METSÄSTÄJÄLIITON VUOSI 2011 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry
Suomen Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Julkaisija: Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Toimitus: Anna Grenfors Taitto: Mainostoimisto Visumark Oy Paino: PunaMusta Oy 2012 Kannen kuva: Aku Ahlholm Naismetsästäjät olivat yksi vuoden 2011 teemoista. 2 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011
Alkusanat Onnea 90-vuotias Metsästäjäliitto! Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. täytti toimintavuoden 2011 aikana 90 vuotta. Liitto on näin ollen eräs vanhimmista kansalaisjärjestöistä Suomessa. Vuosikymmenet ovat muovanneet liiton toimintaa ja toimintaympäristöä. Perusasiat ovat kuitenkin säilyneet. Suomalaisen metsästyskulttuurin vaaliminen järjestäytyneiden metsästäjien yhteistyön avulla on keihäänkärkitehtävä. Suomalainen metsästys on näiden vuosikymmenten aikana kehittynyt ja voi tänä päivänä kohtuullisen hyvin. Se on kyennyt määrittelemään ominaispiirteitään, ja metsästäjät ovat voineet vaikuttaa metsästysasioihin. Vaikka metsästys on muuttunut, on muutos ollut tarkoituksenmukaista. Eräkulttuurista on voitu säilyttää meille tärkeitä osia. Tätä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Metsästyksellä on aina ollut haasteensa. Nämä haasteet ovat liiton alkuajoista muuttuneet paljonkin. Mutta myös liitto on muuttunut. Se on mukautumassa uuteen tilanteeseen vähitellen, kuten kansalaisjärjestölle sopii. Liitto onkin kasvattanut asiantuntijuuttaan ja media-asemaansa. Liitto on lisännyt kansainvälisten toimintojen volyymia ja paljastanut kynsiään edunvalvontakysymyksissä. Liitto on lisännyt ja yhtenäistänyt metsästäjien koulutusta. Metsästäjäliitto vastaa tulevaisuuden haasteisiin kiihdyttämällä nuorille metsästäjille suunnattuja toimintoja ja huomioi myös nopeasti kasvavan naismetsästäjien ryhmän. Järjestödynamiikan lisäämisellä ja toimikuntakokoonpanon uusimisella tavoitellaan toimivampaa sekä vireämpää järjestöelämää. Täyttäessään 90 vuotta Metsästäjäliitto on käytännössä ainoa metsästäjäjärjestö Suomessa, joka kasvaa edelleen. Toiminnanjohtaja onnittelee 90-vuotiasta, itsenäistä, vireää ja omillaan toimeentulevaa Metsästäjäliittoa. Lämmin kiitos aktiivisille jäsenille ja erityisesti piireille jämerästä työskentelyotteesta ja yhteistyöstä! PANU HIIDENMIES toiminnanjohtaja Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 3
Sisältö ALUKSI Alkusanat...3 Puheenjohtajalta...5 Juhlavuosi...6 IHMISIÄ Jäsenistö...8 Hallinto...10 Henkilökunta...12 Piirit...14 TOIMINTAA Kotimainen edunvalvonta...16 Kansainvälinen edunvalvonta...18 Koulutus... 20 Metsästysammunta... 22 Viestintä...24 Julkaisut... 26 Verkkopalvelut... 28 TALOUTTA Eräkontti... 30 Liiton talous...32 Tuloslaskelma... 34 Tase... 35 4 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011
Puheenjohtajalta Natura-alueilla saatava metsästää Metsästysseuroilla on vuokralla runsaasti valtion omistamia maita. Metsähallituksen maat saattavat muodostaa jopa huomattavan osan seuran metsästysalueista. Natura 2000-verkoston rakentaminen on nyt ehtinyt vaiheeseen, jossa suojeluohjelmien alaisia valtion maita yhdistellään yhtenäisiksi suojelualueiksi. Nämä niin sanotut uudet luonnonsuojelualueet kattavat koko maassa jopa 600 000 hehtaaria metsiä ja soita. Suuri osa näistä alueista on perinteisiä metsästysmaita. Eduskunta muutti viime kaudella luonnonsuojelulakia. Samalla lakiin kirjoitettiin sisään, että metsästys on Etelä-Suomen suojelualueilla pääsääntöisesti kielletty. Pohjois-Suomessa, metsästyslain 8 :n alueella ensisijainen vaihtoehto on metsästyksen salliminen. Metsästäjäliitto vastusti lakimuutosta, sillä arvasimme mihin se johtaa. Vaikka laki antaa mahdollisuuden metsästyksen jatkumiseen, se ei siihen velvoita. Pahin onkin käynyt toteen. Ympäristöministeriön johdolla on nyt ryhdytty valmistelemaan luonnonsuojelualueille asetuksia, joissa metsästyskielto on päävaihtoehto. EU ei edellytä metsästyksen kieltämistä, päinvastoin. Natura 2000-ohjelman perusteluissa nimenomaan todetaan, että metsästys kuuluu osaksi luonnonhoitoa ja luonnonsuojelua. Jokaisen alueen käyttörajoitusten tulisi lähteä alkuperäisestä suojelutarpeesta. On vaikea ymmärtää, miksi jonkin suoperhosen suojelemiseksi perustetulla alueella pitäisi kieltää hirvenmetsästys. Taistelu sattumanvaraisia metsästyskieltoja vastaan on tällä hetkellä yksi Metsästäjäliiton tärkeimpiä tehtäviä. Metsästäjäliitto ja sen piirit auttavat tarvittaessa seuroja, kun nämä neuvottelevat valtion edustajien kanssa uusista vuokrasopimuksista. Toivomme, että ympäristöministeriö, joka tässä asiassa komentaa Metsähallitusta, vielä muuttaisi ehdotonta linjaansa. Se voi olla mahdollista, vaikka se ei ole helppoa. Jokaisen seuran, jolta uhkaa mennä metsästysmaat, on tuotava oma kantansa näkyvästi julki. Asiasta on myös kerrottava alueen kansanedustajille ja muille edusmiehille. Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen on vasta alkuvaiheessa, mutta etenee nopeasti. Metsästäjien yhteistyötä ja päättäväisyyttä tarvitaan nyt. LAURI KONTRO puheenjohtaja Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 5
Juhlavuosi Metsästäjäliitto täytti 90 vuotta Vuonna 1921 perustettu Metsästäjäliitto vietti 90-vuotisjuhliaan vuonna 2011. Metsästäjäliiton historia käytiin läpi Jahti-lehden numeroissa. Vuosi huipentui Metsästäjäliitto-juhlanäyttelyyn ja vuosijuhlaan. Juhlanäyttely Metsästysmuseossa Suomen Metsästysmuseo avasi 90-vuotisjuhlan kunniaksi Metsästäjäliitosta kertovan näyttelyn. Näyttelyssä käytiin läpi Metsästäjäliiton historian tärkeimmät taitekohdat ja toiminta vuosikymmenten aikana. Metsästäjäliitto-näyttely esitteli melkoisen palan suomalaista erähistoriaa. Metsästäjäliitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa esimerkiksi metsästyssäädösten muodostamiseen ja nykyisenlaisen metsästyskulttuurin muodostumiseen. Katso historiasta kertova video Varsinainen vuosijuhla järjestettiin kesän kynnyksellä juhlanäyttelyn avajaisten yhteydessä. Juhlapuheen piti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja Metsästysmuseon juhlanäyttelyn avasi liiton entinen, pitkäaikainen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko. Juhlan yhteydessä esitettiin Metsästäjäliiton historian tiivistävä kuvaesitys. Videolla käydään musiikin ja kuvien avulla läpi Metsästäjäliiton vuosikymmenten tärkeimmät käänteet. Video on edelleen katsottavissa sekä liiton internet-sivuilta että YouTube-videopalvelusta (hae YouTube-palvelusta hakusanalla Suomen Metsästäjäliitto). Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlia vietettiin yhdessä Metsästysmuseon juhlanäyttelyn avajaisten kanssa. Juhlatunnelmissa Juhani Ojala, Miira Sipiläinen ja Markku Kejonen. Sampo Manninen 6 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011
Metsästäjäliiton tehtävä: Kohti järjestäytynyttä metsästystä Suomen Metsästäjäliitto perustettiin huhtikuussa 1921 nimellä Suomen Yleinen Metsästäjäliitto Finlands Allmänna Jägarförbund ry. Perustajina olivat yhdentoista silloisen metsästysseuran edustajat, jotka näkivät tärkeäksi saada Suomeen valtakunnallisen liiton metsästyksen ja metsästysseurojen tueksi. Metsästäjäliiton sääntöihin kirjattiin monenlaisen hyvän edistäminen. Metsästysseurat, jotka tarkoittivat yhdessä toteutettua suunnitelmallista metsästystä ja riistanhoitoa, nähtiin jo tuolloin elintärkeiksi koko harrastuksen tulevaisuuden kannalta. Niinpä liiton peruspilareita on alusta asti ollut järjestäytyneen metsästyksen edistäminen. Sääntöihin kirjattiin myös tavoitteet parantaa metsästystä koskevien säädösten kunnioittamista ja riistakantojen kestävän käytön edistämistä, metsästäjätaitojen petraaminen sekä aiheeseen sopivan valistustyön tekeminen. Hyvää työtä liitto onkin tehnyt. Se on vaikuttanut moniin perustavanlaatuisiin asioihin nykyisessä metsästyskulttuurissa. Metsästäjäliitto on esimerkiksi ollut vaatimassa metsästyskortin, metsästäjätutkinnon ja ampumakokeen saamista lakiin. Liitto on vaikuttanut riistanhoitopiirien muodostamiseen ja perustanut riistapäälliköiden ja riistanhoidonneuvojien virat. Jopa punaisen päähineen pakollisuus hirvenmetsästyksessä on peruja Metsästäjäliiton aiempien vuosien työstä metsästyslain eteen. Nyt 90 vuoden jälkeen haasteet ovat muuttuneet. EU-Suomessa painitaan erilaisten asioiden kanssa. Mutta periaate ei edelleenkään ole muuttunut: liitto ajaa edelleen metsästäjien ja metsästysseurojen asiaa. Muuttunut ei ole myöskään se, että Metsästäjäliitto julkaisee edelleen omaa lehteä, järjestää metsästysammunnan kilpailuja, jakaa tietoa ja tarjoaa metsästäjille koulutusta. Metsästäjäliitto kulkee edelleen suuntaan, jonka jo liiton perustajat viitoittivat. Suomen Metsästysmuseon arkisto Suomen Metsästysmuseon arkisto Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 7
Jäsenistö Jäsenmäärä kasvoi edelleen Metsästäjäliitto kasvoi lähes 2 500 uudella jäsenellä vuoden 2011 aikana. Vuoden lopussa liittoon kuului yli 2 600 metsästysseuraa ja näiden yli 156 000 jäsentä. Vuoden aikana liittoon liittyi 23 uutta metsästysseuraa. Jäsenmäärä nousi kaikkiaan 2 377 jäsenen verran. Metsästäjäliitto onkin paitsi Suomen suurin metsästäjien edunvalvontajärjestö, myös huomattavan suuri kansalaisjärjestö yleensä. Metsästysseurojen liitto Suurin osa jäsenistä kuuluu Metsästäjäliittoon oman metsästysseuransa kautta, onhan liitto ennen kaikkea metsästysseurojen edunvalvontajärjestö. Vain noin puoli prosenttia jäsenistä on henkilöjäseniä. Hannu Huttu Metsästysseurat ovat miesvaltaista porukkaa. Vuoden 2011 lopussa liiton jäsenistöstä vain noin 4,1 prosenttia oli naisia. Naisten määrä on kuitenkin kasvussa, sekä Metsästäjäliiton jäsenistössä että metsästäjien joukossa yleensä. Metsästäjäliitossa naisten osuus on noussut edellisestä vuodesta lähes neljällä sadalla uudella naisjäsenellä. Naisia on jäseninä nyt noin 6 400. Jäsenmäärä Joista Jäsenmäärän muutos Jäsenseurojen Piiri 1.12.2011 henkilöjäseniä 2010 2011 määrä 1.12.2011 Etelä-Häme 8 107 13 +133 154 Kainuu 4 853 0 38 98 Keskipohja 2 758 376 +137 24 Keski-Suomi 8 884 31 +159 182 Kymi 17 006 21 +47 281 Lappi 7 204 89 +395 125 Oulu 6 079 34 +147 66 Pohjanmaa 16 966 0 +606 118 Pohjois-Häme 7 239 53 +116 161 Pohjois-Karjala 15 619 25 +348 225 Pohjois-Savo 18 271 14 +80 352 Satakunta 13 859 10 32 180 Svenska Österbotten 1 280 19 12 61 Suur-Savo 12 158 0 +129 245 Uusimaa 7 726 210 +397 230 Varsinais-Suomi 8 413 31 235 103 Yhteensä 156 422 926 +2 377 2 605 8 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011
Metsästäjäliiton jäsenmäärä 1921 2011. Liiton jäsenmäärä on lähes aina ollut nousujohteinen. Vuoden 1962 notkahdus johtuu metsästyslain muutoksesta, jolloin lakisääteinen Metsästäjäin Keskusjärjestö perustettiin, ja Metsästäjäliiton luultiin jäävän tarpeettomaksi. Metsästäjäliiton tarjoamat jäsenpalvelut Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenilleen etuja ja palveluita, joihin ovat oikeutettuja kaikki jäsenet, niin metsästysseuran kautta liittyneet kuin henkilöjäsenet. Osa liiton palveluista on suunnattu metsästysseurojen toiminnan tukemiseen, sillä Metsästäjäliitto on perustettu erityisesti metsästysseuroja varten. Edut ja palvelut jäsenen näkökulmasta: Jahti-lehti 4 kertaa vuodessa Neuvontapalvelut Koulutukset metsästäjille Metsästysammunnan kilpailut Vakuutukset Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut ja alennukset esimerkiksi polttoaineesta, vakuutuksista, koiranruuista ja kotisivupalveluista Metsästysseurojen näkökulmasta: Verkossa toimiva jäsenrekisteri Neuvontapalvelut Koulutukset seurojen toimijoille Oppaat, mallisäännöt Vakuutukset, esimerkiksi seuratoimintaan ja talkoisiin Jäsenten palkitsemismahdollisuudet Jäsenkortti Metsästäjäliiton jäsenmaksu pysyi edelleen edullisena. Jäsenmaksu oli vuonna 2011 piiristä riippuen vajaat kymmenen euroa metsästysseurojen kautta liittyneille jäsenille. Henkilöjäsenten maksu oli korkeampi. Metsästäjäliitolle piirit tilittivät kunkin jäsenen maksusta kuusi euroa. Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 9
Hallinto Päätösten takana Metsästäjäliitossa korkein päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Vuonna 2011 kevätliittokokous pidettiin Riihimäellä toukokuussa ja syysliittokokous Kuopiossa marraskuussa. Liittokokous päättää suuret linjat Liittokokouksissa esimerkiksi valitaan hallitus, tehdään valtakunnallisia esityksiä ja hyväksytään toimintasuunnitelma ja budjetti sekä kuluneen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Liittokokouksissa kuuluu Metsästäjäliiton jäsenten ääni, sillä kokouksissa voidaan käsitellä alun perin yksittäiseltä jäseneltä tai jäsenseuralta lähtöisin olevia esityksiä. Jäsenistön sanansaattajana ja päätöksentekijöinä ovat Metsästäjäliiton piirit. Päätöksiä tehtäessä kullakin piirillä on käytössään jäsenistönsä mukainen äänimäärä. Liittohallitus valvoo toteuttamista Liittohallituksen tehtävänä on vastata liittokokouksen tekemien päätösten toteuttamisesta. Liittohallitus muun muassa hoitaa liiton omaisuutta, päättää keskustoimistolle palkattavasta henkilökunnasta ja ohjaa sekä tukee piirihallitusten toimintaa. Liittohallituksen jäsenten hallituspaikka on kaksivuotinen. Vuoden 2011 alussa liittohallituksessa aloitti yksi uusi edustaja: Pekka Julkunen Pohjois-Savon piiristä Rautavaarasta. Erovuorossa ollut pitkäaikainen hallituksen jäsen Unto Auvinen jätti liittohallitustyön. Muut erovuorossa olleet jäsenet olivat halukkaita jatkamaan, ja heidät myös valittiin uudelleen. Liittohallitus 2011 Lauri Kontro Helsinki puheenjohtaja Arto Purmonen Outokumpu varapuheenjohtaja Jorma Hacklin Jokioinen Martti Hahtola Mikkeli Hannu Ilomäki Seinäjoki Pekka Julkunen Rautavaara Kalevi Korhonen Rovaniemi Eino Kymäläinen Ristijärvi Juha Lehtinen Harjavalta Juha Lukkanen Lieksa Pauli Partanen Tikkakoski Juha Sormunen Lappeenranta 10 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011
Liittohallituksen jäsenet Hannu Ilomäki ja Kalevi Korhonen keskittyvät kokouspapereihinsa. Anna Grenfors Toimikunnat hallituksen apuna Liittohallitus voi nimittää avukseen asioiden valmistelu- ja kehittämistöihin työryhmiä, toimikuntia ja valiokuntia. Vuonna 2011 Metsästäjäliitossa toimi yksi valiokunta, kuusi toimikuntaa ja seitsemän työryhmää. Näistä keskeisimmässä roolissa oli työvaliokunta, joka muun muassa valmisteli järjestöpoliittiset asiat sekä henkilöstöja talousasiat. Työvaliokunta ja toimikunnat 2011 Työvaliokunta Lauri Kontro, puheenjohtaja Arto Purmonen Panu Hiidenmies, sihteeri Koulutustoimikunta Pauli Partanen, puheenjohtaja Markku Kejonen Raine Luomanen Marjo Mäenpää Heikki Taskinen Ere Grenfors, sihteeri Julkaisutoimikunta Martti Hahtola, puheenjohtaja Esko Lehtola Johanna Tenovirta Aku Ahlholm, sihteeri It-toimikunta Pekka Julkunen, puheenjohtaja Teemu Simenius Jari Ruohotie, sihteeri Metsästyskulttuuritoimikunta Eino Kymäläinen, puheenjohtaja Juha K. Kairikko Jukka Peltonen Pekka Allonen Panu Hiidenmies, sihteeri Metsästysampumatoimikunta Jorma Hacklin, puheenjohtaja Reijo Holmi Veijo Karvonen Timo Seppä Juhani Voutilainen Pekka Karhunen, sihteeri Riistanhoitotoimikunta Juha Sormunen, puheenjohtaja Mikko Alhainen Anssi Lilja Jukka Lähteenmäki Teemu Simenius, sihteeri Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 11
Henkilökunta Toimiston joukkue Metsästäjäliiton keskustoimistolla työskennellään koko maan mittakaavassa. Keskustoimistolta hoidetaan esimerkiksi huomattava osa edunvalvontatyöstä, valtakunnallisesta viestinnästä sekä materiaalien ja palveluiden tuottamisesta piireille ja jäsenistölle. Vuonna 2011 jatkettiin edelleen liiton kehittämistyötä. Yksi tärkeimmistä kehittämisalueista oli koulutustoiminta, jonka parissa keskityttiin kuluneena vuonna metsästysammunnan koulutusmateriaaliin. Voimaa varainhankintaan Metsästäjäliittoon tuli vuonna 2011 uusia työntekijöitä. Vuosijuhlien alla vaihtui liiton toimistosihteeri, kun Sari Sirkiä siirtyi uusiin tehtäviin. Toimistovirkailijan työssä aloitti Katariina Korpua. Liitohallitus teki päätöksen tehostaa liiton varainhankintaa. Varainhankkijaksi palkattiin Jaska Salonen, ja samalla käynnistettiin asiaan liittyvän työryhmän työ. Varainhankinnalla pyritään saamaan liitolle lisää tulovirtaa esimerkiksi lehden mainostuloilla, tempauksilla ja tapahtumilla. Varoja ei haalita vain varainkeruun ilosta, vaan kasvaneet tulot ohjataan suoraan liiton toimintaan, eli lisätään tapahtumia ja palveluita jäsenistölle. Projektityöntekijä Jussi Partanen oli rivissä kevään ja kesän ajan. Hän toteutti metsästysammunnan opaskirjan ja koulutusmateriaalia, joista kerrotaan tarkemmin koulutuksen osiossa. Metsästyspoliittisten asioiden hoitaminen painottuu liiton keskustoimistoon. Pääministeri Mari Kiviniemi sai kahvia Jahti-lehden kuvauksessa. Aku Ahlholm 12 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011
Mika Moksu Metsästäjäliiton keskustoimiston ja Eräkontin henkilökunta. Kuvassa vasemmalta Teemu Simenius, Jussi Partanen, Panu Hiidenmies, Ere Grenfors, Matti Tervas, Anna Grenfors, Aku Ahlhom, Veli-Pekka Seppänen, Katariina Korpua, Jari Ruohotie ja Jaska Salonen. Kuvasta puuttuu Sanna Visto. Metsästäjäliiton ja Eräkontin henkilökunta 2011 Vakituisessa palvelusuhteessa: Panu Hiidenmies toiminnanjohtaja Teemu Simenius järjestöpäällikkö Matti Tervas talouspäällikkö Ere Grenfors koulutuspäällikkö Jari Ruohotie it-suunnittelija Anna Grenfors järjestötiedottaja Sari Sirkiä toimistovirkailija 28.5. saakka Katariina Korpua toimistovirkailija 23.5. alkaen Aku Ahlholm toimitussihteeri Jaska Salonen varainhankkija 15.8. alkaen Veli-Pekka Seppänen myymäläpäällikkö Sanna Visto myyntiassistentti Määräaikaisina tai projekteissa: Jussi-Matti Partanen hanketyöntekijä 14.2. 10.6. Käy Erätalossa Metsästäjäliiton keskustoimisto sijaitsee Riihimäellä niin kutsutussa Erätalossa. Samassa rakennuksessa toimii myös erätarvikeliike Eräkontti, jonka avoinna arkisin 10 17. Tervetuloa käymään! Liiton piireillä ja jäsenseuroilla on mahdollisuus myös järjestää Erätalossa omia kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Varaukset voi tehdä liiton toimistolle. Katso yhteystiedot liiton verkkosivuilta tai vuosikirjan takakannesta. Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 13
Piirit Lähimpänä jäsenistöä Huomattava osa Metsästäjäliiton käytännön toiminnasta, joka näkyy jäsenistölle tapahtuu liiton piireissä. Piirit järjestävät esimerkiksi koulutustilaisuuksia, nuorten Metso-leirejä ja erilaisia tapahtumia pienpetojen pyyntikilpailuista talvisiin Erätulitapahtumiin unohtamatta tietenkään vuoden ympäri pyöriviä metsästysampumakilpailuja. Piirin toimintaa ohjaa piirihallitus, jota johtaa puheenjohtaja. Piirin toiminnan sydämeksi voidaan kuitenkin kutsua toiminnanjohtajaa. Hän organisoi piirin toiminnan käytännön tasolla ja on yhteyshenkilö piirin jäsenille. Uusia kasvoja ja vaihdoksia Piirien toimintaan tuli kuluneena vuonna mukaan uusia kasvoja. Varsinais-Suomen piirissä vaihtuivat sekä puheenjohtaja että toiminnanjohtaja. Pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Lankinen jätti vetovastuun Veli Seikolalle. Toiminnanjohtaja Veli-Pekka Laukka taas vaihtui piirin hallituksesta tuttuun Osmo Luotoseen. Kainuun piirissä Eino Kymäläinen siirtyi pois puheenjohtajan paikalta, ja hänen tilalleen valittiin Timo Säkkinen. Pohjois-Hämeen piirissä jouduttiin kuulemaan suru-uutinen, kun toiminnanjohtaja Ari Heino menehtyi äkillisesti keväällä. Keskipohjan piirin toiminnanjohtaja Enni Javarus vaihtoi vuoden aikana nimeään Annukseksi, kun siviilisääty vaihtui kesähäissä. Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Kejonen Varsinais-Suomen puheenjohtaja Veli Seikola 14 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Toiminnanjohtajat Suur-Savosta ja Tapio Meriluoto ja
Metsästäjäliiton piireissä vuonna 2011 Piiri Toiminnanjohtaja Puheenjohtaja Etelä-Häme Tero Saarikko Jorma Hacklin Kainuu Juhani Voutilainen Eino Kymäläinen (03/11 asti) Timo Säkkinen (03/11 alkaen) Keskipohja Enni Annunen os. Javarus Seppo Tuomainen Keski-Suomi Anssi Lilja Pauli Partanen Kymi Erkki Pentinniemi Juha Sormunen Lappi Juha Haapamäki Kalevi Korhonen Oulu Asko Lampinen Sirkka Kyrö Pohjanmaa Erkki Majanen Hannu Ilomäki Pohjois-Häme Ari Heino (05/11 asti) Pauli Nyström Pohjois-Karjala Markku Kejonen Juha Lukkanen Pohjois-Savo Marja Hyvärinen Pekka Julkunen Satakunta Reijo Holmi Timo Lähdekorpi Suur-Savo Tapio Meriluoto Martti Hahtola Svenska Österbotten - Martin Lindgård Uusimaa Pertti Oksanen Timo Tanner Varsinais-Suomi Paavo Lankinen (03/11 asti) Veli-Pekka Laukka (04/11 asti) Veli Seikola (03/11 alkaen) Osmo Luotonen (04/11 alkaen) Kainuun toiminnanjohtaja Juhani Voutilainen ja puheenjohtaja Eino Kymäläinen Anna Grenfors Pohjois-Savosta: Marja Hyvärinen Uudenmaan piirihallituksen väkeä: Tiina Eklund, puheenjohtaja Timo Tanner, Esko Lehtola ja Bobi Lindholm Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 15
Kotimainen edunvalvonta Suojelualueet ja suurpedot kotimaan edunvalvonnan kärjessä Metsästäjien asioiden ajaminen eli edunvalvonta on kirjattu Metsästäjäliiton strategiaan liiton tärkeimmäksi tehtäväksi. Liitto hoitaa edunvalvontatyötä ottamalla osaa eräalaa koskevaan päätöksentekoon. Riippumattomana, tunnettuna ja huomattavan suurena kansalaisjärjestönä Metsästäjäliitolla on hyvät vaikutusmahdollisuudet. Metsästäjäliiton merkitys edunvalvojana kasvoi entisestäänkin, kun eduskunta muutti uudella riistahallintolailla Metsästäjäin Keskusjärjestön Suomen riistakeskukseksi keväällä 2011. Käytännössä koko metsästyksen edunvalvontatyö on nyt Metsästäjäliiton harteilla. Suuri suojeluhanke kohahdutti metsästäjiä Vuoden ehkä mittavin edunvalvontakysymys seurasi edellisenä vuonna hyväksyttyä uutta luonnonsuojelulakia. Laki mahdollistaa suojelualueiden perustamisen valtion maille entistä helpommin. Samalla periaatteeksi tuli pääasiassa kieltää metsästys lähes koko Lapin eteläpuolisen Suomen suojelualueilla. Kohahdus syntyi, kun julkisuuteen tuli suojeltavien alueiden määrä, yli puoli miljoonaa hehtaaria näin alkuvaiheessa. Metsästäjäliitto oli keskeisessä osassa nostamassa asiaa julkiseen keskusteluun. Metsästäjäliitto aloitti työn sen pelastamiseksi mitä pelastettavissa vielä on. Liitto piti aihetta esillä julkisuudessa ja kävi keskusteluja niin kotimaisten päättäjien kuin EU:n ympäristökomissaarinkin kanssa. Liitto alkoi myös valmistella ohjeita metsästysseuroille, kuinka toimia suojelu-uhan edessä. Työ jatkuu edelleen tulevina vuosina. Suurpedot ja suojelualuekysymykset olivat metsästyspolitiikassa pinnalla. Anna Grenfors 16 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011
Huomattavan moni vuoden aikana pyydetyistä lausunnoista koski elintarvikelainsäädännön uudistamista. Lakimuutoksiin saatiin mukaan riistanlihan myyntiä helpottavia kohtia. Suurpedot puhuttivat edelleen Aku Ahlholm Kädenvääntö kasvavista suurpetomääristä jatkui edelleen metsästyspoliittisessa keskustelussa. Kuten aiempinakin vuosina, Metsästäjäliitto vaati kasvavien suurpetomäärien leikkaamista ja nykyistä luotettavampia kannanarviointimenetelmiä. Liitto toi suurpetoasiat esille julkisuudessa, lausunnoissaan sekä antamissaan esityksissä. Asiaa käsiteltiin myös liiton antamassa hallitusohjelmaesityksessä. Erimielisyydet riistantutkimuksen ja paikallisten asukkaiden välillä kasvoivat erityisen suuriksi Kuhmossa, jonne Metsästäjäliitto esitti selvitysmiestä ratkaisemaan kiistan. Metsästäjäliitto kannatti muutamissa maakunnissa kokeiltujen suurpetojen teholaskentapäiviä. Tuhansien vapaaehtoisten samanaikaisella työpanoksella toteutetut teholaskentapäivät ovat antaneet aiempaa tarkempaa tietoa suurpetomääristä ja herättäneet läpinäkyvyydellään myös paikallisten asukkaiden luottamusta. Metsästäjäliiton antamat lausunnot 2011: Riistahallinnon asetuksesta, maa- ja metsätalousministeriölle Elintarvikevalvonnan asetuksesta, maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeja terveysosastolle Poikkeuslupien rajoittamista, maa- ja metsätalousministeriölle Ampuma-aseasetuksen muuttamisesta, sisäasiainministeriölle Luonnonsuojelulainsäädännön toimivuudesta, ympäristöministeriölle Lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ilmoitusoikeudesta aselupa-asioissa, sisäasiainministeriölle Suurpetojen ja hylkeiden pyyntilupamääristä, maa- ja metsätalousministeriölle Metsästyksen rajoittamisesta ja kieltämisestä metsästysvuonna 2011 2012, maa- ja metsätalousministeriölle Lihantarkastuksen asetuksesta I, maa- ja metsätalousministeriölle Lihantarkastuksen asetuksesta II, maa- ja metsätalousministeriölle Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta, maa- ja metsätalousministeriölle Metsähallituksen perimistä, julkisia hallintotehtäviä koskevista maksuista, maa- ja metsätalousministeriölle Riistahallintolain ja metsästyslain muuttamisesta, maa- ja metsätalousvaliokunnalle Metsästäjäliiton antamat esitykset 2011: Metsästäjäliiton esitykset hallitusohjelmaan 2011 2015, valtioneuvostolle Ajankohtaisia metsästys- ja riistapoliittisia kysymyksiä, maa- ja metsätalousministeriölle Seuraa Metsästäjäliiton edunvalvontatyötä Metsästäjäliiton keskeisimmät lausunnot ja esitykset julkaistaan tiivistettyinä Jahti-lehdessä ja kokonaisina liiton verkkosivuilla. Edunvalvonnan ja metsästyspolitiikan käänteistä raportoidaan Jahti-lehden lisäksi liiton kotisivujen uutispalstalla, Facebook-sivuilla ja uutiskirjeessä. Tutustu näihin tarkemmin osoitteessa www.metsastajaliitto.fi Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 17
Kansainvälinen edunvalvonta Metsästäjien asioihin vaikutetaan yhä enemmän ulkomailta Metsästäjäliitto ajaa suomalaisten metsästäjien etua myös kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa koko ajan, sillä tänä päivänä suurin osa uusista laeista tulee EU:n kautta. On tärkeää päästä vaikuttamaan EU:ssa valmisteltaviin säädöksiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Vaikutusmahdollisuudet ovat paljon rajallisemmat myöhemmin, kun direktiivien sanelemia säädöksiä sovelletaan Suomen lakeihin. Tärkeä torjuntavoitto EU-tasolla Metsästäjäliitto kuuluu eurooppalaiseen metsästäjäjärjestöön FACE:en ja pohjoismaiseen NJS:ään, joiden kautta liitto hoitaa kansainvälistä edunvalvontaa. Lisäksi Metsästäjäliitto on kansainväliseen metsästysampumaurheilujärjestöön FITASC:in jäsen. Hyvä esimerkki kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä oli torjuntavoitto yhdessä FACE:n vuoden tärkeimmistä edunvalvonta-aiheista: eläinten hyvinvointia koskevan EU-strategian muotoilussa. Alun perin strategialuonnokseen oli otettu mukaan myös villit eläimet. Näin strategian avulla olisi päästy pohtimaan Brysselistä käsin jäsenmaiden luonnoneläinten, kuten hirven, hyvinvointia. EU olisi siinä sivussa laajentanut toimivaltaansa jäsenmaiden metsästyksen säätelyyn. FACE yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa onnistui torjumaan metsästystä uhkaavan strategian metsästyksen osalta, ja sai lobattua luonnoneläimet ulos strategiasta. Strategia hyväksyttiin lopulta niin, että se koskee lähes yksinomaan tuotantoeläinten hyvinvointia. Kuopiossa pidetyn kansainvälisen edunvalvontaseminaarin ohessa järjestettiin suurpetoja koskeva tiedotustilaisuus suomalaiselle medialle. Kuvaajalle poseeraavat Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro (vas.), NJS:n Martin Højsgaard ja FACE:n Marilise Saghbini. Aku Ahlholm 18 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011
Kansainvälisiä tapahtumia Suomessa Vuonna 2011 NJS:n pohjoismainen tiedottajatapaaminen pidettiin Suomessa ja isäntänä toimi Metsästäjäliitto. Kaksipäiväinen tapaaminen järjestettiin Metsästäjäliiton tiloissa Erätalossa aivan 90-vuotisjuhlan alla. Ulkomaiset vieraat myös osallistuivat vuosijuhlaan. Tämänkertaisen tiedottajatapaamisen aiheena oli sosiaalinen media. Syksyllä Metsästäjäliitto järjesti syysliittokokouksensa yhteydessä kansainvälisen edunvalvontaseminaarin. Siellä olivat puhumassa FACE:n tiedottaja, NJS:n pääsihteeri ja Ruotsin metsästäjäliiton Svenska Jägareförbundetin kansainvälisten asioiden vastaava ammattilobbari. Seminaarin yhteydessä järjestettiin yhteinen, suurpetoasioita koskeva tiedotustilaisuus suomalaiselle medialle. Metsästäjäliitto osallistui vuoden aikana lisäksi FACE:n yleiskokouksiin ja NJS:n hallituksen kokouksiin. Metsästäjien edunvalvojat Euroopassa FACE (Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä, joka ajaa metsästyksen ja metsästäjien etua Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. FACE:en kuuluu metsästäjäjärjestöjä 36:sta Euroopan maasta, ja niiden kautta noin 7 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää. Metsästäjäliitto on FACE:n aktiivinen jäsen. Pohjoismaissa NJS (Nordisk Jägersamvirke) on pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöelin. Järjestö edustaa yhteensä noin 850 000 metsästäjää Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Islannissa. NJS paitsi seuraa metsästyspolitiikkaa Pohjoismaissa, se myös markkinoi pohjoismaista erämieskulttuuria Euroopassa. Metsästäjäliitto on NJS:n aktiivinen jäsen. Suomessa Suomen Metsästäjäliitto on suomalaisten metsästäjien edunvalvoja, joka on FACE:n ja NJS:n jäsen. Metsästäjäliitto on vapaa kansalaisjärjestö, joka voi riippumattomuutensa vuoksi hyvin ottaa kantaa metsästystä koskevaan politiikkaan. Suuren jäsenmääränsä ja pitkien perinteidensä vuoksi liitolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Mitä enemmän liitolla on jäseniä takanaan, sitä paremmin metsästäjien ääni kuuluu. Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 19
Koulutus Yli 3 600 metsästäjää sai koulutusta Koulutus on yksi Metsästäjäliiton ja sen piirien keskeisimmistä tehtävistä. Koulutuksia järjestetään sekä metsästäjien että metsästysseurojen tarpeisiin. Metsästäjäliiton koulutustoiminnan uudistaminen jatkui. Tänä vuonna oli vuorossa metsästysammunnan koulutuskokonaisuuden tuottaminen. Koulutuksissa tuhansia metsästäjiä Metsästäjäliiton ja sen piirien järjestämiin koulutuksiin osallistui viime vuonna yli 3 600 henkeä. Eniten järjestettiin nuorisokoulutusta. Nuorisokoulutusten jälkeen suosituimpia olivat eri metsästysaiheiden ja riistanhoidon koulutukset. Seuraavaksi yleisimpiä olivat seuratoiminnan koulutus sekä niin sanotut muut koulutusaiheet. Jälkimmäiseen joukkoon kuului monenlaisia piirikohtaisia kursseja, erityisesti riistankäsittelyn ja lihanleikkuun koulutuksia. Myös metsästysammuntaa ja ampumatuomareita koulutettiin liitossa vuoden aikana. Suurin osa koulutuksia pitäneistä henkilöistä on Metsästäjäliiton piirien omia piirikouluttajia. Ossi Rantala (oik.) ja Tuomas Yrjö-Koskinen harjoittelevat nuotion tekoa Uudenmaan Metso-leirillä. Piirikouluttajille järjestettiin omia koulutuksia. Lisäksi metsästäjäliiton henkilökuntaa ja piirien väkeä koulutettiin vuoden aikana. Esimerkiksi vuoden lopussa järjestettiin henkilökunnan ja piirien mediakoulutukset. Anna Grenfors 20 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011