Johdanto Vanhalla kannettavalla saattaa olla vielä elinaikaa jäljellä, vaikka sen mukana tullut Windows onkin tullut jo tiensä päähän. Käyttöjärjestelmäksi voi vaihtaa Linuxin! Linux on turvallinen, koska siinä havaitut tietoturva-aukot paikataan. Linuxin voi asentaa viime vuosituhannellakin valmistettuihin kannettaviin, joten potentiaalisia kohdekoneita on tuhansia. Asentaminen on pikkujuttu, jos kaikki menee hyvin. Tässä kurssimonisteessa käydään läpi asennukseen valmistautuminen, itse asennus ja asennetun järjestelmän käyttö. Sisältö perustuu keväällä 2016 pidetyn Linux omaan kannettavaan -työpajan aikana kertyneeseen materiaaliin. Työpajassa asensimme Ubuntu Linuxista version 14. Asennus Ubuntun tulevassa 16-versiossa onnistuu näillä ohjeilla, ja järjestelmän käyttökin säilyy pääasiassa samanlaisena.
Linuxin asentamiseen valmistautuminen Asennus on nopeimmillaan 15 minuutin juttu, mutta asentamiseen saattaa kulua tuntejakin. Kattava valmistelutyö varmistaa, että Linuxin asennus onnistuu ripeästi: Ota tiedostot talteen Aina, kun tietokoneeseen asennetaan käyttöjärjestelmää, on vaarana, että tiedostoja katoaa. Varminta on kopioida tiedostot turvaan esimerkiksi ulkoiselle USB-kovalevylle tai USB-tikulle. Tutustu kannettavaasi Ennen kuin valitaan Linux-jakelu ja asennustapa, on hyvä tietää, millaisia laitteita kannettava tietokone sisältää. Kirjoita muistiin ainakin seuraavien laitteiden tiedot: Prosessori (esim. AMD Turion 64 X2 Mobile Technology TL-60 2) Muistin määrä (esim. 512 Mt) Näytönohjain (esim. NVIDIA Corporation G86 [GeForce 8400M G]) Kovalevyn koko (esim. 20 Gt) Langaton verkkokortti (esim. Atheros Communications Inc. AR242x / AR542x Wireless Network Adapter) Kannettavaan on helppo tutustua Live-Linuxin avulla. Esimerkiksi Ubuntun ISO-tiedostosta tehty USB-tikku toimii myös Live-Linuxina, jolla voit käynnistää tietokoneen Ubuntuun, ja pääset kokeilemaan Ubuntua asentamatta sitä pysyvästi tietokoneen kovalevylle. Katso, miten USB-tikku kirjoitetaan luvusta Levykuva USB-tikulle. Kun olet saanut Ubuntun käynnistymään, valitse kieleksi suomi ja klikkaa Kokeile Ubuntua -painiketta.
Tietokoneen laitteiston tietoihin pääsee tutustumaan klikkailemalla System Settings - Details (suomeksi Järjestelmäasetukset - Tiedot). Esimerkkikuvassa koneen nimi on ubuile, sen suoritin eli prosessori on AMD Turion, muistia on 4 gigatavua eli 4000 megatavua ja näytönohjain (Grafiikka) on NV86. Kovalevyn koko on 281,1 gigatavua.
Usein tietoja pitää kuitenkin kaivella komentokehotteessa monen eri ohjelman avulla. Saat komentokehotteen (engl. shell ) käynnistettyä Ubuntussa painamalla näppäimistöltä yhtäaikaa Ctrl-Alt-T. Hyödyllisiä komentoja ovat mm. lspci - listaa PCI-laitteet, esimerkiksi näytönohjaimen ja verkkokortin lsusb - listaa USB-laitteet, esimerkiksi hiiren ja muistitikun dmesg - listaa kernelin lokitiedoston, josta selviää, mitä ajureita Linux on ladannut dmesg grep -i wlan more - tällä komennolla saattaa saada selville, mikä WLAN-ajuri on ladattu; pitkä pystyviiva on putkimerkki, jonka saa suomalaisesta näppäimistöstä painamalla AltGr - <. Englanninkielisestä näppäimistöstä se löytyy painamalla suomenkielisen näppäimistön * -näppäintä. Valitse Linux-jakelu ja asennusmedia Ubuntusta on tarjolla 64- ja 32-bittinen versio. Koneet, joissa on 64-bittinen prosessori ja muistia yli 4 gigatavua, hyötyvät 64-bittisyydestä jonkin verran. 32-bittinen Ubuntu on kuitenkin varma valinta, sillä se toimii myös 64-bittisissä laitteissa. Tosin, jos aiot käyttää ohjelmaa, josta on tarjolla vain 64-bittinen versio, kannattaa asentaa 64-bittinen versio. Jos kannettavassasi on muistia 512 megatavua tai vähemmän, on suositeltavaa valita jo asennukseen perus-ubuntua kevyempi Linux, esimerkiksi 32-bittinen Lubuntu 12.04. Se ei vaadi prosessorilta PAE-tukea, minkä ansiosta esimerkiksi Pentium 2 -prosessorilla varustettuihin kannettaviin saa Ubuntun. Muistia on hyvä olla kuitenkin 128 megatavua. Nimi Lubuntu tulee Ubuntun ja LXDE:n yhdistelmästä. LXDE on kevyt työpöytä Linuxille, ja sen voi asentaa perus-ubuntuunkin jälkikäteen.
Ubuntu-levykuvan lataaminen Levykuva on tiedosto, jonka tiedostopääte on.iso. Linux-jakelut on ladattavissa ISO-muodossa. Alunperin ISO-muotoa käytettiin CD- ja DVD-levykuvina. Käyttäjä latasi internetistä ISO-tiedoston ja sai poltettua itselleen käynnistys-cd:n tai -DVD:n jolla Linuxin pystyi asentamaan. Nykyään ISO-tiedoston voi kirjoittaa levyn lisäksi myös esimerkiksi USB-muistitikulle, ja muistitikkua voi käyttää tietokoneen käynnistämisessä. Ladataan Ubuntun i386-levykuva (32-bittinen) Avaa web-selain ja siirry osoitteeseen http://ubuntu.com. Klikkaa Download Desktop.
Valitse 32 bit eli 32 bittinen versio. Seuraavalla sivulla Ubuntu yhteisö toivoo lahjoituksia Ubuntun kehittämiseen. Jos et halua lahjoittaa, sivun alalaidasta löytyy linkki Not now, take me to the download, jota klikkaamalla pääsee eteenpäin.
Lataus alkaa automaattisesti ja saattaa kestää puolikin tuntia. Ladattu ISO tiedosto tallentuu Windowsissa käyttäjän Lataukset tai Downloads kansioon.
Levykuvan kirjoittaminen USB-tikulle Levykuvan kirjoittaminen Windowsissa Rufus-ohjelmalla Käytämme tikulle kirjoittamiseen avoimen lisenssin Rufus-ohjelmaa. Rufusilla pystyy tekemään Linux-tikun Windowsissa. Siirry web-selaimella (esimerkkikuvassa Google Chrome) osoitteeseen http://rufus.akeo.ie Etsi Download-otsikon alta Rufus Portable -linkki ja klikkaa sitä. Jos Rufusista on tarjolla useita versioita, valitse isoin luku, esim. 2.8. Käynnistä Rufus-ohjelma klikkaamalla Run. (suomenkielisessä Windowsissa Suorita ) Voit myös tallentaa ohjelman ja käynnistää sen klikkaamalla. Rufus-ohjelma kysyy, sallitaanko ohjelman tarkistaa, onko Rufusista julkaistu uusia versioita. Vastaa No. Ylläolevassa kuvassa Rufus on viimein auki. Jos et ole kytkenyt USB-tikkuasi
USB-porttiin, se ei näy ylimmässä valintalistassa. Voit nyt työntää USB-tikun tietokoneen USB-porttiin. Jos USB-tikku tunnistuu oikein, sen pitäisi ilmestyä Device-valintalistaan. Esimerkkikuvassa USB-tikun levykirjain on D: ja sen koko on 2,1 gigatavua.
Seuraavaksi valitaan levykuva, (ISO-tiedosto) joka kirjoitetaan USB-tikulle. Klikkaa painiketta, jossa on CD-levyn kuva.
ISO-tiedoston pitäisi löytyä Lataukset - tai Downloads -kansiosta. Valitse tiedosto ja klikkaa Open tai Avaa. Kuvassa valitaan nykyistä Ubuntu-versiota vanhempi levykuva.
Kun levykuva on avattu, Rufus-ohjelman pitäisi näyttää tältä. Voit klikata Start. Ohjelma varoittaa, että kaikki tiedot häviävät tikulta. Toinenkin varoitus saattaa
tulla, jos tikulla on useampia osioita. Jotkin Live-Linuxit käyttävät kahta osiota. Klikkaa OK ja OK. USB-tikun kirjoittamiseen menee muutama minuutti.
Kun ISO-tiedosto on kirjoitettu, voit sulkea ohjelman. Käytä Windowsin laitehallintaa ja poista tikku käytöstä ennen kuin irroitat tikun USB-portista. Ubuntu-Live-Linux -USB-tikku on nyt valmis. USB-tikun kirjoittaminen Linuxissa Linuxissa levykuvan kirjoittaminen tapahtuu helposti komentoriviltä. Komento on esimerkiksi: sudoddif=levykuva.isoof=/dev/sdbbs=4m Ylläolevassa esimerkissä USB-tikku on tiedostossa /dev/sdb ja kirjoitettava levykuva on nimeltään levykuva.iso.
Tietokoneen BIOS-asetukset PC-tietokoneen BIOSiin eli Setupiin pääsee vain koneen käynnistyessä. Ruudulla saattaa vilahtaa oikea näppäin, jolla Setupiin pääsee. Esim. Acer-kannettavissa se on F2, Compaq-kannettavissa F10. Joissakin HP-kannettavissa on painettava Esc, jotta pääsee valikkoon, josta pääsee BIOS Setupiin. BIOS-asetuksista on muutettava käynnistyslevyn etsintäjärjestystä siten, että USB-tikku ja CD-levy ovat järjestyksessä ennen tietokoneen kovalevyä. Näin Live-Linux-tikku tai -CD voivat käynnistää koneen. Joissakin tietokoneissa on mahdollista valita käynnistyslevy kertaluontoisesti. Boot Menu -valikkoon saattaa päästä esimerkiksi Esc-, F10- tai F12-näppäimellä.
Linuxin asennus Käynnistä tietokone asennusmedialla ja asenna Linux Kun olet saanut Ubuntun asennuksen käyntiin, joudut vastaamaan muutamiin kysymyksiin. Tietokoneelle on mm. annettava nimi, järjestelmän käyttäjälle on annettava nimi ja salasana, aikavyöhyke on valittava ja kovalevy on osioitava. Valitse aluksi vasemmalta Suomi ja sitten Asenna Ubuntu. Osiointi Helpointa on asentaa Linux siten, että sille varataan koko levyn kokoinen osio. Rinnakkain asennetut Linux ja Windows toimivat kyllä, mutta jälkimmäinen on herkempi muutoksille, joten kannattaa kokeilla, että Windows toimii Linuxin asennuksen jälkeen normaalisti.
Ylin vaihtoehto on helpoin. Tällöin kaikki tietokoneeseen tallennetut tiedostot poistetaan. Jos siis haluat säilyttää Windows-osion, sellainenkin valinta on mahdollinen. Tällöin Ubuntu asennetaan muun käyttöjärjestelmän rinnalle. Jos haluat vaikuttaa osiointiin tarkemmin, valitse vaihtoehto "muu".
Asennuksen jälkeen Puuttuvien suomen kielen pakettien asennus Kaikkia suomenkielisiä kielitiedostoja ei asenneta Ubuntu-asennuksessa, joten ne pitää asentaa vasta asennuksen jälkeen. Tästä pitäisi tulla ilmoitus ensimmäisen käynnistyksen jälkeen: Ubuntu pyytää asentamaan puuttuvat kielitiedostot. Ennen kuin suoritat verkkopäivityksen klikkaamalla Päivitä, varmista että tietokone on yhdistetty internetiin.
Tarkista, että suomi on listan ensimmäisenä. Järjestystä saa muutettua raahaamalla. Ubuntu asentaa puuttuvat paketit. Asennukseen tarvitaan pääkäyttäjän salasanaa. Pääkäyttäjä on sama, jonka tiedot pyydettiin asennuksen yhteydessä. Jos Windowsiin ei pääse Ubuntu-asennuksen jälkeen Kun Ubuntu asennetaan Windowsin rinnalle, asennusohjelman pitäisi tutkia kovalevy ja etsiä muita käyttöjärjestelmiä. Havaitut käyttöjärjestelmät se lisää GRUB-käynnistysvalikkoon. Jos kone käynnistyy Ubuntuun eikä näytä GRUB-valikkoa, on etsiminen tehtävä uudestaan. Siirry komentoriville ja anna komento: sudoupdate grub Komennon jälkeen ruudulle pitäisi listautua kaikki löydetyt käyttöjärjestelmät. Testaa käynnistämällä kone uudelleen. Broadcom-ajurin asentaminen Joidenkin Broadcomin valmistamien WLAN-piirien ajurit pitää ladata internetistä, jotta voi käyttää langatonta verkkoa. Broadcomin piirit on hyvin yleisiä kannettavissa PC-tietokoneissa. Ajurit saa koneeseensa asentamalla ajuripaketin. Paketteja hallitaan Ubuntussa apt-get -nimisellä ohjelmalla. Se hakee paketit Ubuntun valmistajan ylläpitämiltä palvelimilta. Tarvitaan siis internet-yhteys, joksi kelpaa siis kaikki muut kuin WLAN-yhteys. Broadcomin verkkokortin toimintaan tarvitaan ajuri ja firmware. Ajuri on vapaata ohjelmistoa, mutta firmware ei. Firmwaren (suljetun koodin) lisenssin takia Ubuntu
ei voi ottaa sitä mukaan jakeluunsa. Näillä komennoilla 43-alkuisten piirien ajuri ja firmware saadaan asennettua: sudoapt getupdate sudoapt getinstallfirmware b43 installer Katso komentorivin käytöstä lisää luvusta Komentorivi Ubuntussa
Pakettien asentaminen Ubuntussa Esimerkkitapauksena käytetään LXDE-työpöydän paketin asennusta. LXDE:n asentamisen jälkeen Ubuntuun voi kirjautua siten, että käyttäjän työpöydäksi käynnistyy LXDE oletustyöpöydän eli Unityn sijaan. LXDE saattaa olla Windowsiin tottuneelle käyttäjälle helpompi oppia. Käynnistä Ubuntun sovellusvalikoima ja kirjoita hakukenttään lxde. Hakukenttä löytyy sovelluksen oikeasta yläkulmasta.
Klikkaa LXDE (kevyt työpöytäympäristö) ja klikkaa Asenna. Asennuksia ei voi tehdä, ellei ole pääkäyttäjän oikeuksia. Siksi asennuksen yhteydessä pyydetään salasanaa. Muiden pakettien asennus etenee saman kaavan mukaan. Suositeltavia paketteja: flashplugin-installer - löytyy hakusanoilla "flash plugin"; asentaa Adobe Flash Player -lisäohjelman, jolla esimerkiksi Ylen Areena-palvelun videot toistuvat inkscape - vektoripiirto-ohjelma piirtämiseen abiword - kevyt tekstinkäsittelyohjelma frozen-bubble - kuplienpudotuspeli
LXDE-työpöydän käynnistäminen Kun olet asentanut LXDE:n, on syytä kokeilla, miten se toimii. Kirjaudu ensin ulos. Löydät Kirjaudu ulos -toiminnon oikean yläkulman valikosta. Ubuntun kirjautumisikkunassa on valkoinen ympyrä jota klikkaamalla pääset valitsemaan työpöytäympäristön.
Valitse listalta LXDE ja kirjaudu. Huomaa, että seuraavalla kirjautumiskerralla tätä valintaa ei enää tarvitse tehdä, vaan käyttäjä kirjautuu LXDE:hen, ellei muuta valita.
LXDE näyttää tältä. Sovelluksia voi käynnistää vasemman alakulman käynnistysvalikosta. Sovelluksia pääsee asentamaan LXDE:ssä tutulla Ubuntun sovellusvalikoima -sovelluksella: Ubuntun sovellusvalikoima -sovellus löytyy käynnistysvalikon Asetukset -valikosta.
Sovellus näyttää LXDE:ssä samalta ja toimii samalla tavoin kuin Ubuntun oletustyöpöydälläkin. LXDE vaikuttaa vain ikkunan reunoihin ja ikkunan otsikkopalkkiin.
Kannettavan virranhallinta LXDE:ssä Jos päädyt käyttämään LXDE:tä, kannettavaan kannattaa asentaa Power manager for Xfce desktop. Löydät paketin sovellusvalikoimasta esim. hakusanoilla " xfce4 power ". Kts. kuva seuraavalla sivulla. Sovelluksen avulla voi määrätä mm. tietokoneen siirtymisestä virransäästötilaan. Asennuksen jälkeen virranhallinta löytyy käynnistysvalikosta kohdasta Asetukset - Virranhallinta. Virranhallinta kannattaa laittaa käynnistymään automaattisesti: Avaa Asetukset - Työpöytäistunnon asetukset. Aseta rasti kohtaan Virranhallinta. Kirjaudu ulos ja tarkista, että oikeassa alakulmassa on virranhallintakuvake. Virranhallintakuvake on kuvassa kellonajan vasemmalla puolella. Klikkaa kuvaketta hiiren kakkosnapilla ja valitse Asetukset, niin voit asettaa tietokoneelle virransäästön asetuksia.
Pikanäppäimiä Ubuntussa Ohjelmien käynnistäminen Alt-F2 Win-R Win-E Ctrl-Alt-T Avaa Suorita komento -ikkunan, johon voi kirjoittaa käynnistettävän ohjelman nimen sama kuin Alt-F2 Avaa tiedostojenhallintaohjelman Avaa komentokehotteen Ikkunoiden hallinta Alt-Tab Win-D Win-E Alt-Esc Avaa keskelle näyttöä valikon, josta voi valita Tab-näppäintä painamalla ohjelman, johon vaihdetaan Pienentää ikkunat ja näyttää työpöydän / palauttaa ikkunat Avaa tiedostojenhallintaohjelman Vaihtaa edelliseen ikkunaan
Komentorivi Ubuntussa Seuraavassa luvussa tehdään tyypillisiä ylläpitotehtäviä komentorivillä. Komentoriville eli shelliin pääsee Ubuntussa Ctrl-Alt-T -näppäinyhdistelmällä. Joissakin vikatilanteissa on tarpeellista siirtyä graafiselta työpöydältä Linuxin tekstitila-shelliin. Ensimmäiseen tekstitila-shelliin pääsee Ctrl-Alt-F1 -näppäinyhdistelmällä. Funktionäppäimille F2-F6 on oma tekstitila-shell ja graafisen työpöydän näppäin on F7, joten takaisin pääsee Ctrl-Alt-F7 -näppäinyhdistelmällä. Kokeile antamalla ensin nämä komennot: ls w ls la Nyt voit selata aiemmin antamiasi komentoja nuoli ylös- ja nuoli alas -näppäimillä. Kaikki antamasi komennot saat listattua komennolla history.
Pakettien hallinta apt-getillä Pakettilistan päivitys Tämä kannattaa tehdä ennen paketin asentamista, jotta asentaa uusimman tarjolla olevan version paketista. sudoapt getupdate Pakettien päivitys Seuraava komento päivittää paketit uusimpiin versioihin: sudoapt getupgrade Pakettien asennus Seuraava komento asentaa Python-ohjelmointikielen tulkin: sudoapt getinstallpython Voit asentaa useita paketteja samalla komennolla: sudoapt getinstallcurllynxwget