HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Valkeakosken Osuuspankin liikevoitto kasvoi hivenen edellisvuodesta. Korkotason yleisen laskun seurauksena korkokate heikkeni 87.000 euroa. Palkkiotuottojen määrä kuitenkin kasvoi 119.000 euroa ja kun kulut yhteensä nousivat vain 78.000 euroa, muodostui liikevoitto 30.000 euroa edellisvuotta paremmaksi ja oli 1.288.000 euroa. Sijoitusmarkkinoiden hienoinen elpyminen paransi arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista supistuivat edellisvuoteen verrattuna noin 50.000 eurolla. Talletuskanta ja luottokanta jatkoivat kasvuaan ja kumpikin kasvoivat 6.9 prosenttia. Vakavaraisuussuhde 27,79 aleni hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen luottokannan kasvun aiheuttamasta aiempaa suuremmasta pääomavaateesta. Vuosi 2012 oli pankin 85. toimintavuosi. Juhlavuosi aloitettiin tammikuussa henkilökunnan ja hallinnon yhteistilaisuudella Valkeakosken kaupunginteatterissa, jossa julkistettiin juhlavuoden lahjoitus. Valkeakosken Osuuspankki lahjoitti 20 kesätyöpaikkaa paikkakunnan nuorille ja heidän työpanoksensa ohjattiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Juhlavuoden asiakastilaisuus oli Apian kesäteatterilla, jossa paikalla oli yli tuhat ihmistä kuuntelemassa elokuvamusiikkia Valkeakosken Big Bandin johdolla. Avainlukuja Avainlukuja 2012 2011 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 288 1 258 2,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 66,5 65,6 1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,7 4,8-0,1 Vakavaraisuussuhde, % 28,0 28,8 1 Henkilöstö keskimäärin 25 24 1 Jäsenet 6 122 6 006 116 OP-Pohjola-ryhmä Valkeakosken Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja 1.6.2012 toimintansa aloittanut OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2012 ja jäi viime vuosikymmenen keskiarvoa hitaammaksi. Talouskehitys oli runsaan epävarmuuden värittämää ja epätasaista. Yhdysvalloissa talous kasvoi kohtuullisesti ja työllisyys parani. Euroalue vajosi lievään taantumaan. Euroalueen velkakriisi sävytti edelleen rahoitusmarkkinoiden kehitystä. Epävarmuus lisääntyi alkukesällä Kreikan vaalien seurauksena. Vuoden jälkipuoliskolla pahimmat velkakriisihuolet hälvenivät Euroopan keskuspankin ilmoitettua valtiolainaosto-ohjelmastaan. EKP laski ohjauskorkonsa 0,75 prosenttiin ja lisäsi alkuvuonna voimakkaasti markkinoiden likviditeettiä poikkeuksellisilla pitkäaikaisilla rahoitusoperaatioilla. Markkinakorot laskivat vuoden aikana ennätysalas. Suomen talouskehitys jäi heikoksi vuonna 2012. Hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen talouden toimeliaisuus vaimeni vuoden mittaan. Kotitalouksien kulutus tuki talouskasvua. Sen sijaan vienti ja investoinnit olivat vaisuja. Hidastuneen talouskasvun seurauksena työttömyys alkoi nousta loppuvuonna. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa ja - rakentaminen vähenivät hieman. Pankkien kotitalous- ja yritysluottokantojen kasvu jatkui Suomessa muuhun euroalueeseen verrattuna vakaana. Luottokannan kasvu kuitenkin hidastui loppuvuonna heikentyneiden talousnäkymien seurauksena. Talletuskannan kasvu hiipui korkojen laskun ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen myötä. Markkinoiden elpyminen siivitti myös rahastopääomat ja vakuutussäästöt vahvaan nousuun. Eduskunta hyväksyi joulukuussa määräaikaisen lain pankkiverosta. Laki tulee voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjolaryhmään kuuluvien talletuspankkien vuodelta 2013 maksettavaksi tulevan veron arvioitu määrä on yhteensä noin 46 000 tuhatta euroa ja Valkeakosken Osuuspankin osalta pankkivero on n 100 000 euroa. Valkeakosken kaupungin asukasluku kasvoi 153 asukkaalla ja oli vuoden vaihteessa 21 175. Asukasluku on kasvanut vuodesta 2008 781 asukkaalla. Syitä asukasluvun jatkuvaan kasvuun on asuntomessujen myötä tullut positiivinen julkisuus, monipuolinen ja edullinen tonttitarjonta sekä hajuhaittojen poistuminen. Kaupungin veroäyri oli Pirkanmaan alhaisin, 18,75 % mutta työttömyysaste sen sijaan Pirkanmaan kuntien korkeimpia 11,2 %, kun koko Suomen työttömyysaste oli 7,3 %. Vuosi 2012 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Joulukuussa valmistui torin viereen uusi liikekeskus, jossa toimii Citymarketin lisäksi useita pienliikkeitä. Uusia asuinkerrostaloja valmistui ydinkeskustaan kolmen eri rakennusliikkeen toimesta, yhteensä noin 100 huoneistoa. Sen sijaan teollisuusrakentamista ei juurikaan tapahtunut. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Valkeakosken Osuuspankki vahvisti syyskuussa uuden strategian, joka perustuu OP-Pohjolaryhmän yhteiseen liiketoimintastrategiaan. Strategia muodostaa perustan kaikkien ryhmään kuuluvien yritysten strategiselle suunnittelulle ja tavoiteasetannalle. Päivitetyssä strategiassa mm. korostettiin aiempaakin terävämmin asiakkaan asemaa strategian keskiössä ja asiakaskokemuksen merkitystä, määriteltiin keskeiset uuden kasvun painopisteet, linjattiin ryhmänä toimimisen periaatteita sekä lisättiin panostuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Ryhmän ja Valkeakosken Osuuspankin tavoitteena on edelleen kasvaa pitkäjänteisesti markkinakasvua nopeammin. Valkeakosken Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella.
Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Valkeakosken OP-Kiinteistökeskus Oy ja osakasyrityksenä Valkeakosken Liikekeskus Oy. Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Valkeakosken Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % 2010 Tuotot Korkokate 2 541 2 628-3,3 2 148 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 376 387-2,9 492 Palkkiotuotot, netto 1 034 915 12,9 991 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 24 9 159,3 17 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 9 0,03 2 573,7 0 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 54 38 41,1 41 Liiketoiminnan muut tuotot 67 67-0,4 62 Yhteensä 1 563 1 417 10,3 1 603 Tuotot yhteensä 4 104 4 045 1,5 3 751 Kulut Henkilöstökulut 1 240 1 214 2,1 1 053 Muut hallintokulut 952 944 0,8 891 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 37 38-2,6 49 Liiketoiminnan muut kulut 501 456 9,8 394 Kulut yhteensä 2 731 2 653 2,9 2 387 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 85 134-36,4 22 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 288 1 258 2,4 1 342 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalalle laskeneen korkotason seurauksena. Myös tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista supistuivat hieman vertailuvuoteen nähden. Palkkiotuotot nousivat 119.000 euroa. Epävakaasta sijoitusympäristöstä huolimatta arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot paranivat hieman. Keskusyhteisökonserni muutti palveluveloitustensa rakennetta, mikä vaikuttaa kulujen vertailukelpoisuuteen. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot jäivät vertailuvuotta alhaisemmalle tasolle.
Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat hieman, kun taas palkkioita arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OPbonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % Talletuksista 17 18-4,8 Luotonannosta 365 299 21,9 Maksuliikkeestä 451 423 6,5 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 100 145-30,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 119 108 10,6 Takauksista 39 38 1,9 Vakuutusten välityksestä 534 421 27 Muut 217 217-0,1 Yhteensä 1 843 1 669 10,4 OP-bonukset -637-589 8,1 Palkkiotuotot yhteensä 1 206 1 080 11,7 Palkkiokulut 173 165 4,6 Palkkiotuotot, netto 1 034 915 12,9 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 158 149 5,8 Vähennykset -73-15 371,2 Arvonalentumisten nettomäärä 85 134-36,4 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,1 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % 31.12.2010 Tase 177 594 172 151 3,2 167 565 Luotot 164 135 153 597 6,9 149 287 Saamistodistukset 502 802-37,4 1 110 Osakkeet ja osuudet 4 703 4 312 9,1 3 698 Talletukset 149 924 140 284 6,9 137 012 Oma pääoma 18 106 17 030 6,3 16 524 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 9 881 10 574-6,5 12 994
Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 51 053 tuhatta euroa eli 3 806 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 164 235 tuhatta euroa (153 597 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 5 933.tuhatta euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 387 129 200,1 Nollakorkoiset saamiset 41 45-8,5 Yhteensä 428 174 146,2 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,3 0,1 0,2 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 2086 2006 Prosenttia taseesta 1,5 1,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 580 551 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Käypä arvo 700 711 Nettotuotto, % 9,3 9,7 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 1,5 1,5 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2011.
vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 580 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 235 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 4 449 tuhatta euroa (9 298). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 499 tuhatta euroa (499). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 64 782 57 752 12,2 Säästämistilit 15 085 13 623 10,7 Sijoittamistilit 70 002 68 852 1,7 Valuuttatalletukset 58 63-8,2 Yhteensä 149 924 140 284 6,9 Muut velat 41 58-29,5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 149 965 140 342 6,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, vähenivät 188 tuhanteen euroon (6 001). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 4,6 prosenttia 4 453 tuhanteen euroon (4 257). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1 272 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 3 181 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä 75 tuhatta euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 6,3 prosenttia 18 106 tuhanteen euroon (17 030). Luottotappiovarausta kasvatettiin 472 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä.
OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut ns. Basel III sääntelykehikon, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Euroopassa Basel III kehikkoa ollaan implementoimassa osana luottolaitosdirektiiviä ja asetusta (ns, CRD4/CRR paketti), niiden lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2013 aikana Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 18 106 17 030 Käyvän arvon rahasto -635-385 Arvonkorotusrahasto - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 5 494 5 138 Palautettavat osuuspääomat -24-24 Aineettomat hyödykkeet - Suunniteltu voitonjako -31-75 Tilintarkastamaton tulos - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -552-604 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - -219 Ydin omat varat *) yhteensä 22 358 20 861 Pääomalainat - Toissijaisten omien varojen alijäämä - -219 Siirto ydin omiin varoihin - 219 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä - 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 22 358 20 861 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 635 385 Arvonkorotusrahasto - Debentuurilainat - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -552-604 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - 219 Toissijaiset omat varat yhteensä 83 0 Omat varat yhteensä 22 442 20 861 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti.
Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1 1 Yritysvastuut 29 8 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 2 389 1 914 Vähittäisvastuut 2) 1 759 1 788 Kiinteistövakuudelliset 1 565 1 566 Muut 193 223 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 358 324 PD/LGD-menetelmä 349 323 Yksinkertainen menetelmä 8 2 Pääomasijoitukset - Pörssilistatut sijoitukset - Muut 1 2 Muut erät 236 228 Luottoriski yhteensä 4 774 4 264 Selvitysriski - Markkinariski 3) - Operatiivinen riski 515 560 Muut omien varojen vaatimukset 4) 1 116 965 Yhteensä 6 405 5 789 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Omat varat yhteensä 22 442 20 861 Ensisijaiset omat varat 22 358 20 861 Omien varojen vaatimus 6 410 5 789 Vakavaraisuussuhde, % 28,01 28,8 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 27,91 28,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 15,1 14,0 *syyskuussa 2012 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia.
Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto pieneni 4,9 prosenttia ja oli 1 197 tuhatta euroa (1 259). Konsernin tase oli vuoden lopussa 177 378 tuhatta euroa (171 942). Konsernin vakavaraisuussuhde oli 27,7 prosenttia (28,7). Omat varat olivat 22 138 tuhatta euroa (20 624), josta ensisijaiset omat varat 22 055 tuhatta euroa (20 624). Konsernin omien varojen vaatimus oli yhteensä 6 383 tuhatta euroa (5 759) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 4 750 tuhatta euroa (4 247), selvitysriski 0,0 tuhatta euroa (0,0), markkinariski 0,0 tuhatta euroa (0,0) ja operatiivinen riski 570 tuhatta euroa (603), muut omien varojen vaatimukset 1 063 tuhatta euroa (909). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 4,2 prosenttia (5,0 ja 5,9), koko pääoman tuotto (ROA) 0,5 prosenttia (0,6 ja 0,7), omavaraisuusaste 13,1 prosenttia (12,8 ja 12,6) ja kulujen suhde tuottoihin 70,8 prosenttia (68,0 ja 63,9). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 196 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden
yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja 28 568 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2012 2011 2010 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,7 4,8 5,4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 0,6 0,7 Omavaraisuusaste, % 13,3 12,8 12,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 66,5 65,6 63,6 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut limiitit riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden)
Likviditeettiriski Markkinariskit yhteismäärä oli 37,9 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 11,1 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2012 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,3 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin.
Operatiiviset riskit Strategiset riskit Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,8 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 9,3 prosenttia eli hieman edellisvuotista matalampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttori Liikekeskus Koskikarassa Valkeakoskella. Pääkonttorin yhteydessä on yksi Internet-asiakaspääte. Liikekeskus Koskikarassa on myös kaksi Ottokäteisautomaattia. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. OP- Pohjola-ryhmässä otettiin elokuussa käyttöön verkkoajanvaraus. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fiverkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. Lokakuussa OP-Pohjola-ryhmä toi markkinoille lähiluettavat OP-Visa Debit -maksukortit, joilla asiakas voi maksaa pieniä ostoksia ilman PIN-koodia. Suomessa lähiluettavalla kortilla voi maksaa alle 25 euron ostoksia. Jatkossa kaikki uusiutuvat OP-Visa Debit-kortit on varustettu lähilukuominaisuudella. Muihin OP-Visa-kortteihin ominaisuus lisätään myöhemmin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 112 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 6 122. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta.
Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Työntekijöille on annettu mahdollisuus sijoittaa osa lyhyen aikavälin palkkioista OP-Henkivakuutuksen ProFundia rymäeläkkeseen. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Valkeakosken Osuuspankissa oli vuoden 2012 lopussa työsuhteessa 24 henkeä, joista määräaikaisessa työsuhteessa oli toimihenkilöitä 3. Työsuhteiden määrässä ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Valkeakosken Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen.
Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 22.3.2012. Kokoukseen osallistui 12 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokousja se on tällä hetkellä 24. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2012 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Toimitusjohtaja Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Järvinen Pekka Varapuheenjohtaja Kammonen Minna (2011-2014) liikuntapaikkamestari, Valkeakoski (2012-2015) henkilöstöpäällikkö, Valkeakoski Muut jäsenet Forsten Piritta Fuss Jouni Heikkinen Hanna-Mari Hiitiö Tarja Jokela Sirpa Kiuru Pauli Kivimaa Hanna Kontsas Kalle Kostiainen Jari Laine Kari Linna-Laiho Jaana, Liuttula Antti Myllylä Päivi Mäntynen Jyrki Notkola Anna Ohma Kalle Paasio Olli Puntila Terhi Retulainen Antero Salonen Timo Viitanen Seppo Väyrynen Kari-Pekka (2010-2013) työvoimaneuvoja, Valkeakoski (2011-2014) kauppias, Valkeakoski (2010-2013) toimipaikan päällikkö, Valkeakoski (2012-2015) tilitoimistoyrittäjä, Valkeakoski (2011-2014) rakennustarkastaja, Valkeakoski (2011-2014) kansanedustaja, yrittäjä FM MBA, Valkeakoski (2011-2014) markkinointijohtaja, Valkeakoski (2012-2015) tradenomi, Valkeakoski (2010-2013) johtaja, Valkeakoski* (2011-2012) koneasentaja, Valkeakoski (2012-2015) varatuomari, Valkeakoski (2010-2013) maanviljelijä, Valkeakoski* (2011-2014) museonjohtaja, Valkeakoski (2010-2013) koneasentaja, Valkeakoski (2012-2015) it comp. manager, Valkeakoski (2012-2015) erityisopettaja, Valkeakoski (2010-2013) toimitusjohtaja, Valkeakoski (2012-2015) projektipäällikkö, Valkeakoski (2010-2013) maanviljelijä, Valkeakoski (2012-2015) kehityspäällikkö, Valkeakoski* (2010-2013) pääluottamusmies, Valkeakoski (2011-2014) rehtori, Hämeenlinna
*Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Eeva Niskavaara s. 1953 Varapuheenjohtaja Rauli Mäntynen s. 1947 Tauno Leivuori s. 1956 Taloustieteiden maisteri, yrittäjä, liikkeenjohdon konsultti, talousneuvos Valkeakoski Valkeakosken Osuuspankin hallitus 2001- Keskeinen työkokemus: Liikkeenjohdon konsultti ja kouluttaja yli 25 vuoden ajan osaamisalueena yrityksen taloudelliset asiat ja yleinen liikkeenjohdollinen kyvykkyys. Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Ilmailulaitos Finavia hallituksen jäsen 2003-2009, Valkeakosken Seudun Kehitysyhtiön hallituksen jäsen 2002-2012, Suomen Autokatsastus Oy (nykyisin A- katsastus Oy) hallituksen puheenjohtaja 1996-2003., OP- Eläkesäätiön hallituksen jäsen vuodesta 2010, Meritaito Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2010, Valkeakosken Energian hallituksen jäsen vuodesta 2010 eläkeläinen, Valkeakoski 5.10.2012 saakka Merkonomi, maaseutuyrittäjä, Valkeakoski Valkeakosken Osuuspankin hallitus 2000- Keskeinen työkokemus: 5 vuotta isännöinti- ja kiinteistövälitystyötä, 5 vuotta sähköliikkeen toimistotehtävissä ja 20 vuotta maanviljelijäyrittäjänä. Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Maataloustuottajain Sääksmäen yhdistyksen puheenjohtaja, Hämeen Säätiön hallituksen jäsen, MTK:n valtuuskunnan varajäsen Muut jäsenet Sari Ilovuori s. 1976 Kari Horsmalahti s. 1951 Kari Laine s. 1964 Sosionomi (amk), työllisyyspalvelujen johtaja, Valkeakoski Valkeakosken Osuuspankin hallitus 2008- Keskeinen työkokemus: Työhallinnossa 2003-2005, kotihoidonohjaajana 2005-2006,vanhustyönjohtaja 2006-2011, työllisyyspalvelujen johtaja 2011- Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Valkeakosken kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen Insinööri, toimitusjohtaja, Valkeakoski Valkeakosken Osuuspankin hallitus 2002- Keskeinen työkokemus: konepajan toimitusjohtajuus v. 1976 lähtien Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Valkeakosken Kauppakamarin hallituksen jäsen, Valkeakosken Kehitysyhtiö ja Valkeakosken Haka koneasentaja, Valkeakoski Valkeakosken Osuuspankin hallitus 2012- Keskeinen työkokemus: Koenpajan/terätehtaan kunnossapidon asentaja v. 1983 lähtien Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Metso Paper Oy Valkeakosken työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, Metalliliiton liittokokousedustaja vuosina 2008 ja 2018, Sointulan Asukkaat ry:n puheenjohtaja, Valkeakosken Hakan suunnistusjaoston nuorisoryhmän jäsen
Juha Luomala s. 1963 KTM, toimitusjohtaja, Valkeakoski Valkeakosken Osuuspankin hallitus 2001- Keskeinen työkokemus: toimistopäällikkö Kannuksen OP 1988-1989, toimitusjohtaja Jokivarren OP-KK 1989-1994, toimitusjohtaja Kärsämäen OP 1994-1997, toimitusjohtaja Korpilahden OP 1997-2001, toimitusjohtaja Valkeakosken OP 2001-. Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: OP-työnantajat ry (OPTA) hallituksen jäsen, OP-Kotipankki Oyj:n hallituksen jäsen, Valkeakosken kauppakamariosaston hallituksen jäsen, Tampereen kauppakamarin finanssivaliokunnan jäsen, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n hallituksen jäsen Toimitusjohtaja Luomala Juha KTM, 49 v, pankin toimitusjohtajaksi vuonna 2001 Johtoryhmän kokoonpano Juha Luomala Riikka Engström Seija Laine Hanna-Leena Yli-Fossi KTM, toimitusjohtaja KTM, 43 v, pankinjohtaja pankin palvelukseen vuonna 2006 Keskeinen työkokemus: valuuttadealer Osuuspankkikeskus 1994-1998, sijoitusasiantuntija Tampereen Seudun Osuuspankki 2002-2004, palvelupäällikkö Tampereen Seudun Osuuspankki 2004-2006, asiakaspalvelupäällikkö Valkeakosken Osuuspankki 2006-, pankinjohtaja Valkeakosken Osuuspankki 2011- KTM, 54 v, rahoitusjohtaja pankin palvelukseen vuonna 2011 Keskeinen työkokemus: rahoituskonsultti 1990-1996 OP-Rahoitus Oy, aluepäällikkö 1996-1999 OP-Rahoitus Oy, rahoituspäällikkö 2000-2001 OP-Rahoitus Oy, rahoitusjohtaja 2001-2008 Oko PankkiOyj/Pohjola Pankki Oyj, rahoitusjohtaja 2008-2011 Handelsbanken, rahoitusjohtaja Valkeakosken Osuuspankki 2011 varatuomari, kauppat. yo, 34 v, pankkilakimies, compliance officer pankin palvelukseen vuonna 2006 Keskeinen työkokemus: Länsi-Uudenmaan Osuuspankki 2004, Porin Seudun Osuuspankki 2004-2005, Kokemäen käräjäoikeus 2005-2006 Tilintarkastajat Tilintarkastusyhteisö Moore Stephens Rewinet Oy Ab, vastuutarkastajana Veikko Terho, KHT ja varalla Jari Paloniemi, KHT Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Ilkka Haapa suoritti osuuspankin tarkastuksen 11.9. - 13.9.2012. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut Merja Keso Tampereen Seudun Osuuspankista.