Varsinais-Suomi PÄÄTÖS Diaarinumero VARELY/23/07.04/2011 VARELY/24/07.04/2011 14.3.2012 Nro 2/2012 ASIA Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVA Taaleritehdas Oy Kluuvikatu 3 00100 Helsinki HANKKEEN KUVAUS Hanke Taaleritehdas Oy suunnittelee Luvian kunnan alueelle kahta tuulivoimapuistoa. Luvian suunniteltu tuulivoimapuisto koostuu neljästä tuulivoimalaitoksesta, jotka sijoitetaan noin 60 ha kokoiselle, kahdesta erillisestä alueesta koostuvalle hankealueelle. Hankealueen kahden lohkon väliin jää 3 ha suuruinen peltoalue. Alue sijaitsee Luvian Luodonkylästä noin 2 kilometriä länteen ja noin 3 kilometrin etäisyydellä Luvian keskustasta länteen. Kutteskon suunniteltu tuulivoimapuisto koostuu neljästä tuulivoimalaitoksesta, jotka sijoitetaan noin 134 ha kokoiselle hankealueelle. Alue sijaitsee Luvian Luodonkylästä noin 3 kilometriä luoteeseen ja noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Luvian keskustasta luoteeseen. Voimaloiden napakorkeus on alustavien suunnitelmien mukaan 100-120 metriä ja roottoreiden halkaisija 90-120 metriä. Kukin voimalaitos on nimellisteholtaan 2-3 MW. Tuulivoimalat sijoitetaan 400 700 metrin etäisyydelle toisistaan. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköverkkoon kytkemiseksi uudesta 20 kv johtolähdöstä jakeluverkon sähköasemalle sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Tuulivoimalaitosyksiköiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Hankkeesta vastaava on tehnyt tarvittavat maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa. Ympäristö Luvian tuulivoimapuiston ympäristö Luvian tuulivoimapuisto sijoittuu noin 3 km etäisyydelle Luvian keskustasta länteen. Tuulivoimapuiston alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Hankealue on melko ta- VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde 020 636 0060 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) 230 0009 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523, 20101 Turku Valtakatu 6, 28100 Pori
2/10 saista metsämaastoa. Korkeimmat kohdat maastossa ovat Huruholmintien pohjoispuolella noin 12,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Hankealueelle ei ole osoitettu tuulivoimarakentamista Satakunnan 30.11.2011 vahvistetussa maakuntakaavassa. Hankealue ei kuulu Mannertuulialueet Satakunnassa raportin tuulivoiman selvitysalueisiin. Hankealueen eteläosa sijoittuu Luvian ranta-alueiden osayleiskaavan alueelle. Suunnitellut tuulivoimalat eivät sijoitu rantaosayleiskaavan alueelle. Muulla hankealueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Hankealueilla on tehty luontotyyppikartoitus ja liito-oravan esiintymisalueiden kartoitus, linnustoa koskeva tarkastelu olemassa olevien tietojen perusteella sekä melua ja varjonmuodostusta koskeva laskennallinen mallinnus sekä yleispiirteinen maisema-analyysi. Erityiset suojelun kohteena olevat eliölajit, luonto- ja kulttuurihistorialliset kohteet sekä alueen maankäyttö on selvitetty olemassa olevan tiedon perusteella. Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu arvokkaita luonto- tai kulttuuriympäristökohteita. Hankealueesta 4,5 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Porsmusansuon Natura-alue (FI0200163), joka on suojeltu luontodirektiivin perusteella ja on myös yksityinen luonnonsuojelualue (YSA022142). Lähimmillään 5,5 km hankealueesta länteen sijaitsee Luvian saariston Natura-alue (FI0200074), joka on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin perusteella. Luvian saaristo on linnustoltaan Selkämeren arvokkaimpia kohteita. Alueeseen sisältyvä Säpin saari lähivesineen on muuttolintujen merkittävä levähdys- ja ruokailualue. Kansallisesti linnustoltaan merkittävä Luvianlahti sijoittuu hankealueesta vajaan kilometrin etäisyydelle. Hankealueesta noin 15 km etäisyydelle sijoittuu kansainvälisesti arvokkaaseen alueeseen Porin lintuvedet ja rannikko (IBA 083). Osia näistä alueista kuuluu myös kansallisesti tärkeään Rauman- Luvian-Porin saariston lintuvesialueeseen (FINIBA 120074). Lähin tunnettu muinaisjäännöskohde on 0,7 km päässä oleva Laitakarin laivaveistämö ja satamapaikka. Hankealueesta noin 2 km etäisyydellä sijaitsee rakennettuna kulttuuriympäristökohteena valtakunnallisesti arvokas Luvian kirkonkylä ja noin 3 km etäisyydellä Peränkylän vanha kylä. Luvianlahden maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema sijoittuu lähimmillään noin 400 m etäisyydelle hankealueesta, Luvian sisäsaariston kalastajatilat ja Pirskerin vanhat kalastajatilat sijoittuvat noin 2,5 km etäisyydelle hankealueesta. Hankealueesta 2 km etäisyydelle sijoittuu 2 pienialaista perinnemaisemakohdetta, Luodonkylän niityt ja Luvian keskustan niitty, sekä noin 3 km etäisyydelle Niemenkylän niityt perinnemaisemakohde. Hankealueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Hanninkylän pohjavesialue sijoittuu noin 1 km etäisyydelle hankealueesta. Merikotkan, helmipöllön, kalatiiran sekä lapintiiran lähimmät tiedossa olevat pesäpaikat sijoittuvat 3-4 km etäisyydelle hankealueesta. Lepakoiden esiintymistä ei ole selvitetty. Liito-oravalle soveliaalla elinympäristöllä hankealueen lohkon 2 reunalla ei ole ollut havaintoja liito-oravasta. Hankealue ja sen ympäristö on lintujen muuttoreitillä. Hankealueella pesii tavanomaista satakuntalaista metsäseudun pesimälinnustoa. Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu asutusta. Hankealueen itäpuolella noin 1 km etäisyydellä sijaitsee Luodonkylä ja noin 2 km etäisyydellä koillisessa Hanninkylä. Kyläalueiden lisäksi asutusta on sijoittunut nauhamaisesti teiden varteen ja mökki-
3/10 asutusta ranta-alueelle. Luvian kuntakeskus sijoittuu noin 3 km etäisyydelle. Tuulivoimaloista 1 km vyöhykkeelle sijoittuu noin 30 asuinrakennusta ja 33 vapaa-ajan rakennusta. Kahden km vyöhykkeelle hankealueesta sijoittuu 220 asuin- ja 235 vapaa-ajan rakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat 650 m etäisyydelle ja lähimmät loma-asunnot 450 m etäisyydelle hankealueesta. Hankealueen kaakkoispuolella noin 600 metrin etäisyydellä sijaitsee lomakylä. Kutteskon tuulivoimapuiston ympäristö Kutteskon tuulivoimapuisto sijoittuu noin 3,5 km etäisyydelle Luvian keskustasta luoteeseen. Tuulivoimapuiston alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Hankealue on lievästi kumpuilevaa maastoa, taimikkoa ja hakkuualuetta. Eteläosaan sijoittuu noin 2 ha peltoalue. Korkeimmat kohdat maastossa ovat noin 10 metriä merenpinnan yläpuolella. Hankealueelle ei ole osoitettu tuulivoimarakentamista Satakunnan 30.11.2011 vahvistetussa maakuntakaavassa. Hankealue ei kuulu Mannertuulialueet Satakunnassa raportin tuulivoiman selvitysalueisiin. Hankealueen länsipuoli sijoittuu Luvian ranta-alueiden osayleiskaavan alueelle. Suunnitelluista tuulivoimaloista kaksi sijoittuu rantaosayleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle. Muulla hankealueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Hankealueilla on tehty luontotyyppikartoitus ja liito-oravan esiintymisalueiden kartoitus, linnustoa koskeva tarkastelu olemassa olevien tietojen perusteella sekä melua ja varjonmuodostusta koskeva laskennallinen mallinnus sekä yleispiirteinen maisema-analyysi. Erityiset suojelun kohteena olevat eliölajit, luonto- ja kulttuurihistorialliset kohteet sekä alueen maankäyttö on selvitetty olemassa olevan tiedon perusteella. Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu arvokkaita luonto- tai kulttuuriympäristökohteita. Hankealueesta 3,5 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Porsmusansuon Natura-alue (FI0200163), joka on suojeltu luontodirektiivin perusteella ja on myös yksityinen luonnonsuojelualue (YSA022142). Lähimmillään 5 km hankealueesta länteen sijaitsee Luvian saariston Natura-alue (FI0200074), joka on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin perusteella. Luvian saaristo on linnustoltaan Selkämeren arvokkaimpia kohteita. Alueeseen sisältyvä Säpin saari lähivesineen on muuttolintujen merkittävä levähdys- ja ruokailualue. Kansallisesti linnustoltaan merkittävä Luvianlahti sijoittuu hankealueesta vajaan kilometrin etäisyydelle. Hankealueesta noin 15 km etäisyydelle sijoittuu kansainvälisesti arvokkaaseen alueeseen Porin lintuvedet ja rannikko (IBA 083). Osia näistä alueista kuuluu myös kansallisesti tärkeään Rauman- Luvian-Porin saariston lintuvesialueeseen (FINIBA 120074). Hankealueesta 1,5-2 km luoteeseen on Hyviluodon ja Aspiskerin Vellingholmin vedenalaiset muinaisjäännöskohteet ja 3 km etäisyydellä 3 maanpäällistä muinaisjäännöskohdetta. Noin 3 km päässä on muinaisjäännöskohde Laitakarin laivaveistämö ja satamapaikka. Hankealueesta noin 2,5 km etäisyydellä sijaitsee rakennettuna kulttuuriympäristökohteena valtakunnallisesti arvokas Luvian kirkonkylä ja noin 4 km etäisyydellä Peränkylän vanha kylä. Luvianlahden maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema rajautuu hankealueeseen samoin kuin Luvian sisäsaariston kalastajatilat. Pirskerin vanhat kalastajatilat -rakennettu kulttuuriympäristökohde sijoittuu lähimmillään noin 2,5 km etäisyydelle hankealueesta. Hankealueesta 2 km etäisyydelle sijoittuu Pynnössaaren lahden perinnemaisema, 3 pienialaista pe-
4/10 rinnemaisemakohdetta, Santamaan keto, Luodonkylän niityt ja Luvian keskustan niitty, sekä noin 1,5 km etäisyydelle Niemenkylän niityt perinnemaisemakohde. Hankealueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Hanninkylän pohjavesialue sijoittuu noin 1 km etäisyydelle hankealueesta. Merikotkan, helmipöllön, kalatiiran sekä lapintiiran lähimmät tiedossa olevat pesäpaikat sijoittuvat 1 1,5 km etäisyydelle hankealueesta. Lepakoiden esiintymistä ei ole selvitetty. Alue ei ole potentiaalista liito-oravan elinympäristöä. Hankealue ja sen ympäristö on lintujen muuttoreitillä. Hankealueella pesii tavanomaista satakuntalaista metsäseudun pesimälinnustoa. Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu asutusta. Hankealueen kaakkoispuolella noin 1,5 km etäisyydellä sijaitsee Hanninkylä ja noin 1,5 km etäisyydellä kaakkoispuolella Luodonkylä. Kyläalueiden lisäksi asutusta on sijoittunut nauhamaisesti teiden varteen ja mökkiasutusta ranta-alueelle. Luvian kuntakeskus sijoittuu noin 2 km etäisyydelle. Tuulivoimaloista 1 km vyöhykkeelle sijoittuu noin 17 asuinrakennusta ja 53 vapaa-ajan rakennusta. Kahden km vyöhykkeelle hankealueesta sijoittuu 199 asuin- ja 382 vapaa-ajan rakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat 350 m etäisyydelle ja loma-asutus 450 m etäisyydelle. Hankkeen ympäristövaikutukset Taaleritehdas Oy:n suunnittelemat hankkeet tarkoittavat esitetyssä muodossa enintään yhteensä 8 tuulivoimalan rakentamista tarvittavine rakennus- ja huoltoteineen sekä sähkönsiirtorakenteineen ja -yhteyksineen. Hankkeella on ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät erityisesti maisemaan, luontoon ja asumisviihtyvyyteen. Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat maiseman muuttumisesta, luontoon, lähinnä linnustoon ja mahdollisesti lepakoihin kohdistuvasta vaikutuksesta ja melusta, roottorin lapojen välkkymisestä sekä rakentamisaikaisesta liikenteestä. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo ja lisäselvitykset Kuuleminen Taaleritehdas Oy on 9.11.2011 pyytänyt erillisillä hakemuksilla päätöstä Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, tuleeko tuulipuistohankkeisiin soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Luvian kunnan ympäristölautakunnalle on varattu tilaisuus esittää näkemyksensä arviointimenettelyn tarpeesta. Lautakunta on harkittuaan tuulipuistohankkeen vaikutuksia katsonut, että kumpikaan hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointia. Lautakunta toteaa, että alue on kaavoitettu muuhun käyttöön ja tuulivoimaloiden sijoittaminen alueelle edellyttää kaavan muuttamista. Hankkeesta vastaavalle on varattu tilaisuus vastata em. ympäristölautakunnan lausuntoon. Hankkeesta vastaava on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa lausuntoon.
5/10 RATKAISU JA PERUSTELUT Käsittelyä koskeva ratkaisu ja perustelut Luvian ja Kutteskon suunniteltujen tuulipuistohankkeiden ympäristövaikutukset tulee arvioida yhtenä kokonaisuutena. Luvian ja Kutteskon suunnittelualueet muodostavat yhden hankkeen. Alueet sijoittuvat toisiinsa nähden lähimmillään 600 m etäisyydelle ja niille alustavasti suunnitellut tuulivoimalat lähimmillään noin 700 metrin etäisyydelle toisistaan. Esitettyjen selvitysten mukaan tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutusalueet eivät jää erillisiksi alueiksi, vaan muodostavat yhtenäisen vaikutusalueen. Tuulivoimaloiden vaikutus kohdistuu myös selkeästi saman alueen luonto-, maisema- ja kulttuurishistoriallisiin arvoihin. Arviointimenettelyn soveltamista koskeva ratkaisu ja perustelut Hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa YVA-asetuksen 7 :n mukaisesti otetaan lisäksi huomioon 1. hankkeen ominaisuudet, kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, c) luonnonvarojen käyttö, d) jätteiden muodostuminen, e) pilaantuminen ja muut haitat, f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat, 2. hankkeen sijainti, kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky, c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet), 3. vaikutusten luonne, kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus, c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, d) vaikutuksen todennäköisyys, e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. YVA-asetuksen 6 :ssä luetellaan hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. YVA-asetuksen kohdan 7) e) mukaan arviointimenettelyä sovelletaan tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.
6/10 Suunnitellun tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan YVA-asetuksen 7 :n harkintakriteereihin perustuen. Hankkeen ominaisuudet Tuulivoimapuiston sijoitusalueet ovat pinta-alaltaan yhteensä 194 ha. Suunniteltu tuulivoimapuistokokonaisuus käsittää enintään 8 tuulivoimalaa, joiden suunniteltu teho on 2-3 MW ja yhteensä enintään 24 MW. Tuulivoimalayksikkö koostuu 100-120 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on 90-120 metriä. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen ja niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 20 kv johtolähdöstä olemassa olevaan johtokatuun paikallisen jakeluverkkoyhtiön sähköasemaan kytkemistä varten sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hanke on kokoluokaltaan pienempi kuin hankeluettelon mukainen hanke, on voimalamäärältään ja nimellisteholtaan n. 80 % hankeluettelon mukaisesta hankkeesta. Hanke muuttaa maisemaa. Korkeiden voimaloiden maisemallinen vaikutus lähimaisemassa on kohtalainen ja ulottuu melko laajalle alueelle. Hankkeen maisemallinen vaikutus korostuu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuurimaisemakohteiden läheisyydessä. Tuulipuiston rakentaminen aiheuttaa osaltaan muutoksia maisemaan, vaikka suurin osa suunnitelluista voimaloista ja niiden tarvitsemat huoltotiet sijoittuvat päätehakkuu- tai taimikkoalueelle ja tieurille. Hankkeen vaikutus on pysyvä tai ainakin pitkäaikainen. Rakentamisaikaiset häiriövaikutukset ovat väliaikaisia. Vaikutukset kohdistuvat alueen kesä- ja vakituisiin asukkaisiin. Melusta ja varjostuksesta tehtyjen laskennallisten selvitysten mukainen vaikutus jää lähimmissä vakituisissa ja loma-asunnoissa alle 40 db, mitä ei pidetä merkittävänä vaikutuksena. Varjostusvaikutus 100 %:lla roottorien pyörintäajalla ilman kasvillisuuden estävää vaikutusta tai pilvisyyden huomioon ottamista on mallinnuksen mukaan noin 1-20 ja 1-50 tunnin vaihteluvälillä vuodessa. Vyöhyke, jolla vuosittainen varjostus on yli 8 tuntia, ulottuu 800-1000 m etäisyydelle tuulivoimapuistosta. Pilviset säät ja kasvillisuus huomioon ottaen todellinen varjostusvaikutus ei ole merkittävä, sillä se jää todennäköisesti alle 8 tuntiin vuodessa. Lähin tuulivoimapuistohanke on Oosinselän tuulivoimapuisto, joka sijoittuu 3-3,5 km etäisyydelle pohjoiseen suunnittelualueista. Hankkeessa toteutetun arviointiselostuksen mukaan maisemallinen vaikutus ulottuu kokonaisuudessaan varsin laajalle alueelle. Alueen lievästi kumpuilevien maasto-olosuhteiden ja erityisesti Lankoorin niemen eteläpuolinen alue on suurelta osin kohtuullisen avointa pelto- tai hakkuualuetta, minkä vuoksi suunnittelualueen tuulivoimalat ja Oosinselän tuulipuisto ovat yhtäaikaisesti näkyvissä maisemassa. Mereltä päin tuulivoimaloiden sijainti voi antaa vaikutelman yhtenäisestä tuulivoimala-alueesta. Muuttavaan linnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset saattavat olla huomattavia, sillä tuulipuistoalueet sijoittuvat merkittävälle lintujen rannikkoaluetta myötäilevälle muuttoreitille ja lähelle niihin kytkeytyviä ruokailu- ja levähdysalueita. Muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia liittyy myös Luvia ja Porin rannikolla toteutettavien tuulivoimapuistojen, kuten mm. Peittoon alueen tuulivoimapuiston sekä muiden tuulivoimalahankkeiden vaikutuksiin. Hankkeen edellyttämä mahdollisesti haitallisia vaikutuksia aiheuttava luonnonvarojen käyttö on vähäistä. Hankkeessa ei synny jätteitä. Onnettomuusriskit tuulivoimaloiden rakentamis- käyttöaikana ovat vähäiset.
7/10 Hankkeen sijainti Alueelle ei osoiteta tuulipuistoa vahvistetussa maakuntakaavassa. Hankealue ei sijoitu Satakuntaliiton Mannertuuli -selvityksessä tuulivoimatuotantoon soveltuville alueille. Maakuntakaavassa suunnittelualueiden läheisyydessä on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöalueita. Maakuntakaavan suunnittelumääräys edellyttää mm., että kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Hankealueen ympärillä on useita kulttuuriympäristön kannalta merkittäviä alueita. Maisemavaikutusten kannalta keskeisimmät kohteet ovat 2-3 km etäisyydelle sijoittuva rakennettuna kulttuuriympäristökohteena valtakunnallisesti arvokas Luvian kirkonkylä ja Peränkylän vanha kylä. Luvianlahden maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema rajoittuu Kutteskon suunnittelualueeseen sen koillispuolella samoin kuin Luvian sisäsaariston kalastajatilat sen länsipuolella. Suunniteltu hanke vaikuttaa alueen lähi- ja kaukomaisemassa muutoksena. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat lähelle kulttuuriympäristön rajausta, joten maisemavaikutukset ovat merkittävät. Hankealue sijoittuu lähelle rannikkoa, jossa on useita Natura 2000 verkostoon kuuluvia kohteita ja linnustoltaan sekä muutoin luontonsa osalta arvokkaita alueita. Lähimmillään 5 km hankealueesta länteen sijaitsee Luvian saariston Natura-alue (FI0200074), joka on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin perusteella. Luvian saaristo on linnustoltaan Selkämeren arvokkaimpia kohteita. Alueeseen sisältyvä Säpin saari lähivesineen on muuttolintujen merkittävä levähdys- ja ruokailualue. Kansallisesti linnustoltaan merkittävä Luvianlahti sijoittuu hankealueesta vajaan kilometrin etäisyydelle. Hankealueesta noin 15 km etäisyydelle sijoittuu kansainvälisesti arvokkaaseen alueeseen Porin lintuvedet ja rannikko (IBA 083). Osia näistä alueista kuuluu myös kansallisesti tärkeään Rauman-Luvian-Porin saariston lintuvesialueeseen (FI- NIBA 120074). Hankkeella on linnustoon kohdistuvia vaikutuksia, joita suunniteltujen hankkeiden osalta on yleisellä tasolla selvitetty. Vaikutukset voivat olla merkittäviä, sillä valtaosan lintujen muutto- ja ruokailulennot kulkevat suurelta osin tuulipuistojen sijoittamisalueen yli. Suunnittelualueiden läheisyydessä 1-4 km etäisyydellä on myös merikotkan, helmipöllön, kalatiiran sekä lapintiiran pesäpaikkoja. Hankkeen sijainti edellä mainittujen arvokkaiden maisema- ja luontokohteiden läheisyydessä voi aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia kohteille ja niiden suojeluarvoille. Vaikutusten luonne Varsinaiselle hankealueelle ei sijoitu asutusta. Vakituiset ja vapaa-ajan asunnot sijoittuvat kyliin ja ranta-alueille. Lähimmät asuin- ja vapaa-ajan rakennukset sijoittuvat 350-650 etäisyydelle tuulivoimaloista. Kahden kilometrin vyöhykkeelle suunniteltujen alueiden ympärille sijoittuu noin 436 asuinrakennusta ja 492 vapaa-ajan rakennusta. Hankkeen vaikutus kohdistuu todennäköisesti rakennusten määrää suurempaan joukkoon ihmisiä. Vaikutuksen voimakkuus melun ja varjostusten osalta niin kuin myös maisemallinen vaikutus riippuu tuulivoimaloiden ja vaikutuskohteen etäisyydestä. Hankkeen vaikutus on monitahoinen; vaikutus koostuu melusta, varjostuksesta, luontoon ja maisemaan kohdistuvista vaikutuksista sekä näiden tekijöiden aiheuttamasta elinympäristön viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista. Hankkeen vaikutus on pääasiassa paikallinen. Vaikutukset rakentamisaikaisia vaikutuksia lukuun ottamatta ovat pysyviä.
8/10 Yhteenveto Kun otetaan huomioon suunniteltu hanke kokonaisuutena, sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne sekä yhteisvaikutus muiden tuulipuistohankkeiden kanssa, hankkeen toteuttaminen aiheuttaa laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä on siten tarpeen soveltaa hankkeeseen. Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) 4, 6 ja19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 muutoksineen) 4, 5, 6 ja 7 Hallintolaki (434/2003) 60 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Vastuualueen johtaja Risto Timonen Ylitarkastaja Seija Savo
9/10 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Taaleritehdas Oy saantitodistuksin, suoritemaksutta Jäljennös päätöksestä Luvian kunta, ympäristölautakunta Ympäristöministeriö Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on Luvian kunnan ilmoitustaululla ja päätös on nähtävänä Luvian kunnanvirastossa, os. Kirkkotie 17, Luvia, ajalla 16. - 30.3.2012 sekä sähköisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivuilla www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi. Liite Valitusosoitus
10/10 Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: * valittajan nimi ja kotikunta * jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan muutosta * miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta * asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää * toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot: Postiosoite: PL 32, 20101 Turku Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4 Puhelin: 029 56 42400 Telefax: 029 56 42414 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 (tavallinen / todisteellinen tiedoksianto)