Metropolialueen vahva peruskunta 21.10.2011
Uudistamisen teesejä Ratkotaan 20 50 luvun haasteita Seudun tulevaisuuteen katsomalla Helsingin seutu käsittää vähintään 14 kuntaa
Vahva peruskunta Hallitusohjelmassa kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne: muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta vastaa itsenäisesti peruspalveluista (vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta) kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen
Kuntarakenneuudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitus käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista vastaa itsenäisesti peruspalveluista (vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta) kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella.
Kuntarakenneuudistuksen poliittinen ohjaus ja seuranta Kuntauudistusta johtaa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä täydennettynä sosiaali- ja terveysministerillä ja peruspalveluministerillä. Ohjausryhmä (14.9.2011-31.3.2015). Pj. valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (VM), muut jäsenet valtiosihteereitä (7) ja siht. projektipäällikkö Arto Koski (VM). Tehtävänä on: valmistella kunnallishallinnon rakennelain, kuntalain kokonaisuudistuksen ja valtionosuuslainsäädännön valmistelussa tarvittavat poliittiset linjaukset sekä vastata uudistusprosessin poliittisesta valmistelusta. Seurantaryhmä (7.10.2011-31.8.2012). Pj. kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, jäsenenä 5 kansanedustajaa ja siht. projektipäällikkö Arto Koski. Tehtävänä on: seurata 2011 kuntarakenneuudistuksen valmistelua esittää näkökulmia ja edistää vuorovaikutusta arvioida aluekierrokselta saatavaa palautetta ja uudistuksesta käytävää poliittista keskustelua.
Rakennetyöryhmän tehtävät laatia selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista, joiden pohjalta - hallitus määrittelee uudistuksen tärkeimmät kriteerit ja etenemisen - valmistellaan kuntarakennelaki esitys on laadittava myös karttamuotoisena esitys koskee myös - Kainuun maakunnan sekä - metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävä ei ole kuitenkaan arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) toimikausi vuoden 2011 loppuun
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä Puheenjohtaja: Päivi Laajala, osastopäällikkö, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Varapuheenjohtaja: Auli Valli-Lintu, hallitusneuvos, valtiovarainministeriö Jäsenet: Rainer Alanen, finanssineuvos, valtiovarainministeriö Kirsi Kangaspunta, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Päivi Salo, hallitusneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Matti Vatilo, rakennusneuvos, ympäristöministeriö Arto Koski, projektipäällikkö, valtiovarainministeriö Pysyvät asiantuntijat: Kaija Majoinen, kehitysjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kari Prättälä, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Inga Nyholm, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Sihteerit: Eeva Mäenpää, lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö Anu Hernesmaa, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö Markku Mölläri, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö
Kunnan talous -työryhmän tehtävät arvioida kunnan talouden ohjausta ja tasapainotusta koskevien kuntalain säännösten mahdollisia kiireellisiä muutostarpeita - ehdotukset HE-muotoon - mahdolliset muutokset voimaan 1.1.2013 laatia hallitusohjelman linjaukset huomioon ottaen ehdotus kuntalain säännöksiksi, jotka koskevat - kunnan talouden ohjausta - yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta sekä - hallinnon ja talouden tarkastusta kuntalain kokonaisuudistusta varten toimikausi vuoden 2011 loppuun (raportin valmistelu käynnissä)
Kunnan talous -työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Rainer Alanen, finanssineuvos, valtiovarainministeriö Varapuheenjohtaja: Vesa Lappalainen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Jäsenet: Hannele Savioja, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Eeva Mäenpää, lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö Juha Majanen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Tuulia Hakola, finanssineuvos, valtiovarainministeriö Matti Väisänen, taloussuunnittelupäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö Olli Kerola, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Arto Sulonen, lakiasiain johtaja, Suomen Kuntaliitto Anneli Heinonen, kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat: Arto Koski, projektipäällikkö, valtiovarainministeriö Ville Salonen, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö Sihteeri: Markku Mölläri, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö
Vahvan peruskunnan pohjana on luonnollinen työssäkäyntialue Vahva metropoli?
Uusimaa/Helsingin työssäkäyntialue (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Espoosta Helsinkiin 37,4% Järvenpäästä Helsinkiin 28,7% Vantaalle 13,0% Kauniaisista Helsinkiin 38,5% Espooseen 27,5% Keravalta Helsinkiin 32,2% Vantaalle 17,0% Kirkkonumme lta Hanko (86,1%) Helsinkiin 27,7% Espooseen 27,1% Nurmijärveltä Helsinkiin 27,9% Vantaalle 15,6% Pornaisista Helsinkiin 24,1% Vantaalle 13,4% Sipoosta Helsinkiin 33,3% Vantaalle 13,5% Tuusulasta Helsinkiin 28,2% Vantaalle 17,1% Vantaalta Helsinkiin 40,5% Raasepori (74,7%) Karkkila (62,1%) 15,2% Hyvinkää (56,5%) Mäntsälä (41,3%) 17,7% Askola (35,1%) Nummi-Pusula 9,9% 13,0% (41,7%) Järvenpää 31,2% 11,1% Nurmijärvi (35,0%) Pornainen (36,8%) 28,7% (27,3%) 9,6% 12,7% Tuusula 13,4% Vihti (29,7%) Kerava (31,7%) 24,1% 12,2% (40,4%) 27,9% 15,6% 17,1% 32,2% Porvoo 17,2% 17,0% (67,5%) 28,2% 19,9% 13,5% 15,6% 10,6% Vantaa Sipoo 25,9% Lohja (44,9%) (33,5%) Karjalohja 9,8% 40,5% (63,2%) 33,3% (43,7%) 20,2% Kauniainen 19,4% 9,6% (21,6%) 13,5% Helsinki Siuntio 37,4% (77,7%) (27,8%) 27,1% Espoo Kirkkonummi (50,1%) 13,7% (34,0%) 9,5% Inkoo (38,1%) 15,2% 27,7% 9,9% 9,8% 9,9% Pukkila (41,2%) Myrskylä (45,2%) 10,8% 14,9% Lapinjärvi (58,3%) Loviisa (66,6%) 12,1% Helsingin työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Kanta-Hämeen maakunnasta Riihimäki (pendelöi 12,6 %:lla Helsinkiin) sekä Loppi ja Hausjärvi (molemmat Riihimäen kautta). Myrskylä kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen Porvoon kautta. Lapinjärvi ja Loviisa eivät muodosta Tilastokeskuksen luokituksen mukaista työssäkäyntialuetta. Dia hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen esityksestä 6.9.2011 Osaako Metropolialue menestyä? -seminaarissa 12
Ennustettu työpaikkojen määrän kasvu v. 2008-2035 Helsingin työssäkäyntialueella Riihimäki 18.3 % Mäntsälä 28.3 % Hyvinkää 28.3 % Nummi-Pusula 13.5 % Lohja 13.7 % Inkoo 29.7 % Siuntio 44.6 % Vihti 28.3 % Espoo 41.5 % Nurmijärvi 28.3 % Kauniainen 9.6 % Kirkkonummi 28.3 % Tuusula 28.3 % Vantaa 67.7 % Helsinki 14.8 % Järvenpää 28.3 % Kerava 28.3 % Sipoo 28.3 % Pornainen 28.3 % Askola 17.6 % Porvoo 15.1 % Työpaikkojen määrän kasvu v. 2008-2035 50-69 % 35-49 % 20-34 % 9-19 % Lähde: HLJ, väestö- ja työpaikkaprojektio 1 20.10.2011
Työpaikkojen määrä v. 2008 ja ennuste v. 2035 Helsingin työssäkäyntialueella Kasvu kunnittain vuoteen 2035: Espoo 45 500 Helsinki 55 000 Vantaa 62 500 Riihimäki 9688 (v.2008) 11463 (v.2035) Hyvinkää 16382 (v.2008) 21018 (v.2035) Mäntsälä 4749 (v.2008) 6091 (v.2035) Nummi-Pusula 1295 (v.2008) 1470 (v.2035) Lohja 14118 (v.2008) 16059 (v.2035) Inkoo 841 (v.2008) 1091 (v.2035) Siuntio 1002 (v.2008) 1449 (v.2035) Vihti 7228 (v.2008) 9273 (v.2035) Nurmijärvi 10066 (v.2008) 12916 (v.2035) Espoo 110055 (v.2008) 155676 (v.2035) Kauniainen 2280 (v.2008) Kirkkonummi 2499 (v.2035) 9782 (v.2008) 12549 (v.2035) Askola Järvenpää 1044 (v.2008) 11336 (v.2008) 1228 (v.2035) 14545 (v.2035) Pornainen Tuusula 816 (v.2008) 11593 (v.2008) 1047 (v.2035) 14872 (v.2035) Kerava Porvoo 10270 (v.2008) 17661 (v.2008) 13177 (v.2035) 20334 (v.2035) Vantaa 92768 (v.2008) 155546 (v.2035) Helsinki 372950 (v.2008) 428036 (v.2035) Sipoo 4849 (v.2008) 6224 (v.2035) Työpaikkojen määrän kasvu v. 2008-2035 50-69 % 35-49 % 20-34 % 9-19 % Lähde: HLJ, väestö- ja työpaikkaprojektio 1 20.10.2011
Kuntarajan ulkopuolella työskentelevien osuus (%) työllisistä Helsingin työssäkäyntialueella 31.12.2008 Riihimäki 46.1 Mäntsälä 58.7 Hyvinkää 43.5 Askola 64.9 Vihti 59.6 Nurmijärvi 63.2 Tuusula 70.3 Järvenpää 65 Kerava 68.3 Pornainen 72.7 Porvoo 32.5 Lohja 36.8 Inkoo 61.9 Siuntio 72.2 Kirkkonummi 66 Espoo 49.9 Kauniainen 78.4 Vantaa 55.1 Helsinki 22.3 Sipoo 66.5 Lähtöpendelöinti % Kunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuus työllisistä 70,0-50,0-69,9 30,0-49,9 0-29,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 20.10.2011 1
Helsingin työssäkäyntialue Työpaikat, työssäkäynti ja pendelöinti kunnittain 31.12.2009
Helsingin Sanomat 24.9.2011
Vahva peruskunta vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Vahva metropoli?
Väkiluku Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain v. 2030 Riihimäki 35456 Mäntsälä 26636 Hyvinkää 52240 Askola 5849 Nummi-Pusula 6807 Vihti 37027 Nurmijärvi 49311 Tuusula 45317 Järvenpää 44676 Kerava 43332 Pornainen 6919 Sipoo 24443 Porvoo 56555 Lohja 46189 Espoo 303088 Vantaa 242550 Inkoo 7443 Siuntio 8937 Kirkkonummi 50025 Kauniainen 9612 Helsinki 649169 Väestömäärä Helsingin työssäkäyntialueella v. 2030 50 000-30 000-49 999 10 000-29 999 Alle 10 000 22
Väestönkasvu (%) Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain v. 2011-2030 Riihimäki 23.1 Mäntsälä 33.3 Hyvinkää 14.8 Askola 20.3 Nummi-Pusula 11 Vihti 30.8 Nurmijärvi 23.5 Tuusula 21.8 Järvenpää 15.5 Kerava 26.4 Pornainen 35.5 Sipoo 33.9 Porvoo 16 Lohja 16.3 Espoo 22.2 Vantaa 21.2 Siuntio 46.4 Kirkkonummi 35.4 Kauniainen 10.6 Helsinki 10.3 Inkoo 34.2 Väestömäärän kasvu v. 2010-2030 Helsingin työssäkäyntialue 30,0 % - 20,0-29,9 % 15,0-19,9 % 10,0-14,9 % 23
Lähdeaineisto: Kaupunkien omat väestöennusteet, Tilastokeskus
Väestönmuutokset suurilla kaupunkiseuduilla Vuodet 1990-2010 ja ennuste vuosille 2011-2030 vuosimuutos, henkilöä vuosimuutos, henkilöä 1990 1990 1992 1992 1994 1994 1996 1996 1998 1998 2000 2000 2002 2002 2004 2004 2006 2006 2008 2008 2010 2010 2012 2012 2014 2014 2016 2016 2018 2018 2020 2020 2022 2022 2024 2024 2026 2026 2028 2028 2030 2030 vuosimuutos, henkilöä vuosimuutos, henkilöä 1990 1990 1992 1992 1994 1994 1996 1996 1998 1998 2000 2000 2002 2002 2004 2004 2006 2006 2008 2008 2010 2010 2012 2012 2014 2014 2016 2016 2018 2018 2020 2020 2022 2022 2024 2024 2026 2026 2028 2028 2030 2030 Helsingin kaupunkiseutu Turun kaupunkiseutu 18 000 16 000 14 000 12 000 nettomuutto syntyneiden enemmyys 3 500 3 000 2 500 nettomuutto syntyneiden enemmyys 10 000 2 000 8 000 1 500 6 000 4 000 1 000 2 000 500 0 0 Tampereen kaupunkiseutu Oulun kaupunkiseutu 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 nettomuutto syntyneiden enemmyys 2 000 1 500 1 500 1 000 500 0 nettomuutto syntyneiden enemmyys 1 000 500 0-500 -1 000 Lähde: Tilastokeskus 25
2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 osuus seudun väestönmuutoksesta % Tapahtunut ja ennustettu väestön vuosimuutos Helsingin seudulla vuosina 2001-2020 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Kehyskunnat Helsinki Espoo ja Kauniainen Vantaa 10,0 0,0-10,0 Lähde: ao. kunnat ja Tilastokeskus 26
Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehitystyöhön Vahva metropoli?
28
Henkilöstömäärän suhteellinen muutos Yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärän muutos alueittain vuosina 2006-2008. Ympyrät kuvaavat alueen henkilöstömäärien lukumääräistä muutosta ja alueen väri suhteellista muutosta prosentteina (tarkastelu ei sisällä julkisen sektorin toimipaikkoja). 29
Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 30
Lähde: TEM Lähde:TEM 31
Vahva peruskunta vastaa itsenäisesti peruspalveluista (vaativaa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta) Vahva metropoli?
Kuntien maksut yhteensä merkittävimmille*) seudullisille toimijoille, % kunnan toimintamenoista Helsinki 15,7 Kirkkonummi 17,9 Vantaa 20,6 Kerava 21,2 Espoo 21,7 Vihti 20,0 Hyvinkää 19,9 Sipoo 18,0 Nurmijärvi 16,1 Mäntsälä 19,9 Järvenpää 21,1 Kauniainen 15,4 Tuusula 16,3 Pornainen 20,5 *)HUS, HSL, HSY, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Kårkulla Samkommun kuntayhtymä, Eteva, Uudenmaan liitto, Metropolia, Laurea, Kiljavan sairaala, SEURE, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Culminatum Ltd Oy Lähde: Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen kuntatalous ja tukipalvelut työryhmän loppuraportti 2010 33
Kuntien kustannustehokkuus ja väkiluku Lähde: Helsingin tietokeskus
Peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuus Helsingin seudulla vuosina 1994-2002 Lähde: Helsingin tietokeskus
Vahva peruskunta estää syrjäytymistä ja segregaatiota Vahva metropoli?
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Helsingin seudun kunnissa 31.12.2008 Korkean asteen tutkinnon suorittaneita on seudun kaikissa kunnissa vähintään kolmannes Helsingin seudun väestö on koko maan väestöä huomattavasti korkeammin koulutettu. Seudun 25 64-vuotiaista 44 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon 31.12.2008, muualla maassa 33 %. Kauniaisissa ja Espoossa yli puolella työikäisistä oli korkea-asteen koulutus. Vähiten korkean asteen koulutettuja on Mäntsälässä ja Pornaisissa, alle kolmannes 25-64-vuotiaista. 41
Valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti kunnittain Helsingin seudulla vuonna 2008 Keskitulot vaihtelevat 25 000 eurosta 53 600 euroon Kauniaisten tulonsaajat ovat seudun hyvätuloisimpia. Toiseksi vaurain kunta on Sipoo, kolmantena Espoo. Koko maahan verrattuna seudun kunnat ovat hyvätuloisia, sillä matalimmankin tulotason kunta ylitti v. 2008 koko maan keskiarvon runsaalla 2 000 eurolla. Helsingin seudun kuntien väliset tulotason ja korkeakoulutettujen osuuden vaihtelut ovat liki samanlaiset. Alhaisten keskitulojen alueilla korkeakoulututkinnon suorittaneita oli vähemmän. 42
Työttömyysaste Helsingin seudulla kunnittain vuonna 2009 Työttömyys yleisintä Hyvinkäällä ja Vantaalla Vuonna 2009 työttömyys koetteli eniten Hyvinkäällä ja Vantaalla, työttömyysaste oli yli 9 %. Seuraavaksi hankalin tilanne oli Helsingissä, Järvenpäässä ja Vihdissä, työttömiä oli yli 8 %. Paras työllisyystilanne oli Kauniaisissa, Sipoossa, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa, työttömyysaste oli alle 6. 43
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Asukkaita 300000 Vieraskielisen väestön määrä pääkaupunkiseudulla, kehysalueella ja Helsingin seudulla (14 kuntaa) 2000-2011 ja ennuste 2012-2030 250000 200000 150000 100000 50000 0 Pääkaupunkiseutu Kehysalue (10) Helsingin seutu (14) 44
Pitkäaikaistyöttömät (% työttömistä) Helsingin seudun kunnissa 2010 0 10 20 30 koko maa Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Pitkäaikaistyöttomät, % työttömistä 2010 Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Lähde: Sosiaalisen eheyden vahvistamislinjauksia metropolialueella. Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän loppuraportti 2011. Socca ja Ympäristöministeriö 45
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat Helsingin seudun kunnissa 2008 0 5 10 15 20 koko maa Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2008 Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Lähde: Sosiaalisen eheyden vahvistamislinjauksia metropolialueella. Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän loppuraportti 2011. Socca ja Ympäristöministeriö 46