KANSATIETEEN OPISKELUOPAS LUKUVUOSI 2014 2015
Kansatiede European Ethnology Minerva, Kaivokatu 12, 20014 Turun yliopisto Käyntiosoite: Minerva, toimisto 1. krs, opetushenkilökunta 2. krs. puh. (02) 333 5260, kansatiede@utu.fi Toimitus: Heini Hämäläinen, Anu Raula, Jussi Lehtonen Taitto: Heini Hämäläinen, Jussi Lehtonen SISÄLLYS Kansatiede tieteenä ja oppiaineena 3 Kansatieteen opintopolut ja työurat 4 Tiedotuksia 4 Opetusohjelma syksyllä 2014 5 Alustava opetus keväällä 2015 8 Perusopinnot 9 Aineopinnot 18 Syventävät opinnot 31 Lukuvuoden 2014 2015 periodisointi 43 Laitos- ja tiedekuntatentit sl 2014 43 Kuulusteluihin ilmoittautuminen 43 Tenttitulokset 44 Kirjalliset tentit ja muut suoritustavat 45 Tenttikirjallisuus ja kirjastopalvelut 48 Arkistolinja kansatieteessä 50 Luentopaikat ja seminaaritilat Minervassa 51 Opintokokonaisuuden loppumerkintä 52 HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma 52 Kansainvälinen vaihto 52 Palaute ja kysymykset 53 Humanistisen tiedekunnan opiskeluun liittyvät asiat 53 Humanistisen tiedekunnan opinto-opas 54 Ilmar Talve -palkinto 55 Hankkeita ja projekteja 56 Kansatieteen jatkokoulutus 57 Ilmoitustaulu, kotisivut ja Facebook 58 Kansatieteen sähköpostilista 58 Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistot 59 Kansatieteilijöiden yhdistyksiä 60 Kansatieteen henkilökunta 62 Kannen kuva: Kansatieteen henkilökuntaa Jussi Lehtosen työhuoneessa suunnittelemassa syyskesällä 2014 järjestettyä Ilmar Talve - päivää. Vasemmalta oikealle: Maija Mäki, Jussi Lehtonen, Helena Ruotsala, Hanneleena Hieta ja oikealla edessä Niina Koskihaara. Kuvaaja: Heini Hämäläinen 2014. 2
KANSATIEDE TIETEENÄ JA OPPIAINEENA Kansatiede (European Ethnology) tutkii ihmisiä ja kulttuureja, ts. ihmistä kulttuurisena olentona. Sen tarkoitus on tuottaa syvällistä ymmärrystä kulttuurisista prosesseista ja niiden dynamiikasta. Se antaa laajan perspektiivin mm. kulttuuriseen taustaamme, maanosamme kansoihin ja etnisiin ryhmiin sekä näiden kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Kansallisvaltioiden kansankulttuurin lisäksi kansatieteen kiinnostuksen kohteina ovat yleisemmät kulttuuriset prosessit ja valtionrajoista riippumattomat alueelliset kulttuurit. Tutkimuksellinen näkökulma ulottuu historiasta nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Kansatieteen laitos sijaitsi 1960-luvun lopulta vuoteen 2012 asti Fennicumin laitosrakennuksessa yliopistomäellä. Kuvaaja: Jussi Lehtonen 2001. TYKL/dg/24. Kansatieteilijä pystyykin arkielämän ilmiöiden taustojen ja kehityksen ymmärtämisellään olemaan mukana myös yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnittelussa. Kansatieteen opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote. Kansatieteen aineistonhankinnalle on luonteenomaista kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistomateriaalien käyttö. Kansatieteen opiskelija oppii tarkastelemaan kohdettaan kriittisesti ja käyttämään kulttuurianalyyttistä näkökulmaa, jonka avulla arjen ilmiöt ja elämä näyttäytyvät uudella tavalla. Tätä taitoa tarvitaan monissa ammateissa. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista kriittisiä, laajasti kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita, jotta valmistuva saa vankan pohjakoulutuksen ja taidot toimia erilaisissa kulttuurialan tehtävissä sekä laajemmin yhteiskunnallisella sektorilla. Kansatieteen opinnoissa on sekä perus-, aine- että syventävissä opinnoissa jaksoja, jotka tukevat opiskelijoiden kansainvälistymistä. Kansatieteilijät ovat työllistyneet museo- tai kunnallisen kulttuuritoimen alalle, mutta myös opetus- ja tutkimustehtäviin sekä media-alalle, kuten erilaisiin kulttuuri-, viestintä- ja markkinointi- tehtäviin. Tämä koulutus pätevöittää myös uusille työsektoreille, kuten mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön, ympäristö- ja kulttuurivaikutusten arviointiin ja kulttuurin sisältötuotantoon. Kaikissa näissä tarvitaan kansatieteen opintojen myötä saatavaa kulttuurista lukutaitoa. Kansatiede sopii sivuaineeksi moniin aineyhdistelmiin. Vuonna 2014 ja 2015 aloittavilla opiskelijoilla FM-perustutkintoon kuuluu vähintään 5 op kansainvälistymisopintoja, aikaisemmin HuK-tutkinnon yhteydessä suoritettujen 10 op:n lisäksi. Näitä opintoja voi suorittaa useammalla eri tavalla (mm. kieliopinnot, vieraskieliset ohjelmat, opiskelijavaihto jne.). Sisällöt suunnitellaan aineopintojen HOPS:n tekemisen yhteydessä. Seuraa kansatieteen eri mahdollisuuksia tarkemmin myös oppiaineen kotisivulta (vierailuluennot yms). 3
KANSATIETEEN OPINTOPOLUT JA TYÖURAT Kansatiede (European Ethnology) valmistaa nykyisin kulttuurialan ammattilaisia yhä monipuolistuville työllistymissektoreille. Museolinjan ja arkistojen rinnalle ovat yhä enemmän nousseet kunnallinen kulttuuritoiminta, yhdistykset, säätiöt ja järjestöt. Myös tiedotusvälineet, monikulttuurisuustyö ja maahanmuutto tarjoavat runsaasti kiinnostavia työtehtäviä, tutkijan uraa unohtamatta. Oppiaine pyrkii tunnistamaan työelämän muuttuvat vaatimukset ja päivittämään niiltä osin myös opintosisältöjään. Muutoksista huolimatta oppiaineen ydinsisältö liittyy arjen ja kulttuuristen prosessien ja murrosten tutkimukseen ja tulkintaan. Kansatieteen oppiaineen eri opintokokonaisuudet muodostavatkin joukon kumuloivalle oppimiselle perustuvia opintopolkuja. Esimerkiksi kansatieteen perusopintojen Aineen ja esineen elämä -kurssi saa jatkoa aineopinnoissa yhdessä museologian kanssa järjestettävässä Aineellisen kulttuurin kurssissa. Halutessaan opiskelija voi valmistaa aihepiiristä kandidaatintutkielman, joka puolestaan voi edelleen johtaa mielekkään pro gradu - tutkielman aiheen löytämiseen. Täten opiskelija voi parhaassa tapauksessa jo perusopinnoista lähtien suuntautua haluamalleen kulttuurientutkimuksen alalle. Kansatieteessä kysymys ei ole suoranaisista suuntautumisvaihtoehdoista, vaan pikemminkin HOPS-työhön perustuvasta tuesta parhaan mahdollisen (yksilöllisenkin) ammatillisen osaamisen saavuttamiseksi. Käytännössä tämä merkitsee vaihtoehtoja tenttikirjoihin, erilaisten seminaarien sisällyttämistä yksilöllisiin opintovaatimuksiin sekä tietysti harjoittelupaikkojen ja projektien löytämistä omien kiinnostuksen kohteiden alueelta. Samalla oppiaineessa seurataan AHOT-näkökulmasta (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) kunkin opiskelijan opinto- ja työpolkuja myös takautuvasti. HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITTELU (HOPS) Jotta opiskelija pystyisi tavoitteelliseen ja menestyksekkääseen opiskeluun, on hänen vuosittain päivitettävä ja tarkasteltava opintojensa etenemistä yhdessä opetushenkilökunnan kanssa. Kyseessä on yhtälailla tenttien ajankohtien, sivuainevalintojen, työurien kuin esimerkiksi kansainvälisten vaihtomahdollisuuksien pohdinta. HOPS-menettelyn avulla opiskelija suorittaa vuosittain itsearviointia etenemisensä ja valintojensa suhteen sekä saa samalla opetushenkilökunnalta apua ja ohjausta eri tavoin. ehopsin ja henkilökohtaisten lukukausittaisten ohjauskeskustelujen lisäksi on korostettava normaaliin kurssityöskentelyyn liittyvää henkilökohtaista ohjausta. HOPS-työskentely on myös osa opiskelujen arkipäivää. Kansatieteen oppiaine lisää lukuvuosina 2014 16 HOPS-työskentelyn painoarvoa. Perus-, aine- ja syventävien opintojen HOPS-käytäntöjen lisäksi suunnittelua ja ohjausta toteutetaan useammin. Voit myös itse aina halutessasi lähestyä opetushenkilökuntaa kaikissa opintoihin liittyvissä ja vaikuttavissa asioissa. TIEDOTUKSIA Kansatieteen tiedotus- ja neuvontatilaisuus Folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen infotilaisuus uusille ja vanhoille opiskelijoille järjestetään tiistaina 2.9.2014 klo 12 14 Janus-salissa Sirkkalan kampuksella. Ilmoittautuminen oppiaineeseen Uusien pää- ja sivuaineopiskelijoiden tulee ilmoittautua kansatieteen toimistoon lukukauden alussa. Kansatieteen toimisto sijaitsee Minervan ensimmäisessä kerroksessa (folkloristiikan ja sukupuolentutkimuksen käytävä), huone E116. 4
OPETUSOHJELMA SYKSYLLÄ 2014 PERUSOPINNOT P1. JOHDANTO KULTTUURIEN TUTKIMUKSEEN (KANS1401) 5 op Ti 2.9 klo 14 16 Den Aud, professori Matti Kamppinen: Kulttuuriteoriat Ke 3.9 klo 14 16 Den Aud, professori Helena Ruotsala: Kulttuuriperintö Pe 5.9 klo 8-12 Den Aud, professori Matti Kamppinen: Kulttuuriset prosessit Ti 9.9 klo 14 16 Den Aud, professori Matti Kamppinen: Kulttuuri- ja perinne-ekologia Ke 10.9 klo 14 16 Den Aud, professori Matti Kamppinen: Kulttuuri-identiteetti Pe 12.9 klo 8-10 Pha1, professori Matti Kamppinen: Sovellettu kulttuurintutkimus Pe 12.9 klo 10 12 Pha1, lehtori Timo J. Virtanen: Urbaani teknologia arkielämässä Ti 16.9 klo 14 16 Den Aud, yliopisto-opettaja Kaarina Koski: Kerrotut ja tulkitut todellisuudet Ke 17.9 klo 14 16 Den Aud, yliopisto-opettaja Pasi Enges: Folkloren muuttuvat merkitykset Pe 19.9 klo 8-10 Pha1, tutkija Sirkku Pihlman: Aineellinen kulttuuri Pe 19.9 klo 10 12 EXT, lehtori Tiina Mahlamäki: Uskonto kulttuurisena järjestelmänä Tenttikerrat: Tiistaina 23.9 klo 14 16 Den Aud Perjantaina 17.10. klo 10 12 Den Aud 3. tenttikerta laitostenttipäivänä P2. KULTTUURINEN KOHTAAMINEN JA MUUTOS (FOLK2022) 5 op Useita luennoitsijoita Ke 24.9. klo 14 16 Den Aud Pe 26.9. klo 10 12 Salus Ti 30.9. klo 14 16 Pha1 Ke 1.10 klo 14 16 Pha1 Pe 3.10. klo 8 10 Cal1 Pe 3.10. klo 10 12 Cal1 Ti 7.10. klo 14 16 Den Aud Ke 8.10 klo 14 16 Den Aud Pe 10.10. klo 8 10 Cal1 Pe 10.10. klo 10 12 Cal1 Ti 14.10. klo 14 16 Den Aud Tenttikerrat: Perjantaina 17.10. klo 10 12 Den Aud Perjantaina 24.10 klo 10 12 Den Aud 5
P3 TYÖSEMINAARI 3 op Tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Tiistaina 7.10. ja 14.10. klo 12 14 Tempo Keskiviikkona 8.10. ja 15.10. klo 12 14 Tempo Perjantaina 14.11. ja 21.11. klo 9 13 Tempo K1 JOHDATUS KANSATIETEESEEN JA SEN NYKYTEEMOIHIN 28.10. 10.12. tiistaisin klo 10 12 E221 ja keskiviikkoisin klo 14 16 E221 Ti 28.10. professori Helena Ruotsala: Johdanto I Ke 29.10. professori Helena Ruotsala: Johdanto II Ti 4.11. lehtori Timo J. Virtanen: Mitä kaupunkikansatieteilijä tekee? Ke 5.11. tohtorikoulutettava Niina Koskihaara: Paikallisuuden uudet tulkinnat (case: maaseutu) Ti 11.11. tohtorikoulutettava Maija Lundgren: Kyläasiamies uudenlaista ammattiryhmätutkimusta Ke 12.11. tohtorikoulutettava Marja-Liisa Räisänen: Kansatieteilijä vankilassa ammattiryhmätutkimusta rakennemuutoksen jälkeen Ti 18.11.tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen: Miten ennustaa tulevaa? Ke 19.11. tohtorikoulutettava Maija Mäki: Kulttuuriperintö ja tulevaisuus monitieteisyyttä ja tulevaisuudentutkimusta Ti 25.11. tohtorikoulutettava Kirsi Sonck: Kansatieteilijä tutkimassa ympäristöä Ke 26.11. tohtorikoulutettava Maria Vanha-Similä: Lapsiperheen arki ja muistitietotutkimus Ti 2.12. yliopisto-opettaja Karri Kiiskien: Ylirajaiset työntekijät Ke 3.12. tohtorikoulutettava Päivi Roivainen: Materiaalinen kulttuuri kansatieteen tutkimuskohteena Ke 10.12. professori Helena Ruotsala: Esimerkkejä monikulttuurisuustutkimuksista meillä ja loppuyhteenveto K2 KANSANKULTTUURIN ARKI Lehtori Timo J. Virtanen 30.10. 11.12.torstaisin klo 12 14 E221 AINEOPINNOT PROSEMINAARI (KANS1405) 10 op Lehtori Timo J. Virtanen Maanantaisin 8.9. alkaen klo 12 14 Virkkunen E104 TIETEELLISEN ESITTÄMISEN PERUSTEET JA METODOLOGIA (KANS1165) 5 op Yhteisluennot Torstaisin 30.10. ja 6.11. klo 8.30-12 Perjantaisin 31.10. ja 7.11. klo 8.30 10 Kansatieteen osuus: Yliopisto-opettaja Karri Kiiskinen Torstaina 13.11. alkaen klo 10 12 Virkkunen E104 6
MAASEUTU JA KAUPUNKI 5 op Lehtori Timo J. Virtanen Kaupunki 2 op Torstaisin 4.9. 23.10. klo 12 14 E225 VALINNAISET: MUSE1152 KULTTUURINEN KESTÄVYYS 4 op Ilmoittautumiset 19.9. mennessä sirkku.pihlman@utu.fi Katso lisätiedot sähköisestä opinto-oppaasta. SYVENTÄVÄT OPINNOT S3 AJANKOHTAISEEN ETNOLOGIAN JA LÄHITIETEIDEN TUTKIMUKSEEN TUTUS- TUMINEN (KANS1156): XHKT0030 Kokemus, kertomus, muisti 5 op HKT-laitoksen yhteinen kurssi, useita luennoitsijoita. Katso tarkemmat tiedot Nettiopsusta. Opetus 29.9.2014 1.12.2014. Luento-opetus 20 t. Ma 29.9.2014 1.12.2014 viikoittain klo 12.15-13.45, ls. Janus, Huom! 1.12.2014 paneelikeskustelun jälkeen Kulttuurihistorian vuoden 2014 Litzen-luento, joka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. S5 MAISTERISEMINAARI (KANS1456) 10 op Professori Helena Ruotsala ja yliopisto-opettaja Hanneleena Hieta Tiistaisin 2.9 alkaen klo 14 16 Virkkunen E104 Kansatieteen kevätretkeläisiä Liedon Nautelankoskella toukokuussa 2013. Kuvaaja: Leena Viskari. 7
KANSATIETEEN ALUSTAVA OPETUS KEVÄÄLLÄ 2015 PERUSOPINNOT KANS3171 K3 Aineen ja esineen elämä 3 op KANS3173 K4 Visuaalinen kulttuuri kuvan kertomukset 3 op AINEOPINNOT KANS1170 Etnografinen kenttätyö 5 op KANS1142 Maaseutu ja kaupunki: Maaseutu 3 op (kaupunkiosuus syyslukukaudella) KANS1405 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op. Jatkuu syksystä. KANS1175 Opintopoluista urapolkuihin 5 op KANS1172 Kansatieteestä eurooppalaiseen etnologiaan. Kansatieteen tutkimushistoriaa 5 op KANS1174 Valinnaisia: Salakuljetus 5 op KANS1176 Valinnaisia: Kulttuurinen kohtaaminen 5 op KANS1153 Valinnaisia aineopintoja: Kasvit ja eläimet Humanisti luonnontutkijana 3 5 op. SYVENTÄVÄT OPINNOT KANS1456 S1 Maisteriseminaari 10 op. Jatkuu syksystä. KANS1156 S3 Ajankohtaiseen etnologian ja lähitieteiden tutkimukseen tutustuminen, Luento 2 5 op: Tulevaisuudentutkimuksen kurssi: Future Consciousness and Values Definitions, Meanings and Connections to Futures Research tai BSRS:n kurssi: Cross-Border Areas in the Baltic Sea Region: Borders, Identity and Everyday Life. KANS1158 S4 Työelämän asiantuntijuus 5 op 8
KANS1102 KANSATIETEEN PERUSOPINNOT 25 op Osaamistavoitteet Opetuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista kriittisiä, laajasti kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita, jotta valmistuva saa vankan pohjakoulutuksen ja taidot toimia erilaisissa kulttuurialan tehtävissä sekä laajemmin yhteiskunnallisella sektorilla. Kansatieteen opinnoissa on sekä perus-, aine- että syventävissä opinnoissa jaksoja, jotka tukevat opiskelijoiden kansainvälistymistä. Kansatieteilijät ovat työllistyneet museo- tai kunnallisen kulttuuritoimen alalle, mutta myös opetus- ja tutkimustehtäviin sekä media-alalle, kuten erilaisiin kulttuuri- viestintä- ja markkinointitehtäviin. Tämä koulutus pätevöittää myös uusille työsektoreille, kuten mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön, ympäristö- ja kulttuurivaikutusten arviointiin ja kulttuurin sisältötuotantoon. Kaikissa näissä tarvitaan kansatieteen opintojen myötä saatavaa kulttuurista lukutaitoa. Kansatiede sopii sivuaineeksi moniin aineyhdistelmiin. KANSATIEDE PERUSOPINNOT. Pääaineopinnot 25 op Pääaineen perusopintojen laajuus kansatieteessä on vähintään 25 op. Ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot aloitetaan suorittamalla 1. periodilla kurssit P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen ja P2 Kulttuurien kohtaaminen ja muutos. Jälkimmäisen kanssa samanaikaisesti aloitetaan oppiainekohtainen P3 Työseminaari, joka jatkuu 2. periodille. Periodeilla 2 ja 3 sekä folkloristiikka että kansatiede tarjoavat kumpikin viisi kurssia (yhteensä 10), joista valitsemalla opiskelija täydentää perusopintonsa. Kansatieteen uuden pääaineopiskelijan opinnot 25 op: P1+P2+P3+ sekä neljä 3 op:n kurssia. Kansatieteen pääaineopiskelija valitsee 3 op:n kurssit K1 K5 kursseista siten, että yksi kurssi on vaihdettavissa johonkin folkloristiikan F1-F5 kursseista. Lukuvuosina 2014-16 periodilla 2 tarjotaan kansatieteessä perusopintojen kurssit: K1 Johdatus kansatieteeseen ja sen nykyteemoihin, K2 Kansankulttuurin arki. Seuraa syksyllä ilmestyviä kurssiinfoja oppiaineen kotisivuilla (vaatimukset, salit, ajat, ekskursiot). Periodeilla 3 ja 4 kansatiede tarjoaa luento-opetuksena kurssit K4 Visuaalinen kulttuuri ja K3 Aineen ja esineen elämä. Viidentenä kurssina on kirjallisuuskuulustelu K5 Tapakulttuuri, jonka suoritusajankohta on vapaa. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan laitostenttinä normaalin ilmoittautumismenettelyn mukaisesti. Halutessaan opiskelija saa kansatieteen 25 op:n perusopinnot valmiiksi 3. periodin loppuun mennessä ja voi siirtyä 4. periodilla jo kansatieteen aineopintoihin. Neljännellä periodilla järjestetään ylimääräinen rästitentti, jolloin opiskelijat voivat myös uusia suorituksiaan. KANSATIEDE PERUSOPINNOT. Sivuaineopinnot 15 / 25 op On suositeltavaa, että kansatieteen, folkloristiikan ja uskontotieteen yhteisessä valintakokeessa valituksi tullut, ja näistä yhden oppiaineen pääaineekseen perusopintojen aikana valitseva opiskelija, tekee oppiaineryhmässä tarjotun opetuksen puitteissa myös sivuaineopintoja. Tällöin sivuaineopintokokonaisuuden laajuus on jo pääaineeseensa P1-P3 -kurssit suorittaneille 15 op. Opetustarjonta on järjestetty siten, että opiskelija voi, niin halutessaan, suorittaa kaikki oppiaineryhmän perusopintoihin kuuluvat kurssit. Kansatieteen sivuaineopintoihin voi ilmoittautua luonnollisesti myös edelleen oppiaineryhmän ulkopuolelta, jolloin sivuaineopiskelijan perusopinnot 25 op alkavat yhteisillä johdantokursseilla P1-P2. P3-kurssin suoritusmuodosta ilmoitetaan vuosittain erikseen. Näiden jälkeen kansatieteen sivuaineopiskelija valitsee 4 kappaletta (12 op) tarjotuista kansatieteen 3 op:n kursseista. Huom. Toisin kuin pääaineopinnoissa, sivuaineopinnot koostuvat siis vain kansatieteen moduuleista. 9
Huomaa, että mikäli kansatieteen 25 op perusopinnot suorittanut on käyttänyt yhtä sallittua folkloristiikan kurssia kokonaisuudessa, hän suorittaa kuitenkin folkloristiikan sivuaineopinnot 15 op laajuisina. Tällöin kyseisiin sivuaineopintoihin kuuluvat aikaisemmin suorittamattomat FOLK1-FOLK5 kurssit (4 kpl) ja folkloristiikan vastuuhenkilön tekemä 3 op:n kirjatentti. Vastaava menettely toimii myös toisin päin. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen. Arviointi: Numerolla 0-5 KANS1401 P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen 5 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt Professori Matti Kamppinen (Muut luennoitsijat yliopisto-opettaja Pasi Enges, lehtori Timo J. Virtanen, professori Helena Ruotsala, yliopisto-opettaja Kaarina Koski, yliopisto-opettaja Tiina Mahlamäki, tutkija Sirkku Pihlman). Osaamistavoitteet Opiskelija ymmärtää kulttuurien tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä kulttuurien tutkimuksen roolin perustutkimuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja kehitystyössä. Opiskelija oppii jäsentämään ilmiöitä kulttuurien tutkimuksen käsitteistön avulla ja ymmärtää kulttuuriteorioiden erilaisia käyttömahdollisuuksia. Sisältö: Luennoilla ja oheiskirjallisuudessa tutustutaan kulttuuriteorioihin antropologisissa, humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä tutkimustraditioissa. Keskeisinä käsitteinä ovat kulttuuriset prosessit, eli perinteen aktuaalistuminen kulttuurisissa järjestelmissä, kulttuuri- ja perinne-ekologiset ongelmanasettelut sekä kulttuuri-identiteetin ja kulttuuriperinnön käsitteet. Lisäksi kurssilla tutustutaan aineellisen kulttuurin, folkloren ja uskonnon erityispiirteisiin, sekä soveltavaan kulttuurien tutkimukseen ja sen rooleihin esimerkiksi teknologian tutkimuksessa, kaupunkikansatieteessä ja kehityshankkeissa. Opetuskielet suomi Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti [suomi] Arviointi Hyväksytty/hylätty Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Kupiainen Jari & Sevänen Erkki: Kulttuurintutkimus. SKS 1996. 352 s. Eriksen Thomas Hylland: Toista maata johdatus antropologiaan. Gaudeamus 2004. 431 s. Lisätiedot Pakollinen kaikille pää- ja sivuaineopiskelijoille. 10
FOLK2022 P2 Kulttuurinen kohtaaminen ja muutos 5 op Oppiaine Folkloristiikka Vastuuhenkilöt Yliopisto-opettaja Pasi Enges (lisätietoja myös: kansatieteen yliopisto-opettaja Hanneleena Hieta ja uskontotieteen tutkijatohtori Minna Opas) Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee kulttuurisen kohtaamisen ja muutoksen prosessit sekä niiden taustat ja peruskäsitteet. Opiskelija osaa avata nykyisen monikulttuurisuuskeskustelun taustoja. Sisältö Kurssilla käsitellään kulttuurisen kohtaamisen ja muutoksen keskeistä käsitteistöä sekä kulttuurisia muutosprosesseja Suomessa ja muualla maailmassa. Aihetta lähestytään niin kansalaisuuden, etnisyyden, uskonnon kuin yksilön identiteetin näkökulmista keskittymällä erityisesti erontekojen ja rajanvetojen dynamiikkaan. Lisäksi tarkastellaan kulttuurisen kohtaamisen problematiikkaa kenttätyössä. Kurssi antaa valmiuksia mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Toteutustapojen lisätiedot Luentoja 24 h, kirjallisuutta. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti [suomi] Suoritusvaihtoehdot: Kirjallinen tentti [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti. Tentitään luennot ja oheiskirjallisuus. Arviointi Hyväksytty/hylätty Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Lehtonen, Mikko (toim.): Liikkuva maailma: Liike, raja, tieto. Vastapaino 2013., s. 77 175, 232 279. Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.): Erilaisuus. Vastapaino 2003. Martikainen, Tuomas & Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.): Muuttajat. Gaudeamus 2013, 13 54, 81 122, 247 561, 281 317. sekä artikkelivalikoima, joka on saatavilla kurssin Moodle-alueella. Lisätiedot Kurssi on folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen oppiaineiden yhdessä järjestämä ja pakollinen kaikille näissä aineissa perusopintoja suorittaville. 11
Syksyn 2012 työseminaarilaisia. Kuvaaja: Jussi Lehtonen. KANS1093 P3 Työseminaari 3 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen kansatieteen ryhmä, (yliopisto-opettaja Pasi Enges folkloristiikan ryhmä, yliopisto-opettaja Pekka Tolonen uskontotieteen ryhmä) Osaamistavoitteet Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimusalaan liittyvän pienimuotoisen tutkimushankkeen. Hän tuntee pääpiirteissään aineistojen tuottamisen erilaiset mahdollisuudet, ymmärtää teorian roolin aineistolähtöisessä tutkimuksessa sekä hallitsee tieteellisen esittämisen ja tieteellisen tekstin arvioinnin perusteet. Sisältö Seminaarissa tutustutaan kansatieteen aineistontuottamisen peruslähtökohtiin, tutkimusprosessin yleiseen luonteeseen sekä tutkimuksen käytännön toteuttamiseen. Lisäksi opetellaan yleisiä seminaarityöskentelyn käytäntöjä ja tiedonhallintataitoja. Seminaarin lopuksi tehdään opettajan ohjauksessa lyhyt harjoitustutkimus aineistonkeruineen ja opponoidaan toinen tutkielma. Katso kurssin suoritusvaihtoehdot Lisätiedot -kohdasta! Opetuskielet suomi Toteutustapojen lisätiedot Pienryhmäopetus 16 h, itsenäinen työskentely ja verkkotyöskentely. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) [suomi] Osallistuminen opetukseen [suomi] Suoritusvaihtoehdot: Harjoitustyö(t) [suomi] JA Osallistuminen opetukseen [suomi] (Kohderyhmät:Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, Muut opiskelijat) Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Harjoitustehtävät ja aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Arviointi Numerolla 0-5 12
Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Pelkästään Moodle-kurssina suorittaville opiskelijoille harjoituksiin liittyen sopimuksen mukaan. Lisätiedot Seminaarin kiintiö on 16 opiskelijaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ensimmäisen vuoden pää- ja sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin seminaariopetuksena. Mikäli opetusryhmä tulee täyteen, pääaineopiskelijoilla (kansatiede, folkloristiikka, uskontotiede) on etuoikeus kontaktiopetuspaikkoihin. Toisen vuoden ja sitä vanhemmat sivuaineopiskelijat suorittavat Työseminaarin Moodle-kurssina, mikäli kontaktiopetusryhmässä ei ole tilaa (kiintiö 16). Moodle-ryhmää ei perusteta, jos kontaktiopetusryhmässä on vapaita paikkoja. Sitova ilmoittautuminen syyskuun loppuun mennessä opettajalle jussi.lehtonen@utu.fi. KANS1173 K1 Johdatus kansatieteeseen ja sen nykyteemoihin 3 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt professori Helena Ruotsala ja muita luennoitsijoita Osaamistavoitteet Opiskelija osaa sijoittaa kansatieteen kulttuuritieteiden kenttään, tuntee minkälaista kansatieteellistä tutkimusta on tehty ja tehdään Suomessa, ja erityisesti Turussa. Opiskelija tutustuu kansatieteen lähteiden käyttöön ja etnografisiin menetelmiin osana kansatieteellistä tutkimusta. Opiskelija saa kuvan nykypäivän kansatieteen tutkimuskysymyksistä. Sisältö Johdanto-osuus, jossa käydään läpi kansatieteen keskeisimmät osa-alueet ja teemat nykytutkimusten näkökulmasta. Syventävällä osuudella tutustutaan vierailevien luennoitsijoiden esimerkkien avulla Turun yliopistossa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 26 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi II Vaadittavat opintosuoritukset: Luento- / oppimispäiväkirja [suomi] Arviointi Numerolla 0-5 Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille KANS3170 K2 Kansankulttuurin arki 3 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt lehtori Timo J. Virtanen 13
Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys suomalaisen arkielämän pitkästä kulttuuriprosessista. Päämäärinä ovat mm. ihmisen perustarpeisiin liittyvät ilmiöt, kuten asuminen ja ruokailu. Tavoitteena on arjen ilmiöiden kytkeminen yhteen ja näkeminen yhdessä muutoksen ja murroksen tekijöiden kanssa. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hallussaan keskeinen sanavarasto "kansankulttuurin" ilmiöistä keskustelemiseksi ja esimerkiksi "idän ja lännen" ilmiöiden kohtaamisen hahmottamiseksi aina nykyaikaan saakka. Taustalla on kysymys ajan, paikan ja sosiaalisen sidonnaisuuden suhteista. Kansankulttuurin ja arjen tutkimuksen ja suhteen peruskatsaus auttaa opiskelijaa selviytymään mm. paikallismuseotyöhön liittyvistä haasteista, tiedotusvälineiden kansankulttuurin olemusta koskevista tarpeista sekä esimerkiksi kulttuurien kohtaamiseen liittyvistä ammatillisista kysymyksistä. Sisältö Opetussuunnitelma tukeutuu ihmisten perustarpeisiin ja sopeutumiseen Suomessa vallitseviin olosuhteisiin. Kansankulttuurin perinteisiä osa-alueita (vaatetus, ruoka, asunnot, tapakulttuuri...) käytetään lähtökohtana, mutta käsittelytapa liittyy erityisesti arjen prosessien hahmottamiseen. Laajimmillaan tämä merkitsee kaupungistumista ja teollistumista, mutta yksityiskohtaisesti kysymys voi olla esimerkiksi metsän tai meren merkityksestä arkielämälle ja suomalaisen talonpojan arjelle. Prosessien ohella opiskelija tulee tutuksi kansanomaisen esineistön tunnistamisen kanssa. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 20 t. Toteutustapojen lisätiedot Luento-opetus 20 t., sisältää harjoitukset ja ekskursion Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi II Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti [suomi] Suoritusvaihtoehdot: Kirjallinen tentti [suomi] Arviointi Numerolla 0-5 Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Fingerroos, Outi: Sähkö ja valon aika näkökulma maaseudun moderniin muutokseen ennen 1960 lukua. Sananjalka 42. Suomen kielen seuran vuosikirja. Turku 2000. s. 181 208. Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri. SKS. 1979 tai uudempi painos. Virtanen Timo J.: Savutuvista puuvillatehtaalle. Kansankulttuurin tutkimuksesta Satakunnassa. SATAKUNTA. Kotiseutututkimuksia XIX. Satakunnan Historiallinen Seura. 2001. s. 125 147. KANS3171 K3 Aineen ja esineen elämä 3 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt lehtori Timo J. Virtanen Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää raaka-aineen, tuotantoprosessin ja tuotteen välisen yhteyden monimuotoisuuden. Tuotantoprosessi ulottuu käsityöstä (puoli)automaation kautta aina robotiik- 14
kaan ja samalla uniikkien esineiden rinnalle valmistuu sarjatuotannon kautta useita samanlaisia. Suunnittelu, tekijän kompetenssi ja design-arvo saavat keskustelussa rinnalleen keräilyn, nostalgian ja taloudellisen määreen. Esineen elämä -näkökulmasta korostuu uuden, käyttökelpoisen ja ehjän rinnalla roska, tarpeeton, kierrätys ja kestävä kehitys. Aineellisella kulttuurilla ja esineellä on monesti aineetonta arvoa esimerkiksi terapeuttisessa mielessä ja samalla pohdittavaksi asettuvat mm. etninen ja sukupuolisidonnainen esinemaailma. Aineellinen ja esineellinen kulttuuri monine ulottuvuuksineen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua mm. ammattimaisen suunnittelun, brandaamisen ja tuotemarkkinoinnin sekä yrittämisen aihepiireihin. Sisältö Kurssin lähtökohdat ovat suomalaisen kansatieteen tavassa tutkia, opettaa ja määritellä aineellista ja esineellistä kulttuuria. Käsittely nostaa esiin esineellisessä kulttuurissamme tapahtuneita murroksia mm. näkökulmista: kotimainen/ulkomainen, mekaaninen/sähköinen, analoginen/digitaalinen. Samalla pyritään näkemään esineen muuttuvan elinkaaren tunnusmerkkejä. Puhumme mm. esineen syntymästä (tarve, suunnittelu, tuotanto), elämästä (käyttöfunktio, korjaaminen), kuolemasta (rikkoutuminen, roska, hylkääminen) ja uudesta elämästä (keräily, näyttely, tuunaus. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 16 t. Toteutustapojen lisätiedot Luento-opetus 16 t., sisältää harjoitukset ja ekskursion Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen [suomi] Harjoitustyö(t) [suomi] Portfolio [suomi] Suoritusvaihtoehdot: Osallistuminen opetukseen [suomi] JA Harjoitustyö(t) [suomi] JA Portfolio [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot osallistuminen luennoille, harjoitustehtävä, 1 ekskursio ja kirjallisuus. Portfolio tehtävistä ja raporteista. Arviointi Numerolla 0-5 Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Lintu, Meri: Keräilijän kehityskaari. Sananjalka 43. Suomen kielen seuran vuosikirja. Turku. 2001.s. 166-178. Löfström, Jan: A Masculine Outfit? The Ambiquity of Black Leather Garb. Ethnologia Fennica. Finnish studies in ethnology. 1998. Vol. 26. pp. 17 27. Roivainen, Päivi: PAPPA-TUNTURI. Suomen ikiliikkuja. Teoksessa: SISUA,SILOA JA SI- NAPPIA.Merkkituotteita Turusta. Turun Maakuntamuseo Julkaisuja 6. 2004. s. 297 307. Vaininen, Minna Routasalo, Pirkko - Virtanen, Timo J.: Rakkaat ja tarpeelliset tavarat: Vanhainkodissa asuvan vanhuksen esineistö. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A. 1999. Tutkimuksia ja raportteja. Lisätiedot Huom. Teema jatkuu aineopintojen aineellisen kulttuurin kurssilla. 15
KANS3173 K4 Visuaalinen kulttuuri kuvan kertomukset 3 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt lehtori Timo J. Virtanen Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin merkityksen arkielämän ja kansankulttuurin osana. Tavoitteena on irrottaa kuvallinen ilmaisutapa kuvittamisesta ja tuoda esiin viime vuosikymmenien kuvallisen käänteen piirteitä. Kurssin jälkeen opiskelija on tutustunut erilaisiin tapoihin analysoida kuvaa ja tuottaa kuvia esimerkiksi kenttätyömetodiikkaan liittyen. Kuva ymmärretään tavoitteissa niin piirroksena, karttana, mielikuvana, valokuvana kuin liikkuvanakin kuvana. Ammatilliselta kannalta tämä merkitsee parempia valmiuksia mm. kuva-arkisto työskentelyyn, ammattitasoiseen kenttädokumentointiin tai erilaisten kuvatuotteiden suunnittelemiseen ja valmistamiseen (julkaisut, näyttelyt, www). Sisältö Kurssin sisältö muodostuu toisaalta erilaisten kuvien tuottamisen ja käyttämisen ympärille ja toisaalta kuvan yhteiskunnallisen suhteen muutoksen ympärille. Kuva on sekä ruraali että urbaani, mieleen syövytetty tai betoniaitaan spreijattu. Näin tarkastelussa voivat olla yhtälailla neonmainosten maailma, lehtikuvan asiasanoitus, purukumien keräilykuvat kuin koristemaalattu kirkkoreki. Keskeisenä ajatuksena on kulttuurisen ja kriittisen kuvanlukutaidon kehittäminen. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 16 t, Harjoitukset. Toteutustapojen lisätiedot Luento-opetus 16 t, harjoitukset, kuva-aineistot. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen [suomi] Harjoitustyö(t) [suomi] Portfolio [suomi] Suoritusvaihtoehdot: Osallistuminen opetukseen [suomi] JA Harjoitustyö(t) [suomi] JA Portfolio [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot osallistuminen luennoille, harjoitustehtävät, 1 ekskursio ja kirjallisuus. Portfolio tehtävistä ja raporteista. Arviointi Numerolla 0-5 Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät. Oppimateriaalit Etholén, Katriina: Valokuvin kerrottua Suomalaiset kulttuurientutkijat ja valokuvaus pioneeriajoista vakiintumiseen. Suomen Antropologi 4/1992. s. 30 46. ISIEN TYÖ. Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvia I. Osuus: Lisäaineisto Isien Työt Poimintoja kansatieteellisen elokuvamme perinteestä (18`52``) ja Elokuva kansatieteellisten kohteiden taltiointimenetelmänä. (3`). Suomen Kulttuurirahasto. DVD. Kuusamo, Altti & al. 2014: Kuva Teoksessa: Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen. Toim. Y. Heinonen. Utukirjat 6. Turku. s. 77 131. Svensson, Birgitta 1998: TATUERING. Ett sinnligt åventyr. Nordiska Museets förlag. Stockholm. s.192. 16
KANS1116 K5 Tapakulttuuri 3 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt Yliopisto-opettaja Hanneleena Hieta Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee suomalaisen juhlaperinteen pääpiirteet. Opiskelija ymmärtää tapakulttuurin muutoksen ja yhteiskunnan muutoksen välisen yhteyden. Opiskelija tietää esimerkkien kautta, miten kansatieteessä tutkitaan vuotuisjuhlia ja ihmiselämän siirtymäriittejä sekä miten niistä kirjoitetaan tieteellisesti. Sisältö Itsenäinen tutustuminen kirjallisuuspakettiin, jonka sisältönä on suomalaisia ja eurooppalaisia etnologisia tekstejä tapakulttuurista. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II, III, IV Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti [suomi] Suoritusvaihtoehdot: Kirjallinen tentti [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä / sähköinen tentti Arviointi Numerolla 0-5 Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy, 1. vuoden kevät. Oppimateriaalit Herlitz, Gillis. Mors dag och Halloween. Festseder i föränding. Etnolore 31. Uppsala universitet 2007. ss. 209 218. Karjalainen, Sirpa, Teppo Korhonen, J.U.E. Lehtonen. Uusi ajantieto. 3. painos. WSOY 1991. ss. 7 40, 51 69, 90 106, 113 151, 168 189, 199 205, 222 263. Lehtinen, Ildikó (toim.) Valkoisen jumalan tyttäret. Marilainen nainen ja modernisaatio. Suomalais-Ugrilaisen Seuran kansatieteellisiä julkaisuja 19. Suomalais-Ugrilainen Seura. 2009. ss. 215 251. Lönnqvist, Bo. Dödens ansikte. Tro och sed bland herre och folk. Scriptum 2013. ss. 49 131. Ruotsala, Helena, Petri Saarikoski & Maija Santikko (toim.) Matkalla. Juhlakirja Outi-Tuomi Nikulalle hänen täyttäessään 60 vuotta 19.10.2009. Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitoksen julkaisuja XVIII. Turun yliopisto. 2009. ss. 21 46. Räsänen, Matti & Outi Tuomi-Nikula. Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 776. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000. ss. 267 366. Sappinen, Eero. Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla. Tutkimus suomalaisen työväestön elämäntavoista ja niiden paikallisista raumalaisista piirteistä. Kansatieteellinen arkisto 46. Suomen muinaismuistoyhdistys 2000. 271 346, 363 367. Savolainen, Irma (toim.) Häät. Narinkka 2001. Helsingin kaupunginmuseo 2001. ss. 29 57, 81 120, 152 173, 177 183, 186 194. 17
KANS1302 KANSATIETEEN AINEOPINNOT 35 45 op Osaamistavoitteet Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kansatieteelliseen tutkimukseen käytännössä: kenttätyöhön, tutkimusaineistojen hankintaan, tutkimusraportin laadintaan, eri tutkimusmenetelmien käytännön soveltamiseen, tutkimustulosten julkistamiseen, tieteellisen tekstin tuottamiseen sekä akateemisten opinnäytteiden julkiseen tarkastuskäytäntöön ja arviointiin sekä tieteelliseen keskusteluun. Opiskelija tutustuu pääpiirteittäin kansatieteellisen tutkimuksen keskeisiin osa-alueisiin, metodologiaan ja näkökulmiin, joita hän oppii soveltamaan omissa tutkimuksissaan. Lisäksi opiskelija perehtyy alan opintopolkujen ja työurien suhteisiin ja mahdollisuuksiin. Aineopintojen myötä opiskelija hahmottaa jo selkeämmin oman asiantuntijuutensa vaatimukset ja kasvamisen sekä sen tarvitsemat ammatilliset työkalut. Sisältö Opiskelija oppii käytännössä tutkimuksen tekemisen, kerää aineistoa tutkielmaansa varten ja soveltaa aineistoon oppimiaan näkökulmia. Oppijakson suoritettuaan opiskelijalla on pääpiirteissään tiedot kansatieteen ja sen lähitieteiden metodologiasta, näkökulmista ja keskeisistä osa-alueista sekä työllistymisen vaihtoehdoista. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: lehtori Timo J. Virtanen Arviointi: Numerolla 0-5 Edellytysten ja suositusten lisätiedot Edellytyksenä aineopintojen suorittamiselle ovat vähintään hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot. KANS1170 Etnografinen kenttätyö 5 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt lehtori Timo J. Virtanen Osaamistavoitteet Kurssin päätyttyä opiskelijalla on perustiedot kansatieteen ja laajemmin etnologiaan ja etnologiatieteisiin kuuluvista etnografisista menetelmistä ja aineistoista sekä näiden valmistelusta, käyttämisestä ja soveltamisesta. Sisältö Kurssin aikana tutustutaan kansatieteellisen aineiston tuottamisympäristöihin ja tuottamiseen kenttätöiden kautta. Opiskelijat osallistuvat kenttätöihin vuosittain vaihtuvassa kohteessa ja tekevät myös esi- sekä jälkityöt ja kirjoittavat loppuraportin. Kurssiin liittyy vierailuja muistiorganisaatioihin. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus, Itsenäinen työskentely, Harjoitukset. Suoritusvaihtoehdot: Osallistuminen opetukseen [suomi] JA Kirjallinen tentti [suomi] TAI Osallistuminen opetukseen [suomi] JA Luento- / oppimispäiväkirja [suomi] Arviointi Numerolla 0-5 Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden kevät. Lisätiedot Kurssin luennot ja vierailut toteutetaan pääosin yhdessä folkloristiikan ja uskontotieteen kanssa. Se suoritetaan luentoineen vain yhteen laitoksen oppiaineeseen (pääaineeseen). Jos opiskelijalla on useampia oppiaineryhmän aineista, vastaavuuksiin oikeuttavista suorituksista sovitaan kunkin oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. 18
KANS1405 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt lehtori Timo J. Virtanen Osaamistavoitteet Proseminaarin jälkeen opiskelija hallitsee tieteellisen tutkielman teon, useimmiten omilla kenttätöillä tuotetun aineiston avulla. Koko tutkimusprosessi liittyy useimmiten todellisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Sisältö Proseminaari koostuu kolmen tapaamiskerran johdannosta (prosessikuvaus, harjoituskirja PROSEssin esittely) sekä periodeille 1 3 sijoittuvista viikoittaisista kokoontumisista. Kukin opiskelija esittää seminaarin aikana oman tutkielmansa ja opponoi yhden tutkielman. Lisäksi osallistujat antavat suppeamman kirjallisen arvion (ns. Apuoppo) esityksistä ja opponoinnista. Opetuskielet suomi Opetuksen toteutustavat Itsenäinen työskentely. Toteutustapojen lisätiedot Seminaari-istunnot ja itsenäinen työskentely. Kirjallinen tutkielma ja opponointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö [suomi] Seminaari [suomi] Suoritusvaihtoehdot: Tutkielma / opinnäytetyö [suomi] JA Seminaari [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Seminaari-istunnot ja itsenäinen työskentely. Kirjallinen tutkielma ja opponointi. Arviointi Numerolla 0-5 Suositeltu suoritusajankohta 3. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot Proseminaarin suorittajilta edellytetään Etnografisen kenttätyön KANS1170 aikaisempaa tai samanaikaista suoritusta. Lisätiedot Proseminaarin suorittamiseksi opiskelijalla tulee olla 80 % läsnäolo järjestetyistä kokouksista. Mikäli läsnäolokerrat eivät riitä jatkuu seminaari seuraavana vuonna! KANS1165 Tieteellisen esittämisen perusteet ja metodologia 5 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt yliopisto-op. Karri Kiiskinen (muut luennoitsijat: yliopisto-opettaja Kaarina Koski ja lehtori Matti Kamppinen) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteenfilosofian ja tutkimuksen tekemisen perusasiat ja kansatieteen ja lähitieteiden (etnologiset tieteet) keskeiset tutkimussuuntaukset ja näkökulmat, ja hänellä on riittävät perustiedot proseminaarin aloittamiseen ja omaan tutkimukseen. 19
Sisältö Tutkimuksen tieteenfilosofiset perusasiat ja sekä kansatieteen/etnologian ja sen lähitieteiden keskeiset tutkimukselliset näkökulmat ja tutkimustavat. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t, Seminaari 6 t. Toteutustapojen lisätiedot Luennot 12 ja seminaarityöskentely 6 t Vaadittavat opintosuoritukset: Luento- / oppimispäiväkirja [suomi] Kirjallinen tentti [suomi] Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Luento- / oppimispäiväkirja luennoista sekä seminaari- ja itsenäistä työskentelyä annetusta tehtävästä ja kirjatentti. Arviointi Numerolla 0-5 Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Oppimateriaalit Ehn, Billy & Löfgren, Orvar: När ingenting särskilt händer. Nya kulturanalyser. (tai englanninkielinen versio The Secred Wrold of Doing Nothing). 2007, 232 s. Fingerroos, Outi & Kurki, Tuulikki (toim.): Ääniä arkistosta: haastattelut ja tulkinta. SKS 2008, s. 27 106, 109 150. Frykman, Jonas & Gilje, Nils (red.): Being there: New perspectives on Phenomenology and the Analysis of Culture. Lund: Nordic Academic Press 2003, 195 s. Hämeenaho, Pilvi & Koskinen-Koivisto, Eerika (toim.): Moniulotteinen etnografia. Helsinki: Ethnos ry 2014. s. 5 108, 235 293, 308 392. Laaksonen Salla-Maaria, Matikainen Janne & Tikka Minttu (toim.): Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Vastapaino 2013. (Sivut ilmoitetaan kurssilla.) Pöysä, Jyrki et al. (toim.): Vaeltavat metodit. 2010, s. 5 42, 79 113, 160 233, 331 360. Korkiakangas, Pirjo et al. (toim.): Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki: Ethnos ry 2005, s. 25 180, 206 262. KANS1114 Aineellinen kulttuuri 5 op Oppiaine Kansatiede Vastuuhenkilöt Kansatieteessä lehtori Timo J. Virtanen ja tuntiopettaja NN. Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti lähestymään kokonaisvaltaisesti sekä kansanomaista aineellista ja esineellistä että taideteollista kulttuuria sekä tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan niitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen sekä esineiden kontekstiin. Kurssin tavoitteena on vuorovuosin toteuttaa materiaalilähtöinen luentokurssi ja toisaalta verkkokurssi. Luentovuosina ohjelmassa on jonkin aineellisen osa-alueen tai materiaalin ja siihen liittyvän prosessien syvempi tuntemus. Sisältö Lukuvuonna 2014 2015 kurssi toteutetaan verkkokurssina. Kansatieteen ja museologian näkökulmasta uudelleen rakennettavan kurssin tavoitteena on johdatella laajaan aihepiiriin, Suomen esinekulttuurin historiaan, tarkastelemalla esineitä paikallisista ja tutkimuksellisista näkökulmista. Kurssi rakentuu opintopoluista, joita ovat suomalainen kansankulttuuri, suomalainen muotoilu, pohjoinen, 20