Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 7 SIBELIUS-AKATEMIAN KOULUTUSSÄÄNTÖ [Hallitus 16.12.2009, hallituksen tarkastusvaliokunta 9/2011] Sibelius-Akatemian hallitus on hyväksynyt 14.12.2004 sekä muuttanut 31.5.2005, 28.2.2006, 6.6.2006, 6.2.2007 ja 2.10.2007. Sibelius-Akatemian hallitus on 16.12.2009 hyväksynyt säännön tulevaksi voimaan 1.1.2010 lukien (muutokset 8, 11 ja 16 :ssä tummennettu). I LUKU II LUKU III LUKU IV LUKU V LUKU VI LUKU OPISKELIJAVALINTA, OPISKELUOIKEUS JA OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN PERUSTUTKINNOT JA NIIHIN JOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT TUTKINTOVAATIMUKSET JA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPINTO-OIKEUDET PERUSKOULUTUKSEN OPINNÄYTTEEN JA MUUN OPINTOSUORITUKSEN ARVOSTELU JA KIRJAAMINEN VII LUKU JATKOTUTKINNOT VIII LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ IX LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Tätä johtosääntöä sovelletaan kaikkeen Sibelius-Akatemian koulutustoimintaan. Tämän johtosäännön säännöksiä tulkitaan ottaen huomioon yliopistolaki ja muut yliopiston toimintaa ohjaavat säädökset sekä niiden tavoitteet ja tarkoitus. Voimassa olevia [31.8.2011] säännöksiä: - yliopistolaki (558/2009), - valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004, jäljempänä tutkintoasetus ), - opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista (767/2008) - opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005); - Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998, jäljempänä kelpoisuusasetus ) 1
I LUKU OPISKELIJAVALINTA, OPISKELUOIKEUS JA OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN 1 Yliopistossa voi opiskella 1. perusopiskelijana, jonka opiskelu johtaa musiikin kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittamiseen; 2. jatko-opiskelijana, jonka opiskelu johtaa musiikin lisensiaatin tai musiikin tohtorin tutkinnon suorittamiseen; 3. ylimääräisenä opiskelijana, joka valmistelee jatkotutkintosuunnitelmaa; 4. kelpoisuuskoulutettavana, jonka opiskelu johtaa kelpoisuusasetuksen mukaiseen perusopetuksen musiikin opettajan kelpoisuuteen; 5. avoimen yliopiston opiskelijana, joka opiskelee erillisiä opintoja; 6. täydennyskoulutuksen opiskelijana, joka opiskelee erillisiä opintoja 7. opiskelijana nuorisokoulutuksessa sekä 8. vaihto-opiskelijana yliopiston solmimien opiskelijavaihtosopimusten mukaisesti tai tähän rinnastettavan yliopiston hyväksymän apurahaohjelman kautta tulevana opiskelijana. 2 Opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskeluoikeutta haetaan yliopiston määräämällä tavalla. Avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opintojen osalta noudatetaan ilmoittautumismenettelyä, josta yliopisto antaa tarkemmat ohjeet. Yliopisto voi edellyttää tasokoetta. Ryhmäkoko ja tutkinto-opiskelijoiden etusija voivat lisäksi rajoittaa oppilaspaikkojen määrää. Nuorisokoulutuksen opiskeluoikeus on voimassa vuoden kerrallaan. 3 Oikaisua opiskelijavalintaan voi hakea siten, kuin siitä säädetään yliopistolain 82 pykälän 1 momentissa. Avoimen yliopiston sekä täydennys- ja nuorisokoulutuksen opiskelijavalintaan ei voi hakea oikaisua lukuun ottamatta kelpoisuuteen johtavaa koulutusta. 4 Opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opiskelijan vuosi-ilmoittautumisesta on voimassa, mitä yliopistolain 38 ja 39 pykälissä säädetään. Ensimmäisenä opiskeluvuonna perusopiskelija tai jatko-opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi vain, mikäli yliopisto on antanut hänelle luvan siirtää opintojen aloittamista. Siirtoa on haettava kirjallisesti yliopiston vuosittain ilmoittamaan ajankohtaan mennessä. Nuorisokoulutuksen opiskelija ei voi ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. 2
Opiskelijalla voi olla Sibelius-Akatemiassa vain yksi tutkintoon johtava opiskeluoikeus. Opiskelija, joka on otettu opiskelemaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa, saa opiskeluoikeuden maisterin tutkintoon suoritettuaan kandidaatin tutkinnon. Opiskelija voi yliopiston määräämällä tavalla hakea oikeutta siirtyä opiskelemaan toisen koulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaista tutkintoa. Opiskelija, joka on opiskelijavalinnan kautta tai edellä mainitun koulutusohjelman vaihdon perusteella otettu opiskelijaksi suorittamaan toisen koulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaista tutkintoa, menettää uuden opiskelupaikan vastaanottaessaan aiemman opiskeluoikeutensa. Opiskelija, joka tulee hyväksytyksi jatkokoulutukseen, menettää perustutkintoon johtavan opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettämisen osalta noudatetaan, mitä ylipistolain 43 :ssä säädetään. Ilmoittautumisen laiminlyömisen johdosta menetetyn opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä varten yliopisto voi edellyttää opiskelijalta toteuttamiskelpoisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman esittämistä sekä soitto- tai työnäytteen antamista. Maisterin tai tohtorintutkinnon suorittanut opiskelija menettää opiskeluoikeutensa sen lukukauden lopussa, jona hän on suorittanut tutkintonsa. 5 Nuorisokoulutukseen opiskelijaksi hyväksytty merkitään opiskelijaksi, kun hän on yliopiston asettamassa määräajassa kirjallisesti ilmoittanut ottavansa opiskelupaikan vastaan. Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa nuorisokoulutuksessa, sen lukuvuoden lopussa kun hän lopettaa perusopetuksen tai lukiokoulutuksen. Hän menettää opiskeluoikeutensa kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden kevätlukukauden lopussa, jolloin hän täyttää 20 vuotta, vaikka edellä tarkoitettu koulunkäynti ei olisi vielä päättynyt. II LUKU PERUSTUTKINNOT JA NIIHIN JOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT 6 Musiikin kandidaatin ja musiikin maisterin tutkintoihin johtavat tutkintoasetuksen, koulutusohjelma-asetuksen ja tämän johtosäännön mukaisesti suunniteltavat ja järjestettävät koulutusohjelmat: 1. esittävän säveltaiteen koulutusohjelma 2. jazzmusiikin koulutusohjelma 3. kansanmusiikin koulutusohjelma 4. kirkkomusiikin koulutusohjelma 5. musiikkikasvatuksen koulutusohjelma 6. laulumusiikin koulutusohjelma 7. orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma 8. sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma 9. musiikkiteknologian koulutusohjelma 3
Musiikin kandidaatin tutkinnossa opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Musiikin maisterin tutkinnossa opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Lisäksi yliopistossa voidaan suorittaa maisterin tutkinto alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavien opintojen pohjalta taidehallinnon alan koulutusohjelmassa. Sen laajuus on 150 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Lisäksi yliopistossa voidaan suorittaa maisterin tutkinto alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavien opintojen pohjalta (taidehallinnon alan koulutusohjelma ja Master s Degree Programme in Global Music, GLOMAS). Niiden laajuus on 150 opintopistettä. Koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Osa Master s Degree Programme in Global Music, GLOMAS opinnoista järjestetään yhteistyöyliopistoissa. III LUKU TUTKINTOVAATIMUKSET JA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Koulutusohjelmien rakenteet 7 Sibelius-Akatemian peruskoulutus järjestetään koulutusohjelmina. Osastojen koulutusvastuista määrää rehtori. Koulutusohjelmat rakentuvat opintokokonaisuuksista, joista määrätään tällä johtosäännöllä. Kunkin koulutusohjelman rakenne muodostuu pääaineesta ja muista jäljempänä mainituista opintokokonaisuuksista. Opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa vahvistettujen opintojen sisällön ja laajuuden tulee olla sen koulutusohjelman mukainen, johon hänellä on opiskeluoikeus. Pääaineen laajuus musiikin kandidaatin tutkinnossa on vähintään 90 opintopistettä ja musiikin maisterin tutkinnossa vähintään 100 opintopistettä, musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa suoritettavassa maisterin tutkinnossa kuitenkin vähintään 60 opintopistettä. Pääaineopinnot voivat koostua useista erillisistä opintojaksoista. Pääaineopintoihin tulee sisältyä kandidaatin tutkinnossa vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen ja maisterin tutkinnossa vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Opinnäytteen rakenteesta ja suoritustavoista määrää akateeminen neuvosto. Tutkintoon kuuluu pääaineen opinnäytteen aihealueeseen liittyvä tutkintoasetuksen mukainen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen sisällöstä ja suorittamisesta määrää akateeminen neuvosto. 4
Kandidaatin tutkintoon lukuun ottamatta musiikkiteknologian koulutusohjelmaa kuuluu joko pääaineeseen sisältyvinä tai erillisinä opintoina instrumentti- ja/tai lauluopintoja vähintään 20 opintopistettä. Kandidaatin tutkintoon musiikkiteknologian koulutusohjelmassa sisältyy luovan ja esittävän säveltaiteen opintoja vähintään 20 opintopistettä. Pedagogiset opinnot voivat sisältää yleispedagogisia opintoja, vuorovaikutustaitoja, instrumentti- tai laulupedagogiikkaa tai opettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia, opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettuja opettajan pedagogisia opintoja. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelman mukaiseen tutkintoon tulee kuulua sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiset opettajan pedagogiset opinnot, että ne tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) määritellyn musiikin aineenopettajan kelpoisuuden. Tutkintoihin kuuluu henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa hyväksyttäviä valinnaisia opintoja kandidaatin tutkinnossa vähintään 10 opintopistettä ja maisterin tutkinnossa vähintään 30 opintopistettä. Tutkintoihin voi kuulua myös tutkintoasetuksen 9 :n ja 15 :n mukaista harjoittelua, josta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Akateeminen neuvosto päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmien periaatteet. Osastoneuvostot määräävät opetussuunnitelmassaan vastuualueensa opintojaksojen tavoitteista ja sisällöistä. Koulutusohjelmassa voi olla vaihtoehtoisia opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia, joihin vaaditaan tasokoe. Ainejohtaja päättää opiskelijan hakemuksesta koulutusohjelman sisällä tapahtuvasta pääaineen vaihdosta osastoneuvoston määräämän tasokokeen perusteella. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan kuuluvat opetettavan aineen opinnot Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan, mitä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) on säädetty perusopetuksen ja lukion aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvista opinnoista. Opetettavan aineen opintojen tavoitteena on tukea musiikin aineenopettajan opetettavan aineen hallintaa. Kelpoisuusasetuksen mukaisilla perus- ja aineopinnoilla tarkoitetaan musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan kuuluvia koulutusjohtosäännön mukaisia pääaineopintoja. Kelpoisuusasetuksen mukaisilla syventävillä opinnoilla tarkoitetaan musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan kuuluvia musiikin maisterin tutkinnon pääaineeseen kuuluvaa opinnäytettä, opinnäytteeseen liittyviä seminaareja sekä mahdollisia syventymiskohteen opintoja. Perusopetus, opetettavan aineen opinnot, vähintään 75 opintopistettä: opintoja seuraavilta osaamisalueilta: - vapaa säestys - kitaransoitto 5
- rytmisektiosoittimet ja bändisoitto - musiikinhistoria - Suomen kansanmusiikki ja maailman musiikkikulttuurit - musiikinjohto - musiikin tietotekniikan ja äänentoiston perusteet - musiikkiliikunta - laulu - opetettavan aineen hallintaa osoittava näyttökoe Opetettavan aineen hallintaa osoittavan näyttökokeen rakenteesta ja suorittamistavasta määrätään opetussuunnitelmassa. Ainejohtaja toteaa opinnot ja hyväksyy näyttökokeen. Yliopisto antaa tutkintoasetuksen 26 pykälän 5 momentissa tarkoitetun todistuksen. Musiikin kandidaatin tutkinnon rakenne 8 Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma: 1. Pääaineopinnot vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on instrumenttiopinnot. Pääaineopintoihin kuuluvat pääinstrumentin opinnot sekä mahdolliset muut instrumenttiopinnot. Pääaineen tulee sisältää myös yhteissoittoa tai kamarimusiikkia. Mikäli opiskelijan pääinstrumentti on valintaperusteissa ilmoitettu orkesterisoitin, pääaineeseen tulee sisältyä opetussuunnitelmassa määriteltyä orkesterisoittoa vähintään 18 opintopistettä. Läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija on velvollinen osallistumaan kunakin lukuvuonna Sibelius-Akatemian orkesteritoimintaan opetussuunnitelman mukaisesti dekaanin määräämällä tavalla. Mikäli opiskelijan pääinstrumenttina on urut, pääaineopintoihin tulee sisältyä sivuinstrumentin opintoja. (Muut. 6.6.2006) 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja vähintään 24 opintopistettä sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. Sivuaineopintoihin tulee kuulua myös 9 :ssä mainittuja pedagogisia opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Jazzmusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) instrumentti- tai lauluopinnot tai b) sävellys 6
a) Pääaineena instrumentti- tai lauluopinnot Pääaineeseen tulee kuulua instrumentti- ja/tai lauluopintoja ja yhtyesoittoa (ja/tai - laulua). b) Pääaineena sävellys Pääaineeseen tulee kuulua sävellysopintoja, teoria- ja sovitusopintoja sekä yhtyesoittoa (ja/tai laulua). 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä a) Mikäli pääaineena on instrumentti- tai lauluopinnot, tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia jazzmusiikin teorian, historian, rytmiikan ja säveltapailun sekä musiikkiteknologian opintoja. b) Mikäli pääaineena on sävellys, tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia instrumenttija/tai lauluopintoja sekä jazzmusiikin historian, rytmiikan ja säveltapailun sekä musiikkiteknologian opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Kansanmusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on kansanmusiikki. Pääaineopintoihin sisältyy muusikkouteen, tutkimukseen tai pedagogiikkaan painottuvia opintoja, joihin tulee kuulua instrumentti- ja lauluopintoja, yhtye- ja yhteismusisointia sekä sävellystä ja sovitusta. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua teorian, säveltapailun, musiikinhistorian, kansantanssin ja soittimenrakentamisen opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Kirkkomusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on kirkkomusiikki. Pääaine voidaan painottaa kahden eri suuntautumisvaihtoehdon mukaan. 7
a) Evankelisluterilainen suuntautumisvaihtoehto Pääaineeseen tulee kuulua urkujensoiton ja laulun, musiikinjohdon sekä liturgisen musiikin opintoja. b)yleinen suuntautumisvaihtoehto Pääaineeseen tulee kuulua instrumentin ja/tai laulun opintoja, musiikinjohdon sekä liturgisen musiikin opintoja. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja vähintään 24 opintopistettä sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. Sivuaineopintoihin tulee kuulua myös 9 :ssä mainittuja pedagogisia opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on musiikkikasvatus. Pääaineopintoihin kuuluu instrumentti- ja lauluopintoja sekä vähintään 40 opintopistettä musiikin aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettuja, koulutusjohtosäännön 9 :ssä määriteltyjä opetettavan aineen opintoja. Näihin opintoihin tulee kuulua musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 24 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja. 3. Pedagogiset opinnot Tutkintoon tulee kuulua aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettuja koulutusjohtosäännön 9 :n mukaisia opettajan pedagogisia opintoja vähintään 30 pistettä. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Laulumusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on laulumusiikki. Pääaineopintoihin tulee kuulua 8
lauluopintoja, pianonsoittoa, vokaalikamarimusiikkia, ilmaisullisia opintoja sekä laulumusiikin erityisopintoja. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja vähintään 19 opintopistettä sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. Sivuaineopintoihin tulee kuulua myös 9 :ssä mainittuja pedagogisia opintoja. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) orkesterinjohto, b) puhallinorkesterinjohto tai c) kuoronjohto a) Pääaineena orkesterinjohto Pääaineopintoihin tulee kuulua orkesterinjohtoa, instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. b) Pääaineena puhallinorkesterinjohto Pääaineopintoihin tulee kuulua puhallinorkesterinjohtoa, instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. c) Pääaineena kuoronjohto Pääaineopintoihin tulee kuulua kuoronjohtoa sekä instrumentti- ja lauluopintoja. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot vähintään 40 opintopistettä Tutkintoon tulee kuulua pääainetta tukevia musiikinteorian ja säveltapailun opintoja vähintään 24 opintopistettä sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen laajuiset kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) sävellys tai b) musiikinteoria 9
a) Pääaineena sävellys Pääaineopintoihin tulee kuulua sävellysopintoja sekä musiikinteoriaa, säveltapailua ja musiikkianalyysiä. b) Pääaineena musiikinteoria Pääaineopintoihin tulee kuulua musiikinteoriaa, säveltapailua ja musiikkianalyysiä. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot Sivuaineopintoihin tulee kuulua vähintään 20 opintopistettä instrumentti ja/tai lauluopintoja sekä musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä. 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Musiikkiteknologian koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 90 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on musiikkiteknologia. Pääaine sisältää teknisiä opintoja sekä luovan ja esittävän säveltaiteen opintoja. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot Sivuaineopintoihin tulee kuulua musiikinhistoriaa vähintään 9 opintopistettä sekä musiikinteorian ja säveltapailun opintoja. (Muut. 6.6.2006) 3. Kieliopinnot Tutkintoon tulee kuulua tutkintoasetuksen mukaiset 8 opintopisteen kieliopinnot. 4. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 10 opintopistettä. Musiikin maisterin tutkinnon rakenne 9 Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on instrumenttiopinnot. Pääaineopintoihin tulee kuulua instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa tai kamarimusiikkia sekä vähintään 9 opintopistettä tiedollisia ja tiedonhankinnan sekä kirjallisen ilmaisun opintoja. Mikäli opiskelijan pääinstrumentti on valintaperusteissa ilmoitettu orkesterisoitin, pääaineeseen tulee sisältyä opetussuunnitelmassa määriteltyä orkesterisoittoa vähintään 6 10
opintopistettä. Läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija on velvollinen osallistumaan kunakin lukuvuonna Sibelius-Akatemian orkesteritoimintaan opetussuunnitelman mukaisesti dekaanin määräämällä tavalla. Mikäli pääinstrumenttina on urut, pääaineopintoihin tulee sisältyä urkujensoiton opintoja, urkumusiikin erityisopintoja sekä tiedonhankinnan ja kirjallisen ilmaisun opintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Jazzmusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) instrumentti- tai lauluopinnot tai b) sävellys a) Pääaineena instrumentti- tai lauluopinnot Pääaineopintoihin tulee kuulua instrumentti- ja/tai lauluopintoja ja yhtyesoittoa (ja/tai - laulua). b) Pääaineena sävellys Pääaineopintoihin tulee kuulua sävellysopintoja, instrumentti- tai lauluopintoja sekä yhtyesoittoa (ja/tai laulua). 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Kansanmusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä. Koulutusohjelman pääaineena on kansanmusiikki. Pääaineopintoihin sisältyy muusikkouteen, tutkimukseen tai pedagogiikkaan painottuvia opintoja, joihin tulee kuulua instrumentti- ja/tai lauluopintoja sekä yhtyemusisointia, sävellystä ja sovitusta tai tutkimus- tai projektityötä tukevia opintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Kirkkomusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä. Koulutusohjelman pääaineena on kirkkomusiikki. Pääaine voidaan painottaa kahden eri suuntautumisvaihtoehdon mukaan: a) evankelisluterilainen suuntautumisvaihtoehto Pääaineopintoihin tulee kuulua syventymiskohteena joko urkujensoittoon, lauluun, 11
musiikinjohtoon, tutkimukseen tai projektimuotoiseen työskentelyyn painottuvia opintoja. Pääaineopintoihin tulee sisältyä myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoimintaan perehdyttäviä opintoja. b) yleinen suuntautumisvaihtoehto Pääaineopintoihin tulee kuulua syventymiskohteena joko lauluun, musiikinjohtoon, tutkimukseen tai projektimuotoiseen työskentelyyn painottuvia opintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Master s Degree Programme in Global Music, GLOMAS 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on global music (maailmanmusiikki). Pääaineeseen kuuluu muusikkouteen ja muuhun ilmaisutaitoon, kommunikaatioon ja monikulttuurisuuteen liittyviä opintokokonaisuuksia, ja tutkimus- ja projektiopintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma Tutkintoon tulee kuulua musiikin aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia opetettavan aineen opintoja siten, että ne yhdessä aiemmin suoritettujen opintojen kanssa tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) määritellyn musiikin lukion aineenopettajan kelpoisuuden. 1. Pääaine vähintään 60 opintopistettä. Koulutusohjelman pääaineena on musiikkikasvatus. Pääaineeseen kuuluu instrumentti ja/tai lauluopintoja, jos opiskelija ei ole aiempaan tutkintoonsa kuuluvana suorittanut musiikkikasvatuksen koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyjä pääinstrumentin ja sivuinstrumenttien vähimmäistasoja ja musiikin aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia, koulutusjohtosäännön 9 :ssä määriteltyjä opetettavan aineen opintoja. 2. Pedagogiset opinnot Koulutusohjelmaan kuuluu aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvia opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettuja opettajan pedagogisia opintoja. Koulutusohjelmaan voi kuulua myös instrumentti- tai laulupedagogiikan opintoja. 3. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. 12
Laulumusiikin koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on joko a) oopperalaulu, b) lied- ja oratoriomusiikki, c) laulupedagogiikka tai d) korrepetitio. (muut. 2.10.2007) Tutkintoon tulee kuulua vähintään 9 opintopistettä tiedollisia ja tiedonhankinnan sekä kirjallisen ilmaisun opintoja. Mikäli opiskelija on suorittanut musiikin kandidaatin tutkinnon laulumusiikin koulutusohjelmassa, pääainevalinta suoritetaan opiskelijan hakemuksesta musiikin kandidaatin tutkintoon sisältyneen opinnäytteen arvioinnin perusteella siten kuin osastoneuvosto määrää. Päätöksen tekee ainejohtaja. Muussa tapauksessa pääainevalinta suoritetaan osastoneuvoston määräämän tasokokeen perusteella. a) Pääaineena oopperalaulu Pääaine sisältää laulunopintoja, näyttämöllisiä opintoja ja vokaalikamarimusiikkia sekä laulumusiikin erityisopintoja. b) Pääaineena lied- ja oratoriomusiikki Pääaine sisältää lauluopintoja, vokaalikamarimusiikkia, oratoriomusiikkia sekä laulumusiikin erityisopintoja. c) Pääaineena laulupedagogiikka Pääaine sisältää lauluopintoja, vokaalikamarimusiikkia, laulupedagogisia opintoja sekä laulumusiikin erityisopintoja. d) Pääaineena korrepetitio Pääaine sisältää korrepetoinnin ja pianonsoiton opintoja, musiikinjohdon opintoja, vokaalikamarimusiikkia sekä laulumusiikin erityisopintoja. (muut. 2.10.2007) Mikäli pääaineena on laulupedagogiikka, tutkintoon tulee kuulua sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiset pedagogiset opinnot, että ne yhdessä aiemmin suoritettujen opintojen kanssa muodostavat instrumenttiopettajan pedagogisten opintojen kokonaisuuden. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) orkesterinjohto, b) puhallinorkesterinjohto tai c) kuoronjohto. Tutkintoon tulee kuulua vähintään 9 opintopistettä tiedollisia ja tiedonhankinnan sekä kirjallisen ilmaisun opintoja. a) Pääaineena orkesterinjohto Pääaine sisältää orkesterinjohtoa. Pääaine voi sisältää myös instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. Pääaine voi sisältää myös instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. 13
b) Pääaineena puhallinorkesterinjohto Pääaine sisältää puhallinorkesterinjohtoa. Pääaine voi sisältää myös instrumenttiopintoja ja yhteissoittoa. c) Pääaineena kuoronjohto Pääaine sisältää kuoronjohtoa. Pääaine voi sisältää myös instrumentti- ja lauluopintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on joko a) sävellys tai b) musiikinteoria. a) Pääaineena sävellys Pääaineopintoihin kuuluu sävellysopintoja, musiikinteoriaa sekä musiikin tutkimukseen liittyviä opintoja. b) Pääaineena musiikinteoria Pääaineopintoihin kuuluu musiikinteoriaa sekä musiikin tutkimukseen liittyviä opintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Musiikkiteknologian koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaineena on musiikkiteknologia. Pääaine sisältää musiikkiteknologian erityisosaamista tukevia opintokokonaisuuksia ja tutkielmaopintoja. Pääaineeseen tulee kuulua myös luovan tai esittävän säveltaiteen opintoja, mikäli niitä ei ole sisältynyt aiemmin suoritettuun tutkintoon. 2. Pääainetta tukevat sivuaineopinnot Sivuaineopintoihin tulee kuulua musiikinteorian ja säveltapailun opintoja, mikäli niitä ei ole sisältynyt aiemmin suoritettuun tutkintoon. (Muut. 6.6.2006) 3. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Taidehallinnon alan koulutusohjelma 1. Pääaine vähintään 100 opintopistettä Koulutusohjelman pääaine on taidehallinto. Pääaineeseen kuuluu taideorganisaation 14
johtamiseen ja taidealan yrityskenttään liittyviä opintokokonaisuuksia ja tutkielmaopintoja. 2. Valinnaiset opinnot opintosuunnitelmaan hyväksyttäviä opintoja vähintään 30 opintopistettä. Mitoitus 10 Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opetussuunnittelussa opintojaksot mitoitetaan tunneissa niiden arvioidun työmäärän mukaan. Opetussuunnitelmassa ilmoitetun arvioidun kontaktiopetuksen ja opiskelijan omakohtaisen työn tunnit lasketaan yhteen. Yhteistuntimäärä on opintojakson työmäärä. Opintojaksoissa, joissa ei ole kontaktiopetusta, työmääräksi lasketaan vain opiskelijan arvioitu omakohtaisen työn määrä. Opinnäyte 11 Opinnäytteestä on voimassa, mitä tutkintoasetuksen 9 :ssä ja 15 :ssä säädetään. Opinnäyte on koulutusohjelman pääaineopintoihin sisältyvä pääaineen hallintaa osoittava suoritus, joka määritellään koulutusohjelmittain. Opinnäytteellä opiskelijan tulee osoittaa täyttävänsä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa sisältyvän pääainekokonaisuuden tavoitteet. Opinnäyte voi koostua erillisistä suorituksista. Opinnäytteen sisällöstä määrätään opetussuunnitelmassa. Opiskelija voi anoa toisen koulutusohjelman opinnäytteen suoritusoikeutta koulutusohjelman kehittämisestä vastaavalta osastoneuvostolta. Suoritusoikeus voidaan myöntää hakijalle, jonka opinnot osoittavat riittävää opinnäytteeseen liittyvän pääaineen hallintaa. Osastoneuvosto voi määrätä, että opinnäytteen suoritusoikeuden myöntäminen edellyttää tasokokeen suorittamista. Osastoneuvosto määrää tasokokeen sisällöstä. Muut opetussuunnitelmaa koskevat määräykset 12 15
Opetussuunnitelmassa ilmoitetaan opintojakson nimi, tavoitteet, opetus- ja työmuodot, arvioitu kontaktiopetuksen ja opiskelijan omakohtaisen työn määrä, vaadittavat suoritukset, niiden sisältö ja arviointitavat, opintojakson suositeltu ajoitus, vaadittavat edeltävät suoritukset sekä opintojakson laajuus opintopisteinä. Aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen ja instrumenttiopettajan pedagogisten opintojen osalta ilmoitetaan myös opetuksen järjestämisestä vastaava yliopisto. Mikäli opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeraalista arvosteluasteikkoa, opintosuoritukset arvostellaan kokonaisluvuilla asteikolla 0-5. Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot 13 Suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taidosta, joka opiskelijan tulee musiikin kandidaatin tai musiikin maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissaan osoittaa saavuttaneensa, on voimassa mitä tutkintoasetuksessa säädetään. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saanut taikka koulusivistyksensä ulkomailla saanut opiskelija suorittaa vaihtoehtoisesti joko tutkintoasetuksen 6 pykälän 1 momentin mukaiset suomen tai ruotsin sekä vieraan kielen opinnot tai vähintään 4 opintopisteen laajuiset suomen tai ruotsin kielen opinnot. Rehtori voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Ainejohtaja päättää muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä. Perustutkinto-opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma 14 Opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), johon opiskelu yliopistossa perustuu. Yliopisto antaa ohjeen HOPS:n laatimisesta ja sen ohjausvaikutuksesta yliopiston toimintaan. (HOPS-ohje). IV LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15 Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuoden aikana annettavan opetuksen alkamis- ja päättymisajoista päättää rehtori. 16 Yliopistossa on tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava hyväksyttyjä opetussuunnitelmia sekä hänen tehtävistään ja yliopistossa annettavasta koulutuksesta ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja 16
määräyksiä. Luentomuotoinen opetus on julkista. Pääsyä seuraamaan henkilökohtaista opetusta voidaan rajoittaa musiikinopetukseen liittyvistä erityispiirteistä johtuvista syistä. Muun kuin luentomuotoisen opetuksen seuraamisesta tulee sopia etukäteen opetusta antavan opettajan kanssa. 17 Opetus- ja tutkintokielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Muuta kuin suomen, ruotsin ja englannin kieltä saadaan käyttää silloin kun opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Opiskelijalla on oikeus harjoituksissa, kuulusteluissa ja tutkinnoissa sekä suullisesti että kirjallisesti käyttää suomen, ruotsin ja englannin kieltä ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. V LUKU OPINTO-OIKEUDET 18 Oikeus opetukseen on yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla. Opintooikeuden myöntämisestä määrätään HOPS-ohjeessa. 19 Opintojaksokohtaisen henkilökohtaisen opetuksen enimmäistuntimäärä määritellään opetussuunnitelmassa. Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista opetusta kandidaatin tutkintoa varten korkeintaan neljän läsnäolovuoden ajan ja maisterin tutkintoa varten korkeintaan kolmen läsnäolovuoden ajan. Rehtori voi myöntää poikkeuksen tässä pykälässä tarkoitetuista enimmäisajoista. Opiskelijalla on oikeus vaihtaa instrumentti-, laulu- tai sävellyksen pääaineen opettajaa kerran opintojensa aikana. Opintojen hyväksilukeminen 20 Opintojen hyväksi lukemisesta on voimassa mitä yliopistolain 44 pykälässä säädetään. Opiskelija voi hakea muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suorittamiensa opintojen hyväksi lukemista tutkintoonsa. Hyväksi luettavat opinnot eivät voi kieliopintoja ja opettajan pedagogisia opintoja lukuun ottamatta olla osa toista korkeakoulututkintoa. Opettajan pedagogiset opinnot voidaan hyväksi lukea vain siinä tapauksessa, että ne kuuluvat pakollisena osana opiskelijan Sibelius-Akatemiassa suoritettavana olevaan tutkintoon. Opinnäytettä ei voi korvata muussa oppilaitoksessa suoritetuilla opinnoilla. 17
Tutkintoon kuuluvien taiteellisten opintojen vaativuustaso määrätään opetussuunnitelmassa. Opiskelija voi taiteelliseen opintojaksoon myönnetyn opetuksen puitteissa suorittaa myös vaativamman tasoisen opintosuorituksen. Opiskelija voi anoa hakea opintojen hyväksi lukemista vain siinä tapauksessa, että hän on jo suorittanut opetussuunnitelmassa mainitun vaativuustason eikä jatka kyseisen instrumentin tai laulun opintoja. Yliopisto antaa ohjeen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT) sekä opintojen hyväksilukemisesta. VI LUKU PERUSKOULUTUKSEN OPINNÄYTTEEN JA MUUN OPINTOSUORITUKSEN ARVOSTELU JA KIRJAAMINEN 21 Opintosuorituksella tarkoitetaan mitä yliopistoasetuksen (115/1998) 16 :ssä säädetään. Opinnäytteellä tarkoitetaan mitä tutkintoasetuksen (/2004) 9 :ssä ja 15 :ssä säädetään. 22 Oikeus opintosuorituksiin on yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla. Opiskelijalla on lisäksi oltava asianomaisen opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus tai opinto-oikeus. 23 Peruskoulutuksen opinnäytteen sisältö määritellään osastoneuvoston hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Myös muut opintosuoritukset sisältyvät opetussuunnitelmaan, jossa määrätään opintosuoritusten järjestämisestä. Opintosuoritukset on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat opiskella tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti. Opinnäyte ja muut opintosuoritukset vanhenevat kun kymmenen vuotta on kulunut niiden suorittamisesta, eikä niitä voi tämän jälkeen sisällyttää tutkintoon. Osasuorituksen voimassaolosta määrätään opetussuunnitelmassa. 24 Opinnäytteenä tai sen osana arvosteltavan tutkielman tarkastaa kaksi ainejohtajan määräämää tarkastajaa, joista ainakin toisen tulee olla tieteellisen tohtorintutkinnon suorittanut tai professorin virkaan nimitetty. Tutkielman arvostelee ja hyväksyy ainejohtaja tarkastajien antamien lausuntojen perusteella. Taiteellisen opinnäytteen arvostelee dekaanin nimeämä vähintään kaksijäseninen lautakunta, jonka jäsenistä ainakin yhden tulee olla professorin tai lehtorin tai dosentin virkaan nimitetty. 18
Muiden opintosuoritusten arvostelijat määrää ainejohtaja. Opintosuorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. 25 Opinnäyte ja sen osasuoritukset arvostellaan asteikolla 0 5 tai hyväksytty-hylätty. Opinnäytteen arvostellut lautakunta tai opinnäytteen arvostelleet tarkastajat antavat kirjallisen palautteen opiskelijalle tämän suorituksesta. Yliopisto antaa ohjeen opinnäytteen ja muun opintosuorituksen arvostelumenettelystä. 26 Opintosuorituksen julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa mitä laissa säädetään. Opintosuorituksen arvostelijan tai lautakunnan tulee ilmoittaa opintosuorituksen tulos opiskelijalle mahdollisuuksien mukaan suoritustilaisuudessa, kuitenkin mahdollisimman pian suorituksen jälkeen. Kirjallisten ja muulla tavoin tallennettujen opintosuoritusten säilyttämisestä tulosten julkistamisen jälkeen on voimassa mitä yliopistoasetuksen (115/1998) 16 :ssä säädetään. Yliopisto antaa ohjeen opintosuoritusten säilyttämisestä. Opintosuoritusten rekisteröinti 27 Opintosuorituksen kuulustelijan, opettajan tai arvostelulautakunnan puheenjohtajan tulee toimittaa tieto opintojakson suorituksesta rekisteröitäväksi viimeistään viikon kuluessa tuloksen julkistamisesta. Osasuorituksista koostuvan opintojakson suorittamisesta ilmoittaa se kuulustelija tai sen arvostelulautakunnan puheenjohtaja, jonka arvosteleman suorituksen jälkeen opintojakso on kokonaan suoritettu. Opintosuoritus on rekisteröitävä kahden viikon kuluessa suorituspäivästä, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Yliopisto antaa ohjeen opintosuoritusten tuloksia koskevien tietojen rekisteröinnistä, rekisteritietojen oikaisemisesta ja niiden säilyttämisestä. 28 Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto Sibelius-Akatemiassa ja joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi, on oikeus saada lukukausittain yksi maksuton vahvistettu opintosuoritusote. 19
Opiskelijalla on oikeus saada kopio itseään koskevista suorituspöytäkirjoista ja muista asiakirjoista. VII LUKU JATKOTUTKINNOT 29 Sibelius-Akatemiassa voidaan suorittaa taiteellisia ja tieteellisiä jatkotutkintoja. Jatkotutkinnot suoritetaan taiteilijakoulutuksessa, tutkijakoulutuksessa tai kehittäjäkoulutuksessa. Akateeminen neuvosto määrää jatkotutkintojen tavoitteista, rakenteista ja sisällöistä ja niiltä osin kuin niistä ei säädetä tällä johtosäännöllä. Rehtori antaa ohjeen jatkokoulutuksen järjestämisestä. Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen 30 Jatko-opintokelpoisuudesta on voimassa mitä yliopistolain 37 pykälän 5 momentissa säädetään. Rehtori tekee akateemisen neuvoston esityksen saatuaan päätöksen jatko-opiskelijaksi ottamisesta ja sijoittamisesta osastolle. Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua opiskelijaksi yliopiston määräämällä tavalla. Lisensiaatin tutkinnon suorittanut opiskelija voi hakea oikeutta tohtorin tutkinnon suorittamiseen siten kuin on määrätty rehtorin ohjeessa jatkotutkintojen järjestämisestä. Mikäli lisensiaatin tutkinnon suorittanut opiskelija ei saa opiskeluoikeutta tohtorin tutkinnon suorittamista varten, hän menettää opiskeluoikeutensa samoin kuin 4 pykälässä Opin- ja taidonnäytteen tarkastaminen ja hyväksyminen 31 Opiskelija vastaa tutkintoasetuksen 22 :ssä tarkoitettujen julkisten opin- ja taidonnäytteiden järjestämisestä ja julkaisemisesta. Ennen esitarkastajan, arvostelulautakunnan, tarkastajien ja vastaväittäjän määräämistä jatko-opiskelijalle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa. Huomautus on toimitettava kirjallisesti yliopiston kirjaamoon 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada asiasta tieto. 32 Opin- ja taidonnäytteet arvostellaan siten kuin on määrätty rehtorin ohjeessa jatkotutkintojen järjestämisestä. 20
Akateeminen neuvosto hyväksyy jatkotutkintoihin liittyvät opin- ja taidonnäytteet. Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne, jotka ovat suorittaneet samantasoisen opintosuorituksen tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, arvostelulautakunnan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Vastine on toimitettava kirjallisesti yliopiston kirjaamoon 14 päivän kuluessa lausunnon tiedoksisaannista. Opin- ja taidonnäytteen hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään taitelijakoulutuksen arvostelulautakunta, vastaväittäjä ja sellainen akateemisen neuvoston jäsen, joka on 32 3 momentin mukaan oikeutettu osallistumaan opin- ja taidonnäytteen hyväksymiseen. Ennen lopullisten lausuntojen antamista tohtorin tutkintoon kuuluvista opin- ja taidonnäytteistä järjestetään julkinen tarkastustilaisuus tai julkinen väitöstilaisuus. Tarkastustilaisuuden ja väitöstilaisuuden järjestämisestä ja sisällöstä päättää akateeminen neuvosto. Ennen esitarkastusmenettelyn aloittamista opiskelija voi luopua jatko-opinto-oikeustaan jättämällä asiasta kirjallisen ilmoituksen asianomaiselle tohtorikoululle. Tutkintotodistus 33 Yliopisto antaa todistukset yliopistossa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista. Rehtori antaa tutkintotodistuksia koskevat tarkemmat määräykset. Tutkintotodistuksessa kuvataan opiskelijan suorittama opinnäyte. Tutkintotodistuksesta on voimassa, mitä tutkintoasetuksen 26 :ssä on säädetty. Oppiarvot 34 Rehtori päättää promootiosta, arvomerkkien antamisesta tohtorintutkinnon suorittaneille ja arvomerkkien antamisesta. Yliopisto voi kutsua kunniatohtoreita, joista päättää akateeminen neuvosto. VIII LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 35 Yliopistolain 19 :ssä tarkoitettuun opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen syyllistyneelle opiskelijalle voidaan antaa varoitus tai erottaa määräajaksi, 21
enintään yhdeksi vuodeksi. Varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 36 Sibelius-Akatemia järjestää ja tarjoaa yliopistotasoista ja siihen rinnastettavaa täydennyskoulutusta Sibelius-Akatemiassa edustettuna olevilla tai niihin liittyvillä aloilla. Täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyössä Sibelius-Akatemian yksiköiden kesken. Täydennyskoulutus on ensisijaisesti korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattua Sibelius-Akatemiassa edustettuna olevien tai niihin liittyvien alojen ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena on ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Rehtori hyväksyy täydennyskoulutuksen toimintasuunnitelman, täydennyskoulutuksena annettavan opetuksen yleiset linjat sekä päättää täydennyskoulutuksen opetuskokonaisuuksista ja hyväksyy niiden kurssiohjelmat. (muut.6.2.2007) IX LUKU VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 22