maaperään. Kalium sitoutui tutkimuksen mukaan pääasiassa maaperään. Pohjavedessä ei kaliumformiaatin käytön yhteydessä todettu kohonneita kaliumpitoisuuksia eikä lainkaan formiaattia. Suoritetuissa kokeissa todettiin formiaatin olevan kasveille haitallisempi kuin kloridit. Kaliumformiaatin käyttö saattaa aiheuttaa muutoksia kasvillisuudessa erityisesti herkimpien tienvarsikasvien osalta. Aistinvaraisissa testeissä havaittiin kaliumformiaatin aiheuttavan pohjaveteen hajua ja makua vasta selvästi kloridia suuremmissa pitoisuuksissa. Talvikaudella 2002-2003 Suomen ympäristökeskus suoritti ensimmäiset maastokokeet, jossa kaliumformiaattia käytettiin liukkauden torjuntaan valtatiellä 13 Kauriansalmen pohjavesialueen kohdalla Kaakkois-Suomessa. Suoritetussa pohjavesitarkkailussa ei havaintoputkista tai vedenottamolta todettu formiaattia. Myös kaliumpitoisuus pysyi alhaisena ja orgaanisen hiilen osuus vakiona. Alueella ei kokeilun aikana käytetty lainkaan natriumkloridia ja kloridipitoisuuden todettiin laskeneen vedenottamon vedessä. Kokeilua jatke-

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma KATSAUS TEIDEN TALVIHOITOON 17 taan kaliumformiaatin käytön pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus kuuluu osana vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntamenetelmiä tutkivaan MIDAS-projektiin, jonka rahoitukseen Tiehallinto osallistuu. Kaliumformiaattia on käytetty jo jonkin aikaa lentokentillä liukkauden torjunnassa. Kaliumformiaattia käytetään lentokentillä nestemäisenä kuuran ja ohuen jään poistoon. Käyttökokemukset em. olosuhteissa ovat olleet hyvät. Uudenmaan tiepiirin alueella tullaan toteuttamaan talvikautena 2004-2005 liukkauden torjuntakokeilu kaliumformiaattia käyttäen Vantaan Fazerilassa. Muita kohteita ei ole nimetty. Uudenmaan tiepiiri hankkii kaliumformiaatista lisää käyttökokemuksia, ennen kuin useampia pohjavesialueita otetaan kokeilun piiriin. Tulevia kaliumformiaatikohteita voisivat olla ne vedenottamoalueet, joilla suojaus olisi tarpeellinen, mutta jotka on vaikea toteuttaa esim. jo laajalti rakennetun infrastruktuurin vuoksi. Muita kriteereitä uusien kokeilukohteiden valinnalle ovat pienet vaarallisten aineiden kuljetusmäärät, hyvin tunnetut pohjavesiolosuhteet ja pitkän aikavälin seurantatulokset pohjaveden laadusta. Lisäksi tulee huomioida, että nykyisen tietämyksen valossa formiaattia ei suositella käytettäväksi tieosuuksilla, joilla suojaus on toteutettu bentoniitilla.

18 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET 4. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET Uudenmaan tiepiirin alueen kuljetukset ovat 20 % koko Suomessa maantieliikenteessä kuljetetuista tonneista ja 22 % tavaraliikenteen ajoneuvoista. Tavaralajeista Uudenmaan tiepiirin alueen poltto- ja voiteluaineiden kuljetukset ovat 24 % ja kemianteollisuuden tuotteista 23 % koko Suomessa maantieliikenteessä kuljetetuista tonneista. Poltto- ja voiteluaineisiin on luettu nestemäiset poltto- ja voiteluaineet (64 %) sekä kivihiili, koksi ja turve (36 %). Kemian teollisuuden tuotteisiin on luettu lannoitteet (22 %), hiilikemikaalit yms. (6%), hapot, lipeä, peruskemikaalit yms. (31 %), muovi ja kumiteollisuuden tuotteet ja jäte (16 %), lääkkeet ja muut kemianteollisuuden tuotteet (25 %). Vaarallisten aineiden kuljetuksista tiepiirin alueen kuljetukset ovat 28 % koko Suomen maantieliikenteessä kuljetetuista tonneista. Vaarallisiin aineisiin on luettu räjähteet (2%), puristetut, nesteytetyt ja paineenalaisina liuotetut kaasut (8 %), palavat nesteet (58 %), muut syttyvät aineet (2 %), sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet (8 %), myrkylliset, tympäisevät ja infektoivat aineet (1 %), radioaktiiviset aineet (0%), syövyttävät aineet (17 %) sekä sekalaiset vaaralliset aineet ja esineet (4 %). Vaarallisten aineiden luokkaan on poimittu kuljetuksia mm. poltto- ja voiteluaineiden sekä kemianteollisuuden kuljetussuoritteista. Porvoon öljysatama ja öljynjalostamo ovat merkittävimmät kuljetusten tuottajat. Kuljetukset suuntautuvat Porvoon Sköldvikistä valtatietä 7 pääkaupunkiseudulle, kantatietä 55 pohjoiseen sekä valtateitä 6 ja 7 itään. Poltto- ja voiteluaineiden kuljetuksia oli Uudellamaalla vuoden 2000 aikana yhteensä noin 3770 tuhatta tonnia. Kemianteollisuuden tuotteiden suurimmat ajoneuvovirrat kohdistuivat Helsingistä lähteville säteittäisille valta- ja kantateille. Suurimmat ajovirrat ovat valtatie 7:llä Helsingistä Loviisaan. Kemianteollisuuden kuljetuksia oli Uudellamaalla vuoden 2000 aikana yhteensä noin 3079 tuhatta tonnia. Vaarallisten aineiden kuljetuksien suurimmat ajoneuvovirrat noudattelevat poltto- ja voiteluainekuljetuksien ajoneuvovirtoja. Porvoon öljysataman ja öljynjalostamon tuotteista suuri osa luokitellaan vaarallisten aineiden kuljetuksen tuotteisiin. Vaarallisten aineiden kuljetuksia oli Uudellamaalla vuoden 2000 aikana yhteensä noin 4044 tuhatta tonnia.

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET 19 5. PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana Uudenmaan tiepiirin pohjavesiaineistoihin on tullut muutoksia koskien pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia sekä vedenottamoita. Uudenmaan tiepiirin toimesta on rakennettu myös uusia pohjavesisuojauksia ja saatu seurantatietoa kloridipitoisuuksien kehityksestä. Uusien tietojen pohjalta on tullut ajankohtaiseksi päivittää pohjaveden suojauksien hankekori ja priorisoida suojausta tai muita toimenpiteitä tarvitsevat vedenottokohteet toimenpideohjelmaan. Päivitystyön keskeisin osa oli tiesuolauksen riskirekisteriin koottujen vedenottamokohtaisten tietojen päivittäminen sekä tierekisterin päivittäminen pohjavesialueiden luokka- ja rajamuutosten osalta. Teitä koskevat muutokset saatiin Uudenmaan tiepiiristä ja pohjavesialueita ja vedenottamoita koskevat tiedot Uudenmaan ympäristökeskukselta. Vedenottamoiden kloridipitoisuudet koottiin Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta alueen kunnista ja vesilaitoksilta. 5.1 Tierekisteri Tierekisteri on tiehallinnon käyttämä työkalu, johon on koottu kaikki tietä koskevat muuttujat mm. tien hoitoluokat, päällystemateriaali, pohjavesialueen luokka, eritasoliittymät ja liikennemäärät. Rekisterissä eri muuttujien sijainnit on esitetty tieosoitteilla. Tierekisteri oli yksi päivitystyön lähtöaineistoista, josta saatiin riskipisteytystä varten tuoreet tiedot teiden hoitoluokista ja suolausmääristä. Tierekisteriä käytettiin päivityksen aikana yhtenä teemana ArcView 3.2 paikkatieto-ohjelmassa. Tiehoitoluokkien avulla etsittiin ne pohjavesialueet, joita suolattavat tiet (hoitoluokat Is, I ja Ib) leikkaavat. Etsinnän tuloksena saadut I-luokan pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat vedenottamot valittiin lähempään tarkasteluun. Pohjavesialueille ja vedenottamoille laadittiin riskipisteytyskortit tiesuolauksen riskirekisterissä. Tierekisteriin tehtiin pohjavesialueiden ja teiden leikkauspisteiden päivityksiä yhteensä 40 kappaletta. Lisäksi rekisteriin lisättiin vuoden 1997 jälkeen toteutuneet suojaukset (7 kpl) ja päivitettiin pohjavesialueiden luokkamuutokset (15 kpl). 5.2 Tiesuolauksen riskirekisteri Tiesuolauksen riskirekisterin (TSRR) tarkoituksena on helpottaa tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seurantaa ja yksilöidä ne vedenottamoalueet ja pohjavesialueet, jotka kiireimmin tarvitsevat toimenpiteitä tiesuolauksen pohjavesiriskien vähentämiseksi. Rekisteriä voidaan käyttää apuna mm. suolausmäärien optimoinnissa sekä suojaustarpeen ja kustannusten arvioinnissa. Tiesuolauksen riskirekisteriin on tallennettu riskipisteytystä varten pohjavesialueen perustiedot sekä riskinarvioinnissa käytettävät tietä ja vedenottamoa koskevat tiedot. Riskiluku on summa vedenottamon osariskiluvusta, tien

20 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET osariskiluvusta ja pohjavesiluokan perusteella määräytyvästä riskiluvusta. Jokaista tie-vedenottamo paria kohden on oma riskinarviointikortti. Riskipisteytys antaa ainoastaan suuruusluokan tiesuolauksen aiheuttamasta riskistä ja esimerkiksi tietojen puute tarkasteltavalta alueelta saattaa vaikuttaa pisteytykseen. Tiesuolauksen riskirekisterin käyttöympäristöä ollaan muuttamassa ja rekisteriä kehittämässä siten, että pohjavesien laatutiedot saataisiin lähitulevaisuudessa suoraan ympäristöhallinnon POVET -rekisteristä. Jatkossa pohjaveden laatutiedot tallennetaan ainoastaan POVET -rekisteriin. Tiesuolauksen riskirekisteri on siten tulevaisuudessakin oiva työkalu sekä tiehallinnolle että ympäristöhallinnolle riskinarviointiin. Tiesuolauksen riskirekisteristeriin tehtiin Uudenmaan tiepiirin alueella pohjavesiaineiston päivitystä. Rekisteriin lisättiin uusia vedenottamoita kolme kappaletta ja laadittiin näille uusia vedenottamo-tieparikortteja yhteensä 10 kappaletta. Osalle vedenottamoista laadittiin useampi kuin yksi vedenottamotieparikortti, koska vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsi useampia samansuuruista riskiä aiheuttava tie. Päivityksen jälkeen Uudenmaan tiepiirin Tiesuolauksen riskirekisterissä on yhteensä 163 vedenottamo-tie paria. Rekisteriin aiemmin syötetyt pohjavesialueiden luokat ja pinta-alamuutokset tarkistettiin ja korjattiin (15 kpl). Päivityksiä tehtiin myös vaarallisten aineiden kuljetusmääriin, tien kunnossapitoluokkaan ja vedenottomääriin toimitetun aineiston pohjalta. Vedenottoaluetta koskeviin lisätietoihin lisättiin merkintä, jos tiealue kuului vedenottamon kohdalla suolauksen vähentämiskokeiluun. Kloridipitoisuuden vaihteluväli päivitettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kokoamista vedenottamoiden laatutiedoista, Uudenmaan tiepiirin kloridipitoisuuksien seurantatuloksista ja suojelusuunnitelmista. Toteutuneille pohjaveden suojauksille ei ole rekisterissä erillistä paikkaa, joten riskinarviointikorttiin suojaus ja sen tiedossa oleva tyyppi merkittiin lisätietoihin ja imeytymiskerroin muutettiin savea vastaavaksi. Imeytymiskertoimen muutos tehtiin siinä tapauksessa, että suojauksen katsottiin kattavan kaikki ne tiealueet, joilta kyseiselle vedenottamolle voi suolaisia vesiä imeytyä. Kuvassa 3 esitetyssä riskipistekortissa on Hangon Santalanrannan vedenottamon läheisyydessä sijaitsevalle valtatielle 25 tehty suojaus. Suojaus kattaa koko tiealueen ja imeytymiskertoimesta vedenottoalueelle kertyy tällöin riskipisteitä nolla. Päivityksen yhteydessä ilmeni myös muutoksia tieverkossa. Uusia teitä on rakennettu, yksityisiä teitä on muutettu yleisiksi teiksi yms. Myös osa aiemmin Uudenmaan tiepiirille kuuluneista teistä oli siirtynyt kuntien kunnossapidettäväksi. Tällaisissa tapauksissa vedenottamolle valittiin pariksi toinen Uudenmaan tiepiirin hallinnoima tie. Vedenottamo-tie -parimuutoksia tehtiin myös silloin kun alkuperäinen vedenottamoa lähinnä sijainnut tie aiheutti vedenotolle huomattavasti vähäisempää suolaantumis- tai säiliöautoonnettomuusriskiä kuin kauempana vedenottoalueella sijaitseva tie.

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma PÄIVITYSTYÖN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA KESKEISET TULOKSET 21 Kuva 3. Riskipistekortti 5.3 Keskeiset tulokset Pohjavesiaineiston päivityksessä Uudenmaan tiepiirin käyttämä tierekisteri päivitettiin ja tiesuolauksen riskirekisteriin tehtiin muutoksia. Molemman rekisterit jäävät päivitettyinä Uudenmaan tiepiirin käyttöön. Merkittävimmistä muutoksista eli uusista vuoden 1997 jälkeen toteutuneista suojauksista tehtiin sijaintikartat ja tietokortit ja uusista vedenottamoista uusia vedenottamo tie pari karttoja ja vedenottokortteja. Rekistereiden päivityksistä seurasi vedenottoalueiden riskipisteiden muutokset ja pohjavesisuojauksien hankekorin ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelman päivitystarve. Kaikkiaan vedenottamo-tie pareja kertyi alueelta 163 kappaletta, jotka jakautuivat riskipisteisiin seuraavasti: Yli 75 riskipistettä 79 kpl 65-75 riskipistettä 47 kpl vähemmän kuin 65 riskipistettä 42 kpl Jakauman perusteella Uudenmaan tiepiirin toimialueen vedenottamot sijaitsevat hyvin herkillä alueilla. Suurelle joukolle vedenottoalueita tulee tehdä pohjaveden suojelua edistäviä toimenpiteitä. Seuraavassa esitetään toimenpideohjelma joka luotiin pohjavesiaineiston päivityksen yhteydessä.

22 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA 6. TOIMENPIDEOHJELMA 6.1 Yleistä Pohjaveden suojelun toimenpideohjelmaa tarvitaan kohdentamaan pohjavedensuojeluun käytettävissä olevat keinot ja voimavarat mahdollisimman tehokkaasti. Toimenpiteitä, joilla tiesuolan kulkeutumista pohjaveteen voidaan vähentää tai säiliöauto-onnettomuuksien jälkeistä varoaikaa pohjavesialueilla lisätä, ovat suolauksen vähentäminen, pintavesien mahdollisimman tehokas pois johtaminen alueelta, tieympäristön pehmentäminen, suojakaiteen rakentaminen onnettomuuksien varalle, tielinjauksen muuttaminen pohjavesialueen ulkopuolelle, vaarallisten aineiden kuljetuksien siirtäminen eri reiteille ja pohjavesisuojauksien rakentaminen. Toimenpideohjelma on osa Uudenmaan tiepiirin tienpidon riskinarviointimenetelmää, jossa on yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa arvioitu teiden suolauksen vaikutuspiirissä olevien pohjavesialueiden kestokykyä. 6.2 Kohteiden priorisoinnin toteuttaminen Pohjaveden suojelun toimenpideohjelma pohjautuu Tiesuolauksen riskirekisteriin ja siitä saatuihin riskipisteisiin. Vedenottamo-tie -parien luokittelu eri toimenpideluokkiin ja hankekoriin on tehty riskipisteytyksen ja tapauskohtaisen harkinnan avulla. Tiesuolauksen riskirekisteristä saadaan jokaiselle vedenottamo-tie -parille riskiluku, joka on summa vedenottamon osariskiluvusta, tien osariskiluvusta ja pohjavesiluokan perusteella määräytyvästä riskiluvusta. Riskipisteytys antaa suuruusluokan tiesuolauksen aiheuttamasta riskistä ja sen avulla voidaan yksilöidä ne vedenottamoalueet ja pohjavesialueet, jotka kiireimmin tarvitsevat toimenpiteitä tiesuolauksen pohjavesiriskien vähentämiseksi. Riskipisteytystä ei voida käyttää ainoana toimenpiteiden kohdentamisen työkaluna. Pohjavesialueet eivät ole hydrogeologisilta ominaisuuksilta samanlaisia. Suolaantumisriski riippuu mm. tieosuuden pituudesta ja levitetyn suolan määrästä, vesimääristä ja veden vaihtuvuudesta sekä maaperän rakenteesta. Jos pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävän hyvin riskipisteytys saattaa johtaa harhaan. Tapauskohtaisessa harkinnassa painotettiin riskipisteiden ohella toteutuneita suojauksia, vedenottamoilta otetun veden määrää, vaarallisten aineiden kuljetuksia, seurantatuloksia ja vedenottamoiden paikallista merkitystä. 6.3 Toimenpideohjelman sisältö Toimenpideohjelmassa annetaan suosituksia teiden talvihoidon toimenpiteistä, tarkkailusta ja pohjavesisuojausten toteuttamisesta. Toimenpidesuositukset vaihtelevat sen mukaan kuinka suuresta suolaantumisvaarasta pohjavesialueella on kyse tai kuinka paljon vaarallisten aineiden kuljetuksia tiealueella vedenottamon läheisyydessä on. Toimenpideohjelmaa laadittaessa työryhmä nimesi joitakin erityisen tärkeitä suojattavia kohteita (taulukko 4). Näille kohteille esitetään myöhemmin toimenpideohjelmassa suojauksen rakentamista joko erillishankkeena tai perusparannuksen yhteydessä. Kohteet joille on jo tehty kattavat ja hyvälaatuiset pohjaveden suojaukset on jätetty toimenpideohjelman ulkopuolelle. Näil-

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA 23 lä alueella kloridipitoisuuden seurantaa tulisi jatkossa kuitenkin jatkaa, jotta päästään varmuuteen suojauksen toimivuudesta. Kaikki Uudenmaan tiepiirin toteutetut suojauskohteet on esitetty taulukossa 5. Toimenpideohjelmassa vedenottamo-tie pareista käsitellään ensin kohteita, joiden riskipiste on yli 75. Näillä kohteilla pohjaveden suojelemiseksi on pääsääntöisesti tehtävä jotain. Kloridipitoisuus on useimmilla alueilla jo yli 25 mg/l tai pohjavesialuetta halkova tiestö on yleinen vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Seuraavana käsitellään riskipisteluokkaa 65-75, joista osalle on jo voitu tehdä suojauksia tai kohteet ovat mukana jo entuudestaan suolauksen vähentämiskokeilussa tai kloridipitoisuuden seurannassa. Osalle tässä ryhmässä olevista kohteista on voitu esittää toimenpiteitä. Alle 65 riskipistettä saaneille kohteille ei esitetä tässä vaiheessa toimenpiteitä. Suolaantumisen riskiä pidetään näillä alueilla vielä vähäisenä. Vain siinä tapauksessa, että kohde on jo entuudestaan suolauksen vähentämiskokeilussa tai kloridipitoisuuden seurannassa, toimenpiteitä ehdotetaan jatkettavaksi myös tulevaisuudessa. Toimenpideohjelmaan kuuluu viisi eri luokkaa, jotka ovat 1. Suojaus toteutettava erillishankkeena / Hankekori (SuRAK) 2. Suojaus tullaan toteuttamaan muun rakennus- tai perusparannushankkeen yhteydessä (PePAR). 3. Suolauksen vähentäminen ja kloridipitoisuuden seuranta (CLVÄH) 4. Kloridipitoisuuden seuranta (CLSEUR) 5. Ei toimenpiteitä (0) Toimenpideohjelma on koottu jäljempänä taulukoihin. Taulukoissa on esitetty toimenpideluokkaan kuuluvat vedenottamo tie parit riskipisteittäin. Seuraavassa on esitelty taulukoissa käytetyt lyhenteet. SuRAK suojauksen rakentaminen PePAR tien perusparannuksen tai rakentamisen yhteydessä tehdään pohjaveden suojaus CLVÄH suolauksen vähentäminen CLSEUR kloridipitoisuuden seuranta 0 ei toimenpiteitä SuTehty suojaus rakennettu ForKOK formiaattikokeilu Punaisella merkityt CLSEUR ja CLVÄH merkinnät tarkoittavat, että alueella on jo voimassa oleva Uudenmaan tiepiirin kloridipitoisuuden seuranta (CLSEUR) ja suolauksen vähentämiskokeilu (CLVÄH). Näiden kohdalla olemassa oleva tilanne ei siis muutu. 6.4 Erityisen merkittävät suojauskohteet Työryhmä nimesi joitakin erityisen merkittäviä suojauskohteita. Näillä kohteilla suojaustoimenpiteillä arvioidaan saavutettavan merkittäviä vaikutuksia. Kohteet sijaitsevat suolattavien teiden läheisyydessä, ovat vedenhankintakäytössä, vedenoton määrä on suuri ja/tai pohjavesialue muodostaa ainoan raakavesilähteen alueella. Valinnassa huomioitiin myös mm. tieosan sijainti ja pituus pohjavesialueella, tieosan suojaamattomuus, tieosan vaarallisten aineiden kuljetukset, suolattavan tien etäisyys vedenottamosta, pohjaveden

24 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA virtaussuunta ja vedenottamon kloridipitoisuuksien trendi. Yleisesti valittuja vedenottamoita voisi kuvata siten, että ne ovat vaikeita korvata ja niillä on paikallista tai seudullista erityismerkitystä. Erityisen merkittävät suojauskohteet on huomioitu toimenpideohjelmissa. Tavoitteena on, että jokaiselle näistä rakennetaan pohjaveden luiskasuojaus. Sitä ennen suolapitoisuuden kehittymiseen pyritään vaikuttamaan muilla toimenpiteillä. Ehdotettu toimenpiteet ennen suojauksen rakentamista on esitetty taulukossa lyhenteillä. Erityisen merkittäviksi suojauskohteiksi ei nimetty sellaisia vedenottamoita, joiden kloridipitoisuuteen tiedetään vaikuttavan esim. merivesi, kaatopaikat, Litorina-merivaiheen sedimentit tai joille on jo rakennettu kattava luiskasuojaus. Taulukko 4. Erityisen merkittävät suojauskohteet (SuRAK = suojauksen rakentaminen, PePAR = tien perusparannuksen tai rakentamisen yhteydessä tehdään pohjaveden suojaus, CLVÄH = suolauksen vähentäminen, CLSEUR = kloridipitoisuuden seuranta, 0 = ei toimenpiteitä, SuTehty = suojaus rakennettu, ForKOK = formiaattikokeilu) Kunta Pohjavesialueen tunnus Pohjavesialueen nimi Vedenottamon nimi Vantaa 0109252 Fazerila Valio, Fazerila I, Fazerila II, Fazerila IV "Mira" Vihti 0192755 Nummenkylä- Nummelanharju Luontola, Rataskorpi, Niittylä Pohjavesialueen suurin riskiluku Ehdotettu toimenpide 101 ForKOK/ SuRAK 90 PePAR/ CLVÄH/ SuRAK Tuusula 0185803 Rusutjärvi Rusutjärvi 88 PePAR/ SuTehty/ CLVÄH/ SuRAK Pohja 0160651 Ekerö Ekerö 85 SuRAK/ CLVÄH/ CLSEUR Lohja Lohjanharju Myllylampi, Porla 85 SuRAK/ CLVÄH Vihti 0192704 Isolähde Isolähde 82 PePAR/ CLVÄH/ SuRAK Mäntsälä 0150502 Lukko Lukonmäki 77 CLSEUR/ SuRAK Myrskylä 0150401 Supinmäki Pauninmäki 74 CLVÄH/ SuRAK Pornainen 0161101 Hyötinmäki Hyötinmäki 73 CLVÄH/ SuRAK Myrskylä 0150405 Uusisilta Uusisilta 69 CLVÄH/ SuRAK Myrskylä 0150402 Tuhkauuninmäkpää Rauhala, Palon- 69 CLVÄH/ SuRAK Myrskylä 0158554 Orrmossmalmen Orrmossmalmen 68 CLVÄH/ SuRAK Karjaa 0122001 Karjaa Nyby, Landsbro 64 CLSEUR/ PePAR/ CLVÄH/ SuRAK Mäntsälä 0150501 Ojala Ojala 58 CLVÄH/ SuRAK

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA 25 6.5 Vedenottoalueet, joille suojauksia on tehty Uudenmaan tiepiirin alueella on nyt toteutettu suojauksia 60,7 km matkalla. Kaikki nämä suojaukset eivät kuitenkaan täytä vuonna 1998 asetettuja laadullisia tavoitteita. Jotta vanhojen suojauksien toimivuus tulisi tarkastelun alle, suojaukset jaettiin tierekisterin mukaan seuraavasti. Suojaustyypit 3, 7 ja 8. Suojaustyypit vastaavat tierekisterin luokkia: - 3 bentoniitti ja kuitukankaat - 7 bentoniittimatto ja muovi - 8 bentoniittimaa ja muovi. Tämän kaltaisten suojausten todettiin toimivan sekä liikenneonnettomuuksien että tiesuolan varalta. Kloridiseurantaa tulee näillä alueilla jatkaa. Tulevaisuudessa suojauksen toimivuutta on syytä arvioida uudelleen ja tarvittaessa suojausta on laajennettava ja/tai suolausta vähennettävä. Suojatuista kohteista Vihdin Nummelanharjun vedenottamot Luontola, Rataskorpi ja Niittylä on merkitty myös erityisen merkittäviksi suojauskohteiksi. Näillä alueilla suojukset eivät ole vielä kattavia, ja suojauksia tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan lisää. Suojaustyypit 1, 2, 4, 5, ja 6. Suojaukset vastaavat tierekisterin seuraavia suojaustyyppejä: 1 Tieympäristö on suojattu rakenteellisesti, mutta tapaa ei ole selvitetty tai tapa, jolla ojanpohja on käsitelty ei ole mikään seuraavista 2 Tiivistetty maakerros 4 Minimissään 15 cm kerros bentoniitin ja maan sekoitusta 5 Paksu, minimissään 1 mm muovikalvo 6 Ohut muovi ja maatiiviste. Näiden suojausten toimivuus on tutkittava. Suojaukset täyttävät tarkoituksen todennäköisesti vain liikenneonnettomuuksien varalta. Toimivuus suolan osalta on arvioitava uudelleen. Taulukossa 5 on esitetty ne pohjavesialueet ja vedenottamot joiden alueelle suojauksia on tehty. Useimmissa tapauksissa suojauksia ei ole tehty koko pohjavesialueelle, vaan ainoastaan kriittisimmille tieosuuksille.

26 Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko 5. Toteutuneet pohjavesisuojaukset vedenottamoiden läheisyydessä kunnittain järjestettynä. (SuRAK = suojauksen rakentaminen, PePAR = tien perusparannuksen tai rakentamisen yhteydessä tehdään pohjaveden suojaus, CLVÄH = suolauksen vähentäminen, CLSEUR = kloridipitoisuuden seuranta, 0 = ei toimenpiteitä, SuTehty = suojaus rakennettu, ForKOK = formiaattikokeilu) Kunta Pvtunnus PVNIMI TIEID Vedenottamon nimi Vo-alue riskiluku Toimenpideluokka Askola 0101804 Hänninmäki 55003 Vahijärvi 83 SuTehty 3 Hanko 0107801 Hanko 25003 Furunäs 93 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107802 Sandö-Grönvik 25004 Santalanranta 88 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107803 Isolähde 25005 Isolähde 86 SuTehty/ CLVÄH/ 3 CLSEUR Hanko 0107802 Sandö-Grönvik 25004 Santala I 81 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107801 Hanko 25002 Hopearanta 79 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107804 Lappohja 25006 Lappohjan 3. vo 77 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107802 Sandö-Grönvik 25003 Broars I 76 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107802 Sandö-Grönvik 25004 Viskon alavo 76 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107803 Isolähde 25005 Lappohjan vo:t 76 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107801 Hanko 25002 Printal Oy 74 SuTehty/ CLVÄH 3 Hanko 0107802 Sandö-Grönvik 25004 Viskon ylävo 73 SuTehty/ CLVÄH 3 Hyvinkää 0110653 Noppo 130007 Noppo 74 0 2 Järvenpää 0118652 Myllylä 4108 Myllylä 79 CLSEUR 4 Karjalohja 0122301 Pukkilanharju 104006 Kirkonkylä 64 SuTehty 3 Karjalohja 0122301 Pukkilanharju 104006 Laivaranta 59 SuTehty 3 Karjalohja 0122301 Pukkilanharju 104006 Pukkilanharju 59 SuTehty 3 Karjalohja 0122301 Pukkilanharju 104006 Ruhmu 59 SuTehty 3 Karkkila 0122401 Polari-Toivike 134001 Toivike 55 0 3 Kirkkonummi 0125702 Veikkola 118009 Veikkola 89 CLVÄH 3 Loviisa 0143451 Panimonmäki 7019 Panimonmäki 93 PePAR/ SuRAK 6 Mäntsälä 0150501 Ojala 1471001 Ojala 58 CLVÄH 4 Nurmijärvi 0154301 Valkoja 3106 Valkoja 97 CLSEUR 2 Nurmijärvi 0154301 Valkoja 3106 Kaninlähde 85 CLSEUR 2 Nurmijärvi 0154301 Valkoja 3106 Savikko 85 CLSEUR 2 Nurmijärvi 0154351 Rajamäki 25030 Mars (ALKO III) 82 CLVÄH 6 Nurmijärvi 0154301 Valkoja 130005 Pellonperä 80 CLSEUR 2 Nurmijärvi 0154305 Teilinummi 1321003 Teilinnummi 75 SuTehty 3 Nurmijärvi 0154351 Rajamäki 1311004 Sörkkä 69 CLVÄH 6 Nurmijärvi 0154351 Rajamäki 1311004 Tehdas (ALKO I) 69 CLVÄH 6 Nurmijärvi 0154352 Kiljava 11299001 Röykkä 68 SuTehty 3 Pernaja 0158514 Uvbergen 7016 Forsbygård 1 77 SuTehty 7 Pernaja 0158501 Pernajan kk 1581001 Hagaböle 72 SuTehty/ CLSEUR 3 Pernaja 0158504 Lägermalm 7017 Sarvilahden 61 0 1 tutkittu Pohja 0160651 Ekerö 25012 Ekerö 85 SuRAK/ CLVÄH/ 6 CLSEUR Porvoo 0161303 Böle 7011 Böle 77 SuTehty/ CLSEUR 3 Sipoo 0175306 Forsbacka 11701001 Forsbacka 68 0 3 Sipoo 0175301 Pohjois- 11702001 Björkbacka 56 0 3 Paippinen Sipoo 0175310 Kalkstrand 1153301 Nord Kalk Oy - 0 3 Suojaus 1-8

Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma POHJAVESISUOJAUSTEN TOIMENPIDEOHJELMA RISKIPISTEITTÄIN 27 Kunta Pvtunnus PVNIMI TIEID Vedenottamon nimi Vo-alue riskiluku Toimenpideluokka Tuusula 0185802 Mätäkivi 45003 Fira 92 SuTehty 3 Tuusula 0185802 Mätäkivi 45003 Kuninkaanlähde 92 SuTehty 3 Tuusula 0185802 Mätäkivi 45003 Lemminkäinen 92 SuTehty 3 Tuusula 0185801 Hyrylä 145001 Koskenmäki 89 SuTehty 3 Tuusula 0185803 Rusutjärvi 45006 Rusutjärvi 88 PePAR/ SuTehty/ 3 CLVÄH Tuusula 0185801 Hyrylä 45004 Amer - 1 64 SuTehty 3 Tuusula 0185801 Hyrylä 45004 Kukkatalo 64 SuTehty 3 Vihti 0192755 Nummelanharju 25024 Rataskorpi 90 PePAR/ SuTehty/ 3 CLVÄH Vihti 0192755 Nummelanharju 25024 Luontola 90 SuTehty/ CLVÄH/ CLSEUR 3 Vihti 0192704 Isolähde 25025 Isolähde 82 PePAR/ CLVÄH 1 Vihti 0192755 Nummelanharju 11238001 Luontola 80 SuTehty/ CLVÄH/ 3 CLSEUR Vihti 0192755 Nummelanharju 25024 Niittylä 79 PePAR/ SuTehty/ CLVÄH/ CLSEUR 3 Vihti 0192705 Lautoja 25025 Lautoja 69 CLVÄH 1 Suojaus 1-8 7. POHJAVESISUOJAUSTEN TOIMENPIDEOHJELMA RISKIPISTEITTÄIN 7.1 Toimenpidesuositukset vedenottoalueille, joiden riskipisteet ovat yli 75 7.1.1 Suojaus toteutettava erillishankkeena / Pohjavesisuojauksien hankekori Hankekorin kohteille tyypillistä on nouseva kloridipitoisuus ja suuret vaarallisten aineiden kuljetusmäärät. Vedenottamoiden valuma-alueelle ei ole tehty luiskasuojauksia tai suojaus on todettu toimimattomaksi tai riittämättömäksi. Kloridin pääasiallinen lähde on tiesuolaus. Lisäksi vedenottamoa on vaikea korvata. Hankekorissa on mukana osa erityisen merkittävistä suojauskohteista, joten osalla hankekorin kohteista riskipisteet ovat vielä suhteellisen matalia. Kiireellisimpiä suojaukset ovat kuitenkin kohteille, joiden riskipisteet ylittävät 75 pisteen rajan. Taulukossa 6 on esitetty ne vedenottamo-tie -parit, joille suojaus tulisi toteuttaa. Tiestölle tulevia perusparannushankkeita ei ole toistaiseksi näille kohteille tiedossa, joten suojaukset ehdotetaan toteutettavaksi erillishankkeina. Ennen suojauksen toteuttamista tiealueille ehdotetaan muita toimenpiteitä pohjaveden suojelemiseksi. Ehdotetut toimenpiteet on myös esitetty taulukossa sarakkeessa toimenpideluokka. Esitetyistä kohteista Vantaan Fazerilan pohjavesialueella sijaitseville tieosuuksille on tehty suunnitelmat kaliumformiaatin käytöstä tiesuolan ohella liukkaudentorjunnassa. Kokeilun päätteeksi tieosuuksille tullaan rakentamaan pohjavesisuojaukset.