Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa,

Etelä-Suomi Päätös Nro 164/2016/2 Dnro ESAVI/11821/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2016 ASIA Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Lappeenranta HAKIJA Lappeenrannan Lämpövoima Oy PL 191 53101 LAPPEENRANTA ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (99) LAITOS... 4 HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET, KAAVOITUS JA YVA... 4 Hankkeeseen liittyvät päätökset... 4 Sopimukset... 5 Kaavoitus... 6 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 6 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 8 Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet... 8 Verkosto... 8 Jätevedenkäsittelyprosessit... 9 Puhdistamon mitoitus... 10 Puhdistamon tulokuorma... 11 Puhdistamolietteiden käsittely... 11 PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 12 Puhdistustulos, päästöt vesistöön ja niiden rajoittaminen... 12 Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen... 13 Päästöt maaperään ja niiden estäminen... 14 Melu... 14 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 15 Kemikaalit, energian käyttö ja vesi... 15 Liikenne... 17 Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö... 18 Ristikkäisvaikutukset... 20 Ympäristöriskit ja poikkeustilanteet... 21 LAITOSALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUS SIIHEN... 23 Laitosalue ja sen ympäristö... 23 Luonto ja luonnonsuojeluarvot... 23 Vesistö ja sen käyttö... 24 Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja merenhoitosuunnitelma... 31 TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 32 Käyttö- ja päästötarkkailu... 32 Vaikutustarkkailu... 34 TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 36 Kalatalousmaksu... 36

3 (99) Korvaukset... 36 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 36 TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA... 37 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 38 Hakemuksen täydentäminen... 38 Hakemuksesta tiedottaminen... 38 Lausunnot... 38 Muistutukset ja mielipiteet... 44 Hakijan vastine... 73 HAKEMUKSEN TÄSMENNYS... 80 MERKINTÄ... 81 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 81 Ratkaisu... 81 Lupamääräykset... 81 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 90 RATKAISUN PERUSTELUT... 90 Luvan myöntämisen perustelut... 90 Lupamääräysten perustelut... 92 Korvaukset... 95 Perustelut toiminnan aloittamislupahakemuksen hylkäämiseksi... 96 Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin... 96 LUVAN VOIMASSAOLO... 97 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 97 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 97 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 97 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 98 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 98 MUUTOKSENHAKU... 99 Liite... 99

4 (99) LAITOS Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa pääosin kiinteistöillä Vasara (405-408-1-85) ja Uusimäki (405-408-1-74) sekä osittain kiinteistöllä Rantanen (405-408-1-52). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 19.12.2014. Lappeenrannan Lämpövoima Oy on hakenut Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon toiminnan ympäristölupaa, joka koskee Lappeenrannan asemakaavoitetun alueen yhdyskuntajätevesien, viemäröityjen teollisuusjätevesien, Lemin ja Taipalsaaren kuntien viemäröintialueiden jätevesien sekä puhdistamolle tuotavien sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä puhdistamossa sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista Rakkolanjoen yläosalle. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätevedenpuhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 :n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin kohdan 13 c) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET, KAAVOITUS JA YVA Hankkeeseen liittyvät päätökset Kysymys on uudesta toiminnasta, jolla ei ole aiempia ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisia lupia. Puhdistamo korvaa valmistuessaan Toikansuon jätevedenpuhdistamon. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 28.11.2007, nro 134/07/2, hylännyt Hyväristönmäen uuden puhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista puhdistamolta Rakkolanjokeen koskevan Lappeenrannan kaupungin ympäristölupahakemuksen ja myöntänyt kaupungille ympäristöluvan Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen ja jätevesien johtamiseen puhdistamolta nykyistä purkureittiä pitkin Rakkolan-

5 (99) joen vesistöön. Päätöksessä on määrätty Koirinoja ja Rakkolanjoki Haapajärveen saakka edelleen viemäriksi. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 5.11.2009, nro 09/0344/1, muuttanut Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöstä nro 134/07/2 luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 4.1.2011, taltionumero 20, muuttanut Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 134/07/2 lupamääräystä 1 ja luvan voimassaoloaikaa. Lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Luvan haltijan on tehtävä, jos se haluaa jatkaa Toikansuon puhdistamon toimintaa vuoden 2012 jälkeen, puhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista muualle kuin Rakkolanjoen vesistöön koskeva uusi lupahakemus 31.12.2011 mennessä. Jos tuota lupahakemusta ei ole ratkaistu lainvoimaisesti vuoden 2012 loppuun mennessä, nyt annettu lupa on voimassa tuon lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 16.10.2009, nro 116/09/2, myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan päätöksessä mainittujen toimenpiteiden suorittamiseen Haapajärven kunnostamiseksi. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 16.10.2009 antamallaan päätöksellä nro 115/09/2 myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan lisäveden johtamiseen Saimaan kanavasta Rakkolanjoen vesistöön kuuluvaan Kalliokoskenojaan Lappeenrannan kaupungissa, vedenottoputken rakentamiseen Saimaan kanavaan, Kalliokoskenojan ja Rakkolanjoen uoman perkaukseen sekä oikeuden Kalliokoskenojan uoman laajentamiseen ja uoman perkaustöiden suorittamiseen toisen alueella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 5.2.2014 päätöksellään nro 19/2014/2 muuttanut Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöstä nro 115/09/2 ja myöntänyt Lappeenrannan Energiaverkot Oy:lle luvan lisäveden johtamiseen Saimaan kanavasta Rakkolanjoen vesistöön kuuluviin Vehkasuonojaan ja Kalliokoskenojaan, vedenottoputken rakentamiseen Saimaan kanavaan ja vedensiirtoputken rakentamiseen kanavaan kuuluvan Mustolanlammen pohjaan, Vehkasuonojan, Kalliokoskenojan ja Rakkolanjoen uomien perkaukseen, vedensiirtoputken rakentamiseen Vehkasuonojan alaosaan ja ojan virtauksen ohjaamiseen putken kautta sekä oikeuden Vehkasuonojan ja Kalliokoskenojan uomien laajentamiseen ja uomien perkaustöiden suorittamiseen toisen alueella Lappeenrannan kaupungissa ja muuttanut Iupamääräykset 1 9 ja 17 sekä lisännyt päätökseen uuden lupamääräyksen 28. Sopimukset Lappeenrannan Vesilaitos ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ovat 4.11.2002 tehneet sopimuksen siitä, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy vastaa 1.4.2002 alkaen Lappeenrannan Vesilaitokselta toimitettujen jäteveden

6 (99) puhdistamolietteiden vastaanotosta ja käsittelystä kompostoimalla Kukkuroinmäen aluejätekeskuksessa, hyödyntämisestä, rejektien Ioppusijoituksesta, kirjauksesta ja jäteverojen tilityksistä. Kyseinen sopimus ja Fazer Makeiset Oy:n kanssa tehty teollisuusjätevesien johtamista koskeva sopimus ajantasaistetaan. Teollisuusjätevesien johtamista Toikansuon jätevedenpuhdistamolle koskevat sopimukset on tehty Outotec (Filters) Oy:n, Paroc Oy Ab:n, Fazer Leipomot Oy:n, Lappeenrannan Yritystila Oy:n, Konepaja Facor Oy:n ja M. Korhonen Oy:n kanssa. Kaavoitus Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo sijoittuu Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston 9.6.2010 hyväksymän ja ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistaman Etelä-Karjalan maakuntakaavan taajamatoimintojen reunaalueelle. Hyväristönmäen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuu seuraavia maakuntakaavavarauksia: - Taajamatoimintojen alue - Pääkaasulinja - Maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö/kohde, Hanhijärven kylämaisema - Kasvukeskusalueen laatukäytävä - Viheryhteystarve / ekologinen käytävä Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hyväristönmäen alueella on voimassa oikeusvaikutukseton kaupunginvaltuuston 25.10.1999 hyväksymä Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavan tarkistus 1999, jossa Hyväristönmäen alue ja purkupaikka on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavan ulkoraja sivuaa kaavailtua puhdistamon sijaintipaikkaa etelässä. Vireillä olevassa 28.10.2015 päivätyssä Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksessa jätevedenpuhdistamo ja siihen liittyvät toiminnot on sijoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Puhdistamoalueen laitaosassa on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo-3 ja luo-5). Aluetta ympäröi maa- ja metsätalousvaltainen alue (M - 2), jolla kielletään asuntorakentaminen. Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (8.5.2013) oli esillä neljä vaihtoehtoa: - VE1 purku Vuokseen, uusi puhdistamo Joutsenon Kilteiseen, - VE2a purku eteläiselle Saimaalle Joutsenon edustalle, uuden puhdistamon sijaintivaihtoehdot Kilteinen, Tujula, Mustola tai Kukkuroinmäki,

7 (99) - VE2b purku eteläiselle Saimaalle Keskisenselälle, uuden puhdistamon sijaintivaihtoehdot Mustola, Tujula tai Kukkuroinmäki, - VE3 purku Pien-Saimaalle (Kaukaanselkä), puhdistamo (tehostettu jälkikäsittely) Toikansuolla tai Hyväristönmäellä ja - VE4 purku Rakkolanjokeen, puhdistamo (tehostettu jälkikäsittely) Hyväristönmäellä tai Toikansuolla. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 23.9.2014 antanut arviointiselostuksesta (28.4.2014) lausunnon. Arviointiselostuksessa hankkeen kannalta keskeisiksi vaikutuksiksi mainittiin vaikutukset vesistöihin ja ihmisiin (elinkeinot, elinolot, viihtyvyys), jotka olivat myös yhteysviranomaisen mukaan keskeisiä vaikutuksia. Yhteysviranomaisen mukaan vesistövaikutusten merkittävyyttä tulee arvioida vesimuodostumien ekologisen tilan ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Muita merkittäviä vaikutuksia ovat häiriötilanteiden vaikutus vesistöön ja sen käyttöön, puhdistamoiden lähiympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä puhdistamoiden sijoittumisen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja sen kehittymiseen. Puhdistettujen jätevesien johtaminen Vuokseen (VE1) lähelle valtakunnan rajaa Svetogorskin vedenottamon yläpuolelle ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Vaihtoehtoon liittyy poikkeustilanteissa liian suuri riski Svetogorskin vedenhankintaan ja veden käyttöön Venäjällä. Vaihtoehdot VE3 ja VE2b ovat vastoin vesienhoidon tavoitteita. Jätevesien johtaminen Pien- Saimaan Kaukaanselälle tai Keskisenselälle vaarantaa vesimuodostuman ekologisen tilatavoitteen saavuttamisen. Vaihtoehdossa VE2a päästöjen laimentamiseksi purkupiste tulisi siirtää kauemmaksi erinomaisessa tilassa olevalle Suur-Saimaan alueelle. Sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta ratkaisu olisi erittäin huono. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan voi pitää toteuttamiskelvottomana. Rakkolanjoki-vaihtoehdossa (VE4) fosforikuormituksen on arvioitu vähenevän lähes 80 % uuden puhdistamon myötä. Syksyllä 2014 alkava lisäveden johtaminen parantaa vedenvaihtuvuutta ja pienentää jäteveden osuutta virtaamasta. Kalaston elinolosuhteet paranevat myös veden laadun osalta. Maatalouden kuormitus ja muu hajakuormitus ovat alueella suurta, eikä vesistö tule saavuttamaan hyvää ekologista tilaa, ellei myös hajakuormitusta saada ratkaisevasti alenemaan. Jätevesikuormituksen osuus vesistön kokonaiskuormituksesta vähenisi selvästi. Entistä paremmin puhdistetut jätevedet ja lisäveden johtaminen edistävät vedenvaihtuvuutta Haapajärvessä siten, että sisäinen kuormitus voi vähentyä ja vesistön tila parantuu. Vesistön tilaa on pyritty parantamaan myös Haapajärven kunnostustoimilla. Rakkolanjokea ja Haapajärveä ei saada hyvään tilaan yksinomaan jätevesiratkaisuun liittyvillä päätöksillä, ellei myös hajakuormitusta onnistuta vähentämään ja vesistön kunnostustoimia jatketa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa oli esitetty arviointiselostuksen täydentämistä lupaviranomaiselle toimitettavalla selvityksellä siitä, miten eri käsittelyprosessit mukaan lukien tehostettu tertiäärikäsittely tehoa haitallisiin aineisiin. Hakija on 18.11.2014 laadituttanut raportin Jä-

8 (99) teveden haitallisten aineiden poisto Lappeenrannan uudella jätevedenpuhdistamolla. Raportissa on käsitelty eri puhdistustekniikoiden vaikutusta haitallisten ja vaarallisten aineiden käyttäytymiseen puhdistusprosessissa, niiden pitoisuuksiin puhdistetussa jätevedessä ja niiden vaikutuksiin vesistössä. Lappeenrannan kaupunginhallituksen 8.12.2014 antamalla päätöksellä lupahakemusta Lappeenrannan kaupungin jätevesien johtamisesta muutettiin siten, että purkuvesistöksi Vuoksen sijasta esitetään Rakkolanjokea. Lappeenrannan Lämpövoima Oy on 19.12.2014 hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle Lappeenrannan kaupungissa. Vesistövaikutukset ja jätevedenpuhdistuksen tehostaminen jätevesipäästöille asetettavilla tiukoilla lupamääräyksillä olivat YVA-menettelyssä keskeisellä sijalla. Uuden jätevedenpuhdistamon esisuunnittelu on tehty YVAmenettelyn rinnalla ja tavoitteena on erittäin hyvä jäteveden puhdistustaso (BAT+) ja erittäin matalan fosforipitoisuuden (0,1 mg/l) saavuttaminen sekä puhdistamon riskien hyvä hallitseminen. Puhdistusprosessiin sisältyy jäteveden tehostettu jälkikäsittely ja hygienisointi ennen vesistöön johtamista. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna 2021. Puhdistamolla käsitellään Lappeenrannan asemakaavoitetun alueen yhdyskuntajätevedet ja viemäröidyt teollisuusjätevedet sekä Lemin ja Taipalsaaren kuntien viemäröintialueiden jätevedet. Lisäksi puhdistamolla vastaanotetaan myös sako- ja umpikaivolietteitä erillisellä vastaanottoasemalla. Puhdistamon viemäröintialueen merkittävimmät teollisuuslaitokset ovat Fazer Makeiset Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ja Fazer Leipomot Oy. Teollisuusjätevesien osuus puhdistamon tulovirtaamasta on noin 10 %. Puhdistamolla on varauduttu myös Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon sekä Savitaipaleen kunnan viemäröintialueen jätevesien käsittelemiseen tulevaisuudessa. Näiden alueiden liittämisestä uuteen puhdistamoon ei kuitenkaan ole tarkempia suunnitelmia tai päätöksiä Verkosto Lappeenrannan Energian toiminta-alueen viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröintinä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 705 km, josta jätevesiviemäriä on 435 km. Paineviemärien yhteispituus on 65 km ja hulevesiviemärien 270 km. Viemäriverkostoon kuuluu lisäksi 114 jätevesipumppaamoa sekä kaksi hulevesipumppaamoa. Toiminta-alueella on Toikansuon jätevedenpuhdistamon lisäksi Joutsenon keskustaajaman oma alueellinen puhdistamo Joutsenon Oravaharjussa ja

Jätevedenkäsittelyprosessit 9 (99) pienpuhdistamot Nuijamaalla, Ylämaalla ja Vainikkalassa. Toikansuolle johtavassa verkostossa on 93 pumppaamoa, 279 km jätevesiviemäriverkostoa ja 258 km hulevesiverkostoa. Ensimmäiset viemärit on otettu käyttöön vuonna 1930-luvulla. Verkoston suurimmat kasvukaudet olivat 1960- ja 1970-luvuilla. Käytetty putkimateriaali on pääosin betonia, mutta 1970-luvun jälkeen PVC-muovin ja sittemmin PP-muovin käyttö on lisääntynyt. Uutta viemäriverkostoa valmistuu vuosittain uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamisen myötä. Vuonna 2013 rakennettiin uutta erillisjäteviemäriä 1 700 m, paineviemäriä 690 m ja hulevesiviemäriä 1 930 m. Vuotovesien määrä puhdistamon tulovirtaamasta on arviolta 30 %. Vuotovesien määrää pyritään vähentämään verkoston saneeraustöillä. Vuonna 2013 saneerattiin 2 840 m erillisjätevesiviemäriä, 550 m paineviemäriä ja 1 240 m hulevesiviemäriä. Käsittelemätön jätevesi johdetaan Toikansuolta Hyväristönmäen puhdistamolle siirtoviemärillä. Linja koostuu kahdesta paineputkesta, joita voidaan käyttää yhdessä, erikseen tai osittain yhdessä. Toisen putken häiriötai huoltotilanteissa vesiä voidaan johtaa toisen putken kautta. Siirtojärjestelmän mitoitusvirtaama tulee olemaan vähintään yhtä suuri kuin jätevedenpuhdistamon. Siirtoyhteyden pituus on noin 5,2 5,8 km. Linjauksen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelun aikana maaperätietojen, luontoselvitysten ja maanomistajaneuvottelujen perusteella. Siirtolinjalle tulee Toikansuon puhdistamon tontille yksi pumppaamo, johon rakennetaan imuallas ja maanpäällinen huoltorakennus. Pumppaamoon tulee varavoimakone sekä molempiin putkiin virtaama- ja painemittaukset. Häiriötilanteissa, jolloin kaikkia vesiä ei saada pumpattua Hyväristönmäelle, ylivuoto ohjataan varoaltaaseen Toikansuon puhdistamon tontilla. Mikäli varoallas täyttyy eikä veden siirto ole toiminnassa tai se ei ole riittävää, jätevedet ohjataan hätäylivuotona Rakkolanjokeen. Tilanne on epätodennäköinen ja edellyttää useamman samanaikaisen häiriön toteutumista. Uuden jätevedenpuhdistamon prosessin pääosat ovat välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys, biologinen käsittely aktiivilietemenetelmällä, tertiäärikäsittely ja desinfiointi. Puhdistamon esikäsittelyvaiheeseen sisältyy välppäys, hiekanerotus sekä esiselkeytys. Esikäsittelyvaiheessa jätevedestä poistetaan karkea jäte ja kiintoaine sekä rasvat ja muut kelluvat epäpuhtaudet. Pääosa orgaanisesta aineksesta ja typestä poistetaan biologisesti kolmilinjaisessa aktiivilieteprosessissa, joka toteutetaan esidenitrifikaatioperiaatteella. Ammoniumtyppi hapetetaan aerobisissa olosuhteissa nitraattitypeksi ja nitraattityppi pelkistetään typpikaasuksi prosessin ilmastamattomissa,

10 (99) anoksisissa olosuhteissa. Alkalointikemikaalina käytetään tarvittaessa soodaa. Jäteveden sisältämä fosfori poistetaan kemiallisen saostuksen avulla ferrisulfaatilla. Tehostetun jälki- eli tertiäärikäsittelyn avulla varmistetaan erittäin korkean kiintoaine- ja fosforireduktion saavuttaminen, samalla saadaan poistettua valtaosa jäteveden sisältämistä mikrobeista. Tertiäärikäsittely toteutetaan saostus-selkeytys-suodatus -periaatteella tai kalvosuodatuksella. Jälkikäsitelty jätevesi hygienisoidaan ennen purkuvesistöön johtamista. Desinfiointi toteutetaan joko UV-säteilytyksellä tai kemiallisesti. Jos jätevedenpuhdistusprosessi ei tilapäisesti pysty käsittelemään kaikkea puhdistamolle tulevaa jätevettä, biologisen puhdistusprosessin kapasiteetin ylittävä osa mekaanisesti käsitellystä jätevedestä ohjataan esiselkeytyksen jälkeen erilliseen ohitusvesien käsittelyyn. Ohitusvesien käsittelyyn sisältyy fosforin kemiallinen saostus metallisuolalla sekä kiintoaineen erotus. Kemiallinen saostus parantaa myös kiintoaineen poistumista. Puhdistamon mitoitus Puhdistamon suunnitellun prosessin mitoitus (mitoitusvuosi 2030): Keskimääräinen vuorokausivirtaama, Q kesk 20 000 m³/d Mitoitusvirtaama, q mit 1 600 m³/h BOD 7 ATU -tulokuorma 8 300 kg/d COD cr -tulokuorma 19 000 kg/d Fosforitulokuorma 250 kg P/d Typpitulokuorma 1 500 kg N/d Kiintoaineen tulokuorma 10 400 kg/d Asukasvastineluku (avl) 119 000 Puhdistamon vesiprosessin yksiköt ja mitoitusvuotta 2030 vastaavat mitoitusparametrit ovat seuraavat: Tulopumppaus Pumppuja 3 kpl Tilavaraus yhdelle pumpulle Välppäys 3 levynauhavälppää, à 1 600 m 3 /h Tilavaraus yhdelle välpälle Ilmastettu hiekanerotus pintalietteen erotuksella, hiekkapesuri 3 erotusallasta, tilavuus yht. 225 m³ Esiselkeytys 2 allasta, pinta-ala yht. 700 m², tilavuus yht. 3 150 m³ Tilavaraus yhdelle altaalle

11 (99) Puhdistamon tulokuorma Puhdistamolietteiden käsittely Ilmastus sekä soodan syöttö 3 linjaa, 7 lohkoa/linja, tilavuus yht. 15 500 m³ Tilavaraus yhdelle linjalle Kaasunpoisto 560 m³ Jälkiselkeytys 3 allasta, pinta-ala yht. 8 540 m² Tertiäärikäsittely Menetelmän lopullinen valinta vaatii pilot-koeajon Desinfiointi joko UV-säteilytyksellä tai kemiallisesti Hyväristönmäen puhdistamon ennustettu tulokuorma mitoitusvuonna 2030 on esitetty puhdistamon mitoituksen yhteydessä. Puhdistamon mitoituskuormitus on laadittu Lappeenrannan puhdistamoiden nykyisen kuormituksen ja alueen ennustetun väestönkehityksen perusteella. Puhdistamon mitoituksessa on varauduttu Joutsenon Oravaharjun jätevedenpuhdistamon ja Savitaipaleen kunnan viemäröintialueen jätevesien käsittelemiseen tulevaisuudessa. Oravaharjun puhdistamon jätevesien osuus uuden puhdistamon mitoituskuormituksesta on 5 % ja Savitaipaleen osuus 2 %. Jätevedenpuhdistamon tulokuormitus käyttöön otettaessa arvioidaan olevan seuraava: Keskimääräinen vuorokausivirtaama, Q kesk 19 000 m 3 /d Mitoitusvirtaama Q mit 1 500 m 3 /h BOD 7 ATU -tulokuorma 7 900 kg/d COD Cr -tulokuorma 18 000 kg/d Fosforitulokuorma 240 kg P/d Typpitulokuorma 1 400 kg N/d Kiintoaineen tulokuorma 9 900 kg/d Asukasvastineluku (ALV)* 113 000 * BOD7 ATU -kuormasta, 70 g BOD7 ATU /as/d Puhdistamolla vastaanotetaan myös sako- ja umpikaivolietteitä erillisellä vastaanottoasemalla. Hyväristönmäen puhdistamolle tulevien lietemäärien keskiarvo (yhteensä noin 22 000 m 3 /a) on laskettu Toikansuon puhdistamolle vuosina 2012 2015 tuotujen lietemäärien perusteella. Lietemääriin ei ole odotettavissa suurta kasvua. Puhdistusprosessissa syntyvä raakaliete ja biologisen prosessin ylijäämäliete (yhteensä noin 5 600 t TS/a) poistetaan pääprosessista esiselkeytysaltaista ja johdetaan lietteen käsittelyyn. Lietteen käsittelyprosessiin kuuluu tiivistys ja mekaaninen kuivaus.

12 (99) Lietteen tiivistys toteutetaan gravitaatiosakeutuksella kahdessa katetussa altaassa ja/tai mekaanisella tiivistyksellä. Tiivistetyn lietteen sakeus on noin 4 8 %. Sakeutettu liete johdetaan kuivattavaksi lingoille. Linkokuivatun lietteen sakeus on 20 30 %. Lietteen kuivauksessa käytetään apuna polymeeriliuosta. Kuivattu liete (kuiva-ainepitoisuus noin 24 %) kuljetaan jatkokäsiteltäväksi puhdistamoalueen ulkopuolelle. Liete käsitellään Kukkuroinmäen tunnelikompostointilaitoksessa nykyiseen tapaan. Valmista kompostia käytetään mullan valmistukseen, maanparannukseen sekä maisemointiin. Lietteen tiivistyksessä ja linkokuivauksessa syntyvät rejektivedet pumpataan puhdistusprosessin alkuun. Rejektivesien pumppaamoon johdetaan myös pääprosessin pintalietekaivoissa erottuvat vedet. Rejektivesien kokonaismäärä on keskimäärin noin 1 100 m 3 /d. Puhdistamon alueelle tehdään tilavaraus lietteenkäsittelyn rejektivesien mahdolliselle erilliskäsittelylle tulevaisuudessa. Puhdistamon alueelle tehdään tilavaraus mahdolliselle alueellisen lietteenja jätteenkäsittelyratkaisun toteuttamiselle tulevaisuudessa. Mahdollisia alueellisia käsittelyratkaisuja voivat olla esim. yhdyskuntajätevesilietteen ja biojätteen yhteismädätys tai yhdyskuntajätevesilietteen poltto. PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Puhdistustulos, päästöt vesistöön ja niiden rajoittaminen Puhdistamon keskimääräinen virtaama on ennusteen mukaan 20 000 m 3 /d mitoitusvuonna 2030. Puhdistamolla käsitellyn jäteveden laatu ja puhdistusprosessissa saavutetut reduktiot sekä puhdistetun jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuositasolla laskettuna ennustetulla keskimääräisellä virtaamalla 20 000 m 3 /d ja mukaan lukien ohitusvesien aiheuttama kuormitus on seuraava: Pitoisuusraja mg/l Reduktio % Kuormitus vesistöön t/a Kiintoaine 5 99 37 BOD 7ATU 3 99 22 COD Cr 40 95 292 Kok. P 0,1 99 0,73 Kok. N 23 70 168 Poikkeuksellisen suurten tulovirtaamien aikana osa esikäsitellystä jätevedestä voidaan joutua johtamaan biologisen käsittelyvaiheen ohi. Ohitusvedet käsitellään erillisessä yksikössä kemiallisen saostuksen ja kiintoaineen erotuksen avulla ennen purkuvesistöön johtamista.

Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen 13 (99) Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan viemäriputkella Rakkolanjoen yläosalle noin 13 km:n etäisyydelle Haapajärvestä ja noin 6 km nykyistä Toikansuon jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa alempana. HAVA-aineiden esiintymisestä ja poistumisesta Toikansuon jätevedenpuhdistamolla on 18.11.2014 tehty selvitys Jäteveden haitallisten aineiden poisto Lappeenrannan uudella jätevedenpuhdistamolla. Tarkastelussa haitallisten ja vaarallisten aineiden esiintymisestä Lappeenrannan jätevesissä useiden mukana olleiden haitta-aineiden pitoisuus Toikansuon jätevedenpuhdistamon lähtevässä jätevedessä oli alle laboratorioanalyysien määritysrajan. Nikkelin, kadmiumin ja diklofenaakin (lääkeaine) reduktiot olivat heikommat. Toikansuon jätevedenpuhdistamolta lähtevässä vedessä on todettu bromattujen difenyylieetterien (BDE) summapitoisuuden ja mahdollisesti kadmiumpitoisuuden ylittävän pintavesien ympäristönlaatunormin eli EQS-arvon. Lisäksi joidenkin aineiden pitoisuus on ollut lähellä ympäristönlaatunormia. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle tulevan jäteveden laadun arvioidaan olevan haitta-aineiden osalta samaa tasoa kuin Toikansuon jätevedenpuhdistamolla nykytilanteessa. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolla haitta-ainereduktioiden voidaan olettaa paranevan tehostetun tertiäärikäsittelyn, pidemmän lieteiän, typenpoistoprosessin ja paremman toimintavarmuuden ansiosta. Poistumaa voidaan tulevaisuudessa edelleen tehostaa erilaisilla tekniikoilla, joista osa on vielä kehitysvaiheessa. Puhdistamon alueelle tehdään tilavaraus erityisesti haitta-aineiden poistoon suunnitellulle prosessiyksikölle mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten. Haitallisiksi ja vaarallisiksi luokiteltujen aineiden käyttöä rajoitetaan tai niiden käyttö voidaan kieltää kokonaan, jolloin niiden pitoisuudet myös yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille tulevassa jätevedessä voivat vähitellen laskea. Jäteveden puhdistuksessa syntyy vähäisiä määriä päästöjä ilmaan. Puhdistusprosessin typenpoistossa syntyy typpikaasua ja pieniä määriä typpioksidia ja -dioksidia. Toikansuon laskennalliset päästöt ilmaan koostuivat vuonna 2013 pääasiassa hiilidioksidipäästöistä (2 083 t), metaanista (31 t), dityppioksidista (noin 6,5 t), typen oksideista (0,4 t) ja VOC-päästöistä (< 0,5 t). Uuden puhdistamon päästömäärät tulevat olemaan samantasoiset tai mahdollisesti hieman suuremmat, mikäli puhdistettavien jätevesien määrä kasvaa. Lietteen kuivaamisesta voi syntyä vähäisiä pölypäästöjä, mutta niiden arvioidaan jäävän puhdistamoalueelle. Pakokaasupäästöjä syntyy puhdistamolle suuntautuvasta liikenteestä ja lietteen kuljetuksesta puhdistamolta. Jätevedenpuhdistamolta voi syntyä vähäisiä hajupäästöjä päivittäin lähinnä sakokaivo- ja umpikaivolietteiden vastaanotosta, lietteen kuivauksesta, välppäjätteen erotuksesta ja lietteen kuljetuksesta. Puhdistamon häiriötilanteissa voi ilmaan päästä normaalia enemmän hajupäästöjä.

Päästöt maaperään ja niiden estäminen 14 (99) Puhdistusprosessissa eniten hajua aiheutuu esikäsittelyvaiheen välppäyksestä ja lietteen käsittelystä. Välppäys sijoitetaan sisätiloihin. Esikäsittelyvaiheessa erotetun välpe- ja hiekkajätteen aiheuttamia hajuhaittoja vähennetään pesemällä välpe ja hiekka ennen niiden johtamista siirtolavalle. Välpe- ja hiekkalavat varastoidaan sisätiloissa. Lietteenkäsittely toteutetaan kokonaisuudessaan sisätiloissa lukuun ottamatta lietteen gravitaatiotiivistystä. Tiivistämöaltaat katetaan hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja prosessitilat varustetaan riittävällä ilmanvaihdolla. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuvilla päästöillä ilmaan ei ole vaikutusta Lappeenrannan kaupungin ilmanlaatuun. Hajupäästöjen vaikutus on paikallinen ja jää pääosin puhdistamoalueelle. Hyväristönmäen läheisyydessä on noin 50 mahdollista hajuhaitalle altistujaa yhden kilometrin säteellä puhdistamosta. Purkuputken hajuvaikutukset sijoittuvat samalle alueelle puhdistamon kanssa, koska purkuputki on hyvin lyhyt. Hyväristönmäen puhdistamo tai sen purkuputki eivät sijaitse pohjavesialueella. Hanhikempin pohjavesialue (05 405 02, I-luokka) sijoittuu lähimmillään noin 2 km uuden puhdistamon länsipuolelle. Puhdistamon alueella pohjaveden virtaus suuntautuu itä-etelä -suuntaan kohti Rakkolanjokea. Hyväristönmäen puhdistamo sijaitsee rapakivigraniitin alueella. Hyväristönmäen alueella on tehty jätevedenpuhdistamon sijoittamiseen liittyviä painokairauksia ja otettu maanäytteitä vuoden 2004 heinäkuussa. Alueen maaperä todettiin huonosti vettä läpäiseväksi. Maaperätutkimusten yhteydessä tehtyjen lyhytaikaisten havaintojen mukaan pohjaveden pinta oli tutkimusalueella 0,5 2,0 m:n syvyydellä maanpinnasta. Puhdistamoalueella ei ole lähteitä eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Siirtolinjan osuudella on arvioitu asuinkiinteistöillä mahdollisesti olevan noin 50 100 kaivoa. Jätevedenpuhdistamon normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Puhdistamon altaat ja kemikaalisäiliöt/-varastot rakennetaan tiiviiksi, ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Kemikaalien purku- ja lastausalueet on tarvittavilta osin asfaltoitu. Pintavalunnat ohjataan hulevesijärjestelmän kautta Rakkolanjokeen ja kemikaalivuodon sattuessa hulevedet voidaan kääntää rejektivesipumppaamoon, josta ne pumpataan prosessiin. Melu Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua tai tärinää. Puhdistusprosessissa melua aiheutuu koneiden ja laitteiden toiminnasta. Merkittävimpiä melulähteitä ovat ilmastusilman tuottamiseen käytettävät kompressorit, lietteen kuivauksen lingot sekä prosessiin sisältyvät pumput. Kompressorit, lietelingot ja pumput sijoitetaan sisätiloihin. Ulkotiloissa sijaitsevista prosessinosista ei aiheudu merkittävää melua.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 15 (99) Melua aiheutuu puhdistamolle kohdistuvasta liikenteestä. Tärinää voi aiheutua lähinnä raskaasta liikenteestä ja kohdistuu puhdistamolle johtavien teiden läheisiin asuinrakennuksiin. Toiminnan perustana on ensisijaisesti jätteiden synnyn ehkäisy sekä mahdollisimman tehokas syntypaikkalajittelu ja edelleen hyödyntäminen. Puhdistamotoiminnasta syntyy prosessista mm. lietettä sekä välppä- ja hiekkajätettä. Lisäksi toiminnasta syntyy tavanomaisia jätteitä kuten sekajäte, biojäte, paperi ja energiajäte. Toiminnoista syntyy myös jonkin verran vaarallisia jätteitä kuten jäteöljyjä. Arvio vuosittain syntyvien jätteiden määrästä ja niiden hyötykäytöstä/loppusijoituksesta on seuraava: Jätelaji Arvio määrästä Hyötykäyttö/loppusijoitus t/a Tavanomainen jäte Yhdyskuntaliete 8 000 Hyötykäyttöön Kukkuroinmäen jätehuoltolaitokselle kompostoivaksi Välppä- ja hiekkajäte 200 Loppusijoitetaan Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:lle kaatopaikkajätteeksi Kuivajäte 4 10 Loppusijoitetaan Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:lle kaatopaikkajätteeksi Energiajäte 5 10 Hyötykäyttöön Hyötypaperi Oy:lle Sekajäte <10 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Biojäte 0,5 Hyötykäyttöön Kukkuroinmäen jätehuoltolaitokselle kompostoivaksi Paperi 1 Hyötykäyttöön Hyötypaperi Oy:lle Vaarallinen jäte Jäteöljyt <0,6 Toimitetaan vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen Laboratoriokemikaalit (satunnaisia eriä) <0,0001 Toimitetaan vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen Kemikaalit, energian käyttö ja vesi Kemikaalit Tärkeimmät puhdistusprosessissa käytettävät kemikaalit ovat fosforin saostamiseen käytettävät metallisuolat, biologisen prosessin alkaliteetin nostoon käytettävä alkalointikemikaali ja lietteenkuivauksen apuaineena käytettävä polyelektrolyytti. Kemikaalivuotojen varalta purkualueet asvaltoidaan, sadevesikaivot varustetaan suluilla ja alueille rakennetaan öljynerotuskaivot.

16 (99) Kemikaalien keskimääräiset vuosikulutukset sekä kemikaalivarastojen maksimikoot ovat seuraavat: Kemikaali Käyttökohde Vuosittainen käyttö, t/a Varaston maksimikoko, m 3 Ferrisulfaatti Fosforin saostus 1 500 80 Sooda Jäteveden alkaliteetin 770 80 säätö Polyalumiinikloridi Fosforin saostus 400 40 Polymeeri Lietteen kuivaus 40 10 Vetyperoksidi 50 % Hygienisointi 54 15 Muurahaishappo Hygienisointi 54 15 Diesel Varavoima <1 <10 Saostuskemikaalia annostellaan prosessissa kolmeen pisteeseen. Kahdessa ensimmäisessä annostelupisteessä käytetään ferrisulfaattia Fe 2(SO 4) 3. Ferrisulfaatin kulutus on noin 200 g/m 3 eli 4 000 kg/d. Ferrisulfaatti tuodaan laitokselle käyttövalmiina liuoksena, jonka rautapitoisuus on noin 11,2 %. Varastosäiliöt ovat kaksoisvaipallisia tai ne sijoitetaan varoaltaisiin ja varustetaan säiliöiden ylitäytön estävillä hälytyksillä. Saostuskemikaalin kolmannessa, jälkikäsittelyvaiheen, annostelupisteessä käytetään ensisijaisesti polyalumiinikloridia, jonka keskimääräinen annostus on noin 50 g/m 3 eli 1 000 kg/d. Polyalumiinikloridi tuodaan laitokselle käyttövalmiina liuoksena, jonka alumiinipitoisuus on noin 9,2 %. Varastosäiliö on kaksoisvaipallinen tai se sijoitetaan varoaltaaseen ja varustetaan säiliön ylitäytön estävillä hälytyksillä. Saostuskemikaalin kolmannessa annostelupisteessä voidaan käyttää myös ferrisulfaattia. Jäteveden ph:n ja alkaliteetin säätöön käytetään puhdistamon aktiivilieteprosessissa soodaa Na 2CO 3. Jauhemainen sooda varastoidaan siilossa Sooda lietetään teknisellä vedellä noin 5 %:n liuokseksi. Soodan annostus on 0 250 g/m 3 riippuen tulevan jäteveden alkaliteetista. Keskimääräiseksi kokonaiskulutukseksi arvioidaan 2 100 kg/d. Lietteenkuivauksen apuaineena käytettävä polyelektrolyytti vastaanotetaan laitoksella raemuodossa suursäkeissä. Polymeerirakeista valmistetaan automaattisessa liuotuslaitteistossa varastoliuos, joka laimennetaan annostelun yhteydessä syötettävän veden avulla noin 0,1 prosenttiseksi liuokseksi. Polymeerin valmistuksessa ja annostelussa käytetään teknistä vettä. Polymeerin annostus on noin 5 g/kg TS eli 84 kg/d. Polymeeriä voidaan mahdollisesti käyttää myös kemiallisen saostuksen apuaineena jäteveden jälkikäsittelyssä tai ohitusvesien käsittelyssä. Puhdistamolla varaudutaan jäteveden hygienisointiin joko UV-säteilytyksen tai kemiallisen käsittelyn avulla. Jäteveden kemialliseen desinfiointiin käytetään vetyperoksidia ja muurahaishappoa, joista valmistetaan permuurahaishappoa. Kemikaalit varastoidaan 15 m 3 :n säiliöissä ulkona. Kemikaa-

Energian käyttö 17 (99) lien kulutus riippuu jäteveden desinfiointitarpeesta. Mikäli desinfiointi toteutetaan UV-käsittelyn avulla, desinfiointikemikaaleja ei tarvita. Puhdistamon mitoituslaskennan perusteella tehokas kokonaistypenpoisto voidaan saavuttaa biologisessa käsittelyprosessissa ilman lisähiililähteen kuten metanolin käyttöä. Puhdistamon alueelle tehdään kuitenkin tilavaraus metanoliasemalle. Puhdistamon varavoimakoneiden polttoaineena käytetään dieseliä. Diesel varastoidaan puhdistamon piha-alueella varoaltaallisessa säiliössä, joka sijoittuu mahdollisesti varavoimakoneen yhteyteen. Lisäksi puhdistamolla on käytössä pieniä määriä laitteistojen ja kiinteistöjen huoltoon liittyviä kemikaaleja kuten voiteluaineita ja puhdistusaineita sekä laboratoriokemikaaleja. Puhdistamolle tehdään mahdollisten työkoneiden tankkauspisteen varalle varaus enintään 10 m 3 :n suuruiselle kaksoisvaipalliselle säiliölle tai varoaltaalla varustetulle säiliölle. Puhdistusprosessissa eniten energiaa kuluu ilmastusilman tuottamiseen kompressoreilla ja lietteen mekaaniseen kuivaukseen. Jälkikäsittelyvaiheen energiankulutus riippuu valitusta käsittelytekniikasta. Kalvosuodatustekniikan energiankulutus on perinteisiä jälkikäsittelytekniikoita suurempi. Toikansuon puhdistamon energiankulutus on ollut vuositasolla 2 100 MWh/a eli noin 0,30 0,40 kwh käsiteltyä jätevesikuutiometriä kohti. Uuden puhdistamon energiankulutusta ei voida arvioida, koska se riippuu jatkosuunnittelussa valittavista tekniikoista. Vesi Talousvettä käytetään lähinnä puhdistamon sosiaali- ja saniteettitiloissa. Talousveden kulutus minimoidaan hyödyntämällä puhdistusprosessissa teknistä vettä muun muassa kemikaalien laimennukseen sekä prosessilaitteiden ja altaiden huuhteluun ja pesuun. Liikenne Liikenne jätevedenpuhdistamolta ohjautuu Pahaojantielle, Karkkolantielle ja edelleen Vainikkalantielle. Kuljetuksille rakennetaan tulotie puhdistamolle Pahaojantieltä Karkkolan suunnasta ja henkilöliikenne ohjataan puhdistamolle sen eteläpuolelta Pahaojantiestä eroavaa tietä etelään puhdistamon länsipuolella. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuu kevyttä liikennettä työmatkoista ja huoltoliikenteestä sekä raskasta liikennettä. Puhdistamon käytön aikaisen henkilöliikenteen määräksi arkipäivisin arvioidaan noin 36 ajoneuvoa ja raskaan liikenteen määräksi 16 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskas liikenne koostuu lietteen kuljetuksesta (noin 3 ajoneuvoa vuorokaudessa), umpi- ja sakokaivolietteiden, välppälietteen sekä kemikaalien ja polymeerien kuljetuksesta. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa arkisin klo 7 16. Yksit-

18 (99) täisiä lietteen kuljetuksia ajetaan tarpeen mukaan myös iltaisin lähinnä klo 16 20 välisenä aikana. Hyväristönmäen puhdistamosta aiheutuva lisääntyvä henkilöliikenne ei vaikuta merkittävästi Vainikkalantien liikenteeseen, mutta lisääntyvä raskas liikenne voi hidastaa muuta liikennettä. Liikenteen kasvu vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteen ajoittaiseen sujuvuuteen Karkkolantiellä ja Pahaojantiellä. Tiet ovat kapeita hiekkateitä, joilla on useita yksityistieliittymiä. Nopeusrajoitus teillä on 40 km/h. Molempia teitä levennetään ja parannetaan sekä tarkistetaan liittymien turvallisuutta jatkosuunnittelussa. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö BAT, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamo Tulopumppaamo ja esikäsittely Tulopumppaamossa on oltava vähintään yksi toimintakunnossa oleva varapumppu Tulopumppaamon sähkönsaanti on turvattu varajärjestelyin suurilla ja keskisuurilla laitoksilla Tulevan jäteveden esikäsittelyn tulee sisältää koneellinen välppä tai vastaava mekaaninen laite Kaikkien puhdistamoiden tulee varautua vaihtoehtoiseen välppäämiseen toimintakatkosten varalle, suurilla ja keskisuurilla puhdistamoilla tulee olla vähintään kaksi koneellista välppää Suurilla ja keskisuurilla laitoksilla on hiekanerotus ja niillä on varauduttu pintalietteen poistoon Välppäys tulee sijoittaa sisätiloihin kunnossapidon helpottamiseksi ja hajuhaittojen hallitsemiseksi. Hiekanerotus tulee toteuttaa siten, että hajuhaittojen hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Biologis-kemiallinen osa Prosessiin kuuluu biologinen osa, joka voi olla aktiivilieteprosessi modifikaatioineen, biosuodin, bioroottori tai biologinen suodatin Toteutettaessa prosessia, joka poistaa ravinteita biologisesti, tulee huolehtia tarvittavista lohkojärjestelyistä. Happipitoisuus on pyrittävä pitämään automaattiohjauksella optimialueella, jolloin happitaso on riittävä, mutta ei energiankulutuksen kannalta tarpeettoman korkea Ilmastuksen käyttövalmiita kompressoreita tulee olla varalla vähintään yksi kappale Biologisen osan tulee olla vähintään kaksilinjainen suurilla ja keskisuurilla laitoksilla Fosforin saostuskemikaalin annostuksen tulee tapahtua oikeassa pisteessä ja annosteltavan määrän on oltava optimoitu, jolloin kemikaalia on riittävästi, mutta ei liikaa Palautus- ja kierrätyslietteen pumppaamiseen on oltava varapumppu, joka voi olla yhteinen toisen linjan kanssa. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo Jätevesi johdetaan esikäsittelyyn suoraan tuloviemäristä. Erillistä tulopumppausta ei tarvita. Esikäsittely sisältää tulevan jäteveden koneellisen välppäyksen. Koneellisia välppiä on kolme kappaletta ja välpät on mitoitettu siten, että puhdistamon maksimivirtaama voidaan käsitellä kahdella välpällä. Esikäsittelyyn sisältyy hiekanerotus. Pinnalle jäävät roskat, rasva ja pintaliete poistetaan pintalietekaivoihin. Välppäys sijoitetaan sisätiloihin. Hiekanerotus katetaan Prosessiin kuuluu biologinen käsittelyvaihe, joka toteutetaan aktiivilieteprosessina esidentrifikaatioperiaatteella. Ilmastusaltaat jaetaan seitsemään lohkoon. Kolme lohkoista varustetaan sekä mekaanisilla sekoittimilla että ilmastimilla, jotta niitä voidaan käyttää joko aerobisena tai anoksisena tilavuutena. Ilmastettujen altaiden happipitoisuutta säädetään automaattisesti. Ilmastuskompressoreilla on yksi varalaite, joka pidetään toimintakunnossa. Biologinen osa on kolmilinjainen. Fosforin saostuskemikaali annostellaan kahdessa pisteessä esi- ja biologisen käsittelyn aikana. Saostuskemikaalin annostus optimoidaan jäännösfosforipitoisuuden mittauksen perusteella. Saostuskemikaali voidaan annostella joko tulovirtaaman perusteella tai vakiosäädöllä. Palautuslietepumppuja on neljä, joista yksi on normaalitilanteessa varalla. Myös kierrätyslietepumpuilla on varapumppu.

19 (99) BAT, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamo Jälkikäsittely Fosforin ja kiintoaineen poiston parantamiseen soveltuvat hiekkasuodatus, flotaatio ja laskeutusselkeytin Typenpoiston tehostamiseen soveltuvat denitrifioiva biologinen suodatin tai anoksiset bioroottorit Hygieniatason parantamiseen soveltuvat fysikaaliset ja kemialliset ratkaisut. Fysikaalisena ratkaisuna tulevat kyseeseen UV-käsittely tarvittaessa sitä edeltävällä suodatuksella täydennettynä tai erilaiset kalvosuodatustekniikat. Kemiallisessa hygienisoinnissa tulee välttää sellaisten kemikaalien käyttöä, jotka muodostavat myrkyllisiä yhdisteitä. Lietteenkäsittely Laitoksilla tulee olla sakeuttamo tai vastaava laitteisto Sakeutukseen tarkoitettuja altaita tai laitteistoja tulee olla vähintään kaksi suurilla ja keskisuurilla laitoksilla. Lietteen mekaaninen kuivauslaitteisto on vähintään kaksilinjainen suurilla ja keskisuurilla laitoksilla. Varastotilavuuden ja kuivauskapasiteetin yhdistelmällä tulee varmistaa riittävä toimintataso viikonloppuja ja juhlapyhiä varten. Kuivauskapasiteetin riittävyyden tulee pääasiassa perustua mekaanisten kuivauslaitteistojen määrään, ei suureen varastotilavuuteen Vaihtoehtona mekaaniselle kuivaukselle on lietteen kuljettaminen muualle käsiteltäväksi Lietteen käsittely sijoitetaan sisätiloihin kunnossapidon helpottamiseksi ja hajuhaittojen hallitsemiseksi. Sakeuttamo voidaan toteuttaa myös katettuna. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo Puhdistamolle toteutetaan tavanomaista tasoa tehokkaampi jälkikäsittely-yksikkö fosforin ja kiintoaineen erittäin korkean poistotehon saavuttamiseksi. Jätevesi hygienisoidaan joko UV-käsittelyn tai kemiallisen desinfioinnin avulla ennen purkuvesistöön johtamista. Liete sakeutetaan gravitaatiotiivistimissä ja/tai koneellisilla tiivistimillä. Prosessissa on kaksi rinnakkaista gravitaatiotiivistämöä. Liete kuivataan mekaanisesti kahdella lingolla. Kolmas linko toimii varalaitteena. Lietteen kuivauksen riittävä kapasiteetti varmistetaan riittävällä kuivauslaitteistojen määrällä ja kapasiteetilla sekä varastotilavuudella. Lietteen kuivaus sijoitetaan sisätiloihin. Tiivistimet toteutetaan katettuina altaina. Hyväristönmäen suunniteltu puhdistamo edustaa hakijan käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kansallisessa BAT-ohjeessa esitettyjä periaatteita ja hyviä käytäntöjä sovelletaan puhdistamon suunnittelussa ja mitoituksessa sekä käytössä ja kunnossapidossa. Puhdistamo on mitoitettu pääosin kolmelinjaiseksi ja biologisen osan käsittelylinjoilla on ristiinajomahdollisuus. Prosessiyksiköille järjestetään ohitusmahdollisuus huolto- ja häiriötilanteita varten. Aktiivilieteprosessin lieteikää hallitaan ylijäämälietteen poistojärjestelyillä. Lietteenpumppaukset ja lietekierrot ovat hallittuja. Aktiivilieteprosessi mitoitetaan siten, että ilmastusaltaan happipitoisuus ja ilmastusprofiili sekä viipymä ovat riittäviä. Saostuskemikaali voidaan annostella prosessiin jätevesivirtaaman suhteessa. Saostuskemikaalin annostusta voidaan lisätä esikäsittelyvaiheessa siten, että biologiseen osaan johdettava kuormitus vähenee. Jätevesi hygienisoidaan ennen purkuvesistöön johtamista.

20 (99) Puhdistamon toiminnasta syntyy vesistökuormitusta ja päästöjä ilmaan. Päästöjä pyritään vähentää prosessin jatkuvalla seuraamisella ja optimoinnilla. Lisäksi puhdistamon suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon mahdollisimman vähäiseen vesistökuormitukseen pääseminen. Lisäksi puhdistamolla pyritään vähentämään jätteiden syntyä käyttämällä materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Jätteiden haitallisuutta vähennetään siinä määrin kuin se on mahdollista, jotta prosessit ovat mahdollisimman tehokkaita. Toiminnassa pyritään käyttämään mahdollisimman haitattomia aineita, milloin se on teknisesti mahdollista. Muun muassa puhdistamolla syntyvä puhdistettu jätevesi syötetään prosessivedeksi, millä vähennetään ostoveden tarvetta. Energian käyttöä seurataan säännöllisesti ja toimenpiteitä energian säästämiseksi pyritään löytämään koko ajan. Puhdistamon laitehankinnoissa otetaan huomioon eri laitteiden materiaali- ja energiatehokkuus jo suunnitteluvaiheessa. Ympäristövahinkoja, kuten vuotoja vesistöön tai maaperään, estetään toiminnan suunnittelulla, ohjeistuksella, henkilökunnan koulutuksella, riskienarvioinnilla ja vahinkojen seurannalla. Puhdistamo on suunniteltu erityisen varmatoimiseksi ja jo suunnitteluvaiheessa on huomioitu tarkkaan mahdollisten häiriö- ja onnettomuustilanteiden vaikutus päästöihin. Puhdistamon prosessi on täysin automatisoitu. Verkostossa tapahtuvien ohitusten määrä saadaan pumppaamoilla mittausten avulla. Muualla kuin pumppaamoilla tapahtuvat ylivuodot arvioidaan muun muassa maastotarkasteluilla ja katkosten keston perusteella. Prosessilaitteiden sähkönsaanti turvataan varavoimakoneilla ja UPS-järjestelmällä, jolla varmistetaan katkeamaton sähkönsyöttö tärkeimmille laitteille, kuten automaatiojärjestelmälle, valvomotietokoneille ja tärkeimmille mittausinstrumenteille. Automaatiojärjestelmä on kahdennettu tärkeimmiltä osiltaan. Puhdistamoa ajetaan normaalitilanteessa automaation avulla ja laitehäiriöistä välittyy viesti päivystäjälle. Poikkeustilanteissa puhdistamoa voidaan ajaa myös käsikäytöllä. Laitokselle laaditaan kunnossapito-ohjelma, riskinarvio ja kriittisten varaosien analyysi sekä kirjalliset prosessin ajo-ohjeet. Prosessin rakenteiden ja laitteistojen huollot toteutetaan säännöllisesti ja suunnitellusti. Käyttöhenkilökunnan riittävä asiantuntemus varmistetaan säännöllisillä koulutuksilla ja henkilökunnan riittävästä määrästä huolehditaan. Ristikkäisvaikutukset Puhdistamolla ei ole useita päästöjen vähentämisen ristikkäisvaikutuksia. Saostuskemikaalina käytetyssä ferrisulfaatissa on epäpuhtautena nikkeliä, joka osiltaan aiheuttaa nikkelin kuormitusta purkuvesistöön. Nikkelin pitoisuus puhdistetussa jätevedessä tulee mahdollisesti ylittämään uuden ympäristönlaatunormin (4 µg/l). Siihen voidaan vaikuttaa valitsemalla puhtaampi kemikaali.

21 (99) Ympäristöriskit ja poikkeustilanteet Hyväristönmäen puhdistamon suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota puhdistusprosessin varmatoimisuuteen ja häiriötilanteiden hallintaan. Muun muassa sähkönsiirron häiriöihin ja ukonilman jännitepiikkien aiheuttamiin laiterikkoihin varaudutaan jätevedenpuhdistamon sähköistyksen, automaation ja instrumentaation suunnittelussa ja toteutuksessa. Puhdistamon sähkö- ja automaatiojärjestelmä toteutetaan tärkeimmiltä osiltaan kahdennettuna. Puhdistamolla on oma varavoimakone ja UPS-järjestelmä, joiden avulla varmistetaan katkeamaton sähkönsyöttö tärkeimmille laitteille kuten automaatiojärjestelmälle ja valvomotietokoneille. Puhdistusprosessin erilaiset häiriötilanteet havaitaan ja voidaan estää nopeasti koko prosessin kattavan automaatiojärjestelmän ja sen hälytyksien avulla. Uuden puhdistamon sähköistys- ja automaatiojärjestelmien toteutusperiaatteet mahdollistavat normaalia hyvää tasoa varmatoimisemmat järjestelmät. Tulipalojen estoon varaudutaan asentamalla laitokselle sprinklerijärjestelmä. Laitteiden rikkoutumiseen varaudutaan säännöllisen ja asianmukaisen kunnossapidon ja huollon lisäksi asentamalla laitteille riittävästi varalaitteita. Puhdistamon laitteilla on lähtökohtaisesti aina yksi varalaite ja tärkeimpien laitteiden varaosia hankitaan omaan varastoon. Myös mittauslaitteiden kunnossapito ja luotettavuudesta huolehditaan säännöllisesti niille laadittavan huolto- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Kattava automaatiojärjestelmä hälytyksineen auttaa havaitsemaan mittalaitteiden häiriötiloja. Laiterikkojen ja muiden häiriötilanteiden vaikutuksia minimoidaan rinnakkaisilla käsittelylinjoilla ja peräkkäisillä käsittely-yksiköillä. Tällöin puhdistamon kapasiteetti ei vähene dramaattisesti, vaikka yksi rinnakkaisista käsittelylinjoista olisi pois käytöstä. Puhdistamon kaikki käsittelyvaiheet ovat vähintään kaksilinjaisia ja pääosin kolmelinjaisia. Myös käsittelyprosessin riittävän väljä mitoitus lisää prosessin varmatoimisuutta. Jäteveden tehostetussa jälki- eli tertiäärikäsittelyssä prosessin varmatoimisuus on tärkeää erittäin matalan fosforipitoisuuden saavuttamiseksi. Tertiäärikäsittelyn ansiosta hyvä puhdistustulos voidaan saavuttaa myös biologisen käsittelyprosessin häiriötilanteissa. Mikäli jälkikäsittelymenetelmäksi valitaan tehostettu perinteinen jälkikäsittelytekniikka, prosessivaihe toteutetaan kaksivaiheisena. Kalvosuodatustekniikalla saavutettava puhdistustulos on erittäin vakaa. Tertiäärikäsittely toteutetaan vähintään kahtena rinnakkaisena käsittelylinjana, jolloin yhden käsittelylinjan poissaolo käytöstä ei johda koko prosessivaiheen ohitukseen. Ohitusvesien käsittelyyn on varauduttu erillisellä yksiköllä. Ohitusvesien käsittely-yksikköön sisältyy kemiallinen saostus ja kiintoaineen erotus. Kemiallisen saostuksen avulla voidaan saostaa jäteveden fosforia ja tehostaa kiintoaineen erottumista. Prosessin toimintaa voidaan varmentaa tasaamalla tulovirtaamaa ja -kuormitusta erillisissä tasausaltaissa tai viemäriverkostossa. Tasausaltaita

22 (99) käytettäessä korkeimmat virtaamapiikit ohjataan tasausaltaisiin ja pumpataan niistä takaisin päävirtaan. Käytöstä poistettavan Toikansuon puhdistamon altaat on mahdollista saneerata tasauskäyttöön soveltuviksi. Puhdistamolle rakennettava erillinen ohitusvesien käsittely ja tertiäärikäsittely vähentävät virtaaman tasauksen tarvetta siten, että poikkeuksellisen korkeatkin virtaamat voidaan käsitellä tehokkaasti. Virtaaman tasaus parantaa prosessin toimintaa kokonaisuutena ja helpottaa prosessiajoa. Poikkeukselliset jätevesipäästöt kuten öljyt ja toksiset aineet voivat aiheuttaa biologisen puhdistusprosessin toiminnan heikentymistä tai biomassan täydellisen kuoleman. Poikkeukselliset päästöt pyritään havaitsemaan mahdollisimman nopeasti tulevan jäteveden laadun jatkuvan onlineseurannan avulla. Kun poikkeuksellinen päästö havaitaan ajoissa, se voidaan ohjata biologisen käsittelyn ohitukseen tai vain yhdelle biologiselle käsittelylinjalle, jolloin muut käsittelylinjat säilyvät toimintakuntoisina. Puhdistamon henkilökuntaa koulutetaan prosessin toiminnan syvälliseen ymmärtämiseen, jotta mahdolliset häiriöt havaitaan mahdollisimman nopeasti. Jätevesien siirrossa on mahdollista, että pumppaamolla tai siirtolinjassa tapahtuu häiriöitä, joista voi aiheutua ylivuotoja maastoon tai vesistöihin. Puhdistamattomia jätevesiä voi joutua ympäristöön jätevedenpumppaamon merkittävän toimintahäiriön tai ylikuormittumisen vuoksi tai viemäriputkista johtojen rikkoutuessa. Jäteveden siirtojärjestelmä Toikansuon ja Hyväristönmäen välillä pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että yksittäinen häiriötilanne ei aiheuta jäteveden ylivuotoa. Kaikkia häiriötilanteita ei voida estää, mutta järjestelmä pyritään toteuttamaan siten, että sen tärkeimmillä komponenteilla on varajärjestelmä. Valvontajärjestelmä pyritään toteuttamaan siten, että yllättävät häiriöt havaitaan nopeasti ja varajärjestelmä saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Riskien tunnistamiseen ja varautumistoimenpiteiden määrittämiseen pohjautuvalla siirtojärjestelmän huolellisella suunnittelulla, toteutuksella ja käytöllä pystytään hyvin varautumaan erilaisiin häiriötilanteisiin ja minimoimaan ympäristölle aiheutuva riski merkittävissäkin häiriötilanteissa. Mahdolliset häiriötilanteet tunnistetaan riskikartoituksessa ja niille laaditaan varautumis- ja ennakoivat toimenpiteet. Häiriötilanteita varten laaditaan selkeät toimintaohjeet ja pidetään harjoituksia, joissa henkilöstön ja laitteiden toiminta testataan ja varmistetaan. Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittaja ilmoittaa siitä viipymättä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Rakkolanjoki-toimikunnalle. Valvontaviranomaisten ohjeiden mukaan otetaan tarvittaessa ylimääräiset näytteet puhdistamolta ja/tai vesistöstä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus.