ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Samankaltaiset tiedostot
ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Eläinten hyvinvointikorvaus

KOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Vasikkaripulit ja näytteenotto

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Mukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat

Vasikoiden hoito ja terveysseuranta vasikkakasvattamossa. Vaavi-vaali viisaasti vasikkaa koulutus Korhonen Arja 3.5.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Katsaus tukivalvontoihin 2017

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

MaitoManagement 2020

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Hengitystietulehdusten ehkäisyssä tärkeää; erottelu, ryhmäkoko, olosuhteet ja vasikkaliikenteen hallinta, tilaesimerkkejä

Eläinten hyvinvointikorvaus

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Vasikoiden hengitystietulehdus

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Vasikan kasvatusolosuhteet

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

Vasikoiden väkirehuruokinta

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

Suunnitelmallinen naudanlihantuotanto -hanke Versio Lypsykarjatilan

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Eläinten terveys ETT ry. Vastuullista toimintaa terveydenhuollossa

Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Tarttuvien tautien vastustus

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Tarttuvista taudeista

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE

Transkriptio:

ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3. ELÄINKIERTO, ELÄITEN OSTOT JA MYYNNIT 1.3.1. MISTÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ ELÄIMIÄ OSTETAAN? 1.3.2. SAAPUVATKO OSTOELÄIMET ERILLISEEN OSASTOON? 1.3.3. OVATKO OSASTOT KERTATÄYTTÖISIÄ? TYHJENTYVÄTKÖ KERRALLA? 2. ONGELMAN MÄÄRITTELY 2.1. MINKÄ TYYPPINEN ONGELMA TILALLA ON? OIREET, YLEISYYS (SAIRASTUNEET JA KUOLLEET), ONKO USEITA ONGELMIA SAMANAIKAISESTI? 2.2. ONKO AIEMMIN OLLUT ONGELMIA? 2.3. KUINKA PITKÄÄN ONGELMAT OVAT JATKUNEET? 2.4. MITÄ ON JO TEHTY ONGELMAN RATKAISEMISEKSI? TOIMENPITEIDEN TEHO? 2.5. ONKO JOTAIN MUUTTUNUT (HOITOKÄYTÄNNÖISSÄ, RUOKINNASSA, OLOSUHTEISSA, TAI MUUSSA, MISSÄ) MILLOIN? 2.6. LIITTYYKÖ MUUTOS ONGELMIEN ALKAMISEEN? 2.7. MITEN HERKÄSTI ONGELMIIN PUUTUTAAN, ESIM. KUUMEEN MITTAUS, ERISTÄMINEN TAI YHTEYDENOTTO ELÄINLÄÄKÄRIIN 3. KUOLLEISUUS 1

3.1. MIKÄ ON VIIMEISEN 3KK / VUODEN KUOLLEISUUSPROSENTTI? MIKÄ ON RYHMÄKOHTAINEN KUOLLEISUUS JA LÄÄKINTÖJEN MÄÄRÄ 3.2. KUOLINTAPAUKSET LISTATAAN YKSITYISKOHTAISESTI 3.2.1. OIREET JA NIIDEN KESTO 3.2.2. VASIKAN IKÄ OIREIDEN ALKAESSA 3.2.3. LÄÄKITYKSET JA NIIDEN TEHO 3.2.4. KUOLIN- TAI LOPETUSPÄIVÄ 3.2.5. LABORATORIOLÖYDÖKSET 3.2.6. KLIINISEN TUTKIMUKSEN TULOKSET 4. HOITOKÄYTÄNNÖT 4.1. ELÄINTEN TARKKAILUKÄYTÄNNÖT JA KIRJANPITO 4.2. TEHDÄÄNKÖ VASIKOILLE TULOTARKASTUS? NUPOUTUKSET? 4.3. SAIRAIDEN ERISTYSKÄYTÄNNÖT 4.4. TARKKAILLAANKO NAPOJA JA NIVELIÄ SYSTEMAATTISESTI? KUUMEEN MITTAUKSET? 4.5. ONKO KÄYTÖSSÄ RUTIINILÄÄKITYKSIÄ TAI ROKOTUKSIA? 4.6. OVATKO KÄYTETYT HOIDOT TOIMINEET? 5. RUOKINTAKÄYTÄNNÖT 5.1. JUOTTO 5.1.1. MITÄ JUOMAREHUJA VASIKOILLE KÄYTETÄÄN? 5.1.2. JUOTTOJÄRJESTELMÄ, TUTTIEN MÄÄRÄ, JUOMAN KERTA-ANNOKSEN KOKO? 5.1.3. JUOMAN LÄMPÖTILA, HAPANJUOMAN PH? 5.1.4. ONKO JUOMAREHUN LAIMENNOS TARKISTETTU? 2

JUOTTOJÄRJESTELMÄN VALVONTA JA PUHDISTUSKÄYTÄNNÖT? 5.1.5. MILLOIN JA MITEN VASIKAT VIEROITETAAN? 5.2. VESI 5.2.1. ONKO VASIKOILLA TARJOLLA VAPAASTI PUHDASTA VETTÄ? 5.3. VÄKI- JA KARKEAREHUT 5.3.1. MITÄ KARKEAREHUJA VASIKAT SAAVAT? 5.3.2. MITÄ VÄKIREHUJA VASIKAT SAAVAT JA KUINKA PALJON? VÄKIREHUPROSENTTI KIVENNÄISTEN JA VITAMINIEN SAANTI REHUANALYYSITULOKSET, RUOKINTASUUNITELMA 5.4. VASIKOIDEN PÄIVÄKASVUT 5.5. TEURASTIEDOT, HYLKÄYKSET 6. YMPÄRISTÖ 6.1. VASIKKARYHMÄT 6.1.1. MINKÄ KOKOISISSA RYHMISSÄ VASIKAT OVAT? 6.1.2. MITEN ERI-IKÄISIÄ RYHMÄN VASIKAT OVAT? 6.1.3. ONKO VASIKOITA OSASTOITU? 6.1.4. MITEN VASIKKAOSASTON TAUTISUOJAUKSESTA HUOLEHDITAAN? 6.1.5. MIKÄ ON HOITOJÄRJESTYS? 6.2. VASIKKAKARSINAT 6.2.1. MINKÄLAISET SEINÄT JA POHJA KARSINOISSA ON? 6.2.2. MITEN KARSINAT KUIVITETAAN? 6.2.3. MITEN LANNANPOISTO TAPAHTUU? 6.2.4. VAIKUTTAAKO ILMANLAATU HYVÄLTÄ? LÄMPÖTILA, ONKO LISÄLÄMMITYSTÄ? 3

6.2.5. MISTÄ ILMA TULEE JA POISTUU? 6.2.6. VOIVATKO TAUDIT LEVITÄ ILMANVAIHDON MUKANA? 6.2.7. ONKO ILMANVAIHTO OSASTOKOHTAISTA? 6.2.8. ONKO VASIKKAKARSINASSA KOSTEUTTA TAI VETOA? LÄMPÖTILAN VAIHTELUA? 6.2.9. MILLAISET OLOSUHTEET OVAT HELTEELLÄ TAI KOVALLA PAKKASELLA? MUISTILISTA SUOSITUKSISTA JA OHJEISTA: 2.5.Mihin aikaan vuodesta ongelmat ovat alkaneet, mitä silloin muuttui (ilmasto-olosuhteet, rehustus, laidunlohkon vaihto tms). 3.1. Kuolleisuuden tavoitearvot: Merkittä kuolleita < 5 %, 1 vk - 2kk iässä kuolleita < 2 %, 2-6 kk iässä kuolleita < 2 %. Kokonaisvasikkakuolleisuus tulisi olla < 10 %. Hälytysrajat: merkittä kuolleet >10 %, 1 vk - 2 kk >5 % ja 2-6 kk >5 %. Kokonaisvasikkakuolleisuuden hälytysraja on >15 %. 5.1.2. Kerta-annoksen tulee olla vasikan koosta ja iästä riippuen 1,5 2,5 l. Liian pieni kerta-annos aiheuttaa näläntunnetta, liian suuresta annoksesta osa juomasta valuu pötsiin. Vasikan juoksutusmahan tilavuus on 5 % vasikan painosta. 5.1.5. Vieroitus aikaisintaan 6, mieluummin 8 viikon iässä. 5.2. Puhdasta vettä tulee olla saatavilla alusta asti. Vasikan on luontaisempaa juoda kupista kuin nipasta. Veden tulisi olla ainakin 15 C lämmintä, jotta vasikka juo mielellään eikä jäähdy liikaa. 5.3.2. Väkirehujen valkuaispitoisuuden tulee olla 17 20 %. (Tiivistettä tai rypsiä n. 1/3 ja viljaa 2/3 seoksessa). 5.4. Päiväkasvut: Hyvinvoinnillisena rajana lypsyrotuisilla vasikoilla 500 g/päivä, liharotuisilla 800 g /päivä. Tuotannollisena kannattavuusrajana lypsyrotuisilla sonnivasikoilla > 800 g, lehmävasikoilla > 600 g ja liharotuisilla vasikoilla > 1000 g/pv. 6.1.1. Vasikkakasvattamossa suurissa ryhmissä esim. hengitystiepatogeenit leviävät helposti. 6.1.2. Samassa ryhmässä ei tulisi olla yli 4 viikon ikäeroja tai 30 % painoeroja. 6.1.5. Pienimmät vasikat hoidetaan ensin, sen jälkeen vieroitetut ja viimeiseksi vanhimmat. Saappaiden pesu ja tarvittaessa suojavaatetuksen vaihto osastojen välillä. 4

6.2.1. Materiaalien tulee olla helposti puhtaana pidettäviä. Suositellaan umpinaisia väliseiniä yskösten suoran leviämisen estämiseksi. 6.2.2. Makuualustan tulee olla pehmeä ja riittävästi kuivitettu, jotta vasikka tuntee olonsa kuivaksi ja lämpimäksi. 5