LIITE 2 MYR

13 LIITE 2 MYR 15.9.2014

2 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Kuopio 2014

3 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää Pohjois- Savon mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja hankekokonaisuudet sekä suunnitelman toimenpiteiden rahoittamiseksi. Lainsäädännön uudistumisen myötä toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahastovaroilla tuettavan toiminnan sekä EU-rahoituksen kohdentamisen. EU-tuen kohdentamisessa toimintalinjoittain ja rahoittajittain on huomioitu maakunnan kehittämisen tämän hetkiset tarpeet. Vuoden 2016 osalta EU-rahoitustaulukko on indikatiivinen. Elokuussa 2015 arvioidaan maakunnan taloudellinen tilanne, kehittämistarpeet, tuen kysyntä sekä jo kohdennetun tuen sidonta hankkeisiin. Em. analyysin perustuen tarvittaessa tarkistetaan vuoden 2016 EU-rahoituksen kohdentamista. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään lisäksi Pohjois-Savon tärkeimmät edunajamisasiat sekä maakuntien yhteishankkeet. Pohjois-Savon liiton julkaisu B:89 Kuopio 2014 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 e-mail: kirjaamo@pohjois-savo.fi faksi: (017) 550 1428 ISBN 978-952-5759-89-1 ISBN (pdf) 978-952-5759-90-7 ISSN 1797-4410

4 Sisällys Johdanto.5 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2016... 6 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttaminen v. 2015 2016... 8 2.1 Toiminnan painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet maakuntaohjelman toimintalinjoittain sisältäen myös rakennerahastojen painotukset... 8 2.2 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 teemat... 13 2.3 Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa... 14 2.4 MAL-sopimukset maakuntaohjelman toteuttamisessa... 16 2.5 Toimenpiteiden vaikutukset... 16 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteishankkeet sekä Pohjois-Savon maakunnalliset neuvotteluesitykset ministeriöille... 17 3.1 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset... 17 3.2 Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö... 18 3.3 Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset... 19 3.4 Pohjois-Savon muut keskeiset edunajamisasiat... 20 Rahoitustaulukot... 24 LIITE 1 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitys... 27 OHEISMATERIAALI: Rakennerahasto-ohjelman valintakriteerit... 30

5 Johdanto TOIMINTAYMPÄRISTÖMME HAASTEET Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa vuoteen 2030 ja maakuntaohjelmassa vuosille 2014-2017 kehittämisen ytimiksi on nostettu neljä kokonaisuutta (kuva 1): 1. aluetalouden uudistaminen, 2. työvoiman riittävyys ja osaaminen, 3. hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä 4. kestävä aluerakenne ja saavutettavuus. Näistä painopisteistä on johdettu maakunnan uusiutumisen, kilpailukyvyn ja kasvun sekä väestön hyvinvoinnin kannalta keskeiset toimenpiteet. Yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn osalta on tunnistettu viisi ns. innovaatiokärkeä, jotka ovat kone- ja energiateknologia, puunjalostus ja biojalostus, elintarvikkeet, terveysklusteri ja vesi ja ilma. Näille aloille suunnataan rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisrahoitusta yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelmassa nimetään puolestaan kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia, joita täsmennetään vuoden 2015-2016 toimeenpanosuunnitelmassa. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on valinnut vuosille 2014 2017 innovaatiokärjistä erityisiksi teemallisen kehittämisen kohteiksi kone- ja energiateknologian sekä terveysklusterin ja terveyttä tukevat elintarvikkeet. Teematyön tarkoituksena on kohdentaa kehittämispanostuksia niille aloille, joilta uskotaan syntyvän uutta kasvua ja joilla aktivoinnista on hyötyä. Näille kahdelle kokonaisuudelle on laadittu erilliset toimenpideohjelmat, joissa esitetään tarkemmin ko. alojen kehittämistarpeet. Samoin teemoille on palkattu aktivaattorit edistämään ohjelmien toteutusta. Pohjois-Savon teemoista tullaan järjestämään kohdennetut haut viimeistään alkuvuonna 2015. ******* Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015-2016 on laadittu yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, kuntien, oppilaitosten, elinkeinoelämän sekä maakunnan kehittämisen kannalta muiden keskeisten tahojen kanssa. Ylimaakunnallisia hanke-esityksiä on valmisteltu yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen muiden maakuntien kanssa.

6 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2016 EUROOPAN TAANTUMA SÖI KASVUA POHJOIS-SAVOSSA Koko maassa yritysten liikevaihto laski viime vuonna 2,2 % ja Pohjois-Savossa 0,5 %. Toissa vuonna viennin kasvu oli Pohjois-Savossa maakuntien parhaita, mutta viime vuonna viennin lasku oli maakunnista suurinta. Vuoden 2013 lopulla vienti alkoi Pohjois-Savossa elpyä, mutta tämän vuoden puolella Euroopan ja Venäjän taantuma on jälleen vaikeuttanut markkinoita. Osa konepajoista ja energiateknologian ja prosessiteollisuuden yrityksistä on saanut hyvin tilauksia, mutta viime vuonna nopeassa kasvussa ollut puutuotteiden kysyntä on Euroopan taantuman pitkittyessä taas heikentynyt. Vuonna 2011 alkanut Pohjois-Savon hyvä väestökehitys jatkui viime vuonna, väestömäärä kasvoi 186 hengellä Kuopion vahvan muuttovoiton ansiosta. Pohjois-Savo oli yksi viidestä maan sisäisessä muuttoliikkeessä voittoa saaneista maakunnista. Pohjois-Savo on 2000-luvulla saavuttanut koko maan kasvua. Kuopion seudulla, Sisä-Savossa ja Ylä- Savossa toimivien yritysten liikevaihto ja vienti ovat lisääntyneet nopeammin kuin koko maassa. Metsäteollisuuden rakennemuutokset ovat koetelleet Varkauden seutua ja Koillis-Savoa. Stora Enson Varkauden tehtaiden kartonkilinjan investointi ja Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoksen hankintapäätös lisäävät investointeja alueella yli 200 M ja prosessiteollisuuden kysyntä nousee mm. selluteollisuuden monipuolistuessa energian ja biomateriaalien tuotantoon. Yritysten väliset erot kysynnässä ovat tässä suhdannetilanteessa kasvaneet. Vähittäiskaupan kasvu on pysähtynyt kotimaisen kysynnän kärsiessä ostovoiman heikkenemisestä, lisääntyvästä työttömyydestä ja kuluttajien luottamuspulasta. VIENTI Pohjois-Savossa teollisuuden vienti hiipui -7,4 % vuonna 2013. Vuoden lopulla vienti kuitenkin elpyi 1,3 %:n kasvuun. Koko maassa vienti supistui -3,3 %. Pohjois-Savon teollisuuden viennin arvo oli vuonna 2013 noin 1,5 mrd (koko vienti 1,8 mdr ), kun vuonna 2008 se oli 1,7 mrd (koko vienti 1,9 mrd ). Tarkastelussa olevista toimialoista vientiä kasvatti vain puutuoteteollisuus 11,3 %. Metalliteollisuuden vienti heikkeni -17,6 %, enemmän kuin koko maassa (-6,7%). Pohjois-Savossa metalliteollisuuden viennin arvo vuonna 2013 oli 84 % vuoden 2008 arvosta, koko maassa se oli vielä huonompi 70 %. TYÖLLISYYS Työttömiä oli Pohjois-Savossa vuonna 2013 keskimäärin 13662 eli 12,1 % työvoimasta. Työttömien määrä kasvoi vuodessa 10,6 %, mikä oli koko maata parempi kehitys. Alkuvuodesta 2014 työttömyys lisääntyi teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta levisi loppuvuonna terveydenhuoltoon, kauppaan ja palveluihin. Työllisyysaste on maakunnassa noussut 67,1 %:iin, vuodesta 2009 kasvu on 4,9 %-yksikköä. Koko maassa työllisyysaste oli 68,5 %. Työvoimaosuus on noussut 73,1 %:iin. KEHITYSNÄKYMÄT Euroopan taantuma näyttää pitkittyvän, mikä heijastuu vielä tulevina vuosina Pohjois-Savon talouteen ja työllisyyteen. Muutamat päätetyt suuret yritysinvestoinnit piristävät yritysten kysyntää rakennusaikana alihankinnan kautta, vaikka osa metallirakenteista valmistetaankin ulkomailla. Myös puunhankinnan ja kuljetusten tarve lisääntyy. Puutavaran kysyntä varsinkin Euroopassa ja osassa Afrikkaa on talouden epävakaassa tilanteessa vähentynyt.

7 Tällä hetkellä näköpiirissä on vähän uusia suuria investointeja, vaikka niitä tarvitaan ja haetaan koko ajan. Huono merkki on myös myönnettyjen rakennuslupien määrän väheneminen. Rakentamisen volyymi on varsinkin Kuopion seudulla ollut useita vuosia hyvällä tasolla, mutta vaarana on, että taso alenee käynnissä olevien suurempien kohteiden valmistuttua. Uusia asunto- ja yritysalueita suunnitellaan maakunnassa, niiden liikkeelle lähdön ratkaisevat suhdanteet. Vähittäiskaupan myynnin kasvu on pysähtynyt ja osin asiakkaat ovat siirtyneet halvempiin tuotevalikoimiin. Kysyntä elpyy, kun kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen elpyy. Tästä ei ole vielä ensi vuodelle merkkejä. Työttömyys on kääntynyt kasvuun, mutta lisääntyvä ikääntyneen työvoiman poistuma eläkkeelle vähentää avoimen työttömyyden kasvua. Suhdannesyklin yli katsottuna huoli kääntyy työvoiman riittävyyteen. Työvoima-astetta ja työllisyysastetta on Pohjois-Savossa nostettava maakunnan kehittämisstrategian mukaisesti, määrällisesti kyse on noin 6.000 hengen lisäämisestä käytettäväksi työvoimana nostamalla maakunnassa olevan työikäisen väestön työvoimaosuutta (71 % v. 2020 ja 74 % v. 2030). Tällä työvoimaosuuden nostolla saadaan työvoiman tarjonta riittämään, vaikka koko työikäisen työvoiman määrä laskee. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuoteen 2017 2000 2009 2010 2011 2012 2013 2017 Tavoite Muuttoliike ja väestö Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet 15-64 vuotiaista, %) 253 759 248 182 247 943 248 130 248 233 248 430 248 530-1535 -63-17 443 557 580 360-0,60-0,03-0,01 0,18 0,22 0,23 0,14-0,07-0,08-0,09-0,11-0,19-0,15-0,12 25,5 29,3 30,2 31,5 32,6 33,9 39,8 Kilpailukyky BKT, koko maa=100 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) 75,0 79,0 80,7 84,1 80 19 162 25 509 26 880 29466 30800-17,0 6,0 6,5 3,9-0,5 6 112,3 139,1 122,7 107,0 130 10 999 16 278 17 056 17878 18500 Talouden tasapaino Työttömyysaste (työvoimatutkimus) Työllisyysaste (työvoimatutkimus) Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) 11,8 10,8 10,0 10,3 8,2 8,1 7 61,3 62,2 63,7 63,6 65,4 67,1 67 103 102 105 104 106 108 104 Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaat (% osuus koko ikäluokasta) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%) T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) Yritysten osuus P-Savon t&k-menoista % 58,2 65,9 66,8 67,7 68,6 72 15,0 14,2 13,8 13,5 13,2 12 43,7 43,8 43,7 45 1,9 2,2 2,3 2,1 2,3 2,5 35,7 37,0 34,4 35,8 35,9 42

Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttaminen v. 2015 2016 8 Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan 18 :ssä tarkoitettujen maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. 2.1 Toiminnan painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet maakuntaohjelman toimintalinjoittain sisältäen myös rakennerahastojen painotukset Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa on laadittu maakuntaohjelmaan 2014-2017 perustuen ja valmistelussa on huomioitu Suomen rakennerahasto-ohjelman ja maaseutuohjelman painotukset. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset kehittämisen painopisteet, kärkihankkeet ja edunajamisasiat. Tässä ominaisuudessa toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus ja edunajamisasiakirja, joka suuntaa hanke- ja muuta rahoitusta. TL1 TALOUDEN UUDISTUMINEN Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyttämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset muutokset. YLEISET PAINOPISTEET: Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet. Pk-yritysten kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet. Uusien innovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uusien markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit ja t&k-hankkeet. Olemassa olevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen nykyistä laajempi hyödyntäminen. Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Tekes, Finnvera, kunnat, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritykset ERITYISPAINOPISTEET v. 2015 2016: 1. Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotantoresurssien vahvistaminen yliopisto/ammattikorkeakoulu- ja yritysyhteistyöllä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisellä Metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Finnvera, yritykset, korkeakoulut, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia

9 3. Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Kansainvälistymisen tukeminen Yrityksiä palvelevien kone- ja energiateknologian t&k-ympäristöjen vahvistaminen sekä bioenergian raaka-aineiden ja polttoaineiden kehittäminen Robotti- ja automaatiotekniikan käyttöönotto teknologiateollisuudessa Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Finnvera, kunnat, Savonia-ammattikorkeakoulu, muut oppilaitokset, yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset 4. Vahvistuva terveysklusteri Vahvistetaan Savilahden tiedepuiston lääkekehitysteknologian t&k-ympäristöä, sen hyödyntämistä ja osaamisen kaupallistamista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA), yliopiston ja tutkimuslaitosten sekä alueen yritysten yhteistyön lisääminen Tuetaan kansainvälisten lääkekehitysyritysten etabloitumista Kuopion alueella Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, STM, kunnat, tutkimuslaitokset, yritykset 5. Elintarviketuotanto Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen T&K-ympäristöjen uudistaminen tukemaan tuotekehitystä ja kilpailukykyä Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa Maitotalouden ja muun maatalouden rakennekehityksen tukeminen Paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, kunnat, OKM, MMM, Itä-Suomen yliopisto, Savoniaammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, yritykset 6. Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa Vesi- ja ilmaosaamisympäristöjen kehittäminen MTT:n, METLA:n ja GTK:n sekä muiden sektoritutkimuslaitosten toimintojen vahvistaminen Mittaustekniikan soveltaminen, mm. prosessien ohjauksessa Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Tekes, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kriisinhallintakeskus, yritykset, valtio, GTK, MTT, RKTL, THL, TTL, Ilmatieteen laitos, VTT Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

10 TL2 TYÖVOIMAN RIITTÄVYYS JA SAATAVUUS Sisäiset paineet Pohjois-Savossa, kuten koko Itä-Suomessa, kohdistuvat työvoiman määrään ja osaamiseen ja koulutusresurssien riittävyyteen. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vähenemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä, mm. työperusteisella maahanmuutolla. YLEISET PAINOPISTEET: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen ERITYISPAINOPISTEET v. 2015 2016: 1. Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Avaintoimialojen koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistaminen Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallisen kattavuuden turvaaminen Oppimisympäristöjen kehittäminen: monialaiset ympäristöt, uudet opetus- ja oppimismenetelmät verkkopalveluja hyödyntämällä Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, kunnat, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, elinkeinoelämänorganisaatiot, työmarkkinajärjestöt, yritykset 2. Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina ja maakuntaan muuton edistäminen Kuopion aluetta vahvistetaan kansallisena kasvukeskuksena (kasvusopimus) Kuopion vahvistaminen terveys- ja turvallisuusosaamisen keskuksena Koulutuksen kansainvälistymisen, monikulttuurisuuden sekä osaamisen viennin edistäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen toimialoilla, joissa on suurin työvoimatarve. Pohjois-Savossa opiskelevien työllistymistä maakuntaan lisätään tarjoamalla opiskelijoille aktiivisesti työharjoittelua paikallisista työpaikoista. Luodaan uusia joustavia malleja toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolella. Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, muut oppilaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot, työntekijäjärjestöt, yritykset 3. Työurien pidentäminen Tuetaan valmistuvien nuorten työllistymistä Parannetaan työelämän laatua ja työssä jaksamista Toimivat koulutusketjut sekä aikaisemman osaamisen tunnustaminen työmarkkinoiden muutoksen tukena Toimeenpano: kunnat, ELY-keskus, työmarkkinajärjestöt, työterveyslaitos, oppilaitokset, yritykset Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

11 TL3 HYVINVOINTIPALVELUT JA HYVINVOINTI Hyvinvoinnin nosto on tärkeä osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Pohjois-Savossa työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeä keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiskelemaan työhön. Haasteena maakunnassa on saada hyvinvointipalvelut vastaamaan väestön ikääntymisen myötä kasvavia tarpeita. YLEISET PAINOPISTEET: Maakunnan sairastavuusindeksin ja taloudellisen huoltosuhteen kehittäminen myönteiseen suuntaan ERITYISPAINOPISTEET v. 2015 2016: 1. Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen Matalan kynnyksen palvelut Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, oppilaitokset, järjestöt, STM, OKM 2. Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen monialaisena yhteistyönä Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen vahvistamiseksi Palveluprosessit ja ohjaus Tietojärjestelmien yhtenäistäminen, sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto Oma- ja etähoitomallien kehittäminen Hallintokuntien rajat ylittävä palvelumalli Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen vahvistaa kansalaislähtöisten toimijoiden kyvykkyyttä toimia tehokkaasti ja kuntien palveluaukkoja täydentäen. Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Suomen AVI, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, kehitysyhtiöt 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Sote-peruspalvelujen kehittäminen tuotantoalueilla Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, THL, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, yritykset Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

12 TL4 TOIMIVA JA TALOUDELLINEN PALVELU- JA KUNTARAKENNE SEKÄ SAAVUTETTAVUUS Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä. Pohjois-Savon asutus on keskittynyt vahvasti viitostievyöhykkeelle maaseudun asutuksen harventuessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuopion seudun kasvu ja vetovoima on tiivistänyt yhdyskuntarakennetta entisestään ja vesihuollon kehitys on edistänyt taloudellista rakentamista sekä turvannut hyvälaatuisen käyttöveden saannin. YLEISET PAINOPISTEET: Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmien kehittämisessä ja joukkoliikennestrategian toteuttamisessa Toimeenpano: kunnat, Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, Itä-Suomen maakuntien liitot, LiVi ERITYISPAINOPISTEET v. 2015 2016: 1. Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla Varkaus-Kuopio-Iisalmi-kehittämiskäytävä Elinvoimaisten kirkonkylien ja kuntakeskusten kehittäminen Matkailun kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen Vesistön vetovoiman hyödyntäminen niin maankäytössä kuin matkailussa Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä-Konneveden kansallispuistossa Maakunnan matkailukeskusten vahvistaminen painopisteenä Kuopio-Tahkovuori ja alueen verkottuminen muihin matkailukeskuksiin Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, kunnat, LVM, yritykset, jätehuoltoyhtiöt, vesihuoltolaitokset 2. Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen Itä-Suomen pääliikennekentän, Kuopion lentoaseman toimintojen monipuolistaminen ja kansainvälisten yhteyksien saaminen VT 5:een kohdistuva kehittäminen Helsinki-Kajaani-välillä Toimeenpano: Finavia, Kuopio, Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, yritykset 3. Liikennejärjestelmän toimivuus Kuopion matkakeskus Sisävesiväylästön kehittäminen Kehitetään pk-yritystoimintaa tukevia liikenneyhteyksiä älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden Kevyen liikenteen edistäminen Toimeenpano: Finavia, Kuopio, muut kunnat, ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, yritykset

13 Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 1.2 Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 2.2 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 teemat ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN TEEMAT Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen teemahaku järjestetään seuraavista teemoista: puun uudet käyttömuodot ja kaivannaisalan kehittäminen. Puun uudet käyttömuodot -teemassa haetaan ratkaisuja puun käytön merkittävään kestävään lisäämiseen ja monipuolistamiseen esimerkiksi puutuoteteollisuudessa, biojalostuksessa, bioenergiassa, puuvirtojen optimoinnissa sekä metsän uudistamisessa ja kasvussa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tähdätään kestävän kaivannaisalan edelläkävijäksi. Kaivannaisalan kehittämisessä tavoitteena on ekotehokas ja yhteiskunnallisesti vaikuttava kaivannaistoiminta. Puun uusiin käyttömuotoihin ja kaivannaisalaan liittyvät ylimaakunnalliset teemahaut käynnistyvät alkuvuodesta 2015. Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 voidaan käynnistää muita Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman mukaisia yhteisiä teemahakuja. VALTAKUNNALLISET TEEMAT Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, mutta joiden toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ohjelmassa määritellyn toiminnan puitteissa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta 10 % käytetään innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Yhteensä ESR teemoja on 15. Kansallisten kehittämisohjelmien merkitys on varsinkin ESR:ssä suuri, koska ne vaikuttavat kehittämistoimien rahoittamiseen suuntaamalla ohjelman painopisteitä, viestintää ja käytettävissä olevia rahoitus- ja henkilöstöresursseja. Itä-Suomen näkökulmasta tilanteen haasteellisuutta lisää se, että edellisen ohjelmakauden aikana emme ole olleet mukana kehittämisohjelmien koordinaatiossa ja rahoituksessa. Alueen toimijat eivät ole verkostoituneet kansallisten toimijoiden kanssa samalla tavalla kuin muun Suomen toimijat eikä heillä ole kokemusta kansallisten kehittämisohjelmien koordinaation ja hakuprosessien suhteen. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän näkemyksen mukaan kehittämisohjelmien vaikuttavuuden parantamiseksi ja niihin osallistumisen varmistamiseksi tarvitaan Itä-Suomessa erityisiä toimia. Teemojen onnistunut toteutus vaativat kohdennettua viestintää ja riittävää ja selkeää ohjausta. Yhteistyöryhmä ehdottaa, että rahoituksen hakuajat kansallisessa ja alueellisessa rahoituksessa olisivat yhteneväiset. Se parantaisi hankkeiden ohjausta ja kehittämisteemojen toteutusta. Samoin ohjelmanmukaisten rahoitus ja valintaperusteiden tulee toteutua myös kansallisia teemoja toteuttavissa hankkeissa. Yhteistyöryhmä tukee alueellisen rahoituksen käyttöä kansallisten teemojen vaikuttavuuden parantamiseen alueella ja teemojen alueellisen kattavuuden lisäämiseksi. Tämän toteutumiseksi yhteistyöryhmä kannattaa kansallisten teemojen edelleen konkretisoimista ja työnjaon selkeyttämistä alueellisten rahoitusten kanssa. Erityisesti maakunnassa tavoitellaan nuorisotakuuseen, työelämän uudistamiseen liittyvien teemojen sekä työvoiman kansainvälistä liikkumista tukevien teemojen hyödyntämistä. Näissä teemoissa alueen tavoitteet ja kansalliset kehittämistavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. INKA ohjelman osalta yhteisryhmä korostaa tarvetta vahvaan koordinaation IP-alueen ja maakunnallisten teemahakujen kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä painottaa, että kansallisen teemarahoituksen kohdentuminen tulee perustua aitoihin kehittämistarpeisiin ja vaikuttavuuskriteereihin, huomioiden Itä- ja Pohjois-Suomen tarve osallistua aiempaa aktiivisemmin kansallisiin kehittämistoimiin. Valtakunnallisten teemojen toteutusta ei pidä Itä- ja Pohjois-Suomen osalta siirtää alueellisen rahoituksen hoidettavaksi.

14 2.3 Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa EU:N MAASEUTUOHJELMA Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pohjois-Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden 2014-2020 kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky luonnonvarojen kestävä käyttö maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys Pohjois-Savon maaseudun kehittämisen kuusi (6) strategista painopistettä ovat hyvin linjassa em. EU - tasoisten tavoitteiden kanssa: 1. Perusmaatalous (maidontuotanto ja naudanlihantuotanto) 2. Erikoismaatalous (marjat, vihannekset, yrtit, erikoiskasvit ja luonnontuotteet) 3. Elintarvikejalostus 4. Metsäketju (puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ympäristöpalvelut) 5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys (maaseudun keskeiset toimialat) 6. Kestävä maaseudun aluerakenne Maaseudun kehittämissuunnitelman toimeenpano tapahtuu hanke- ja yritystukien sekä maatalouden rakennetukien (maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki) avulla. Manner-Suomen maaseutuohjelmaan sisältyvät myös suoraan maatiloille suunnattavat maatalouden ympäristöohjelman tuet. Maaseutuohjelman toimeenpano käynnistyy Pohjois-Savonkin osalta vasta vuoden 2015 aikana. ELYkeskus tulee varautumaan hanke- ja yritystukien vastaanottoon ja tukipäätösten valmisteluun v. 2015 alusta. Tuettavien toimenpiteiden tulee olla valitun strategian mukaisia ja edistää kehittämissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sisältää paikallislähtöisen kehittämisen ns. LEADER - toiminnan. Tätä edustaa Pohjois-Savossa kolme (3) maaseudun kehittämisyhdistystä (Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry). Näiden paikalliset kehittämisohjelmat täydentävät omalta osaltaan maakunnallista maaseudun kehittämistä. Manner-Suomen maaseutuohjelman mukainen Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 tukee erityisesti Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimintalinja 1 Talouden uudistaminen ja toimintalinja 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus toimenpiteiden toteuttamista. Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ja rakennerahasto-ohjelman toteutuksen osalta on tehty toteuttamistoimenpiteiden yhteensovitusta, jossa on sovittu työnjaosta ESR-, EAKR- ja Pohjois- Savon maaseudun kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen osalta. EU:N KANSAINVÄLISET RAHOITUSOHJELMAT JA ALOITTEET Pohjois-Savossa on hyödynnettävissä kolme Euroopan alueellisen yhteistyön rahoitusohjelmaa: Itämeren alue, Pohjoinen periferia ja Arktinen sekä INTERREG Europe. Näistä Pohjoinen periferia ja Arktinen - ohjelma avautuvat hakemuksille vuoden 2014 lopulla, ja kaksi muuta vuoden 2015 alussa. Ulkorajayhteistyön ohjelmista käytettävissä ovat Venäjä-yhteistyön rahoittamiseksi Karelia ENI CBC ja South East Finland Russia ENI CBC -ohjelmat, joiden odotetaan avautuvan vuoden 2016 alussa. Ulottuvillamme ovat myös EU:n lukuisat erillisrahoitusohjelmat, joista jaettavasta rahoituksesta kilpaillaan koko Euroopan laajuisesti kansainvälisten hankekonsortioiden kesken. Ohjelmista rahoitetaan useita Maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevia toimia.

15 Esimerkiksi Maakuntaohjelman Toimintalinjan 1 Talouden uudistuminen toteutumiseksi on Pohjois- Savon aktivoiduttava kansainvälisen rahoituksen ja sen avaamien kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämisessä. Muun muassa Pohjois-Savolle tärkeiden biojalostuksen ja puun uusien käyttömahdollisuuksien edistäminen on korkealla EU:n asialistalla. Tähän on tarjolla monia EU-rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa. Biotalouden alalla on Pohjois-Savossa edellisellä rahoituskaudella edistetty t&k-toimintaa myös Itämeren alueen ohjelmasta, mihin on nykykaudellakin hyvät mahdollisuudet. Maakuntaohjelman Toimintalinjan 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi tavoitteiden edistämiselle kansainvälisellä EU-yhteistyöllä on niin ikään paljon annettavaa. Ikääntyvä väestö aiheuttaa kuntien palvelutuotannolle haasteita, joihin on harvaanasutulla alueella löydettävissä ratkaisuja edistämällä viimeisimmän tiedon hyödyntämistä. Muun muassa oma- ja etähoidon ratkaisujen kehittämiseksi on Pohjois-Savon etsittävä aktiivisesti parhaita malleja ja tekniikoita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tähän yhteistyöhön on tarjolla rahoitusta mm. Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelmassa. Tällä alalla olemme kansainvälisesti kiinnostava yhteistyökumppani olemassa olevan osaamisemme ansiosta. Maakuntaohjelman läpileikkaavan kansainvälistymistavoitteen toteuttamiseksi ja kansainvälisten verkostojen luomiseksi on erillisrahoitusohjelmien lisäksi tärkeää osallistua myös EU:n yhteistyöaloitteisiin, kuten Eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin. Laadukkaat verkostot ovat perusedellytys kansainvälisissä EU-rahoitusohjelmissa menestymiselle. INKA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT -OHJELMA 2014-2020 Kuopio toimii kumppanina INKA (Innovatiiviset kaupungit 2014-2020) -ohjelman Tulevaisuuden terveys teemassa. Muita teeman toteuttajia ovat Oulu, Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu. Tavoitteena on, että kansalaiset ja julkinen sektori hyötyvät erilaisista innovatiivisista ratkaisuista. Suomeen syntyy kansainvälisesti menestyvää yritystoimintaa, työpaikkoja ja tuetaan ulkomaisten investointien sijoittumista. Tulevaisuuden terveys -teemassa tuetaan erilaisten uusien, nopeiden ratkaisujen syntymistä ja käytäntöön vientiä. Kehittäminen ja pilotoinnit toteutetaan aidoissa kehitysympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Toiminnoissa hyödynnetään monialaisesti Kuopion vahvaa terveydenhuollon, sekä bio-, lääke- ja ravitsemusalan ydinosaamista yhdessä muiden teknologiaosaamisten kanssa. Näillä aloilla on vahvoja yritysklustereita, ja osaaminen sekä toimintaympäristö ovat Kuopiossa korkealla kansainvälisellä tasolla. Kuopion INKA -ohjelman solmukohtana toimii Kuopio Innovation. INKA tukee terveysklusterin (TL 1) vahvistumista hyvinvointipalveluiden kehittämistä (TL 3) tarjoamalla monialaisia kansallisia kumppanuuksia kehittämishankkeisiin sekä Tekesistä haettavaa rahoitusta elinkeinoelämän kanssa tehtävään tutkimukseen. Ensimmäinen tutkimushaku avautui syyskuussa 2014. INKA-ohjelmassa on neljä muuta teemaa, joille kaikille on yhteisesti jaossa vuosittain noin 10 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Rahoituksen ohjautumista Pohjois-Savoon voidaan edistää laadukkaalla hankevalmistelulla. Lisäksi yhteyksiä Biotalous-INKAan edistetään maakunnan osaamista hyödyntäen. KUOPION KASVUOHJELMA Kuopio on tehnyt valtion kanssa kasvusopimuksen, joka on osa hallitusohjelmassa linjattua valtion ja suurten kaupunkiseutujen välistä toteutusta vuosille 2011-2015. Kuopio on sitoutunut tuottamaan uusia asuntoja 800 tai enemmän vuosittain, 1000 nettotyöpaikkaa ja väestönkehityksen tavoitteena 1100-1200 henkilöä vuosittain lisää. Kuopion kasvusopimus pohjautuu innovaatiokeskittymän vahvistamiseen ja Kampus 2020-kärkihankekokonaisuuteen, Kuopion kasvun ja yhteyksien kannalta tärkeisiin kaupunkirakenteen kehittämiskohteisiin, matkakeskusalueeseen, Kuopion lentoasemaan, joukkoliikenteen kehittämiseen, nuorisotakuun uusiin toimintamalleihin ja maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseen. Kuopion kasvuohjelma toteuttaa hyvin maakuntaohjelmaa- ja kaavaa. Haasteena on EU:n luontodirektiivin luonnonarvojen yhteensovittaminen kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden kanssa.

2.4 MAL-sopimukset maakuntaohjelman toteuttamisessa 16 Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) sekä ympäristöministeriö (YM) ovat tehneet neljän suurimman kaupunkiseudun (pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Oulu) kanssa MAL-sopimukset, joissa käsitellään maankäyttöön, asumiseen ja liikennejärjestelmään liittyviä hankkeita. Kuopion seudulla on laadittu kuntien yhteistyönä maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän rakennemalli, jonka toimenpiteitä on sisällytetty Kuopion kasvusopimukseen. Rakennemalli LOIKKA 2030 on kuntien yhteinen näkemys ja vapaaehtoinen sopimus seudun yhteisestä maankäytöstä v. 2030. Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Sopimuksen mukaisesti kehitystä seurataan vuosittain ja rakennemallia päivitetään tarvittavin väliajoin. Rakennemallisopimus koskee Kuopiota, Siilinjärveä, Leppävirtaa, Suonenjokea, Maaninkaa ja Tuusniemeä. Asutusrakennetta painotetaan keskuksiin ja rantavyöhykkeille sekä Kuopio-Siilinjärvi joukkoliikennevyöhykkeelle ja Nilsiän keskusta-tahko -vyöhykkeelle. Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla edistetään asumisen yhteisöllisyyttä sekä matalaenergistä ja ekologista asumista. Palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen; Kuopion palvelualue muodostaa keskusverkon ytimen. Tahkosta kehitetään Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukaupunki. Kansainvälisinä liikennekäytävinä kehitetään valtateitä 5 ja 9. Raideyhteyden merkitys kasvaa ja asemanseutuja kehitetään. Keskeiset työpaikkakeskittymät sijaitsevat seudun ydinalueella sekä nykyisissä kuntakeskuksissa joukkoliikennekäytävien varrella. Uusia työpaikka-alueita ovat Tahkon matkailualue, Kuopion lentoaseman läheinen alue VT9:n varrella, Kuopion keskustaajama-alue sekä vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke. 2.5 Toimenpiteiden vaikutukset Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista maakuntaohjelman toimintalinjoittain Toimintalinja Ympäristövaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset ja tasa-arvovaikutukset TL 1 Talouden uudistuminen TL 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen + + Talouden uudistuminen merkitsee uuden ympäristöteknologian kehittämistä, energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista ja uusien ympäristöä säästävien menetelmien käyttöönottoa. Bioenergian käytön lisääminen vähentää kasvihuonekaasuja. + Osaamisen vahvistuminen parantaa välillisesti ympäristön huomioon ottamista yrityksissä ja yhteisöissä. Kuopion aseman vahvistaminen keskittää maakunnan sisäistä aluerakennetta, mutta lisää koko maakunnan ulkoista ostovoimaa ja elinvoimaisuutta. +++ Maakunnan elinkeinojen vahvojen ja uusien alojen kehittäminen parantaa maakunnan talouden kilpailukykyä ja uudistumista. Talouden investoinnit ja laajat kehittämishankkeet elvyttävät aluetaloutta. + Yliopisto- ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen vahvistaa maakunnan taloutta työvoiman tarjonnan ja osaamisen kautta. Ennakoinnin avulla koulutusta suunnataan vastaamaan työvoiman kysyntää, mikä vahvistaa taloutta. + Biojalostuksen ja elintarviketuotannon edistäminen vahvistaa maaseudun yritystoimintaa ja tasapainottaa alue-rakennetta. Talouden uudistuminen pitää työvoiman kysynnän korkealla ja vähentää työttömyyttä, mutta edellyttää korkeaa työhön osallistuvuutta. + Työvoiman osaamisen parantuminen lisää sosiaalista tasa-arvoa. Koulutustakuun käyttöönotto ehkäisee syrjäytymistä.

17 TL 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. -/+ Palvelujen keskittyminen lisää liikennetarvetta, mutta sähköisten palvelujen parantuminen vähentää sitä. ++ Raideliikenteen ja eri liikennemuotojen logistisen yhteistyön kehittäminen vähentää energian kulutusta ja päästöjä. Yhdyskuntateknisen ja energiahuollon edistäminen vähentää ympäristöhaittoja. + Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin parantuminen vahvistaa taloutta. Palveluiden tehokkaampi järjestäminen vähentää kuntatalouden rasitusta. ++ Pohjois-Savon valtakunnallisen saavutettavuuden parantuminen vahvistaa maakunnan elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä. Alemman tieverkon kunnossapito säilyttää alkutuotannon ja bioenergian kuljetusmahdollisuudet. ++/- Hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä on kokonaisuutena myönteinen sosiaalinen vaikutus. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet lisäävät väestön sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia. Sähköiset palvelut tehostavat palveluja, mutta riskinä vaikea käytettävyys. + Toimiva liikennejärjestelmä, hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ja joukkoliikenteen riittävä palvelutaso edistävät väestön alueellista tasa-arvoa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteishankkeet sekä Pohjois-Savon maakunnalliset neuvotteluesitykset ministeriöille 3.1 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MAAKUNNAT ESITTÄVÄT NEUVOTTELUKYSYMYKSIKSI: LAAJAKAISTAHANKKEEN TOTEUTUKSEN JATKAMINEN Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät yhteiseksi neuvottelukysymykseksi laajakaistahankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla. Esitys on yhteinen myös Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueen kanssa. (Liite 2) ELINKEINOELÄMÄN KANNALTA TÄRKEIDEN KANTA-, SEUTU- JA YHDYSTEIDEN SEKÄ YKSITYISTEIDEN PARANTAMINEN JA YLLÄPITO Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Tieverkosto palvelee mm. maatalouselinkeinon, kasvavien bioenergiakuljetusten, kaivostoiminnan ja matkailun tarpeita. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on 43-61 % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen tärkeä rooli, jossa kulkee myös merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten tärkeitä elinkeinoelämälle. Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava kaivostoiminta vaatii myös tiestön parantamista. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Lisäksi yksityistieverkon rahoitus on menossa lähes nollaan, mutta tähän tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät.

18 Itä-Suomen alueelle tehtyjä tai alueelle vaikuttavia investointeja ovat esimerkiksi Metsä Group:in 1,1 mrd investointi Äänekosken biotuotetehtaaseen, jonka käyttämän kuitupuun hankinta-alue ulottuu Pohjois- Savoon. Varkauden Stora Enso on investoinut 110 M tuotannon muutostöihin, jotka alkavat syksyllä 2015 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN PALAUTTAMINEN VALTION TALOUSARVIOON Ohjelmiin kohdentamatonta maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti viime vuosina ja vuoden 2015 valtion talousarviossa määräraha ollaan lakkauttamassa kokonaan. Maakunnan kehittämisraha on joustava ja ketterä aluekehittämisen määräraha, jota on voitu kohdentaa maakuntaohjelmaa edistäviin pienen mittakaavan hankkeisiin. Määrärahaa on voitu hyödyntää uusien avausten valmistelussa, esiselvityshankkeissa ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä sekä vipuna käynnistettäessä merkittäviä kehittämisprosesseja. Määräraha edesauttaa laajojen, elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä. Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Instrumentti on ollut käytössä 1990-alkupuolelta lähtien. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN KEHITTÄMISOHJELMAN TOIMEENPANON VARMISTAMINEN Suomen hallituksen asettama Itä- ja Pohjois-Suomen työryhmä valmisteli raportin Katse pohjoiseen, joka sisältää strategian ja toimenpide-ehdotukset Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Työryhmän esittämät avaukset on jaoteltu nopeisiin ja pitkiin avauksiin toteuttamisen aikajänteen mukaisesti. Työryhmän toimenpide-esitykset edistävät toteutuessaan paitsi Itä- ja Pohjois-Suomen, myös koko Suomen kilpailukykyä ja taloudellista kehitystä. Kehittämisohjelman seurantatyöstä vastaa työ- ja elinkeinoministeriön alueosasto, jossa tehdään toimenpide-ehdotusten toteuttamismahdollisuuksien arviointia ja priorisointia yhdessä muiden ministeriöiden ja maakuntien kanssa. Osana tätä arviointityötä ja toimenpiteiden jatkotyöstöä alueen maakunnat ovat valinneet merkittävimmät kehittämiskohteet, joiden osalta on valmisteltu tai valmistelussa ovat konkreettiset toimenpidesuunnitelmat. Valitut toimenpidekokonaisuudet ovat: - kaivannaisteollisuuden kehittäminen - puun uudet käyttömuodot - matkailu - Venäjä-kasvupaketti. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman toimeenpano nostettiin hallituskauden puolivälitarkastelussa hallituspuolueiden prioriteettilistalle mikä osoittaa, että ohjelma on koettu tärkeäksi ja siinä esitettyjä toimenpiteitä halutaan edistää ja käynnissä olevia hankkeita saattaa loppuun. Hallituskauden ollessa kohta lopuillaan on syytä tehdä perusteellinen arvio siitä, missä määrin hallitusohjelman mukaisen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman tavoitteita on toteutettu ja minkä verran rahoitusta (EU- sekä kansallinen rahoitus) toimenpiteiden toteuttamiseen on ohjattu. Myös toimenpiteiden vaikuttavuus sekä tarvittavat jatkotoimenpiteet tulee arvioida ja suunnitella. Ohjelman toimeenpanon jatkuminen hallituskausien vaihtumisesta huolimatta on varmistettava ja ohjelman toimenpide-ehdotukset huomioonotettava tulevan hallitusohjelman laadinnassa. Ohjelman toimeenpanoon tulee osoittaa kansallista erityismäärärahaa. 3.2 Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö LIIKENNEHANKKEET Itä-Suomen maakunnat muistuttavat, että maakunnat ovat tehneet yhteisen esityksen liikennehankkeista liikennepoliittista selontekoa varten. Tiehankkeiden järjestys on sovittu ja se on seuraava: valtatien 5 parantaminen välillä Mikkeli Juva, 114,7 M rahoitusta 27 M valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi, 43 M, edistäminen vaiheittain valtatien 5 parantaminen välillä Leppävirta Kuopio, 85 M

19 MUUT ESITYKSET LIIKENNEPOLIITTISEEN SELONTEKOON Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki Kitee Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola Kajaani 3.3 Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset KUOPION TAVARA- JA HENKILÖRATAPIHAN PERUSPARANTAMINEN v. 2015-2017, 36 + 15 M Toimenpiteet: Ratapihan peruskorjaus tulee käynnistää ja ratapihojen raidejärjestelyt on saatettava vastaamaan muuttuneita toiminnallisia tarpeita. LVM:lle on esitetty tavaraliikenteen ratapihan peruskorjauksen käynnistämistä v. 2014. Henkilöratapihan kehittämistoimet (15 M ) tulee suorittaa matkakeskushankkeen toteutumisen yhteydessä eli mahdollisesti v. 2016 alkavana. Perustelut: Henkilö- ja tavaraliikenteen ratapihat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Tavaraliikenteen ratapihan puutteet syövät tavaraliikenteen tehokkuutta. Henkilöratapihan osalla ongelmana on mm. ratapihan lyhyys ja raiteiden määrä käytettyihin junapituuksiin ja junavuorojen määriin nähden. Aseman merkittävyydestä huolimatta myöskään asemalaituri ei täytä tämän päivän vaatimuksia mm. esteettömyyden suhteen, sillä siltä puuttuvat mm. korotetut laiturit sekä myös asemalaiturille johtavat hissit. YLIVIESKA-IISALMI-KONTIOMÄKI-RADAN SÄHKÖISTYS JA YARA-SIILINJÄRVI-RADAN (5 KM) SÄHKÖISTYS, 110 M Toimenpiteet: Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki radan sähköistäminen ja uusien liikennepaikkojen (8) rakentaminen Iisalmi Ylivieska-välille sekä Iisalmi-Kontiomäki-radan yhdistäminen kolmioraiteella ja neljän liikennepaikan kehittäminen. Yaran kaivokselta Savon radalle tulevan raiteen sähköistäminen. Perustelut: Ylivieska-Iisalmi rata palvelee sekä henkilö- että tavaraliikennettä ja radan merkitys on korostunut kaivostoiminnan kehittymisen myötä. Yaran tehtaiden ja Savon radan sähköistys mahdollistaa kuljetusten siirtämisen sähköjunaliikenteellä. JÄNNEVIRRAN SILTA (VT9), 46,4 M Toimenpiteet: Jännevirran sillan uusiminen v. 2015 alkavana hankkeena. Perustelut: Valtatie 9 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Se yhdistää Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion sekä Joensuun kasvukeskukset jatkuen idässä Niiralan raja-asemalle asti. Tie on tärkein naapurimaakuntien, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhdysväylä ja se yhdistää maakuntien keskukset Kuopion ja Joensuun. Kuopio-Joensuu-yhteysvälin akuutein ongelma on Kuopion ja Siilinjärven rajalla sijaitsevan Jännevirran sillan kunto. Jännevirran kautta kulkee TEN-T-ydinverkostoon kuuluva syväväylä (syväys 4,2 m) Siilinjärvelle ja laivaväylä (syväys 2,4-1,5 m) Juankosken ja Nilsiän kautta Tahkon matkailukeskukseen. Jännevirtaan on esitetty rakennettavaksi kiinteä 24,5 metrin alikulkukorkeudella varustettu silta nykyisen sillan eteläpuolelle. Valtatien linjauksen ja tasauksen parantamista tehdään noin 3 km:n matkalla ja maantien 16340 uuteen liittymään rakennetaan valtatielle kääntymiskaistat. Uuden valtatien leveys on 10,5 metriä, josta ajoradan leveys on 7,5 metriä. Uudelle sillalle tulee lisäksi 4,0 metrin levyinen kevyen liikenteen väylä. Yksityistien liittymiä ja kevyen liikenteen järjestelyjä parannetaan sekä esitetään tehtäväksi melusuojauksia. Ennen hankkeen toteuttamista laaditaan vielä yleissuunnitelmaa tarkempi tiesuunnitelma vuonna 2015. Tavoitteena on, että aloitusvalmius suunnitelmien puolesta olisi vuonna 2016 ja rakentaminen alkaisi 2017.

20 ITÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA-ALUE JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALI, MATKUS, 31 M Toimenpiteet: Itä-Suomen logistiikka-alue ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali -hankkeen edistäminen v. 2015-2017 Perustelut: Logistiikka-alue tulee toteutuessaan palvelemaan runkoliikennettä ja sen kautta läpivirtaavat Pohjois- Savon ja Itä-Suomen jakelukuljetukset. Logistiikka-alueen avulla voidaan alentaa itäisen Suomen keskimääräistä korkeampia logistiikkakustannuksia. Se on myös konkreettinen toimenpide ilmastomuutoksen huomioimisessa, sillä alueelle rakennettavalla yhdistettyjen kuljetusten terminaalilla voidaan vähentää Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa rekkaliikennettä 10-20 %. Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELY-keskus varautuvat osarahoittamaan hanketta EU- ja kansallisilla tuilla. Kuopion kaupunki on hankkeen edetessä myönteisesti osallistumassa mm. maapohjahankinnoilla, kaavoituksella, kunnallistekniikan toteutuksella sekä esim. siltatöillä. Vuosina 2015-2017 tavoitteena on saada eri osapuolten kesken konkretisoitua sitoutuminen hankkeen toteuttamiseen ja osarahoittamiseen sekä saada elinkeinoelämän tarpeet ja tarve investoinnille selvitetyksi. 3.4 Pohjois-Savon muut keskeiset edunajamisasiat LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEA:N TOIMINTOJEN SIIRTYMINEN VAIHEITTAIN KUOPIOON Fimea aloitti toimintansa 1.11.2009. Samalla tehtiin päätös viraston sijoittamisesta sekä toimintojen siirtämisestä Kuopioon kolmessa vaiheessa elokuuhun 2014 mennessä. Tämän jälkeen päätettiin, että siirtyminen tapahtuu v. 2018 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen uusimmassa tulossopimuksessa vuosille 2012-2015 (v. 2012) todetaan: Tulevaisuudessa Fimealla on tarvittaessa työskentelytiloja henkilöstölleen myös Helsingissä, Turussa, Oulussa, Tampereella ja Lontoossa. Fimean päätoimipaikkana pysyy Kuopio ja kaikki avoimeksi tulevat virat siirretään ja uudet virat perustetaan Kuopioon. Vuoden 2018 loppuun mennessä Fimean kaikki virat on siirretty Kuopioon. Fimean toimipaikat ovat tällä hetkellä Helsingissä ja Kuopiossa, ja henkilöstöä työskentelee Turussa ja Oulussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että Fimea:n laboratorio jää Helsinkiin. Kuopion alueella on noin 30 lääke- ja bioalan yritystä, joissa on noin 400 työntekijää. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa toimii terveystieteiden tiedekunnassa Farmasian laitos. Kuopion alueella on siten vahvaa lääke- ja turvallisuusalan osaamista ja mahdollisuus hyvään toimintaympäristöön, joten edellytykset Fimean toimintojen alueellistumiseen Kuopioon ovat hyvät. ELÄINLÄÄKÄREIDEN ERIKOISTUMISKOULUTUS Koko maassa erikoistumistutkinto on hieman yli 300 eläinlääkärillä (16 %). Koska eläinlääkäreiden työnkuva ja siihen kohdistuvat vaatimukset ovat ratkaisevasti muuttuneet, arvioidaan kymmenen vuoden päästä erikoiseläinlääkäritarpeen olevan Suomessa 600 lääkäriä. Tällä hetkellä valmistuu vuosittain n. 10 erikoiseläinlääkäriä, koska erikoistumisvirkoja ei ole enempää. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen laajentamista tullaan toteuttamaan osittain Pohjois-Savossa ja osittain Pohjanmaalla, Seinäjoella. Pohjois-Savossa erikoistumiskoulutus keskittyy tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hevossairauksiin. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen alustana toimii Pohjois-Savossa Ylä-Savon ammattiopiston Kiuruveden Hingunniemen koulutilalle rakennettava eläinsairaala, minkä rakennustyöt ovat käynnissä, ja erikoiseläinlääkärin rekrytointi on toteutunut. Sairaalan investointeihin on Pohjois-Savon liitto myöntänyt 2.4.2013 tukea 1,357 milj., kokonaisinvestoinnin ollessa noin 1,69 milj..

21 Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksesta vastaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, jonka yhteistyötahoina ovat Pohjois-Savossa Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Savoniaammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto, MTT:n Halolan toimipiste, Evira ja Suomen Hevostietokeskus ry sekä alueen lähikunnat. SAVONIAN TOTEUTTAMAN PELASTUSOPISTON PALOPÄÄLLYSTÖKOULUTUKSEN RAHOITUS Pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelma on osa Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan koulutusohjelmaa. Koulutusohjelmista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Palopäällystön koulutusohjelma on ainoa Suomessa ja siten valtakunnallista koulutusta. Se toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa, joka puolestaan kuuluu hallinnollisesti sisäasiainministeriön (SM) alaisuuteen. Vuoden 2015 alusta ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. OKM antaa Savonialle tekniikan alan aloituspaikkoihin pohjaavan laskennallisen rahoituksen koulutusohjelmien toteuttamista varten. Palopäällystön koulutuksen kustannukset poikkeavat kuitenkin merkittävästi muusta tekniikan alan koulutuksesta johtuen koulutuksen erityisvaatimuksista, minkä vuoksi Savonia ammattikorkeakoulu on aikaisemmin rahoittanut palopäällystökoulutusta muiden koulutusalojen ja laskennallisesti kuntien rahoituksella. Savonian rahoitus tulee OKM:n ja SM:n sopimuksilla turvata niin, että palopäällystökoulutus pystytään jatkossakin toteuttamaan Savonian ja Pelastusopiston yhteistyönä. TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN JA LUKIOKOULUTUKSEN MAAKUNNALLINEN KATTAVUUS Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa toisen asteen koulutusta (lukio ja ammatillinen koulutus), ylläpitoa ja rahoitusta. Koulutuksesta halutaan kustannussäästöjä rahoituksen suoriteperustaisuudella sekä ylläpitäjä- ja toimipaikkaverkon harventamisella. Tavoitellaan suurempia koulutuksen ylläpitäjiä ja toimipaikkoja. Rahoituksen yksikköhintoja suhteissa koulutussuoritteisiin kiristetään. Pohjois-Savossa on aloitettu keskustelut lukioiden ja ammatillisen koulutuksen muutosten toteuttamisesta niin, että opiskelijoille turvataan koulutuksen riittävä saavutettavuus. Tässä tarvitaan koulutuksen ylläpitäjien, kuntien ja maakunnan yhteistä edunvalvontaa. SAVONRADAN PERUSPARANTAMINEN PUUTTUVILTA OSIN JA NOPEUSTASON NOSTO KOUVOLA-IISALMI-VÄLILLÄ, MYÖHEMMIN KAJAANIIN SAAKKA Savonradan kunto on Etelä- ja Pohjois-Savon alueilla osittain puutteellinen ja esteenä nopeuksien nostamiselle ja liikenteen kehittämiselle. Pieksämäki-Kuopio-rataosan nopeuden nostaminen vaatii vielä tasoristeysten poiston ja perusparannuksen jälkeisiä sähkörata- ja turvalaitemuutostöitä, mutta Kuopio- Iisalmi-välin parantaminen ei ole käynnistynyt. Rataosan vakinaisen junaliikenteen määrä on 14 henkilöjunaa ja 11-14 tavarajunaa vuorokaudessa. Suurin käytetty ajonopeus on nykyisin 140 km/h. Liikennemäärät ovat vahvasti kasvamassa kaivosten kuljetusten johdosta. Rataosa vaatii sekä perusparantamisen piiriin kuuluvia toimenpiteitä että myös puhtaasti liikenneturvallisuuden parantamista. Tavoitteena on myös, että rata parannetaan nopealle liikenteelle alkuvaiheessa Iisalmeen ja myöhemmin Kajaaniin saakka. Kuopio-Iisalmi-välillä (69 km) tasoristeyksiä on yhteensä 49 kpl, jotka on tarkoitus korvata laaditun poistosuunnitelman mukaan 18 uudella eritasoristeyksellä. EUROOPAN LAAJUINEN LIIKENNEVERKKO TEN-T, TRANS-EUROPEAN TRANSPORT NETWORKS Euroopan unioni tukee Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T-verkon) kehittämistä. TEN-T-verkko käsittää maantie-, rautatie-, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksiä Euroopan unionin 27 jäsenmaassa. Yhtenäisen liikenneverkon tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen koheesion ja kilpailukyvyn sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. TEN-T-verkon parantamistoimenpiteet liittyvät mm. puuttuvien liikenneyhteyksien kehittämiseen, liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseen sekä eri liikennemuotojen toiminnalliseen yhteensovittamiseen.

22 Pohjois-Savo pitää 5-tien, Savon radan, lentoasemaverkon ja sisävesiväylien muodostamaa multimodaalista kehityskäytävää osana sekä EU:n TEN-T kattavaa verkkoa että ydinverkkoa. Valtatien 5 ja Savonradan sisällyttäminen ydinverkkoon Saimaan syväväylästö VALTATIEN 5 KEHITTÄMINEN VÄLILLÄ SIILINJÄRVI IISALMI TARVITTAVILTA OSIN TIESUUNNITELMILLA Valtatie 5 välillä Siilinjärvi Iisalmi on paikoitellen kapea ja linjauksessa sekä tasauksessa on parannettavaa. Liikennemäärien on ennustettu kasvavan 33 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tien kehittämisen tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä palvella alueen maankäytön tarpeita. VALTATIEN 9 KEHITTÄMINEN VÄLILLÄ KESKI-SUOMEN MAAKUNNANRAJA- VEHMASMÄKI (KUOPIO) Valtatie 9 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Se yhdistää Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion sekä Joensuun kasvukeskukset jatkuen idässä Niiralan raja-asemalle asti. Tien liikennemäärät (KVL) vaihtelevat tieosittain välillä 2200-5900 ajon/vrk ja ennuste v. 2030 on runsaat 3300-7200 ajon/vrk. Välillä Hankasalmi-Vehmasmäki tie on kapea ja suuntaukseltaan pienipiirteinen. Paikoitellen tien pienipiirteinen pystygeometria laskee raskaan liikenteen ajonopeuksia sekä heikentää ohitusmahdollisuuksia. Tämän seurauksena tie on myös liikenneturvallisuudeltaan ongelmallinen. Tavoitteena on parantaa tie yksittäisin ohituskaistoin varustetuksi 2-kaistaiseksi tieksi. Samassa yhteydessä tie levennetään ja parannetaan suuntaukseltaan ja tasaukseltaan. TULEVAISUUDESSA HELSINKI-PIETARI-RAIDELINJA KOUVOLAN KAUTTA HUOMIOIDEN ITÄ-SUOMEN YHTEYDET SEKÄ PIETARIIN ETTÄ HELSINKIIN Venäjän ja erityisesti Pietarin metropolialueen yhteyksillä on kasvava merkitys koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen kehitykselle. Jotta kehitteillä oleva uusi, nopea Helsinki-Pietari-ratayhteys palvelisi Itä- Suomea, se tulisi linjata Kouvolan kautta. Ko. yhteyden toteuttamisen mahdollistamiseksi on välttämätöntä, että yhteys sisällytetään aluevarauksena Uudenmaan ja Kymenlaakson alueen maakuntakaavoihin. EDULLINEN JA PALVELUKYKYINEN JULKINEN HENKILÖLIIKENNE ERITYISESTI PÄÄVÄYLILLÄ JA JOUKKOLIIKENNEALUEILLA Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittisessa selonteossa, valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa ohjelmassa 2009 2020 asetetaan tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämiselle ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiselle. Joukkoliikenteen kehittämisohjelman odotetaan vastaavan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteisiin joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisen osalta. Liikennepoliittisessa selonteossa painotetaan joukkoliikenteen edistämisen ja kehittämisen tärkeyttä liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi sekä henkilöautoliikenteen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Selonteossa todetaan, että joukkoliikenteen edistämistoimet ovat välttämättömiä, jotta henkilöauton käytöllä olisi kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Joukkoliikenteen kehittämistoimilla ja tuilla voidaan parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja alentaa hintatasoa ja siten lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulee parantaa mm. kehittämällä juniin toimivat Internet- ja puhelinyhteydet, jotka mahdollistavat tehokkaan työskentelyn työmatkojen aikana. Pohjois- ja Itä-Suomessa harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen alueilla joukkoliikennettä tarvitaan sekä pitkämatkaista liikennettä että paikallista liikennettä koululaiskuljetuksia varten. Kannattamattomien linja-autovuorojen lakkauttaminen on johtamassa siihen, että kuntien on lisättävä täysin omin kustannuksin koululaiskuljetusvuoroja, mikä käytännössä merkitsee kuntien osuuden kasvamista ja myös suoranaista menojen lisäystä joukkoliikenteen kustannuksiin. Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen edellyttää linja-autovuorojen ja tarvittaessa myös lentoliikenteen tukemista sekä erityisesti investointeja rautateihin.

23 KAIVANNAISTEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN, KAIVANNAISTEOLLISUUDEN EDEL- LYTTÄMÄT LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Valtaosa nykyisistä ja uusista kaivoksista sijoittuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. On arvioitui, että kaivostoiminta kaksinkertaistuu Suomessa 2010-2016 välisenä aikana. Kasvun jatkumiselle on hyvät edellytykset erityisesti ns. harvinaisten maametallien tehostuneen etsinnän vaikutuksesta. GTK:n arvion mukaan Suomen kallioperä on otollinen litium-, niobi-, tantaali- ja titaaniesiintymille sekä harvinaisten maametallien löytymiselle. Kaivannaisteollisuus on yksi merkittävä mahdollisuus säilyttää ja jopa lisätä työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivokset synnyttävät runsaasti raskasta liikennettä ja vaarallisten aineiden kuljetuksia. Tällä hetkellä kuljetukset painottuvat rataverkolle ja siellä erityisesti Savonradalle ja Iisalmi-Ylivieska- sekä Vartius- Kontiomäki-Oulu-radoille. Kasvava kaivostoiminta edellyttää toimenpiteitä niin rata- kuin tieverkollakin. Pohjois-Savossa keskeiset toimenpiteet ovat Kuopio-Iisalmi-radan perusparantamisen loppuun suorittaminen, Viinijärvi-Siilinjärvi-radan sähköistäminen välillä Yaran Siilinjärven tehdas-savonrata (5km) sekä Luikonlahden rikastamolle johtavien kaivosteollisuuden käytössä olevien teiden parantaminen ja Talvivaaran eteläisten yhteyksien kehittäminen.

24 Rahoitustaulukot Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v. 2015 YHTEENSÄ 12,418,000,- EU 5.039.160,- VALTIO 6.958.840,- Kunta + muu julk 420.000,-

Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v. 2016 YHTEENSÄ 6,209,000,- EU 2,519,580,- VALTIO 3,479,420,- Kunta + muu julk 210,000,- 25

26 Pohjois-Savon esitys maakuntaan kohdistettavasta kansallisesta kehittämisrahoituksesta sekä erikseen neuvoteltavien edunajamishankkeiden rahoitus (milj. euroa) Hallinnonala Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso SM 26.30.01 Lisämääräraha palopäällystökoulutuksen järjestämiseen 1,000 1,000 1,000 MMM 30.20.20 Eläinlääkintähuolto (erikoiseläinlääkärikoulutus) 0,240 0,250 0,250 LVM 31.10.20 Perusväylänpito 32,950 31,200 41,300 2014 Esitys 2015 Esitys - Tienpito 27,500 25,000 35,000 - vt 23 Varkaus-Viinijärvi 5,000 5,000 5,000 - vt9/jännevirran sillan uusiminen (TRS) 0,450 1,200 1,300 LVM 31.10.50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,600 0,100 1,200 LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen - - 25,000 - vt 5 Leppävirta-Kuopio (käynnistäminen) - - 5,000 - Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen (käynnistäminen) - - 20,000 LVM 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 3,200 3,200 4,000 LVM/Viestintävirasto 31.40.50 Pohjois-Savon laajakaistahanke 5,000 5,000 2,000 TEM 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 1,000 1,000 T EM 32.20.42 INKA-ohjelma 0,170 0,500 1,000 T EM/Pohjois-Savon liitto 32.50.43 Maakunnan kehittämisraha (yhteensä) 0,300 0,300 0,300 2016 Valtion rahoitus yhteensä 43,460 42,550 77,050 Kuntien rahoitus (arvio) 5,160 4,490 3,840 Julkinen rahoitus yhteensä (valtio+kunnat) 48,620 47,040 80,890 Yksityinen rahoitus (arvio) 3,770 3,770 1,520 RAHOITUS YHTEENSÄ (julkinen+yksityinen) 52,390 50,810 82,410

27 LIITE 1 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoimintaalueen neuvotteluesitys Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet LAAJAKAISTA-HANKKEEN TOTEUTUKSEN VARMISTAMINEN HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 1. Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke ja sen haasteet Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä- ja Pohjois- Suomi -työryhmä on todennut, että nopeiden ja tehokkaiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen kehityksen ja kaiken olemassa olevan potentiaalin hyödyntämisen perusedellytys (TEM raportteja 2/2013). Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi. Sillä mahdollistetaan mm. sähköisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton. Panostus palautuu nopeasti tuottoina ja kustannussäästöinä. Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankeen tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Haasteita voidaan lyhyesti kuvata seuraavasti: a) Tukirahojen loppuminen ELY-keskusten myöntämissä EU-tukea saaneiden hankkeiden osalta toteutusaikaa on vain vuosi 2014. Kaikki 22% kuntien hankkeet eivät saaneet EU-tukea tukikiintiön täyttymisen vuoksi ja ilman lakimuutoksia ei näiden 22% kuntien hankkeisiin ole saatavissa valtiontukea. Alueellisten hankkeiden toteuttamiseen on käytetty varsinaisten investointien lisäksi merkittävästi resursseja mm. tiedottamiseen ja markkinointitoimenpiteisiin sekä rahoitus-, kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiin. Hankkeen keskeyttäminen valtion rahoituksen puutteeseen johtaisi merkittävään resurssien hukkaamiseen ja saattaisi eri alueiden ihmiset ja yritykset eriarvoiseen asemaan. b) Kireä aikataulu Aikaisemmat esimerkit kupari- ja matkapuhelinverkkojen osalta ovat osoittaneet, että valtakunnallisesti kattavien tietoliikenneverkkojen rakentaminen on erittäin suuri ja jopa vuosikymmeniä kestävä hanke. Nyt toteuttava seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen rakentaminen ei poikkea tästä traditiosta ja siksi se vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Voidaankin jo nyt varmuudella sanoa, että hankkeelle asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista tukea on saatavilla laajakaistaverkkojen rakentamiseen myös vuosien 2014 2015 jälkeen. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa eivätkä esimerkiksi 22 % kunnat saa olla huonomassa asemassa muihin kuntiin verrattuna. c) Teleyritysten vähäinen investointihalukkuus Teleyritykset ovat olleet melko haluttomia investoimaan seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Tämä on vaikeuttanut hankkeen tavoitteiden saavuttamista kahdella tavalla. Ensinnäkin verkkojen markkinaehtoinen leviäminen ei ole ollut odotusten mukaista. Tämän seurauksena monet tukikelvottomiksi luokitellut taajamat ja kuntien kehityksen kannalta keskeiset alueet ovat jäämässä nopeiden laajakaistapalveluiden ulkopuolelle. Toisaalta tukikelpoiset hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet toivotulla tavalla, koska isot teleoperaattorit eivät ole lähteneet totuttamaan niitä. Näillä alueilla kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutu-

28 neet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Prosessi on ollut hidas ja myös tukimuotojen tulkinnat ovat hidastaneet rakentamista. Tästä esimerkkinä Savon kuitu, jossa kuntien päätökset syntyivät nopeasti, mutta toteutukseen päästiin vasta 2013 kesällä. Kuntien aktiivinen toiminta esimerkiksi omia verkkoyhtiöitä perustamalla on varmasti monissa tapauksissa ollut hyvä ja oikea ratkaisu. Kuntien vastuiden lisääminen ei kuitenkaan saa olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Valtiovarainministeriön kuntien tehtäväkartoituksessa (Valtiovarainministeriön julkaisu 2/2013) todettiin, että kunnilla on jo nyt 535 tehtävää. Tehtävien määrä on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja on edelleen kasvussa 2000-luvulla. Toisaalta niin kyseisessä raportissa kuin muussakin julkisessa keskustelussa on esitetty tarve kuntien tehtävien vähentämisestä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin. Asia on keskeisesti esillä myös valtioneuvoston Rakennepoliittisessa ohjelmassa talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. 2. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen suunnitelmien mukaan 315 milj. euroa. Kaikki alueen kunnat eivät silloin lähteneet mukaan, mutta ovat nyt ilmaisseet halukkuuden saada nopean ja luotettavan tietoliikenneverkon alueelleen. Tällä hetkellä Itä- ja Pohjois- Suomen alueella on hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 180,1 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % hankkeista on menossa toteutukseen. Totuttajaa vailla olevia hankkeita on ainakin 152 milj. euron edestä. Uusia kilpailutuksia on käynnistymässä lähes kaikissa maakunnissa. Seuraavassa taulukossa ovat maakuntakohtaisten hankeohjelmien mukaiset kustannukset vuoden 2009 suunnitelmien mukaan. Maakunta Hankeohjelmien mukaiset kustannukset v. 2009 Toteuttaja valittu Hankkeiden kustannusarvio Toteuttaja valittu Haettavan valtion tai EU tuen enimmäismäärä euroa Vailla toteuttajaa olevat hankkeet, kustannusarvio euroa Kainuu 41 613 500 19 353 500 11 225 030 22 260 000 Lappi 82 605 262 49 631 561 27 793 758 32 973 701 Pohjois-Pohjanmaa 22 192 768 32 119 735 16 450 719 8 000 000 Pohjois-Karjala 54 834 350 27 881 975 13 558 509 26 952 375 Pohjois-Savo 53 496 870 43 634 522 18 300 907 9 862 348 Etelä-Savo 57 169 780 7 480 635 3 069 127 49 689 145 Keski-Pohjanmaa 2 934 040 - - 2 934 040 Yhteensä 314 846 570 180 101 928 90 398 050 152 671 609 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2015 talousarviossa turvataan rahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on viimeistään vuoden 2014 aikana päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa 2020 -ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on varmistettava, että kunnat ovat jatkossa tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa riippumatta rahoittavasta viranomaisesta. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa kokonaisia kuntia (mm. Lapissa Enontekiö, Inari ja Savukoski sekä monet Etelä- Savon kunnat), tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla.

29 Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi. Kuntien heikkenevä taloustilanne on aiheuttanut sen, että kaikki kunnat eivät ole valmiita rahoittamaan hankkeita nykyisillä ehdoilla, jotka ovat kohtuuttomat. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistapalveluiden markkinaehtoinen leviäminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulisikin siksi poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävätkin vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen. Hankkeen organisointi Hankkeen organisointi tehdään LVM:n, maakunnan liittojen ja Viestintäviraston yhteistyönä laajakaistalain määrittelemällä työnjaolla. Toteuttamisvalmius ja suunnitelma Uusia hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Lisäksi uusia hankkeita kilpailutetaan lähes kaikissa maakunnissa. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja kun ne valmistuvat, avataan uusia laajakaistahakuja. Kustannusarvio Maakunta Arvio v. 2015 loppuun mennessä tarvittavasta tukirahoituksesta M Arvio v. 2015-2020 tarvittavasta tukirahoituksesta M Erillisratkaisuja vaativien alueiden nykyohjelman tukitasolla lasketut tuen tarve M Arvioitu rahoitustarve yhteensä M Kainuu 4,5 2,3 (2,3) 6,8 Lappi 12 7 8 27 Pohjois-Pohjanmaa 5,2 6 11,2 Pohjois-Karjala 4 8 (8) 12 Pohjois-Savo 15,4 4 19,8 Etelä-Savo 4 8 12 24 Yhteensä 45,1 35,3 20 100,4 Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven, Pyhännän, Siikalatvan ja Haapajärven hankkeen toteutuvat hankeohjelman suunnitelmia suurempina. Vuoden 2015 2020 Pohjois-Pohjanmaan arvio sisältää kuntia, joita ei ole mainittu alkuperäisessä hankeohjelmassa. Laajakaistahankeen uusien hankkeiden rahoitustarve on vuoteen 2015 mennessä karkeasti arvioituna 45 milj. euroa ja vuoden 2015 jälkeen 55 milj. euroa, yhteensä 100 milj. euroa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut. Lisäksi laajakaistahankkeen väliarvioinnin perusteella mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nyt kaksi kilometriä) tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen voivat kasvattaa tarvittavan rahoituksen määrää.

30 OHEISMATERIAALI: Rakennerahasto-ohjelman valintakriteerit VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Seurantakomitean on yleisasetuksen (1313/2013) mukaisesti on tutkittava ja hyväksyttävä toimien valinnassa käytetyt menetelmät ja -perusteet. Suomen rakennerahasto-ohjelman valintaperusteita on kolmenlaisia: I YLEISET VALINTAPERUSTEET Yleiset valintaperusteet ovat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, joista rahoittajan tulee riittävästi varmistua ennen hankkeen hyväksymismenettelyä. Yleiset valintaperusteet toimivat rahoittajan tarkastus- ja muistilistana. Rahoittaja merkitsee tietojärjestelmässä rastilla kaikki täyttyvät kriteerit. Mikäli jokin kriteeri ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. II ERITYISET VALINTAPERUSTEET Erityiset valintakriteerit ovat erityistavoitekohtaisia. Ne eivät rajaa hankkeiden tukikelpoisuutta, vaan pyrkivät nostamaan esille parhaita hankkeita. Valintaperusteiksi on nostettu ohjelma-asiakirjan erityistä lisäarvoa tuottavia painopisteitä tai painotuksia. Kaikkien hankkeiden tulee vaikuttaa välittömästi tai välillisesti kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Rahoittaja merkitsee hankeen pisteet ja painotukset perusteluineen kunkin erityistavoitekohtaisen arviointiperusteen kohdalle. Pisteytysasteikko on 1-5. Hankevalinnassa voidaan valintaperusteita painottaa haun tavoitteiden mukaisesti. Nämä tavoitteet ja painotukset on hyvä ilmoittaa hakijalle hakuilmoituksessa. Painotukset ilmaistaan prosentteina ja kokonaisarvoksi on tultava 100. Jos painokertoimia halutaan käyttää, mitään kriteeriä ei pidä jättää ilman painoarvoa. III Alueelliset ja valtakunnalliset tarkentavat arviointiperusteet Rahoittaja voi asettaa haussa lisäksi myös omia, tarkentavia valintaperusteita erityistavoitteille. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa muiden kriteerien tai ohjelma-asiakirjan kanssa. Käytettävistä omista valintakriteereistä on aina ilmoitettava hallintoviranomaiselle ennen haun avaamista (sähköpostilla). Rahoittaja kirjaa kriteerit tietojärjestelmään. Lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 28 mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmät voivat tarvittaessa tehdä rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä valintakriteerejä tarkentavia alueellisia kriteereitä. VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit. Hankkeen on täytettävä kaikki ehdot, jotta se voidaan rahoittaa. - Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia - Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. - Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu kilpailukieltoon. - Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu - Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen - Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena - Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) - Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen

31 II ERITYISET VALINTAPERUSTEET Merkitään hankeen pisteet ja painotukset perusteluineen kunkin erityistavoitekohtaisen arviointiperusteen kohdalle. Pisteytysasteikko on 1-5. Hankevalinnassa voidaan valintaperusteita painottaa haun tavoitteiden mukaisesti. Nämä tavoitteet ja painotukset on hyvä ilmoittaa hakijalle hakuilmoituksessa. Painotukset ilmaistaan prosentteina ja kokonaisarvoksi on tultava 100. Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen - Hanke tukee uuden yrityksen/yritysten tai uuden liiketoiminnan syntymistä. - Hanke tukee uusia innovaatioita, joilla parannetaan yrityksen tuotantoprosessien tuottavuutta, tuotteita tai palveluita. - Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. - Hanke tukee kokonaan uudentyyppisen liiketoiminnan syntymistä (toimialalla) - Hanke kohdistuu kasvuhakuiseen ja työllistävään yritystoimintaan tai hanke edistää kasvuhakuista ja työllistävää yritystoimintaa. - Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä. - Hanke edistää nuorten yrittäjien yrittäjyyspotentiaalin tunnistamista ja käyttöönottoa. - Hanke edistää pk-yritysten yhteistyötä ja verkottumista. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 1.2 Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) - Hanke parantaa pk-yritysten saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä - Hanke vähentää pk-yritysten liikkumisen tarvetta (CO2-päästöjä). - Hanke edistää yritysinvestointeja. - Hanke vähentää pk-yritysten logistiikkakustannuksia. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 1.3 Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen - Hanke tukee pk-yritysten kestävää kasvua ja uudistumista. - Hanke kohdistuu osaamisintensiiviseen pk-yritykseen. - Hanke kohdistuu kasvuhakuiseen ja työllistävään yritystoimintaan tai hanke edistää kasvuhakuista ja työllistävää yritystoimintaa. - Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. - Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä. - Hanke edistää nuorten henkilöiden yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. - Hanke edistää pk-yritysten yhteistyötä ja verkottumista. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen - Hanke tukee uuden vähähiilisen yrityksen/yritysten tai vähähiilisemmän liiketoiminnan syntymistä. - Hanke tukee kokonaan uudentyyppisen liiketoiminnan syntymistä (toimialalla). - Hanke tukee uusia vähähiilisiä innovaatioita, joilla parannetaan yrityksen tuotantoprosessien tuottavuutta, tuotteita tai palveluita. - Hanke tukee pk-yritysten vähähiilistä kasvua ja uudistumista. - Hanke kohdistuu kasvuhakuiseen ja työllistävään yritystoimintaan tai hanke edistää kasvuhakuista ja työllistävää yritystoimintaa. - Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä. - Hanke edistää nuorten henkilöiden yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. - Hanke edistää yritysten yhteistyötä ja verkottumista vähähiilisyyden edistämiseksi. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta - Hanke parantaa alueen valmiuksia tutkimuksen ja innovoinnin osaamisen kehittämiseen ja teknologiseen muutokseen. - Hanke luo valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. - Hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus- koulutus tai kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. - Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita.

32 - Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. - Hanke kohdistuu osaamisintensiiviselle ja työllistävälle toimialalle. - Hanke edistää kansainvälistymistä tai verkostoihin osallistumista. - Hanke tukee vähähiilisen talouden edistämistä. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen - Hanke tukee pk-yrityksen t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. - Hanke tukee pk-yritysten tiivistä yhteistyötä tutkimus- koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden kanssa. - Hanke luo valmiuksia uuden yrityksen t&k-toiminnan käynnistymiselle. - Hanke tukee vähähiilisen liiketoiminnan kehittämistä. - Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. - Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen - Hanke tukee uusiutuvaan energiaan liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. - Hanke tukee energia- tai materiaalitehokkuuteen lisäämiseen liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. - Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. - Hanke tukee yhdyskuntien (yritysten ja kansalaisten) vähähiilisiä, uusia ratkaisuja. - Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. - Hanke lisää yritysten vähähiilisyyttä. - Hanke tukee alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä koskevia verkostoja ja yhteistyömuotoja. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen - Hankkeen toimenpiteillä edistetään työllisyyttä välittömästi tai välillisesti. - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi. - Hanke vastaa osaltaan tunnistettuihin paikallisiin/alueellisiin työvoimatarpeisiin. - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti. - Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin tai ikääntyviin. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen - Hankkeen toimenpiteillä edistetään työhyvinvointia ja/tai työn tuottavuutta välittömästi tai välillisesti. - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin yritysten ja organisaatioiden uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. - Hanke edistää toimijoiden verkottumista ja/tai erilaisia yhteistyön muotoja. - Hanke edistää - erityisesti ikääntyvien - työurien pidentämistä. - Hankkeen toimenpiteet edistävät vähähiilistä taloutta - hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa - hanke tukee yhdenvertaisuutta - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen - Hankkeen toimenpiteillä edistetään naisten ja miesten työllistymistä välittömästi tai välillisesti aloille tai tehtäviin, joissa he ovat vähemmistösukupuolen edustajia. - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. - Hankkeessa syntyy tasa-arvoa edistäviä konkreettisia tuotoksia. - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä

33 - Hanke kohdistuu erityisesti yrittäjinä toimiviin naisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin miehiin. - Hanke vastaa osaltaan paikallisiin/alueellisiin työvoimatarpeisiin - hanke tukee yhdenvertaisuutta - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen - Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvaiheissa. - Hankkeessa toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista. - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. - Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen - Hankkeen toimenpiteillä lisätään paikallisten, alueellisten tai kansallisten kasvu- tai rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta. - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. - Hanke vastaa osaltaan paikallisiin/alueellisiin tai kansallisiin työvoiman osaamistarpeisiin. - Hanke edistää koulutuksen tarjoajien ja työnantajien yhteistyötä. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja erityisesti vähähiilisen talouden edistämistä. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 10.1: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen - Hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää. - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin työ- ja toimintakykyä lisääviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin. - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti. - Hanke kohdistuu erityisesti ryhmiin, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. - Hanke vahvistaa kansalaistoimijalähtöisiä toimintatapoja. - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. - hanke tukee Itämeri-strategiaa. - III Alueelliset ja valtakunnalliset arviointiperusteet Rahoittaja voi asettaa haussa lisäksi myös omia, erityisiä valintaperusteita erityistavoitteille. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa muiden kriteerien kanssa. Käytettävistä omista, erityisistä valintakriteereistä on ilmoitettava hallintoviranomaiselle ennen haun avaamista (sähköpostilla).

34 Pohjois-Savon liitto, PL 247, 70101 KUOPIO Puh. (017) 550 1400, Fax (017) 550 1428, www.pohjois-savo.fi Kotipaikka: Kuopio