KANSATIEDE Turun yliopisto Kansatieteen opiskeluopas lv. 2013 14
Kansatiede Turun yliopisto Kansatiede European Ethnology Minerva, Kaivokatu 12 20014 Turun yliopisto puh. (02) 333 5260 kansatiede@utu.fi Kannen kuva: Minervan portaikko. Kuvaaja: Reetta Myllynen Toimitus: Reetta Myllynen, Anu Raula, Jussi Lehtonen Taitto: Reetta Myllynen, Jussi Lehtonen Turun yliopisto, Kansatiede 2013 2
Opiskeluopas lv. 2013 14 SISÄLLYS Kansatiede tieteenä ja oppiaineena 4 Tiedotuksia 4 Perusopintojen suorittaminen kansatieteessä 5 Kansatieteen syksyn 2013 opetus 6 Kansatieteen alustava opetus kevät 2014 8 Kansatieteen tutkintovaatimukset 9 Kansatieteen perusopinnot 10 Kansatieteen aineopinnot 18 Kansatieteen syventävät opinnot 29 Lukuvuoden 2013 2014 periodisointi 36 Laitos- ja tiedekuntatenttien ajankohdat 36 Kuulusteluihin ilmoittautuminen 37 Tenttitulokset 37 Kirjalliset tentit ja muut suoritustavat 38 Tenttikirjallisuus ja kirjastopalvelut 42 Luentopaikat ja tilat Minervassa 45 Opintokokonaisuuden loppumerkintä 45 HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma 46 Kansainvälinen vaihto 46 Palaute ja kysymykset 46 Humanistisen tiedekunnan opiskeluun liittyvät asiat 47 Humanistisen tiedekunnan opinto-opas 47 Ilmar Talve -palkinto 47 Hankkeita ja projekteja 49 Kansatieteen jatkokoulutus 50 Ilmoitustaulu, kotisivut ja Facebook 50 Kansatieteen sähköpostilista 51 Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistot 51 Kansatieteilijöiden yhdistyksiä 52 Kansatieteen henkilökunta 53 Saaristomaisemia. Kuvaaja: Reetta Myllynen. 3
Kansatiede Turun yliopisto KANSATIEDE TIETEENÄ JA OPPIAINEENA Kansatiede (European Ethnology) tutkii ihmisiä ja kulttuureja, ts. ihmistä kulttuurisena olentona. Sen tarkoitus on tuottaa syvällistä ymmärrystä kulttuurisista prosesseista ja niiden dynamiikasta. Keskeisenä tutkimuskohteena on arkielämä ja kulttuuri, jonka jäseneksi ihminen on kasvanut tai joutunut ja jossa hän elää. Kansatiede antaa laajan perspektiivin mm. kulttuuriseen taustaamme, maanosamme kansoihin ja etnisiin ryhmiin sekä näiden kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Kansallisvaltioiden kansankulttuurin lisäksi kansatieteen kiinnostuksen kohteina ovat yleisemmät kulttuuriset prosessit ja valtionrajoista riippumattomat alueelliset kulttuurit. Tutkimuksellinen näkökulma ulottuu historiasta nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Kansatieteen opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote, jossa annetaan tilaa yksilöllisille kokemuksille ja kulttuurin moniäänisyydelle, kulttuurin jäsenten omille tulkinnoille. Kansatieteilijä pystyykin arkielämän ilmiöiden taustojen ja kehityksen ymmärtämisellään osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kansatieteen aineistonhankinnalle on luonteenomaista kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistomateriaalien käyttö. Turun yliopiston kansatiede on keskittynyt sekä murroskausien tutkimukseen että kansainvälisesti vertailevaan tutkimukseen. Aikaisemmin tutkimuskohteena olivat teollinen murros, maaseudun modernisaatio ja kaupungistuminen, mutta nyt huomio kiinnitetään laaja-alaisesti globaalin murroksen kulttuurisiin prosesseihin, esimerkiksi miten erilaisten etnisten ja kulttuuristen ilmiöiden symbolinen käyttö näkyy arjen tasolla. Kansatieteen opiskelija oppii tarkastelemaan kohdettaan kriittisesti ja käyttämään kulttuurianalyyttistä näkökulmaa, jonka avulla arjen ilmiöt ja elämä näyttäytyvät uudella tavalla. Tätä taitoa tarvitaan monissa ammateissa. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista kriittisiä, laajasti kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita, jotta valmistuva saa vankan pohjakoulutuksen ja taidot toimia erilaisissa kulttuurialan tehtävissä sekä laajemmin yhteiskunnallisella sektorilla. Kansatieteilijät ovat työllistyneet museo- tai kunnallisen kulttuuritoimen alalle, mutta myös opetus- ja tutkimustehtäviin sekä media-alalle, kuten erilaisiin tiedottajan tehtäviin. Kansatieteen opiskelu pätevöittää myös uusille työsektoreille, kuten mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön, ympäristö- ja kulttuurivaikutusten arviointiin ja kulttuurin sisältötuotantoon. Kaikissa näissä tarvitaan kansatieteen opintojen myötä saatavaa kulttuurista lukutaitoa. Kansatiede sopii sivuaineeksi moniin aineyhdistelmiin. TIEDOTUKSIA Kansatieteen tiedotus- ja neuvontatilaisuus Kansatiede pitää esittelyluentonsa uusille ja vanhoille opiskelijoille keskiviikkona 28.8.2013 kello 13 14 seminaarihuoneessa E221 (Minerva, 2. kerros, kansatieteen ja taidehistorian käytävä). Ilmoittautuminen oppiaineeseen Uusien pää- ja sivuaineopiskelijoiden tulee ilmoittautua kansatieteen toimistoon lukukauden alussa. Kansatieteen toimisto sijaitsee Minervan ensimmäisessä kerroksessa (folkloristiikan ja sukupuolentutkimuksen käytävä), huone E 116. 4
Opiskeluopas lv. 2013 14 PERUSOPINTOJEN SUORITTAMINEN KANSATIETEESSÄ Pääaineen perusopinnot Kaikki kansatieteen, folkloristiikan ja uskontotieteen pääaineopiskelijat suorittavat 25 op:n perusopinnoista kurssit P1, P2 ja P3 (yht. 13 op). Kansatieteeseen suuntautuva opiskelija suorittaa näiden lisäksi kansatieteen kursseista K1-5 yhteensä vähintään neljä kurssia (yht. 12 op). Näistä opiskelija voi halutessaan suorittaa korvaavana yhden kurssin folkloristiikan tarjonnasta F1-5 tai hän voi suorittaa kaikki kansatieteen kurssit. Ensimmäisen vuoden opiskelijan pääaineen valinta suoritetaan kevätlukukaudella. Sivuaineen perusopinnot Kansatieteen sivuaineopiskelija muualta kuin folkloristiikasta tai uskontotieteestä suorittaa kurssit P1-3 sekä kansatieteen kursseja vähintään neljä valikoimasta K1-5, yhteensä 25 op. Mikäli sivuaineopiskelija on aiemmin suorittanut toiseen kulttuurien tutkimuksen oppiaineeseen kurssit P1-3, hän tekee kaikki kansatieteen kurssit K1-5 eli yhteensä 15 op. Folkloristiikan tai uskontotieteen opiskelija, joka on suorittanut aiemmin kurssit P1-3, ei suorita näitä kursseja uudelleen vaan kaikki kansatieteen kurssit K1-5. Folkloristiikan ja uskontotieteen opiskelijalle, joka on omaan pääaineeseensa suorittanut kurssit P1-3, on kansatieteen sivuainekokonaisuus näin ollen 15 op:n laajuinen. Myös oppiaineryhmän ulkopuolelta tulevat opiskelijat suorittavat P1-3 opinnot vain kerran eli kansatieteen sivuainekokonaisuus on siinä tapauksessa 15 op. Lisätietoja perusopintojen suorittamisesta kansatieteessä antaa tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen, jussi.lehtonen@utu.fi. Kansatieteen kevätretkeläisiä Liedon Nautelankoskella toukokuussa 2013. Kuvaaja: Leena Viskari. 5
Kansatiede Turun yliopisto KANSATIETEEN SYKSYN 2013 OPETUS Tutkintovaatimukset kokonaisuudessaan löydät alkaen sivulta 9. PERUSOPINNOT P1. JOHDANTO KULTTUURIEN TUTKIMUKSEEN (KANS1401) 5 op Ti 3.9. klo 14-16 Pha1, lehtori Matti Kamppinen: kulttuuriteoriat Ke 4.9. klo 14-16 Pha1, professori Helena Ruotsala: kulttuuriperintö Pe 6.9. klo 8-12 Pha1, lehtori Matti Kamppinen: kulttuuriset prosessit Ti 10.9. klo 14-16 Pha1, lehtori Matti Kamppinen: kulttuuri- ja perinne-ekologia Ke 11.9. klo 14-16 Pha1, lehtori Matti Kamppinen: kulttuuri-identiteetti Pe 13.9. klo 8-10 Pha1, lehtori Matti Kamppinen: sovellettu kulttuurintutkimus Pe 13.9. klo 10-12 Pha1, lehtori Timo J. Virtanen: Urbaani teknologia arkielämässä Ti 17.9. klo 14-16 IX, yliopisto-opettaja Kaarina Koski: kerrotut ja tulkitut todellisuudet Ke 18.9. klo 14-16 DenAud, yliopisto-opettaja Pasi Enges: Folkloren muuttuvat merkitykset Pe 20.9. klo 8-10 EXT, tutkija Sirkku Pihlman: aineellinen kulttuuri Pe 20.9. klo 10-12 EXT, yliopisto-opettaja Tiina Mahlamäki: uskonto kulttuurisena järjestelmänä Ti 24.9. klo 14-16 Mikro, tentti Pe 18.10. klo 10-12 Salus, tentti II Pha1 = PharmaCity, It.Pitkäkatu 4 B, 1. krs IX = Luonnontieteiden talo I, 1. krs DenAud = Dentalia Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, 1. krs EXT = Externum, Medisiina, Kiinanmyllynkatu 10, 1. krs Mikro = Kiinanmyllynkatu 13, 1. krs Salus = Lemminkäisenkatu 1, 3. krs P2. KULTTUURINEN KOHTAAMINEN JA MUUTOS (FOLK2022) 5 op Ke 25.9. klo 14 16 Mikro, Kulttuurien kohtaamisen historialliset prosessit Suomessa (Helena Ruotsala) Pe 27.9. klo 10 12 Salus, Suomen vanhat kulttuurivähemmistöt (Helena Ruotsala) Ti 1.10. klo 14 16 Pha1, Kulttuurinen kohtaaminen ja muutos: keskeinen käsitteistö (Marjut Anttonen) Ke 2.10 klo 14 16 Pha1, Kolonialismi ja rasismi (Olli Löytty) Pe 4.10. klo 8 10 Salus, Lokaali/globaali ja kulttuurien virtaaminen (Minna Opas) Pe 4.10. klo 10 12 Salus, Uskonto, diaspora ja synkretismi (Minna Opas) Ti 8.10. klo 14 16 Pha1, Maahanmuuton, kulttuurisen kohtaamisen ja muutoksen prosessit (Anu Isotalo) Ke 9.10 klo 14 16 Pha1, Fyysiset, sosiaaliset ja symboliset rajat I (Pekka Hakamies) Pe 11.10. klo 8 10 Mikro, Fyysiset, sosiaaliset ja symboliset rajat II (Pasi Enges) Pe 11.10. klo 10 12 Mikro, Kulttuurinen kohtaaminen kenttätyössä I (Anna Haapalainen) Ti 15.10. klo 14 16 Pha1, Kulttuurinen kohtaaminen kenttätyössä II () Pe 18.10. klo 10 12 Salus, Tentti Pe 25.10 klo 10 12 Pub3, Tentti II Mikro = Kiinanmyllynkatu 13, 1. krs Salus = Lemminkäisenkatu 1, 3. krs Pha1 = PharmaCity, It.Pitkäkatu 4 B, 1. krs Pub3 = Publicum, Assistentinkatu 7, 1. krs 6
Opiskeluopas lv. 2013 14 P3. TYÖSEMINAARI (KANS1093) 3 op Tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Tiistaina 8.10. ja 15.10 klo 12 14, E104 Virkkunen Keskiviikkona 9.10. ja 16.10. klo 12 14, E104 Virkkunen Perjantaina 15.11. ja 22.11. klo 9-13, E221 Suorituksena hyväksytään myös folkloristiikkaan tai uskontotieteeseen tehtävä Työseminaari, opetusajat ovat samat. K1 KANSANKULTTUURIN ARKI (KANS3170) 3 op Lehtori Timo J. Virtanen Tiistaisin ja torstaisin 29.10 12.12. tiistaisin klo 10 12 ls. I ja torstaisin klo 12 14 Janus paitsi 5.12. ja 12.12. Salus K3 NAAMIO, KULKUE JA VOIMA KANSANOMAISEN TAPAKULTTUURIN PERUS- TEET (KANS3172) 3 op Professori Helena Ruotsala Keskiviikkoisin 30.10. 11.12. klo 12 14 Janus AINEOPINNOT PROSEMINAARI (KANS1405) 10 op Lehtori Timo J. Virtanen Maanantaisin 9.9. alkaen klo 12 14 Virkkunen E104 TIETEELLISEN ESITTÄMISEN PERUSTEET JA METODOLOGIA (KANS1165) 5 op yhteisluennot: Torstaina 31.10. klo 8-12 Salus, lehtori Matti Kamppinen Perjantaina 1.11. klo 8-10 Pha1, yliopisto-opettaja Kaarina Koski Torstaina 7.11. klo 8-12 Salus, professori Helena Ruotsala Perjantaina 8.11. klo 8-10 Salus, yliopisto-opettaja Kaarina Koski Kansatieteen osuus: Torstaina 14.11. klo 10 12 Virkkunen E104, professori Helena Ruotsala AINEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ (KANS1163) 5 op Ma 23.9. klo 16 19 DenAud, dosentti Visa Immonen: Johdanto esinekulttuurin/aineellisen kulttuurin tutkimukseen Ti 24.9. klo 9-12 DenAud, dosentti Visa Immonen: Johdanto esinekulttuurin/aineellisen kulttuurin tutkimukseen Ti 1.10. klo 14 16 Pha2, lehtori Timo J. Virtanen: Tuotantohistorian tutkimus kansatieteessä, myös lasituotannon. To 3.10. klo 14 16 DenAud, lehtori Timo J. Virtanen: Tuotantohistorian tutkimus kansatieteessä, myös lasituotannon. Ma 7.10. klo 16 19 DenAud, dosentti Georg Haggren: Ihmisen ja lasin suhteen pitkä historia Ti 8.10. klo 9-12 Pha1, dosentti Georg Haggren: Ihmisen ja lasin suhteen pitkä historia Ti 15.10. 10 12 Pha1 ja 12-14 EXT, Riikka Latva-Somppi: Lasituotteiden suunnittelu + ekskursiot 7
Kansatiede Turun yliopisto KAUPUNKI (KANS1142) 2 op Lehtori Timo J. Virtanen Torstaisin 5.9. 24.10. klo 12 14 E221 VALINNAISIA: TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN MENETELMIÄ ETNOLOGIASSA (KANS1171) 5 op Tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen, tutkija Kirsi Sonck, tutkija Maija Mäki Tiistaisin 3.9. 24.9. klo 10 12, E221 Maanantaisin 9.9. 23.9. klo 10 12, E221 Perjantaina 1.11. klo 10 14, E221 SYVENTÄVÄT OPINNOT S1 LUKUSEMINAARI: KULTTUURIANALYYSISTÄ MUIHIN KLASSIKOIHIN (KANS1160) 4 op Professori Helena Ruotsala Torstaisin 5.9. ja 31.10 28.11. klo 12 14 Virkkunen E104 S5 MAISTERISEMINAARI (KANS1456) 10 op Professori Helena Ruotsala ja tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Tiistaisin 3.9 alkaen klo 14-16 Virkkunen E104 KANSATIETEEN ALUSTAVA OPETUS KEVÄT 2014 PERUSOPINNOT K2 AINEEN JA ESINEEN ELÄMÄ 3 op (KANS3171) - lehtori Timo J. Virtanen. Periodi III K4 VISUAALINEN KULTTUURI KUVAN KERTOMUKSET 3 OP (KANS3173) - lehtori Timo J. Virtanen. Periodi III AINEOPINNOT ETNOGRAFINEN KENTTÄTYÖ 5 op (KANS1170) - lehtori Timo J. Virtanen. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin IHMINEN MUUTTUVALLA MAASEUDULLA 3 op (KANS1460) - tutkija Niina Koskihaara, tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen, tutkija Kirsi Sonck. Periodi IV KULTTUURIN TUOTE JA TUOTTEISTAMINEN 5 op (KANS1164) - lehtori Timo J. Virtanen. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin EUROOPPA EUROOPPALAISEN ETNOLOGIAN NÄKÖKULMASTA 3 op (KANS1166) - professori Helena Ruotsala, FT Karri Kiiskinen. Periodi III 8
Opiskeluopas lv. 2013 14 KANSATIETEEN TUTKINTOVAATIMUKSET Kontaktiopetuksen eli luentojen ja seminaarien ajat ja paikat löydät sivuilta 6 8. Kansatiede (European Ethnology) tutkii ihmisiä ja kulttuureja, ts. ihmistä kulttuurisena olentona. Sen tarkoitus on tuottaa syvällistä ymmärrystä kulttuurisista prosesseista ja niiden dynamiikasta. Se antaa laajan perspektiivin mm. kulttuuriseen taustaamme, maanosamme kansoihin ja etnisiin ryhmiin sekä näiden kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Kansallisvaltioiden kansankulttuurin lisäksi kansatieteen kiinnostuksen kohteina ovat yleisemmät kulttuuriset prosessit ja valtionrajoista riippumattomat alueelliset kulttuurit. Tutkimuksellinen näkökulma ulottuu historiasta nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Kansatieteilijä pystyykin arkielämän ilmiöiden taustojen ja kehityksen ymmärtämisellään olemaan mukana myös yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnittelussa. Kansatieteen opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote. Kansatieteen aineistonhankinnalle on luonteenomaista kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistomateriaalien käyttö. Kansatieteen opiskelija oppii tarkastelemaan kohdettaan kriittisesti ja käyttämään kulttuurianalyyttistä näkökulmaa, jonka avulla arjen ilmiöt ja elämä näyttäytyvät uudella tavalla. Tätä taitoa tarvitaan monissa ammateissa. Kansatieteen, folkloristiikan ja uskontotieteen perusopinnot koostuvat lukuvuonna 2013 2014 kaikille yhteisistä pakollisista kursseista (P1, P2), oppiaineittain tuotetuista pakollisista kursseista (P3) ja oppiaineiden tuottamista valinnaisista kursseista (F1 F5, K1 K5, U1 U5). Pääaineen perusopintojen laajuus on vähintään 25 op. Ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot aloitetaan suorittamalla 1. periodilla kurssit P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen ja P2 Kulttuurien kohtaaminen ja muutos. Jälkimmäisen kanssa samanaikaisesti aloitetaan oppiainekohtainen P3 Työseminaari, joka jatkuu 2. periodille. Periodeilla 2 ja 3 kukin oppiaine tarjoaa kursseja, joista valitsemalla opiskelija täydentää perusopintonsa. Uskontotieteen pääaineekseen valitsevat suorittavat kaikki uskontotieteen kurssit; folkloristiikan tai kansatieteen pääaineekseen valitsevat voivat sisällyttää perusopintoihinsa pääainekurssiensa ohella enintään yhden kurssin joko kansatieteestä tai folkloristiikasta. Perusopinnot pääaineessa muodostuvat siten seuraavasti: KANSATIEDE: P1, P2, P3 sekä 3-4 kurssia valikoimasta K1-K5, siten, että yksi kurssi on mahdollista suorittaa folkloristiikan valikoimasta F1-F5. Tavoitteena on, että perusopinnot valmistuvat periodin 3 loppuun mennessä. Aineopintoihin voidaan siirtyä periodilla 4. KANSATIETEEN OPINTOPOLUT Kansatieteen (European Ethnology) valmistaa nykyisin kulttuurialan ammattilaisia yhä laajeneville työllistymissektoreille. Perinteisen museolinjan ja arkistojen rinnalle ovat yhä voimakkaammin tulleet kunnallinen kulttuuritoiminta, yhdistykset, säätiöt ja järjestöt. Myös tiedotusvälineet, monikulttuurisuustyö ja maahanmuutto tarjoavat runsaasti kiinnostavia työtehtäviä, tutkijan uraa unohtamatta. Oppiaine pyrkii tunnistamaan työelämän muuttuvat vaatimukset ja päivittämään niiltä osin myös opintosisältöjään. Muutoksista huolimatta oppiaineen ydinsisältö liittyy arjen ja kulttuuristen prosessien ja murrosten tutkimukseen ja tulkintaan. Kansatieteen oppiaineen eri opintokokonaisuudet muodostavatkin joukon kumuloivalle oppimisprosessille perustuvia opintopolkuja. Kansatieteen perusopintojen kurssi Aineen ja esineen elämä saa jatkoa aineopinnoissa yhdessä museologian kanssa valmisteltavassa Aineellisen kulttuurin kurssissa. Halutessaan opiskelija voi valmistaa aihepiiristä kandidaatintutkielman, joka puolestaan voi edelleen johtaa mielekkään pro gradu -tutkielman aiheen löytämiseen. Täten opiskelija voi parhaassa tapauksessa jo perusopinnoista lähtien suuntautua haluamalleen kulttuurientutkimuksen alalle. Kansatieteessä kysymys ei ole suoranaisista suuntautumisvaihtoehdoista, vaan pikemminkin HOPS-työhön perustuvasta tuesta parhaan mahdollisen (yksilöllisenkin) ammatillisen osaamisen saavuttamiseksi. Käytännössä tämä merkitsee vaihtoehtoja tenttikirjoihin, erilaisten seminaarien sisällyttämistä yksilöllisiin opintovaatimuksiin sekä tietysti harjoittelupaikkojen ja projektien löytämistä omien kiinnostuksen kohteiden alueelta. Samalla oppiaineessa seurataan AHOT-näkökulmasta (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) kunkin opiskelijan opinto- ja työpolkuja myös takautuvasti. 9
Kansatiede Turun yliopisto HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITTELU (HOPS) Jotta opiskelija pystyisi tavoitteelliseen ja menestyksekkääseen opiskeluun, on hänen vuosittain päivitettävä ja tarkasteltava opintojensa etenemistä yhdessä opetushenkilökunnan kanssa. Kyseessä on yhtälailla tenttien ajankohtien, sivuainevalintojen, työurien kuin esimerkiksi kansainvälisten vaihtomahdollisuuksien pohdinta. HOPS-menettelyn avulla opiskelija suorittaa vuosittain itsearviointia etenemisensä ja valintojensa suhteen sekä saa samalla opetushenkilökunnalta apua ja ohjausta eri tavoin. Ehopsin ja henkilökohtaisten lukukausittaisten ohjauskeskustelujen lisäksi on korostettava normaaliin kurssityöskentelyyn liittyvää henkilökohtaista ohjausta. HOPS-työskentely on myös osa opiskelujen arkipäivää. Kansatieteen oppiaine lisää lukuvuonna 2013-14 HOPS-työskentelyn painoarvoa. Perusopinto/aineopinto/syventävät opinnot HOPS-käytännön lisäksi suunnittelua ja ohjausta toteutetaan useammin. Voit myös itse aina halutessasi lähestyä opetushenkilökuntaa kaikissa opintoihin liittyvissä ja vaikuttavissa asioissa. KANS1102 KANSATIETEEN PERUSOPINNOT 25 op Opetuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista kriittisiä, laajasti kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita, jotta valmistuva saa vankan pohjakoulutuksen ja taidot toimia erilaisissa kulttuurialan tehtävissä sekä laajemmin yhteiskunnallisella sektorilla. Kansatieteen opinnoissa on sekä perus-, aine- että syventävissä opinnoissa jaksoja, jotka tukevat opiskelijoiden kansainvälistymistä. Kansatieteilijät ovat työllistyneet museo- tai kunnallisen kulttuuritoimen alalle, mutta myös opetus- ja tutkimustehtäviin sekä media-alalle, kuten erilaisiin kulttuuri- viestintä- ja markkinointitehtäviin. Tämä koulutus pätevöittää myös uusille työsektoreille, kuten mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön, ympäristö- ja kulttuurivaikutusten arviointiin ja kulttuurin sisältötuotantoon. Kaikissa näissä tarvitaan kansatieteen opintojen myötä saatavaa kulttuurista lukutaitoa. Kansatiede sopii sivuaineeksi moniin aineyhdistelmiin. KANSATIEDE PERUSOPINNOT. Pääaineopinnot 25 op Pääaineen perusopintojen laajuus kansatieteessä on vähintään 25 op. Ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot aloitetaan suorittamalla 1. periodilla kurssit P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen ja P2 Kulttuurien kohtaaminen ja muutos. Jälkimmäisen kanssa samanaikaisesti aloitetaan oppiainekohtainen P3 Työseminaari, joka jatkuu 2. periodille. Periodeilla 2 ja 3 sekä folkloristiikka että kansatiede tarjoavat kumpikin viisi kurssia (yhteensä 10), joista valitsemalla opiskelija täydentää perusopintonsa. Kansatieteen uuden pääaineopiskelijan opinnot 25 op ovat siis mallia: P1+P2+P3+ sekä neljä 3 op:n kurssia. Kansatieteen pääaineopiskelija valitsee 3 op:n kurssit K1-K5 kursseista siten, että yksi kurssi on kuitenkin vaihdettavissa johonkin folkloristiikan F1-F5 kursseista. Lukuvuonna 2013-2014 periodilla 2 tarjotaan kansatieteessä perusopintojen kurssit: K1 Kansankulttuurin arki ja K3 Naamio, kulkue ja voima. Seuraa syksyllä ilmestyviä kurssi-infoja oppiaineen sivuilla (vaatimukset, salit, ajat, ekskursiot). Periodilla 3 kansatiede tarjoaa luento-opetuksena kurssit: K4 Visuaalinen kulttuuri ja K2 Aineen ja esineen elämä. Viidentenä kurssina on kirjallisuuskuulustelu K5 Ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä kansatieteessä, jonka suoritusajankohta on vapaa. Kirjallisuuskuulustelu suoritetaan laitostenttinä normaalin ilmoittautumismenettelyn mukaisesti. Halutessaan opiskelija saa kansatieteen 25 op:n perusopinnot valmiiksi 3. periodin loppuun mennessä ja voi siirtyä 4. periodilla jo kansatieteen aineopintoihin. Neljännellä periodilla järjestetään myös ylimääräinen rästitentti, jolloin opiskelijat voivat myös uusia suorituksiaan. KANSATIEDE PERUSOPINNOT - Sivuaineopinnot 15 / 25 op On suositeltavaa, että kansatiede/folkloristiikka (kansatieteen ja folkloristiikan) yhteisessä valintakokeessa 2013 valituksi tullut, ja jommankumman pääaineekseen perusopintojen aikana valitseva opiskelija, tekee oppiaineryhmässä tarjotun opetuksen puitteissa myös sivuaineopintoja. Tällöin sivuaineopintokokonaisuuden laajuus on pääaineessaan P1-P3 kurssit suorittaneille 15 op). Opetustarjonta on järjestetty siten, että opiskelija voi, niin halutessaan, suorittaa kaikki oppiaineryhmän perusopintoihin kuuluvat kurssit. Kansatieteen sivuaineopintoihin voi ilmoittautua luonnollisesti myös edelleen oppiaineryhmän ulkopuolelta, jolloin sivuaineopiskelijan perusopinnot 25 op alkavat yhteisillä johdantokursseilla P1-P2. P3 suoritusmuodosta ilmoitetaan vuosittain erikseen. Näiden jälkeen kansatieteen sivuaineopiskelija valitsee 4 kappaletta (12 10
Opiskeluopas lv. 2013 14 op) tarjotuista kansatieteen 3 op:n kursseista. Huom. Toisin kuin pääaineopinnoissa, sivuaineopinnot koostuvat siis vain kansatieteen moduuleista. Huomaa, että mikäli kansatieteen 25 op perusopinnot suorittanut on käyttänyt yhtä sallittua folkloristiikan kurssia kokonaisuudessa, hän suorittaa kuitenkin folkloristiikan sivuaineopinnot 15 op laajuisina. Tällöin kyseisiin sivuaineopintoihin kuuluvat aikaisemmin suorittamattomat FOLK1-FOLK5 kurssit (4kpl) ja folkloristiikan vastuuhenkilön tekemä 3 op:n kirjatentti. Vastaava menettely toimii myös toisinpäin. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Arviointi KANS1401 P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen 5 op Oppiaine Kansatiede Lehtori Matti Kamppinen (Muut luennoitsijat yliopisto-opettaja Pasi Enges, lehtori Timo J. Virtanen, professori Helena Ruotsala, yliopisto-opettaja Kaarina Koski, yliopisto-opettaja Tiina Mahlamäki, tutkija Sirkku Pihlman). Opiskelija ymmärtää kulttuurien tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä kulttuurien tutkimuksen roolin perustutkimuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja kehitystyössä. Opiskelija oppii jäsentämään ilmiöitä kulttuurien tutkimuksen käsitteistön avulla ja ymmärtää kulttuuriteorioiden erilaisia käyttömahdollisuuksia. Luennoilla ja oheiskirjallisuudessa tutustutaan kulttuuriteorioihin antropologisissa, humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä tutkimustraditioissa. Keskeisinä käsitteinä ovat kulttuuriset prosessit, eli perinteen aktuaalistuminen kulttuurisissa järjestelmissä, kulttuuri- ja perinne-ekologiset ongelmanasettelut sekä kulttuuriidentiteetin ja kulttuuriperinnön käsitteet. Lisäksi kurssilla tutustutaan aineellisen kulttuurin, folkloren ja uskonnon erityispiirteisiin, sekä soveltavaan kulttuurien tutkimukseen ja sen rooleihin esimerkiksi teknologian tutkimuksessa, kaupunkikansatieteessä ja kehityshankkeissa. Opetuskielet suomi opetuksen toteutustavat opetus 24 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Kupiainen Jari & Sevänen Erkki: Kulttuurintutkimus. SKS 1996. 352 s. Eriksen Thomas Hylland: Toista maata johdatus antropologiaan. Gaudeamus 2004. 431 s. Lisätiedot Pakollinen kaikille pää- ja sivuaineopiskelijoille. 11
Kansatiede Turun yliopisto FOLK2022 P2 Kulttuurinen kohtaaminen ja muutos 5 op Oppiaine Folkloristiikka Yliopisto-opettaja Pasi Enges (lisätietoja myös: professori Helena Ruotsala ja tutkijatohtori Minna Opas) Opiskelija tuntee kulttuurisen kohtaamisen ja muutoksen prosessit sekä niiden taustat ja peruskäsitteet. Opiskelija osaa avata nykyisen monikulttuurisuuskeskustelun taustoja. Kurssilla käsitellään kulttuurisen kohtaamisen ja muutoksen keskeistä käsitteistöä sekä kulttuurisia muutosprosesseja Suomessa ja muualla maailmassa. Aihetta lähestytään niin kansalaisuuden, etnisyyden, uskonnon kuin yksilön identiteetin näkökulmista keskittymällä erityisesti erontekojen ja rajanvetojen dynamiikkaan. Lisäksi tarkastellaan kulttuurisen kohtaamisen problematiikkaa kenttätyössä. Kurssi antaa valmiuksia mm. monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyöhön. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 24 t. Toteutustapojen lisätiedot Luentoja 24 h, kirjallisuutta. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi I Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti. Tentitään luennot ja oheiskirjallisuus. *Arviointi Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Lehtonen, Mikko (toim.): Liikkuva maailma: Liike, raja, tieto. Vastapaino 2013. Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.): Erilaisuus. Vastapaino 2003. Martikainen, Tuomas & Pasi Saukkonen & Minna Säävälä (toim.): Muuttajat. Gaudeamus 2013. sekä valikoima artikkeleita (ilmoitetaan myöhemmin). Lisätiedot: Kirjoista Liikkuva Maailma ja Muuttajat luetaan valikoima myöhemmin ilmoitettavia artikkeleja. Lisäksi luetaan valikoima erillisiä Moodlessa saatavilla olevia artikkeleja. KANS1093 P3 Työseminaari 3 op Oppiaine Kansatiede tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen kansatieteen ryhmä, (yliopisto-opettaja Pasi Enges folkloristiikan ryhmä, lehtori Matti Kamppinen uskontotieteen ryhmä) Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimusalaan liittyvän pienimuotoisen tutkimushankkeen. Hän tuntee pääpiirteissään aineistojen tuottamisen erilaiset mahdollisuudet, ymmärtää teorian roolin aineistolähtöisessä tutkimuksessa sekä hallitsee tieteellisen esittämisen ja tieteellisen tekstin arvioinnin perusteet. Kurssi suoritetaan seminaarina (ensimmäisen vuoden pää- ja sivuaineopiskelijat) tai Moodle-kurssina (toisen vuoden ja sitä vanhemmat sivuaineopiskelijat). Seminaarissa tutustutaan kansatieteen aineistontuottamisen peruslähtökohtiin, tutkimusprosessin yleiseen luonteeseen sekä tutkimuksen käytännön toteuttamiseen. Lisäksi opetellaan yleisiä seminaarityöskentelyn käytäntöjä ja tiedonhallintataitoja. Seminaarin lopuksi tehdään opettajan ohjauksessa lyhyt harjoitustutkimus aineistonkeruineen ja opponoidaan toinen tutkielma. Sivuaineopiskelijoiden Moodle-kurssi koostuu samoista elementeistä kuin seminaarikin. Mikäli kiintiön (16) puitteissa on mahdollista, myös vanhemmat sivuaineopiskelijat voivat osallistua seminaarityöskentelyyn. Katso lisätiedot alla. 12
Opiskeluopas lv. 2013 14 Opetuskielet suomi Toteutustapojen lisätiedot Pienryhmäopetus 16 h, itsenäinen työskentely ja verkkotyöskentely. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II Vaadittavat opintosuoritukset Harjoitustyö(t) + osallistuminen opetukseen. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Harjoitustehtävät ja aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Toisen vuoden ja sitä vanhemmille sivuaineopiskelijoille harjoituksiin liittyen sopimuksen mukaan. Lisätiedot Ensimmäisen vuoden pää- ja sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin seminaariopetuksena. Seminaarin kiintiö on 16 opiskelijaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitova ilmoittautuminen syyskuun loppuun mennessä opettajalle jussi.lehtonen@utu.fi. Toisen vuoden ja sitä vanhemmat sivuaineopiskelijat suorittavat Työseminaarin Moodle-kurssina. Kiintiön (16) puitteissa myös seminaari on avoin jo pidemmälle ehtineille sivuaineopiskelijoille. Ilmoittautuminen Moodle-kurssille ja/tai seminaarin varapaikalle syyskuun loppuun mennessä opettajalle jussi.lehtonen@utu.fi. Mahdolliset seminaaripaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. KANS3170 K1 Kansankulttuurin arki 3 op Oppiaine Kansatiede lehtori Timo J. Virtanen Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys suomalaisen arkielämän pitkästä kulttuuriprosessista. Päämäärinä ovat mm. ihmisen perustarpeisiin liittyvät ilmiöt, kuten asuminen ja ruokailu. Tavoitteena on kansankulttuurin ilmiöiden kytkeminen yhteen ja erillisten palasten näkeminen yhdessä muutoksen ja murroksen tekijöinä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hallussaan keskeinen sanavarasto kansankulttuurin ilmiöistä keskustelemiseksi ja esimerkiksi idän ja lännen ilmiöiden kohtaamisen hahmottamiseksi aina nykyaikaan saakka. Taustalla on kysymys ajan, paikan ja sosiaalisen sidonnaisuuden suhteista. Kansankulttuurin peruskatsaus auttaa opiskelijaa selviytymään mm. paikallismuseotyöhön liittyvistä haasteista, tiedotusvälineiden kansankulttuurin olemusta koskevista tarpeista sekä esimerkiksi kulttuurien kohtaamiseen liittyvistä ammatillisista kysymyksistä. Opetussuunnitelma tukeutuu ihmisten perustarpeisiin ja sopeutumiseen Suomessa vallitseviin olosuhteisiin. Kansankulttuurin perinteisiä osa-alueita (vaatetus, ruoka, asunnot, tapakulttuuri ) käytetään lähtökohtana erilaisten prosessien hahmottamiseksi. Laajimmillaan tämä merkitsee kaupungistumista ja teollistumista, mutta yksityiskohtaisesti kysymys voi olla esimerkiksi metsän tai meren merkityksestä arkielämälle ja suomalaisen talonpojan arjelle. Prosessien ohella opiskelija tulee tutuksi kansanomaisen esineistön pääpiirteiden kanssa. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 20 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi II Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. 13
Kansatiede Turun yliopisto *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Fingerroos, Outi: Sähkö ja valon aika näkökulma maaseudun moderniin muutokseen ennen 1960-lukua. Sananjalka 42. Suomen kielen seuran vuosikirja. Turku 2000. s. 181-208. Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri. SKS. 1979 tai uudempi painos. Virtanen Timo J.: Savutuvista puuvillatehtaalle. Kansankulttuurin tutkimuksesta Satakunnassa. SATA- KUNTA. Kotiseutututkimuksia XIX. Satakunnan Historiallinen Seura. 2001. s. 125-147. KANS3171 K2 Aineen ja esineen elämä 3 op Oppiaine Kansatiede lehtori Timo J. Virtanen Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää raaka-aineen, tuotantoprosessin ja tuotteen välisen yhteyden monimuotoisuuden. Tuotantoprosessi ulottuu käsityöstä (puoli)automaation kautta robotiikkaan ja samalla uniikkien esineiden rinnalle valmistuu sarjatuotannon kautta useita samanlaisia. Suunnittelu, tekijän kompetenssi ja design-arvo saavat keskustelussa rinnalleen keräilyn, nostalgian ja taloudellisen määreen. Aineellisella kulttuurilla ja esineellä on monesti aineetonta arvoa esimerkiksi terapeuttisessa mielessä ja samalla pohdittavaksi asettuvat mm. etninen ja sukupuolisidonnainen esinemaailma. Aineellinen ja esineellinen kulttuuri monine ulottuvuuksineen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua mm. ammattimaisen suunnittelun, brandaamisen ja tuotemarkkinoinnin sekä yrittämisen aihepiireihin. Kurssin lähtökohdat ovat suomalaisen kansatieteen tavassa tutkia, opettaa ja määritellä aineellista kulttuuria. Käsittely nostaa esiin esineellisessä kulttuurissamme tapahtuneita murroksia mm. näkökulmista: kotimainen/ulkomainen, mekaaninen/sähköinen, analoginen/digitaalinen. Samalla pyritään näkemään esineen muuttuvan elinkaaren tunnusmerkkejä. Puhumme mm. esineen syntymästä (suunnittelu, tuotanto), elämästä (käyttöfunktio), kuolemasta (rikkoutuminen, hylkääminen) ja uudesta elämästä (keräily, näyttely, tuunaus). Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Toteutustapojen lisätiedot luennot 12t, harjoitustehtävä, 1 ekskursio, kirjallisuus Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot osallistuminen luennoille, harjoitustehtävä, 1 ekskursio ja kirjallisuus *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Lintu, Meri: Keräilijän kehityskaari. Sananjalka 43. Suomen kielen seuran vuosikirja. Turku. 2001.s. 166-178. Löfström, Jan: A Masculine Outfit? The Ambiquity of Black Leather Garb. Ethnologia Fennica. Finnish studies in ethnology. 1998. Vol. 26. pp. 17-27. Roivainen, Päivi: PAPPA-TUNTURI. Suomen ikiliikkuja. Teoksessa: SISUA,SILOA JA SINAP- PIA.Merkkituotteita Turusta. Turun Maakuntamuseo Julkaisuja 6. 2004. s. 297-307. 14
Opiskeluopas lv. 2013 14 Vaininen, Minna Routasalo, Pirkko - Virtanen, Timo J.: Rakkaat ja tarpeelliset tavarat: Vanhainkodissa asuvan vanhuksen esineistö. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A. 1999. Tutkimuksia ja raportteja. Lisätiedot Huom. Teema jatkuu aineopintojen aineellisen kulttuurin kurssilla. KANS3172 K3 Naamio, kulkue ja voima - kansanomaisen tapakulttuurin perusteet 3 op Oppiaine Kansatiede prof. Helena Ruotsala Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys suomalaisesta tapakulttuurista pääpiirteittäin. Opiskelija ymmärtää tapakulttuurin osien tarkoituksen sekä suhteen yhteiskunnan muutokseen eri aikoina. Samalla suomalaista tapakulttuuria voidaan vertailla eurooppalaiseen kenttään. Opiskelija pystyy mieltämään tapakulttuurin voiman ja merkityksen mm. osana arki- ja työelämää sekä erityisesti resurssina uusien tapahtumien hankkeistamisessa. Lähtökohtana olevat ihmiselämän merkkipäivät ja kalendaarijuhlat täydentyvät uudemman tapakulttuurin muodoilla. Tapakulttuurin ilmentymiä ja merkityksiä pohditaan yhteydessä mm. kulttuuriperintöön, toistettavuuteen, politiikkaan ja etniseen perintöön. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi II Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen harjoitustyö, johon annetaan ohjeet kurssin alussa. *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Frykman, Jonas & Löfgren, Orvar (red.): Svenska vanor och ovanor. 1991 (lisäpainokset 1992). 295 s Lönnqvist, Bo: Kauppakadun approbatur. Eräs opiskelijatapahtuma oppimisen välineenä. Teoksessa Pirjo Korkiakoski et al (toim.) Polkuja etnologian menetelmiin, Helsinki: Ethnos ry 2005, s. 265 277. Räsänen, Matti & Tuomi-Nikula, Outi: Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. Helsinki: SKS 2000. s. 233 368. Ruotsala, Helena: Mukavaa hälinää ja yhteenkuuluvuutta. Schleicherlaufenin, Telfsin suuren laskiaisjuhlan merkitysten tarkastelua. Helena Ruotsala, Petri Saarikoski & Maija Santikko (toim.): Matkalla. Pori 2009. s. 21 46. Karjalainen, Sirpa, Korhonen, Teppo & Lehtonen, Juhani U.E.: Uusi ajantieto. Uusin painos. 263 s. (kursorisesti) KANS3173 K4 Visuaalinen kulttuuri kuvan kertomukset 3 op Oppiaine Kansatiede lehtori Timo J. Virtanen Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin merkityksen kansankulttuurin osana. Tavoitteena on irrottaa kuvallinen ilmaisutapa kuvittamisesta ja tuoda esiin viime vuosikymmenien kuvallisen käänteen piirteitä. Kurssin jälkeen opiskelija on tutustunut erilaisiin tapoihin analysoida kuvaa ja tuottaa ku- 15
Kansatiede Turun yliopisto via esimerkiksi kenttätyömetodiikkaan liittyen. Kuva ymmärretään tavoitteissa niin piirroksena, karttana, mielikuvana, valokuvana kuin liikkuvanakin kuvana. Ammatilliselta kannalta tämä merkitsee parempia valmiuksia mm. kuva-arkisto työskentelyyn, ammattitasoiseen kenttädokumentointiin tai erilaisten kuvatuotteiden suunnittelemiseen ja valmistamiseen. Kurssin sisältö muodostuu toisaalta erilaisten kuvien tuottamisen ja käyttämisen ympärille ja toisaalta kuvan yhteiskunnallisen suhteen muutoksen ympärille. Kuva on sekä ruraali että urbaani, mieleen syövytetty tai betoniaitaan spreijattu. Näin tarkastelussa voivat olla yhtälailla neonmainosten maailma, lehtikuvan asiasanoitus, purukumien keräilykuvat kuin koristemaalattu kirkkoreki. Keskeisenä ajatuksena on kulttuurisen ja kriittisen kuvanlukutaidon kehittäminen. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t, Harjoitukset. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodi III *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Etholén, Katriina: Valokuvin kerrottua - Suomalaiset kulttuurientutkijat ja valokuvaus pioneeriajoista vakiintumiseen. Suomen Antropologi 4/1992. s. 30-46. Jansson, Göran, Den tatuerade ålänningen: Ålands museums sommarutställing 10.5.-25.9.1994/ katalog: text och foto: Göran Jansson. Julkaistu: Mariehamn: Ålands landskapsstyrelse. 1994. Sinisalo, Hannu: Pictures on Finnishness. An Essay on Martti Innanen, a Finnish naive painter. Ethnologia Fennica. Finnish studies in ethnology. 1994. Vol. 22. PP. 43-49. Kurssilla on runsaasti kuvamateriaalia. KANS1459 K5 Ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä kansatieteessä 3 op Oppiaine Kansatiede tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen Opiskelija tuntee kansatieteen ajankohtaisia suuntauksia, teemoja ja kysymyksiä. Hän osaa perustella kansatieteellisen tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista merkitystä Opiskelija tutustuu kansatieteen ajankohtaisiin suuntauksiin, teemoihin ja näkökulmiin ajankohtaisen tutkimuksen avulla. Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot kirjallinen tentti, joka suoritetaan laitostenttipäivänä. *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy, 1. vuoden kevät. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Luetaan yhteensä noin 320 sivua. 16
Opiskeluopas lv. 2013 14 Monikulttuurisuus: Hirvi, Laura: Multi-sited Fieldwork amongst Sikhs in Finland and California. Reahing the Offline vie the Online. Teoksessa Laura Hirvi & Hanna Snellman: Where is the Field?, s. 23-44. Åström, Anna-Maria: Cultural encounters and questions within pluralistic societies. - Teoksessa: Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century, s. 215-231. Ympäristöetnologia ja paikkaan kuuluminen: Hänninen Kirsi: Ympäristöetnologia avaa ajattelun ja toiminnan ekologiikka. Teoksessa: Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century, s. 334 346. Meriläinen-Hyvärinen, Anneli: Sanopa minulle, onko meijän hyvä olla täällä? Paikkakokemukset kolmen talvivaaralaisen elämässä. Elore 1/2010, http://www.elore.fi/arkisto/1_10/art_merilainen_1_10.pdf. Ruotsala, Helena: Ancestors Wisdom or Desktop Reindeer Management? The Role of Traditional Ecological Knowledge in Contemporary Reindeer Herding. Teoksessa: Myllyntaus, Timo (ed): Thinking through the environment: green approaches to global history. Whitepress 2011, s. 159 178. Ruotsala, Helena: Maiseman jäljet. Teoksessa : "Viisas matkassa, vara laukussa. Näkökulmia kansanperinteen tutkimukseen". Toim. Tuomas Hovi, Kirsi Hänninen, Merja Leppälahti ja Maria Vasenkari. Folkloristiikan julkaisuja 3. Turun yliopisto, 2013. ss. 188-206. Ylirajaisuus: Kiiskinen, Karri: Border/land Sustainability: Communities at the External Border of the European Union. Anthropological Journal of European Cultures 2012:1, s. 22 40. Kiiskinen, Karri: Cultural Cooperation or Incorporation: Recollecting and Presenting Borderland Materiality at the External Border of the European Union. Journal of Borderlands Studies 2012 27:3, s. 315 329. Paikallisuus: Koskihaara, Niina: Neljä vuosikymmentä meidän toimintaa. Kyläyhdistykset maaseudun yhteistoiminnallisina kehittäjinä. Sananjalka 54/2012, s. 107 122. Rolshoven, Johanna: Mobile culture studies Reflecting moving culture and cultural movements. Teoksessa: Jussi Lehtonen & Salla Tenkanen (eds.), Ethnology in the 21th Century, s. 192 202. Muut: Lappi, Tiina-Riitta: Walking the Streets of Suzhou. Ethnologia Scandinavica 2012. s. 147-161. Roivainen, Päivi: Terve, reipas ja punaposkinen! Lasten ulkovaatteet ja ihanteellinen lapsuus. Sananjalka 54/2012, s. 123 142. Lehtinen, Ildiko (toim.) Marilainen nainen ja modernisaatio, s. 10 78, 252 302. Siivonen, Katriina: Osallistava kulttuurituotanto. Pohdintaa kulttuurisesta kestävyydestä. Teoksessa Maarit Grahn & Maunu Häyrynen: Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit, s. 62 81. Postilaatikoita Paraisilta. Kuvaaja: Reetta Myllynen. 17
Kansatiede Turun yliopisto KANS1302 KANSATIETEEN AINEOPINNOT 35 45 op Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kansatieteelliseen tutkimukseen käytännössä: kenttätyöhön, tutkimusaineistojen hankintaan, tutkimusraportin laadintaan, eri tutkimusmenetelmien käytännön soveltamiseen, tutkimustulosten julkistamiseen, tieteellisen tekstin tuottamiseen sekä akateemisten opinnäytteiden julkiseen tarkastuskäytäntöön ja arviointiin sekä tieteelliseen keskusteluun. Lisäksi opiskelija tutustuu pääpiirteittäin kansatieteellisen tutkimuksen keskeisiin osa-alueisiin, metodologiaan ja näkökulmiin, joita hän oppii soveltamaan omissa tutkimuksissaan. Opiskelija oppii käytännössä tutkimuksen tekemisen, kerää aineistoa tutkielmaansa varten ja soveltaa aineistoon oppimiaan näkökulmia. Oppijakson suoritettuaan opiskelijalla on pääpiirteissään tiedot kansatieteen ja sen lähitieteiden metodologiasta, näkökulmista ja keskeisistä osa-alueista. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: Timo J. Virtanen Arviointi Edellytysten ja suositusten lisätiedot Edellytyksenä aineopintojen suorittamiselle ovat vähintään hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot. KANS1170 Etnografinen kenttätyö 5 op Oppiaine Kansatiede lehtori Timo J. Virtanen Kurssin päätyttyä opiskelijalla on perustiedot kansatieteen ja laajemmin etnologiaan ja etnologiatieteisiin kuuluvista etnografisista menetelmistä ja aineistoista sekä näiden käyttämisestä ja soveltamisesta. Kurssin aikana tutustutaan kansatieteellisen aineiston tuottamiseen kenttätöiden kautta. Opiskelijat osallistuvat kenttätöihin vuosittain vaihtuvassa kohteessa ja tekevät myös esi- sekä jälkityöt ja kirjoittavat loppuraportin. Toteutustapojen lisätiedot Luento ja itsenäinen työskentely, kenttäharjoittelujakso Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja, osallistuminen opetukseen. Suorituskieli suomi. *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden kevät. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Lisätiedot Kurssin luennot toteutetaan pääosin yhdessä folkloristiikan ja uskontotieteen kanssa. Se suoritetaan luentoineen vain yhteen laitoksen oppiaineeseen (pääaineeseen). Jos opiskelijalla on useampia oppiaineryhmän aineista, vastaavuuksiin oikeuttavista suorituksista sovitaan kunkin oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. KANS1405 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Oppiaine Kansatiede lehtori Timo J. Virtanen Proseminaarin jälkeen opiskelija hallitsee tieteellisen tutkielman teon, useimmiten omilla kenttätöillä tuotetun aineiston avulla. Koko tutkimusprosessi liittyy useimmiten todellisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. 18
Opiskeluopas lv. 2013 14 Proseminaari koostuu kolmen tapaamiskerran johdannosta (prosessikuvaus, harjoituskirja PROSEssi) sekä periodeille 1-3 sijoittuvista viikoittaisista kokoontumisista. Kukin opiskelija esittää seminaarin aikana oman tutkielmansa ja opponoi yhden tutkielman. Lisäksi osallistujat antavat suppeamman kirjallisen arvion, ns. Apuoppo, jokaisesta esityksestä ja opponoinnista. Opetuskielet suomi Opetuksen toteutustavat Itsenäinen työskentely. Vaadittavat opintosuoritukset Tutkielma / opinnäytetyö + seminaari. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Seminaari-istunnot ja itsenäinen työskentely. Kirjallinen tutkielma ja opponointi. *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät, 3. vuoden syksy, 3. vuoden kevät. Edeltävien opintojen lisätiedot Proseminaarin suorittajilta edellytetään Etnografisen kenttätyön KANS1170 aikaisempaa tai samanaikaista suoritusta. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Lisätiedot Proseminaarin suorittamiseksi opiskelijalla tulee olla 80 % läsnäolo järjestetyistä kokouksista. KANS1165 Tieteellisen esittämisen perusteet ja metodologia 5 op Oppiaine Kansatiede prof. Helena Ruotsala (muut luennoitsijat: yliopisto-opettaja Kaarina Koski ja lehtori Matti Kamppinen) Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteenfilosofian ja tutkimuksen tekemisen perusasiat ja kansatieteen ja lähitieteiden (etnologiset tieteet) keskeiset tutkimussuuntaukset ja näkökulmat, ja hänellä on riittävät perustiedot proseminaarin aloittamiseen ja omaan tutkimukseen. Tutkimuksen tieteenfilosofiset perusasiat ja sekä kansatieteen/etnologian ja sen lähitieteiden keskeiset tutkimukselliset näkökulmat ja tutkimustavat. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t, Seminaari 2 t. Toteutustapojen lisätiedot Luennot 12 ja seminaarityöskentely 2 t Vaadittavat opintosuoritukset Luento- / oppimispäiväkirja + kirjallinen tentti. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Luento- / oppimispäiväkirja luennoista sekä kirjallinen tentti + itsenäinen työskentely annetusta tehtävästä. *Arviointi Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 3. vuoden syksy. Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Ehn, Billy & Löfgren, Orvar: När ingenting särskilt händer. Nya kulturanalyser. (tai englanninkielinen versio The Secred Wrold of Doing Nothing). 2007, 232 s. 19
Kansatiede Turun yliopisto Fingerroos, Outi & Kurki, Tuulikki (toim.): Ääniä arkistosta: haastattelut ja tulkinta. SKS 2008, s. 27-106, 109-150. Frykman, Jonas & Gilje, Nils (red.): Being there: New perspectives on Phenomenology and the Analysis of Culture. Lund : Nordic Academic Press 2003, 195 s. Laaksonen Salla-Maaria, Matikainen Janne & Tikka Minttu (toim.): Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Vastapaino 2013. (Sivut ilmoitetaan kurssilla.) Pöysä, Jyrki et al. (toim.): Vaeltavat metodit. 2010, s. 5-42, 779 113, 160 233, 331 360. Raatikainen, Panu: Ihmistieteet ja filosofia. Gaudeamus 2004, löytyy myös elektronisena. Korkiakangas, Pirjo et al. (toim.): Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki: Ethnos ry 2005, s. 25 180, 206 262. KANS1163 Aineellinen kulttuuriperintö 5 op Oppiaine Kansatiede lehtori Timo J. Virtanen, (useita luennoitsijoita mm. Visa Immonen, Georg Haggren, Jorma Vennola, Auli Rautiainen) Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti lähestymään kokonaisvaltaisesti aineellista ja esineellistä kulttuuria sekä tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan sitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen. Tavoitteena on vuosittain lisäksi jonkin aineellisen kulttuuriperinnön osa-alueen tai materiaalin ja siihen liittyvien prosessien syvempi tuntemus. Kurssi suoritetaan lukuvuonna 2013 2014 kansatieteessä yhdessä museologian kanssa. Kurssilla perehdytään aineellisen kulttuuriperinnön osa-alueisiin siten että avainkäsitteenä on vuoden 2013 kurssilla lasi. Luennoitsijoiden teemat liikkuvat yleisen ja erityisen välillä siten, että teollisuustutkimuksen tradition ja perinnön hahmotusta seuraavat mm. arkeologinen lasi, designlasi, tasolasi ja pohdinnat lasista aineellisen arjen kulttuurin osana. Opetuksen suunnitellut ajankohdat Periodit I, II Vaadittavat opintosuoritukset Luento- / oppimispäiväkirja. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Osallistuttava vähintään 2/3 luennoista. *Arviointi Tarjontatiedot JOO-opiskelijoille Oppimateriaalit Virpi Nurmi: Lasinvalmistajat ja lasinvalmistus Suomessa 1900-luvun alkupuolella (150 s.) Virtanen Timo J.: Forssan perintö. Tekeekö Kuka työn? Meiltä ja Maailmalta. Scripta Aboensia 2 Ethnologica. Turun yliopisto, kansatiede 2003. s. 61-73. Ja valinnaisesti seuraavista: Kaisa Koivisto: Lasi taipuu. Pilkington lamino 50 vuotta. Karisto Oy 1999. Kaisa Koivisto (toim.): Champagne shamppanjanharrastajien aarteita Humppila. Lasitehdas tien varrella. Lasitutkimuksia Glass Research XIV. Suomen lasimuseo 2002. Valto Kokko, muotoilija. Lasitutkimuksia Glass Research XVI. Suomen lasimuseo 2006. Läpi näkyy ja lämmintä pitää. Suomalaista tasolasia Lasitutkimuksia Glass Research XVII. Suomen lasimuseo 2007. lisäksi kansatieteen vaatimuksiin: Laakso, Veikko 2004: TURUN TEOLLISUUS. Manufaktuureista bioteknologiaan. Teoksessa: SISUA, SI- LOA JA SINAPPIA. Merkkituotteita Turusta. Turun Maakuntamuseo Julkaisuja 6. s. 19-91. 20