Seutuforum 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan Elyn vierailu Timo Kiema
Seutukuntien muuttovetovoima vuosina 1980-2010
Elinkeinorakenne Ylivieskan seutukunnassa 2008-2009 C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut A Maa-, metsä- ja kalatalous G Tukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus F Rakentaminen H Kuljetus ja varastointi O Julkinen hallinto ja maanpuolustus M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta X Toimiala tuntematon R Taiteet, viihde ja virkistys B Kaivostoiminta ja louhinta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 2009 2008 0 1 000 2 000 3 000 4 000 Vuoden 2011 aluerajat Toimialaluokitus TOL2008 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot Työlliset, henkilöä
Väkiluku Oulun Eteläisen seutukunnissa 1980-2010 sekä ennuste vuoteen 2030 50 000 Henkilöä 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Toteutunut väestönkehitys Ennuste Nivala-Haapajärven sk Haapaveden-Siikalatvan sk Ylivieskan sk Nivala-Haapajärven sk Haapaveden-Siikalatvan sk Ylivieskan sk Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Väestönmuutokset Ylivieskan seutukunnassa 1990-2010 Syntyneet, kuolleet, nettomuutto ja väkiluvun kokonaismuutos 800 Henkilöä 600 400 200 0-200 -400-600 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Syntyneet Nettomuutto Kuolleet Väkiluvun kokonaismuutos Vuoden 2011 seutukuntaraja Lähde: Tilastokeskus/Väestö
Työpaikat 2010 120 110 Trendisarja, vuosi 2005 = 100 ICT-klusterin liikevaihdon kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/2000-12/2010 100 90 80 70 60 50 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 Trendisarja, vuosi 2000 = 100 ICT-klusterin henkilöstömäärän kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/2000-12/2010 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 40 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Hyvinvointialan liikevaihdon kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/2000-12/2010 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Trendisarja, vuosi 2005 = 100 Hyvinvointialan henkilöstömäärän kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/2000-12/2010 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Trendisarja, vuosi 2005 = 100 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksen liikevaihdon kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/2000-12/2010 Puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksen henkilöstömäärän kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/2000-12/2010 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Trendisarja, vuosi 2005 = 100 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 110 Trendisarja, vuosi 2005 = 100 TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 105 100 95 90 85 80 75 70 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Metalliklusterin liikevaihdon kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/2000-12/2010 140 Trendisarja, vuosi 2005 = 100 120 Trendisarja, vuosi 2005 = 100 Metalliklusterin henkilöstömäärän kehitys Oulun Eteläisen alueella 1/2000-12/2010 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 110 100 90 80 70 60 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Johtopäätöksiä aluekehityksen kannalta otteita rakennemuutoskatsaus 2011 Väestön lisäys ja muuttoliikkeen vaikutukset ovat vain yksi osa laajaa kuntataloutta, mutta muuttoliikkeen merkitys on keskeinen laaja-alaisten kerrannaisvaikutusten ja alueiden/seutujen tulevan elinvoiman näkökulmasta Koulutusinfrastruktuurin tiheydellä ja monipuolisuudella on huomattava vaikutus alueellisen kehittämisen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarjonnassa ja kysynnässä on tällä hetkellä epätasapainoa niin aloittain, alueittain kuin toimipisteittäinkin. Valtion paikallishallinnon palveluiden infrastruktuuri on ollut koko 2000- luvun voimakkaiden muutosten kohteena. Valtion paikallisviranomaisten toimialueet ovat viime vuosina laajentuneet. Toimipaikkaverkostoon kohdistuu edelleen muutostarpeita tulevaisuudessa. Eräs huomattava paikallishallintoon vaikuttava muutosvoima on sähköisten palvelujen kehitys.
Johtopäätöksiä aluekehityksen kannalta otteita rakennemuutoskatsaus 2011 Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestöosuuden väheneminen on suuri tulevaisuuden haaste tilanteessa, jossa väestöllinen huoltosuhde ei parane yhdessäkään kunnassa. Suomessa suurin yksittäinen aineettomien investointien erä ovat tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit. Samoissa suuruuksissa liikkuvat myös investoinnit taloudelliseen kompetenssiin. alueellinen keskittyminen on tunnusomaista aineettomille investoinneille, mikä näkyy myös Suomea koskevissa aluetiedoissa Ammattikorkeakouluyksiköt ja niistä valmistuva koulutettu työvoima ovat alueellisesti tärkeitä kehittämisresursseja. Opetustoiminnan lisäksi ammattikorkeakoulujen toimenkuvaan kuuluu myös työelämää ja aluekehitystä tukevaa sekä alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä. Ammattikorkeakoulut ovat näin vahvasti mukana kehittämässä suomalaista innovaatiojärjestelmää. II-asteen merkitys on huomattava ja kasvava alueen menestymisessä.
Back to Basics 1. Strateginen ote. 2. Panostus perusteelliseen lähtötilanteen ja omien vahvuuksien tuntemiseen. 3. Oppilaitossektorin tiivis ja täysivaltainen osallistuminen elinkeinopolitiikkaan. 4. Eri tasoisten oppilaitosten välinen tiivis yhteistyö. 5. CC-oppilaitosten keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö. 6. Joustava ja saumaton koulutuksen tarjonta yritysten tarpeiden mukaan. 7. Oppilaitosten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välinen laaja kumppanuus. => Aluekehitys perustuu Suomessa kaksinapaisuuteen: valtio & kunnat. Tätä periaatetta eri hallitukset omilla kausillaan yrittävät tehostaa ja kehittää maantieteellisesti suureen ja harvaan asuttuun maahan, Suomeen.
Toiminta-ajatus 1. Seutukuntayhdistys toimii hajautetusti jäsenkunnissa, seutukunnan jäsenkuntien edunvalvonta- ja kehitysorganisaationa, erityisesti edistämällä ja ohjaamalla Ylivieskan seutukuntaan aluekehitysvaroja kuntien elinkeinoelämän, II-asteen ja korkeaasteen koulutuksen kehittämiseen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön edistämiseen. 2. Seutukuntayhdistys valvoo seutukunnan etuja seudun elinkeinoelämän, ammatillisen koulutuksen ja seutukunnan kuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi. 3. Seutukuntayhdistys edistää seutukunnan kuntien tavoitteiden mukaista yhteistyötä lähiseutukuntien ja kuntien kanssa sekä yhteistyötä seutukunnan kuntien kannalta tärkeissä kehitysvyöhykkeissä lähialueella.
Kehittämisstrategia Vuoden 2009 aikana on Ylivieskan seutukunnalle valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alullepanema kuntalähtöinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), jolloin samalla on päivitetty Uusille urille, Ylivieskan seutukunnan elinkeino- ja innovaatiostrategia. KOKO kuuluu kaudella 2010 2013 osaamiskeskusohjelman (OSKE) ohella kansallisiin erityisohjelmiin ja on oleellinen osa maakunnallista suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston uusi hallitusohjelma on merkinnyt KOKO:n päättymistä 2012. Keskeisenä toimenpiteenä supistetussa 2012 KOKO:ssa on seutukunnan kuntalähtöisen elinkeinostrategian valmistelu liittyen uuteen sopimuspohjaiseen Ylivieskan seutukunnan kuntalähtöisen seudullisen yrityspalvelun, Innoveturin toteuttamiseen. Samalla strategia omalta osaltaan päivittää seutukunnan seutukunta (koko) - strategiaa. Seutukunta varautuu 2012 Pohjois-Pohjanmaan kulttuuristrategian laadintaan ja jatkamaan hyvinvointiohjelmaa sekä valmistautuu Eurooppa 2020+ strategian soveltamiseen alueella (2012 2013).
Resurssit Seutukuntatyön strategisia resursointivälineitä ovat Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelma (EAKR), Manner-Suomen ESR ohjelma (Pohjois-Suomen alueosio) ja Manner-Suomen maaseutuohjelma (Pohjois- Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma), Leader -rahoitus ja muu kansallinen rahoitus (mm. KOKO/Ely/PPL, Tekes ja ministeriöt) sekä julkiset ja yksityiset eri kehittämis- ja koulutuspalveluita tuottavat organisaatiot. Uusi maakuntasuunnitelma (2030) ja ohjelma (2011 2014) on valmisteltu ja hyväksytty maakuntahallituksessa. Aluekehityksen keskeinen työväline on maakuntaohjelma ja sen toimintasuunnitelma, jota ollaan valmistelemassa 2012 vuosille 2013 2014 (2011 valmistellaan jaksolle 2012 2013). Valmistelussa on parastaikaa Pohjois-Pohjanmaan Elyn strategia, jonka merkitys 2012 voidaan olettaa kasvavan. Seutukunnan kannalta seutuyp, seudulliset yrityspalvelut, on yksi tärkeä osa Ely:n strategiaa.
Haaste Seutukuntien roolia ja NUTS IV tason luokitusta (seutukunnat Suomessa) tultaneen 2012 kehittämään, koska selvitys TEM.n toimesta on sidosryhmiltä käynnistynyt. Paine NUTS IV tason säilymiselle EU:n taholta on olemassa. Avoin kysymys on kuitenkin, kuinka suuria ja tarkoituksen mukaisia NUTS IV alueet tulevat olemaan Suomessa. Suomessa käynnistynyt kuntarakenneuudistus asentaa omat paineet NUTS IV tason tarkastelulle. Seutukunnan kunnat seutuhallituksen kokouksessa 26.9.2011 ovat seuraavasti linjanneet seutukuntayhdistyksen tavoitteet neljään painopisteeseen 2012:
Painopiste 1 2012 edunvalvonnan merkitys kasvaa suurimmat haasteet tulevat olemaan korkea-asteen koulutuksen rakenteellisessa uudistamisessa. Helmikuussa 2012 täytyy Keski-Pohjanmaan amk:n antaa vastine, miten aloituspaikkojen vähennys Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa tehdään ja uhka Ylivieskan yksikön lopettamiseen eliminoidaan. Myös Oulaisten yksikön nuorisoasteen asemaan ja turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota, koska uhka Ouluun siirtämiseen on todellinen. Seutukunnan kuntien asemaan tulee haasteita, mikäli suurien peruskuntien sopimuspohjainen kehittäminen suoraan valtion kanssa toteutuu. Seutukunta seuraa tarkkaan, mitä peruskuntien kannalta kuntarakenneuudistuksessa tapahtuu ja pyrkii siihen, että seutukunnan peruskuntien kannalta alueen resurssit ja palvelut turvataan. Erityinen huoli korkea-asteen koulutuksen ohella on tulosiirrot seutukunnasta pois.
Painopiste 2 Kehitysvyöhyketyössä 2012 painotetaan erityisesti Oulun Eteläisen yhteistyötä Ylivieskan ja Oulaisten amk:n yksiköiden toiminnan edistämisessä ja kehittämisessä niin, että yksiköt säilyvät seutukunnassa ja Oulun Eteläisessä opetus- ja kulttuuriministeriön amk:n rakenneuudistuksessa. Tärkeinä aluekehityksen moottoreina otetaan huomion tärkeät kehitysvyöhykkeet (Perämerenkaari ja sen osana Kokkola Oulu, Meripohjola) ja erityisesti suurhankkeet: kaksoisrata, Fennovoiman ydinvoimala hanke (sijoituspäätös Pyhäjoelle), uusiutuvan energian uudet laajat hankkeet ja Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden heijastusvaikutukset. Vuonna 2012 edellä mainitut teemat edellyttävät Ylivieskan seutukunnalta ennakkoluulotonta yhteistyötä perinteisen Oulun Eteläisen yhteistyön teemojen rinnalla (ammatillinen koulutus, osaaminen ja saavutettavuus). Vuonna 2012 Meripohjolan merkityksen kehitysvyöhykkeenä oletetaan kasvavan ja seutukunta on tiiviisti työssä mukana.
Painopiste 3 Valmistautuminen EU:n nykyisen ohjelmakauden päättymiseen ja uuteen ohjelmakauteen on keskeinen vuoden 2012 painopiste. Tärkein tehtävä on laajentaa rahoituspohjaa kansainvälisiin EU:n rahoituslähteisiin, joihin jo 2011 on päästy mukaan osittain sekä pitää huoli, että kansallisen EUrahoituksen käyttö yrityshankkeisiin ei vaikeudu merkittävästi. Tavoitteena on, että seutukunnan kuntien kannalta NUTS IV tason aluejako ja aluekehitysjärjestelmä on tarkoituksen mukainen.
Painopiste 4 Kuntatalous pysyy kireänä 2012 ja yleinen talouden epävarmuus merkitsee valtion velkaantumisen kasvua ja valtion leikkauksia kuntasektorille, jolloin aluekehityshankkeiden kuntien osarahoitus on edelleen niukkaa 2012 ja hankkeiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunta/seuturahoitukselle haasteen antaa myös suurhankkeet (mm. ydinvoima) ja uudet alueelliset yhteistyökuviot. Tärkeänä työkaluna hankkeiden valinnassa ja toteutuksessa jatkaa hanke(elinkeino)- ja maaseututiimi sekä seudulliset yrityspalvelut (Ylivieskan seutukunnan verkostomaisesti toimiva seutuyp, Innoveturi, jonka sopimus on uusittu 2011).