1 TAMMIKUU 2010 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Rukouksen tukilinja auki 24 tuntia, eikä kaapeli katkeile s. 6 Viestintäjohtaja Branko Bjelajac, TWR-Eurooppa: Kaikki mediat tarpeen s. 11 Sydämiä Suomesta, takaisin USA:sta s. 8 Indonesiatutkimuksesta tuoreita tuloksia s. 12
P ä ä k i r j o i t u s Olen nähnyt, miten kansaani sorretaan... Koptikristittyjen jouluyön messu päättyi järkyttävästi Egyptin Nagaa Hamadissa, kun aseistautuneet miehet avasivat tulen messusta poistuvia kohti. Tulituksessa kuoli viisi ja loukkaantui kymmenkunta kristittyä. Ennen kirkkoon hyökkäystä ampujat surmasivat kaksi ihmistä kaupungin ostosalueella. Koptikristityt viettävät joulua itäisen kalenterin mukaan 7. tammikuuta. Uskonryhmien väliset yhteenotot Egyptissä ovat harvinaisia. Viime vuosina hyökkäykset kristittyä vähemmistöä kohtaan ovat kuitenkin lisääntyneet. Noin joka kymmenes Egyptin 82 miljoonasta asukkaasta on koptikristitty. Nämä 7 8 miljoonaa egyptiläistä muodostavat Lähi-idän suurimman kristillisen yhteisön. Maan valtaväestö edustaa lähinnä sunnilaista islamia, joka on Egyptin valtionuskonto. Egypti ei ole ainoa maa, jossa kristityt joutuivat jouluaikaan hyökkäyksen kohteeksi. Joulukuun 24. päivänä pommi-isku kirkkoon Irakin Mosulissa tappoi kaksi kristittyä, ja viisi loukkaantui. Tammikuussa Open Doors -järjestö julkaisi vuosittaisen raporttinsa kristittyjen vainoista eri maissa. World Watch List 2010 -raportin mukaan vainoajien kymmenen kärjessä ovat Pohjois-Korea, Iran, Saudi-Arabia, Somalia, Malediivit, Afganistan, Jemen, Mauritania, Laos ja Uzbekistan. Listassa Egypti on sijalla 20, Irak pitää 17. paikkaa. World Watch List raportoi nimenomaan kristittyjen uskonsa tähden kokemista vainoista, ei sellaisista, jotka johtuvat poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista tai etnisistä syistä. Raporttia varten selvitetään viisikymmentä asiaa. Näitä ovat muun muassa, salliiko maan laki kristityksi kääntymisen, onko kristittyjä surmattu, kidutettu tai vangittu uskonsa tähden, saavatko kristityt kokoontua vapaasti jumalanpalveluksiin, tai onko heillä mahdollisuus julkaista ja levittää kristillistä kirjallisuutta. Raportin perusteella kristittyjen vainot lisääntyivät viime vuonna Somaliassa, Jemenissä, Mauritaniassa, Vietnamissa, Azerbaidžanissa, Tadžikistanissa, Turkissa ja Tunisiassa. Kristittyjen tilanne parani Saudi-Arabiassa, Algeriassa, Intiassa, Kuubassa, Jordaniassa, Sri Lankassa ja Indonesiassa. Timo Reuhkala Maailmanlaajuisesti kristittyjen tilanne on pikemminkin heikkenemässä kuin helpottumassa. Kristittyjä on vainottu koko kristillisen historian ajan. Viimeisen sadan vuoden aikana kristittyjen vapautta ovat rajoittaneet pääasiassa kommunistiset ja islamilaiset maat. Ensiksi mainittujen marxilaiseen ideologiaan ei kuulu puhe tuonpuoleisesta Jumalasta. Jälkimmäisissä maissa islamia pidetään lopullisena ilmoituksena Jumalalta, eikä siitä ole lupa poiketa. Joissakin valtaosin islamilaisissa maissa tunnustetaan vähemmistöjen oikeus harjoittaa omaa uskontoaan. Nykyään lähes jokaisen valtion perustuslakiin on kirjattu muiden vapauksien ohella uskonnonvapaus. Se sisältyy myös YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen vuodelta 1948. Julistuksen 18. artiklan mukaan Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja. Ihmisoikeuksien julistus ja kansallinen lainsäädäntö eivät kaikissa maissa takaa uskonnonvapauksien toteutumista käytännössä. Uskonnonvapaus määritellään eri maissa ja kulttuureissa eri tavalla. Tämä johtaa siihen, että kansojen on vaikea keskustella ja löytää yhteistä näkemystä kysymyksestä. Räikeiden uskonvainojen ja ihmisoikeusloukkausten pitäminen esillä näyttää kuitenkin lisäävän päättäjien painetta hillitä kristittyihin kohdistuvia loukkauksia maassaan. Kristityn tehtävä on puolustaa uskonnonvapautta kaikissa olosuhteissa ja kaikkialla. Samoin hänen kuuluu rukoilla vainottujen sisarien ja veljien sekä heidän vainoojiensa puolesta. Juha Auvinen lähetysjohtaja R e p l i i k k i I k k u n a Pysty ja piikikäs, olipa sitten puolesta tai vastaan. Hyökkäämässä tai suojautumassa. Matti Korpiaho Piirros Aura Karjalainen 2 2 ON ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA AIKA
Lähde 1/2010 2 Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 5 Uutisia 6 Lähteellä Aluesihteeri Martti Poukka kirjoittaa kutsumuksesta. Rukous 7 Kuuntelijat ja katsojat antavat palautteita radio- ja televisioohjelmista 8 9 Keskiaukeama SANSAn lähetti, FEBC:n työyhteydessä tutkijana työskentelevä Eila Murphy kävi Intersearchin vuosikokouksessa Yhdysvalloissa, TWR:n päämajassa Caryssa. 10 Teologia Kuukauden lähetysteksti 11 Haastattelu TWR-Euroopan viestintäjohtaja Branko Bjelajac kertoo radiosta, monien kristittyjen hiljaisesta ja äänekkäästä ystävästä. Myös Euroopassa. 12 Media nyt Laajakaista Uusi palsta, jonka aihepiiri kattaa yhteistyön, ystävyyden ja avunannon monesta näkövinkkelistä. 13 Elämän värit Kolumni Lehdessämme 30 v. sitten 14 SANSAn radio-ohjelmat: Raamattu kannesta kanteen Lähetysaika 15 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri Uutisia 16 Takasivun juttu Vantaan Tikkurilan seurakunnan lähetyssihteeri Sirpa Jalokinos iloitsee mahdollisuuksista tutustua työalueisiin paikan päällä. Kroatian evankelinen kirkko sai vuodenvaihteessa uuden seurakunnan. Splitin seurakunnalle valittiin joulukuun puolivälissä seurakuntaneuvosto. Kirkkoherrana toimii pastori Jakov Mrcela. Splitissä järjestettiin toisena adventtisunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen jäsenkokous, joka oli samalla seurakunnan järjestäytymiskokous. Se valitsi seurakuntaneuvoston puheenjohtajaksi Christel Ivankovicin, jäseniksi Marta Vrscajin ja Sibela Aranzan. Aranza toimii jatkossa myös Splitin seurakunnan taloudenhoitajana. Jakov ja Marja-Liisa Mrcela ovat viime vuodet olleet Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lähettäminä pioneerityössä Kroatian Dalmatiassa, Jakovin alkuperäisessä kotimaakunnassa. Mrcelat ovat tavoittaneet tähän mennessä noin 40 luterilaista kristittyä, jotka asuvat hajallaan yli kymmenellä paikkakunnalla, pääosin Adrianmeren rannikolla. He muodostavat nyt Splitin seurakunnan. SAT-7 Türk aikoo jo 2011 24 tunnin kanavaksi Turkinkielinen satelliittitelevisiokanava SAT-7 Türk aloitti lähetyksensä tammikuun alussa. Toimitusjohtaja David Middletonin mukaan se pyrkii jo tänä vuonna kaksinkertaistamaan ohjel- Kesäpäivien ulkomaiset päävieraat Indonesiasta Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) vuotuisia Radiolähetystyön kesäpäiviä vietetään tänä vuonna Jyväskylässä. Ajankohta on 2. 4. heinäkuuta ja paikkana Huhtasuon seurakuntakeskus. Päivät järjestetään yhteistyössä Jyväskylän seurakunnan kanssa, ja niiden teemana on Jumala on suurempi. Radiolähetystyön kesäpäivien maantieteellisenä painopisteenä on tänä U u t i s i a - Kiitos Herralle, että hän on tehnyt työtään myös Dalmatiassa. Mekin saimme sitten olla tekemässä historiaa ja olla perustamassa tälle alueelle ensimmäistä luterilaista seurakuntaa, Mrcelat iloitsevat. Kirkko kasvaa ma-aikansa. Tavoitteena on saada lähetykset ympärivuorokautisiksi ja omalle kanavataajuudelle vuonna 2011. SAT-7 Türk televisioi ohjelmaa aluksi neljä tuntia päivässä. Ohjelmat näkyvät SAT-7 Parsin taajuudella sekä internetissä. SAT-7 Türk on yksi kristillisen satelliittitelevisioyhtiö SAT-7:n neljästä kanavasta. Muut ovat arabiankielinen SAT-7 Arabic, farsinkielinen SAT-7 Pars ja arabiankielinen lastenkanava SAT-7 Kids. vuonna Indonesia. Päivien pääpuhujat ovat kansainvälisen radiolähetysjärjestö TWR:n Indonesian-johtaja Fredrik Makitan ja jaavankielisen Naiset toivon lähteellä -radio-ohjelman tuottaja Susilowati Makitan. Kesäpäivien ohjelma koostuu lähetysaiheisista tilaisuuksista, raamattuopetuksesta, musiikista ja rukouksesta. Varsinaisen pääohjelman lisäksi Kesäpäivien yhteydessä järjestetään lapsille omaa ohjelmaa ja varhaisnuorille mediapaja. (SANSA/Lähde) Susilowati Susi Makitan ja Fredrik Freddy Makitan asuvat Jaavan saarella Indonesiassa. Työ TWR-Indonesian johtajana vie kuitenkin erityisesti Fredrikiä monille maan muistakin saarista. LÄHDE 29.1.2010 KROATIAN SPLITIIN perustettiin LUTERILAINEN SEURAKUNTA Matti Korpiaho Jakov ja Marja- Liisa Mrcela palasivat Kroatiantyöhön vuonna 2006 pitkän kotimaanjakson jälkeen. He asuvat Splitissä, joka on Dalmatian maakunnan pääkaupunki. Kroatian evankelinen kirkko tuntuu nykyisin kasvavan hitaasti, mutta varmasti. Siihen kuuluu nyt runsaat 3 300 jäsentä, 13 seurakuntaa ja 3 kappeliseurakuntaa. Split on se kolmastoista. Splitin seurakunnan perustamisesta päätettiin ensin joulukuussa 2008 kirkolliskokouksessa, jota Kroatian evankelisessa kirkossa kutsutaan synodiksi. Jakov Mrcela allekirjoitti seurakunnan rekisteröintipaperit viime lokakuussa Zagrebissa. Seurakuntaneuvoston valitseminen Splitissä oli sitten vuorossa joulukuussa. Seurakuntaneuvoston toimikausi on Kroatian evankelisessa kirkossa neljä vuotta. Seurakunnan korkein päättävä elin on vuosikokous, joka on koolla kerran vuodessa. Osijekin kirkkoherra Branko Beric toimii edelleen Kroatian evankelisen kirkon ylivikaarina. Jakov Mrcela jatkaa hänen varamiehenään, myös nimikkeellä ylivikaari. (Lähde) - Edessämme on SAT-7:n osana jännittäviä kasvumahdollisuuksia. Suuressa organisaatiossa saamme aiempaa enemmän tukea. Myös luottamus omaan osaamiseemme ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin on lisääntynyt, Middleton kertoo. Turkinkielinen kristillinen televisioyhtiö ehti toimia nimellä TURK-7 kuusi vuotta. Se perustettiin palvelemaan Turkin kristittyä vähemmistöä ja lisäämään maan eikristityn valtaväestön ymmärrystä kristinuskosta. (SAT-7/SANSA) Timo Reuhkala ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 3
Kirkko ei tunnusta Luther-säätiön piispaa Matti Korpiaho Werner Krömer nimitetty TWR:n apulaisjohtajaksi TWR-Euroopan kansainvälinen johtaja Werner Krömer on nimitetty TWR:n apulaisjohtajaksi Yhdysvaltoihin ja käytännössä koko kansainvälisen radiolähetysjärjestön kakkosmieheksi. Itävaltainen Krömer ja Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lähetysjohtaja Juha Auvinen TWR:n ja sen eurooppalaisten kumppanien vuosittaisessa tapaamisessa 2009 Bratislavassa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma kommentoi tietoa, jonka mukaan Ruotsissa toimiva Lähetyshiippakunta eli Missionsprovinsen on nimennyt Luther-säätiötä varten piispan, joka on tarkoitus vihkiä tehtäväänsä Helsingissä maaliskuussa. - Kirkko ei tunnusta Luther-säätiön piispaa. Mikään yksittäinen ryhmä tai järjestö ei voi kirkossa omin päin asettaa piispoja tai perustaa hiippakuntia. - Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakuntien ja piispanvirkojen perustamisesta päättää kirkko eli kirkkolain mukaan kirkolliskokous. Piispojen tehtävänä on muun muassa johtaa hiippakuntia, niiden seurakuntia ja vihkiä pappeja, arkkipiispa Jukka Paarma sanoo. Julkisuuteen tulleet Luthersäätiön tämänkaltaiset hankkeet ovat Paarman mukaan täysin ristiriidassa kirkon yhteisesti hyväksytyn järjestyksen kanssa, johon kirkon papit ovat vihkimyksessään valallaan tai lupauksellaan sitoutuneet. - Luther-säätiön suunnittelema hanke on askel Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta erkaantumisen suuntaan, Paarma arvioi. - Mikäli aikeet toteutuvat, joutuu Suomen evankelis-luterilainen kirkko selvittämään, millaisia seurauksia tällä tavoin asetetulle piispalle ja säätiön piirissä toimiville muille luterilaisen kirkon papeille aiheutuu. Suomen Luther-säätiön varapuheenjohtajasta, entisestä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) pääsihteeristä, teologian tohtori Matti Väisäsestä on näillä näkymin tulossa ruotsalaissuomalaisen Ruotsin lähetyshiippakunnan neljäs piispa. SEKL:n lähetysjohtaja Timo Rämä otti tammikuun puolivälissä Kotimaa-lehdessä etäisyyttä Luther-säätiöön. Se ei Rämän mukaan piittaa kirkon järjestyksestä, kun Kansanlähetys taas haluaa elää sen mukaisesti. Kansanlähetys näkee kirkossa paljon hyvää ja haluaa kantaa kirkosta vastuuta, vaikka sillä onkin kirkosta sama huoli kuin Luther-säätiöllä. (KT/Lähde/Kotimaa) on vuoden 2010 teema Rakas lähetys 2010 -teemavuosi muistuttaa lähetystyön välttämättömyydestä. Jumala tahtoo, että jokainen ihminen U u t i s i a tässä maailmassa kuulee ilosanoman Jeesuksesta, joka on ainoa pelastustie. Raamatun lähetyskäskyn täyttäminen on maailmassa yhä kesken. Rakas lähetys 2010 kannustaa jokaista kristittyä omaksumaan lähetyskeskeisen elämäntavan. Teemavuosi myös rohkaisee rukoilemaan seurakuntien ja lähetysjärjestöjen tekemän lähetystyön puolesta niin Suomessa kuin ulkomailla. Maailmanlähetyksen tulevaisuudelle luodaan tänä vuonna suuntaa. Merkittävästä kristittyjen yhteisestä lähetyskokouksesta Edinburghissa 1910 tulee kuluneeksi sata vuotta. Teemavuoden on käynnistänyt Suomen Evankelinen Allianssi (SEA). Rakas lähetys 2010 on jatkoa aikaisemmille teemavuosille: Rakas Raamattu 2007, Rakas rukous 2008 ja Rakas ihminen 2009. (SEA) VARAINHANKINTA T U K E V A S T I Y H D E S S Ä Pienten purojen valtameri Opiskeluvuosina tienasin viikonloppuisin satamaduunarina rahat elämiseen ja opiskelemiseen. Silloin opin Jumalan korkeakoulun perussäännön: On autuaampaa antaa kuin ottaa. Apostolien teoissahan (20:35) puhutaan siitä selkeästi. Maksoin satunnaisista satamapalkoista osuuteni Jumalan valtakunnan työhön, ja kas, Jumala siunasi ja maksoi takaisin. Havahduin jälkikäteen huomaamaan, että olin selvinnyt opinnoista ilman lainoja. Perheellisenä, 90-luvun laman syöksykierteissä sain toisen oppitunnin antamisen dynamiikasta. Jouduin nuorena perheenisänä työttömäksi, kun kotiimme oli juuri syntynyt toinen ihana lapsi. Elimme peruspäivärahan turvin tarkanmarkan arkea, mutta halusin kuitenkin antaa Jumalan valtakunnan työhön sen, mitä Raamattu neuvoo. Vuosia myöhemmin havahduin taas ja huomasin, että silti perheelle oli riittänyt rahaa elämiseen ja asuntolainakin tullut maksettua. Antamiseen sisältyy siunaus En osaa eritellä niitä pieniä puroja, joista nuo Jumalan ihmeet koostuivat. Mutta Jumala piti huolen Sanansa lupauksen mukaan. Näiden oppituntien kautta olen alkanut hitaasti tajuta jotakin siitä, että Jumalan silmissä pieni lahja on yhtä merkittävä kuin suuri lahja. Kukin varallisuutensa mukaan, sillä Jumalan matematiikassa jokainen luku on iso luku. Antamiseen sisältyy salattu siunaus. Jumalalle kiitos menneestä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) talous on pysynyt parempana kuin monesti huolestuneina arvioimme viestimien kertoessa lamaluvuista ja vaikeuksista pitkin viime vuotta. Vilpitön kiitos Jumalalle sekä jokaiselle ystävälle, joka on halunnut omalla tavallaan, rukouksin ja taloudellisesti, olla varustamassa satojen radio- ja televisio-ohjelmien tekijöitä. SANSA:ssa halutaan tarjota selkeää raamatunopetusta, ja yksi tehokkaimmista tavoista on tehdä se radion avulla. Kahden osavaltakunnallisen ketjuradion ja yhden pienemmän paikallisradioverkon avulla yli 80 prosenttia suomalaisistakin voi kotonaan opiskella Jumalan sanaa. SANSA on vastannut kaikista kustannuksista. Syksyllä toteutettiin Raamattu kannesta kanteen -keräys lähetyskulujen kattamiseksi. Kiitollisena voin kertoa, että tämän keräyksen kokonaistuotto oli lopulta 42 392 euroa. Siitä keräyskuluihin meni vain 6 prosenttia, mikä on vähemmän kuin alustavassa laskelmassa. Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian kristityt elävät varsin vaikeissa olosuhteissa. Keräsimme joululahjan erityisesti vainottujen kristittyjen ja heidän seurakuntiensa tukemiseksi radion, television ja internetin välityksellä. Alustavan laskelman mukaan tarkoitukseen kertyi kokonaisuudessaan 49 097 euroa. Lopullinen keräystilitys on luettavissa myöhemmin SANSAn kotisivulta. Jumalan siunaamaa vuotta 2010 elämääsi! Ilkka Kastepohja viestintäjohtaja ilkka.kastepohja@sansa.fi 4 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
Mediakasvatus on kirkolle tärkeä asia Tampereen yliopisto saa lahjoituksena viisivuotisen mediakasvatuksen professuurin. Lahjoittajina ovat C.V. Åkerlundin säätiö, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Kirkon mediasäätiö, Helsingin Sanomain Säätiö sekä Viestinnän Keskusliitto. Lahjoituksen yhteissumma on 130 000 euroa vuodessa. Tavoitteena on tehdä Tampereen yliopistosta viestintäkasvatuksen opetuksen ja tutkimuksen kansallinen keskuspaikka. Kirkkoneuvos Pekka Huokuna toteaa mediakasvatuksen olevan yksi mahdollisuus tukea lasten ja nuorten hyvää elämää. - Kirkko on vuorovaikutuksen ja sanoman välittämisen kirkko. Myös sen strategian yhtenä painopisteenä on kouluttaa keskeisiä toimijoita viestinnän taidoissa. Monet lasten ja nuorten hyväksi työskentelevät kansalaisjärjestöt ovat painottaneet mediakasvatuksen kehittämisen kiireellisyyttä. Asiantuntemusta tarvitsevat muun muassa opettajat, toimittajat ja nuorisotyötä tekevät. Lahjoituskausi alkaa vuoden 2010 elokuussa ja jatkuu vuoden 2015 heinäkuuhun. Viestintäkasvatuksen kehittäminen on Tampereen yliopiston tiedotusopin ja kasvatustieteiden laitosten yhteinen hanke. (KT/Lähde) Maata Näkyvissä on Kristillinen mediateko Vuoden 2009 Kristillinen mediateko -tunnustus luovutettiin alkuviikosta Maata Näkyvissä -festareille, jotka järjestettiin marraskuussa Turussa. Tunnustus festareille annettiin neljännesvuosisadan jatkuneesta määrätietoisesta ja ennakkoluulottomasta tavasta välittää kristillisiä arvoja nuorisolle musiikin, taiteen ja uuden median välityksellä. Tapahtuman järjestävät SLEY:n nuorisotyö ja Turun evankelis-luterilaiset seurakunnat. Maata Näkyvissä -festarien vetäjät ja tuhansien vapaaehtoisten nuorten joukko on kyennyt toteuttamaan vuodesta toiseen Pohjoismaiden suurimman nuorisotapahtuman, jossa musiikki, videot, teatteri ja muut erilaiset viestimet on valjastettu Raamatun perussanoman välittämiseen nousevalle polvelle. Tunnustuksen vastaanottivat Maata näkyvissä -tapahtuman vetäjä Juha Heinonen, projektipäällikkö Anne Vähätalo sekä tiedottaja Johannes Koskenniemi. Kristillisen Medialiiton (KML) vuonna 2005 perustama Vuoden kristillinen mediateko -tunnustus on luonteeltaan ekumeeninen. (KML/Lähde) Tiedonvälittäjä jäi ensimmäistä kertaa palkitsematta Kirkkohallitus päätti olla myöntämättä tiedonvälityspalkintoa viime vuonna. U u t i s i a Asiasta päätettiin kirkkohallituksen täysistunnossa joulukuun puolivälissä. - Täysistunto ei löytänyt riittävästi perusteita Kirkon tiedotuskeskuksen (KT) toimikunnan esitykselle vuoden 2009 palkinnon saajaksi. Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, ettei näin ole käynyt kertaakaan tiedonvälityspalkinnon jakamisen 33-vuotisen historian aikana. Palkintoehdokkaan henkilöllisyys on ollut luottamuksellista tietoa, viestintäjohtaja Tuomo Pesonen korostaa. Palkinto oli tarkoitus luovuttaa tammikuun loppupuolella KT:n päivän tilaisuudessa. Tieto siitä ehti kutsuun. (KT/Lähde) Kulttuuripalkinto Tyrvään kirkon kuvataiteilijoille Vuoden 2009 Kirkon kulttuuripalkinnon ovat saaneet kuvataiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala. Kirkkohallitus jakoi palkinnon heille tunnustuksena Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalausten ja kuvaohjelman toteutuksesta. Se on vahva puheenvuoro kuvataiteen asemasta kristillisessä julistuksessa ja todistuksessa. 1500-luvulla valmistunut Pyhän Olavin kirkko joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 1997, minkä jälkeen kirkko restauroitiin uudelleen käyttöön. Kuvataiteelliset maalaustyöt tehtiin vuosina 2005 2009. Lavonen ja Rauhala ovat maalanneet kirkkoon 101 työtä, joiden pohjana ovat 1700-luvun kuva-aiheet. Kirkkosalissa on nyt kuvia apostoleista, viimeisestä tuomiosta, Kristuksen kärsimystiestä, luomiskertomuksesta ja paratiisista. - Kuvien edessä nykyaikainen ihminen asettuu vuoropuheluun kristillisen uskon koko perinnön ja syvimmän sisällön kanssa, Raamatun, Vanhan ja Uuden testamentin, luomisen ja Jumalan ihmiseksi tulon salaisuuksien, elämän kaikkein perustavimpien kysymysten kanssa, kirkon kulttuuripalkintoryhmä toteaa. Kirkon kulttuuripalkinto on jaettu vuodesta 1992, jolloin kirkon kuvataide- ja musiikkipalkinnot yhdistettiin. Palkinto annetaan tunnustuksena kristillisen sanoman kannalta merkityksellisestä luovasta tai esittävästä taiteellisesta toiminnasta tai kulttuuriteosta. (KT) Lähetysaika myös Radio Kajaukseen Radio-ohjelma Lähetysaika alkaa kuulua laskiaissunnuntaina, 14. helmikuuta, myös Radio Kajauksen seitsemällä taajuudella. Radiointisopimus on voimassa tämän vuoden loppuun. Kajaus on Kainuun ja Koillismaan ainoa paikallinen radioasema, ja sen Kostamuksen taajuus kuuluu Venäjän puolellakin. Kajauksen toimitalo sijaitsee Kajaanissa. Lähetysaika on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tuottama radio- ja medialähetystyön ajankohtaisohjelma. Sen toimittaa Hyvinkäällä LÄHDE 29.1.2010 Sosionomi Saara Mrcela: Toivon, että kirkosta tulisi nuorille toinen koti - Nuorten pitäisi nuorisotyössä tuntea tulevansa kuulluiksi. Lähetystyössä pitäisi jokaisen, joka ei vielä tunne Jeesusta, saada kuulla hänestä, tuore sosionomi (AMK) Saara Mrcela kiteyttää. Saara Mrcela (21) on vauvasta asti tunnettu Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) piireissä ja puitteissa; onhan hän Kroatiassa syntynyt lähetyslapsi. Suomen ja Kroatian välimaastossa Saara on kasvanut aikuiseksi, opiskellut, valmistunut ja aloittamassa työuraansa. Sekä Saara että Teija Laitala (22) valmistuivat sosionomiksi (AMK), suuntautumisvaihtoehtonaan kirkon nuorisotyönohjaajan pätevyys, joulun alla Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten toimipisteestä. Neidot asuivat pari vuotta 3,5-vuotisesta opiskeluajastaan yhteistä huonetta opiskelija-asuntolassa, järjestivät yhdessä teemailtoja ja kavereille yllätyssyntymäpäiviä, kävivät muutamalla yhteisellä matkalla ja viime vuonna samassa raamattupiirissä. Lopulta he tekivät myös yhteisen opinnäytetyön. Opinnäytetyönä syntynyt materiaalipaketti Kuuletko kutsun? on laadittu yhteistyössä SANSAn kanssa. Se sisältää kuusi lähetyskasvatuksellista kokonaisuutta, joihin jokaiseen kuuluu työalueen esittely, kulttuurinen kohtaaminen ja raamattuopetus, teemaan liittyvä radio-ohjelma (Lähetysajan 15-minuuttinen aiheesta), ohje pajatyöskentelyyn ja esirukousaiheita. Kokonaisuudet ovat lähetystyö, radiolähetystyö, Aasia, Etu- Aasia, Kroatia sekä Pohjois-Afrikka. - Tiukkaa teki, mutta hengissä selvittiin, Saara naurahtaa nyt. - Urakoimme opinnäytetyön kokoon puolessa vuodessa, kun sitä yleensä tehdään vuosi, puolitoista. Meille kävi nimittäin niin, ettemme kumpikaan tahoillamme oikein saaneet aiheistamme otetta. Olin Merja Kauppinen. Lähetysajan 15-minuuttinen lähetysaika tulee Kajauksessa olemaan sunnuntaisin kello 11.30. Ohjelma uusitaan maanantaisin kello 18. - Radiojumalanpalvelus on sunnuntaisin Kajauksen kuunnelluin yksittäinen ohjelma. Lähetysaika tulee jatkossa pian sen jälkeen, joten ihmisiä on paljon kuulolla, ohjelmapäällikkö Hengissä selvittiin: Tiiviin, puolivuotisen opinnäytetyöurakan jälkeen Saara Mrcela ja Teija Laitala lomatunnelmissa Kyproksessa. Julia Laitala kesätyössä Kemijärven seurakunnassa, kun Teija kerran soitti. Siinä jutellessa syntyi ajatus yhteistyöstä. Minulla oli jo aikaisemmin puhetta, että voisin tehdä SANSAlle jotakin nuoriso- ja lähetystyöhön liittyvää. - Harmittamaan jäi, ettei aikamme riittänyt aineiston testaamiseen. Se ilahduttaa, että mielestämme saimme aikaan elävät kokonaisuudet. Näytön paikkoja Kun Saara Mrcelalta kysyy, mistä hän on kotoisin, kuuluu sukkela vastaus: - Slavonski Brodista! Mutta jos Suomesta pitää jokin paikka sanoa, niin Kuopiosta. - Nyt haluan tutustua työelämään Suomessa, mutta viimeistään eläkepäivinä muutan Kroatiaan. Jos Herra suo... Koti-Kroatiassa Saara oli myös pari kesää sitten vetämässä aktiota, johon osallistui hänen lisäkseen kahdeksan muuta nuorta Suomesta. Mukana oli myös Teija Laitala. Nuoret tekivät katulähetystyötä pitkin Dalmatian maakuntaa, erityisesti Splitissä. SANSAn Kroatian-lähetit Marja-Liisa ja Jakov Mrcela toimivat tukena ja apuna (Lähde 9/2007). - Jeesuksesta pitää kertoa sekä sanoin että teoin, Saara kuvaa käsitystään lähetystyöstä. Nuorisotyössä hän toivoo pystyvänsä kohtaamaan nuoria sillä tasolla, että nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi. Että he tuntisivat voivansa pyytää apua, jos on tarvetta. Että heille tulisi seurakunnasta toinen koti. Saara Mrcela aloittaa helmikuussa nuorisotyönohjaajana Lappeenrannan Lauritsalan varhaisnuoriso- ja poikatyössä. Teija Laitala on työskennellyt Säkylän seurakunnassa nuorisotyönohjaajana joulukuusta. Hän on kotoisin Huittisista, samalta suunnalta. Pekka Riihonen kertoo. - Kajaus ja SANSA ovat vuosia tehneet yhteistyötä, jossa Lähetysaika on luonnollinen jatkumo ja sopii alueemme ihmisille. Radio Kajauksesta voi edelleen kuunnella myös Raamattu kannesta kanteen -ohjelmia. Kajauksen taajuudet löytyvät Lähde-lehden sivulta 14. (SANSA/Lähde) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 5
Lähteellä Rukous KUTSUMUKSEN KIEMUROITA Tunnustuskirjoissa sanotaan, että Kutsumukset ovat henkilökohtaisia, samoin kuin tehtävätkin vaihtelevat eri aikoina ja eri henkilöiden mukaan (s. 245). Martti Poukka Tämän lauseen mukaisesti asiat etenivät myös vajaat kolmekymmentä vuotta sitten. Juuri näinä aikoina on televisiossa esitetty sarjaa peräkamarin pojista, mutta tämä tapaus sattui maatalon VINTIN peräkamarissa, vielä vähän syrjemmässä siis. Oli luminen ja kylmä alkutalvi. Vintin peräkamarissa istui apea, nuori mies tuijotellen metsään päin antavista ikkunoista synkkiä kuusipuita ja mietti elämän ankeutta. Välillä hän lisäsi puita porinmattiin, mutta pysytteli muuten varsin tiivisti olotilassaan ja -paikassaan. Tuoreet rukkaset taskussa. Äitimuori oli huolekas ja neuvokas. Hän nousi rappuset yläkertaan ja ilmoitti, että vuodenvaihteessa läheisellä opistolla on lähetystapahtuma. Sieltä voisi saada uusia ajatuksia. Ja niin, siellä voisi olla joku kiva tyttökin Nuorimies sai itsensä ylös tuolista ja ulos huoneesta, pomppien palellen kuplavolkkarilla opiston tapahtumaan. Tapahtuma osoittautui kaksinkertaisesti kohtalokkaaksi. Nuorimies vilkaisi sieviin sinisiin silmiin, ja siitä alkoi Päivin ja minun yhteinen tarina kuin salamaiskusta, vahvasti ja vaikuttavasti. Myös lähetysasia alkoi itää mielessä, merkittävää oli varsinkin kokeneiden lähettikonkareiden tapaaminen ja kuuleminen. Muistan hetkiä elävästi vieläkin. Enhän minä voi Ajatus lähetystyöhön lähtemisestä jäi elämään. Matteuksen evankeliumin lähetyskäsky alkoi näyttää yhä isommin ja Hiihdämme ja luistelemme. Toisinaan jopa hiihdämme luistellen, Herra. Luonnossa ja laduilla, jäillä ja halleissa. Usein elämässä muutoinkin. isommin kirjaimin kirjoitetulta, se vaati ottamaan kantaa ihan henkilökohtaisesti. Se puhui ja kutsui. Aluksi ajattelin, että ihan hyvä asia, mutta maalaispojan rakkaat ihmiset ja mainiot ilot, mamma, moottoripyörä, sauna ja makkara, tuntuivat aivan ylivoimaisilta jättää. Menköön joku toinen. Mutta tämä mutta ei riittänyt, aloin nähdä ne lähinnä valittuina selityspaloina. Uskovat vanhempamme olivatkin kannustavia lähetystyön suhteen, eikä Suomi ole ainoa paikka, jossa on saunoja ja makkaroita. Toinen asia vaivasi pitempään. Koin olevani varsin alamittainen ryhtymään lähetystyöntekijäksi. En pitänyt itseäni suurena puhujana, pikemminkin varsin keskinkertaisena. Edisonmaista kykyä tulla jatkuvasti toimeen muutaman tunnin yöunilla en myöskään omannut, paha juttu. Ja englannin kielen taidosta en voinut sanoa edes, että ruosteessa, kun sitä ei juuri ollut ollutkaan. Niihin aikoihin, kun kieltä olisi pitänyt lukea, oli moponviilaus maistunut mukavammalta. Kuinka Jumala voisi tällaista käyttää? Mutta Jumala tietää, ketä kutsuu ja mihin johdattaa. Pohdinnan ja rukouksien jälkeen ilmoittauduimme halukkaiksi lähtemään lähetystyöhön, ja vuonna 1989 löysimme itsemme Japanista. Jumala kyllä tietää Jos luemme Raamattua, löydämme monia kohtia, jotka lohduttavat ja rohkaisevat sellaista henkilöä, joka kyselee omaa tehtäväänsä Jumalan valtakunnan työntekijänä, mutta tuntee itsensä samalla keskinkertaiseksi ja avuttomaksi Joskus kirkkaus häikäisee, joskus hämärä yllättää. Valaisethan reittimme, Herra! Aamen Ilkka Kastepohja niin suureen tehtävään. Seuraavien raamatunkohtien perusteella voimme itse nähdä, kuinka tarkasti Jeesus tiesi, keitä ja millaisia oli kutsumassa. Henkilökohtaisesti kaikkein puhuttelevin ja yleisestikin tunnetuin lähetyskäsky on Matteuksen evankeliumissa (28:18 20): Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. Siinä kehotetaan suureen tehtävään ja luvataan paljon. Mielenkiintoista on myös lukea edeltävästä jakeesta 17, millaisille opetuslapsille Jeesus käskynsä antoi: Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Osalla opetuslapsista siis oli mielessä pohdintoja, kysymyksiä ja epävarmuutta; olivathan he ihmisiä kaikkine lahjoineen ja heikkouksineen. Tässä kohdassa ei sanota, että Jeesus olisi pyytänyt epäileviä opetuslapsia astumaan sivummalle tai pyytänyt tosimiehiä tulemaan kanssaan toiseen paikkaan. Ei, käskyn saivat kaikki. Tämä lohduttakoon meitä, jotka emme ole vakaita ja varmoja 24 tuntia vuorokaudessa! Myös Markuksen evankeliumin lopussa on lähetyskäsky (Mark.16:15 16): Hän sanoi heille: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Tässäkin on selvä tehtävänanto. Mutta millaisille? Jos luemme edeltä jakeet 10 14, havaitsemme, että Jeesus alkajaisiksi ja syystä joutui moittimaan - Lähetystehtävässä emme ole mitättömin voimin pienen ihmisen asialla, vaan Jumalan voimin meidät tuntevan ja meitä rakastavan Isän asialla. Rukouksen tukilinja on auki 24 tuntia, eikä kaapeli katkeile, aluesihteeri Martti Poukka korostaa. Radio on kiinnostanut häntä jo pikkupoikana, ja hän onkin esitellyt erilaisia laitteita monissa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien tilaisuuksissa vuosien varrella. opetuslapsiaan kovasydämisiksi ja epäuskoisiksi. Mutta Hän ei komentanut heitä nurkkaan häpeämään tai kedolle kasvamaan, vaan antoi lähetyskäskynsä. Kovasydämisille ja epäuskoisille. Lukekaamme vielä kolmas lähetyskäsky, nyt Luukkaan evankeliumista (Luuk. 24:47 48): Ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat. Edellä on jae 25: Silloin Jeesus sanoi heille: Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet? Vielä jakeesta 38: Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Luukkaan evankeliumin viimeisessä luvussa kuvataan näin, kuinka Jeesus tiesi olevansa tekemisissä ymmärtämättömien, kauhistuvien ja epäilevien opetuslasten kanssa. Mutta tässäkään Hän ei hylännyt tai mitätöinyt heitä, vaan opetti ja rohkaisi. Ja antoi käskynsä: Te olette tämän todistajat. He saivat tehtävän, vaikka eivät mitenkään sankarillisesti olleet käyttäytyneetkään. Raamattu siis kertoo, että Jeesus oli varsin tietoinen opetuslastensa epäilyistä, kovasydämisyydestä, epäuskosta ja ymmärtämättömyydestä, varmasti muistakin piirteistä, mutta nämä tosiasiat eivät nousseet esteeksi antaa suurta tehtävää epävarmoille ja monin tavoin puutteellisille ihmisille. Tämä rohkaiskoon meitäkin vastaamaan Jumalan kutsuun, kun Hän sen tavalla tai toisella esittää. Lähetystehtävässä emme ole mitättömin voimin pienen ihmisen asialla, vaan Jumalan voimin meidät tuntevan ja meitä rakastavan Isän asialla. Rukouksen tukilinja on auki 24 tuntia, eikä kaapeli katkeile! 6 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
K u u n t e l i j a t j a k a t s e l i j a t ANTAVAT PALAUTETTA: Edessä uusi elämä Palautteiden lähettäjät kertovat monin tavoin löydöistään ja luottamuksestaan Jumalaan: Olen kaivertanut rukouksen sieluuni ja sydämeeni... Herra vie loppuun alkamansa hyvän työn... Ohjelmaanne kuunneltuani tutustuin kristittyihin naapureihini ja huomasin, miten ihania ihmisiä he ovat... Algeriasta: Kiitos, veljeni, sanoistasi ja rukouksestasi. Olen todella tyytyväinen, että minulla on Daoud -niminen veli (David), joka pitää minusta huolta. Kiitos rukouksesta, jonka lähetit minulle ja pyysit minua sen kirjoittamaan uudelleen vihkoon, että voin siten rukoilla Jumalaa. Todellisuudessa en ole kopioinut sitä uudelleen vihkoon, mutta olen kaivertanut sen sieluuni ja sydämeeni. (arabia) Intian Gujaratista: On Jumalan armoa saada kuunnella tällaista ohjelmaa omalla kielellään. Ylistän Jumalaa varlinkielisestä ohjelmasta. Kokoonnumme aina kuuntelemaan Jumalan sanaa ryhmänä. Ohjelmanne avulla pystymme ymmärtämään sitä paremmin. Nöyrästi pyydämme, että lähettäisitte ohjelmaa useampana päivänä. (varli) Indonesiasta: Hei, olen nuori mies ja haluan kiittää teitä ohjelmastanne ja kirjeistänne. Olin epätoivoinen. Tunsin uskoni tulleen heikoksi ja tunsin, kuinka Saatana tuhoaa elämääni. Minulla ei ollut toivoa eikä tulevaisuutta. Eräänä päivänä halusin päättää elämäni, enkä tajunnut radioni olevan päällä. Silloin kuulin ohjelmanne kautta, että Jumala oli luonut minut, ja että olin kallisarvoinen. Kiitän Herraa hänen rakkaudestaan. Jos teillä on kris- Raimo Tuppurainen tillisiä kirjoja, lähettäkää minulle joitakin. Haluan tuntea enemmän Jumalaa. (jaava, Naiset toivon lähteellä) Jordaniasta: Rukoilen puolestanne. Satelliittitelevisiokanavaanne katsotaan monissa kodeissa ja ohjelmillanne on suuri vaikutus eri-ikäisiin ihmisiin. SAT-7 on pystynyt houkuttelemaan monia tutkimaan Raamattua suurenmoisten ja hyödyllisten ohjelmiensa avulla. Herra on siunannut teitä menneinä aikoina, joten luottakaa siihen, että Hän vie loppuun alkamansa hyvän työn. Tulette aina olemaan innostuksen ja toivon lähteenä monille toivonsa menettäneille. (arabia) Kambodžasta: Palaute Etiopiasta: Vaikka ette radioikaan ohjelmaa minun heimokielelläni, saan paljon hyötyä amharankielisistä radioohjelmista, joita lähetätte. Ne ovat auttaneet minua saamaan luottamusta hengelliseen työhön, jota teen. Asun syrjäseudulla, jossa monet ihmiset elävät köyhyydessä. Ohjelmanne opettavat ihmisille sekä hengellisiä että sosiaalisia asioita. (amhara) Olen kuunnellut Naiset toivon lähteellä -ohjelmaa jonkin aikaa ja käyn metodistikirkossa. Olin ennen buddhalainen ja kävin säännöllisesti palvomassa Buddhaa temppelissä. Vihasin kristittyjä katkerasti, enkä halunnut olla missään tekemisissä heidän kanssaan. Aloin kuitenkin kuunnella Naiset toivon lähteellä -ohjelmaa ja huomasin, että siitä on paljon hyötyä meille naisille. Opetuksenne ovat hyviä, auttavat ja rohkaisevat minua. Kuunneltuani ohjelmaanne tutustuin kristittyihin naapureihini ja huomasin, miten ihania ihmisiä he ovat. He osoittivat rakkautta ja rohkaisivat minua aina kun tarvitsin apua. Nyt olen kristitty, eivätkä muut naapurini enää pidä minusta, koska uskon Herraan. Jatkossakin kuuntelen silti ohjelmaanne. (khmer) Trans World Radio Kiinasta: Olen kuunnellut ohjelmaanne kaksi kuukautta. Olen 54-vuotias ja olen kuin alakoulun ensiluokkalainen, jolla ei ole aavistustakaan miten käyttää tietokonetta, mutta yritän kovasti oppia. Minut kastettiin 10 vuotta sitten, mutta en ole ollut kovin aktiivinen uskova. Toivon, että Jumala vahvistaa minua, jotta voin olla hedelmää kantava seurakunnan jäsen ja puhua Hänestä muillekin. Haluaisin pyytää pastoria rukoilemaan mieheni ja poikani puolesta, jotta he oppisivat tuntemaan Jumalan ja tulemaan kristityiksi. Maanantaista lauantaihin olen joka ilta ärtynyt, koska mieheni riitelee kanssani ja menettää malttinsa. Ajattelen, että se on Saatanan aikaansaamaa hyökkäystä, koska käyn kirkossa sunnuntaisin. Olen myös tavallisesti hermostunut ja sairas joka lauantai. Pyydän teitä, pastori, rukoilemaan puolestani, että saisin rauhan. Hyvä pastori, haluan rekisteröityä nettiraamattukouluun. Toivon, että vastaatte minulle. Jumala siunatkoon kiinankielistä evankeliumiradiota. Rukoilen, että yhä useammat kiinalaiset tulisivat tuntemaan Kristuksen radion välityksellä. (mandariinikiina, Radioseminaari) Tansaniasta: Ohjelmanne ovat todella auttaneet meitä hengellisessä kasvussamme. Viette meitä lähemmäksi Jumalaa. Opetuksenne muistuttavat päivä toisensa jälkeen, että meidän pitää myös toimia Jumalan tahdon mukaan, eikä vain kuunnella. (swahili) Palaute Intian Biharista: Työskentelen suurkaupungissa kaukana kotikylästäni. Monet ystävistäni tekevät samaa työtä. Kuuntelemme kaikki ohjelmaanne suurella mielenkiinnolla. Odotamme sitä aina innolla, sillä se on ainoa mahdollisuutemme kuulla Jumalan sanaa. (maithili) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 7
Moni tuntee SANSA-suomalaisen TWR:N PÄÄMAJAN ELÄMÄÄ VILSKETTÄ JA VILINÄÄ Intersearchin vuosikokouksen pitopaikka vaihtelee, mutta on aina jonkin jäsenjärjestön päämaja. Tänä vuonna se on kansainvälisen radiolähetysjärjestön TWR:n tiloissa Caryssä, Yhdysvalloissa. Minä, kokouksen osallistujana, pääsen samalla tutustumaan TWR:n henkilökuntaan. Kuulumisia kysellään, tapaamisia muistellaan TWR (aikaisemmin Trans World Radio) muutti Pohjois-Carolinaan vuonna 1990 New Jerseystä. Caryssa asuminen on halvempaa kuin asuminen New Yorkin laitamilla. Päämajassa työskentelee kaikkiaan 70 henkilöä. Muutamassa päivässä ehdin tutustua heistä vain muutamiin, mutta moniin sitäkin tärkeämpiin henkilöihin. Usealla tuntuu olevan myös historiallisia siteitä Suomeen ja Radiolähetysjärjestö Sanansaattajiin (SANSA). TWR:n päämaja sijaitsee Caryn kaupungissa, jossa on noin 122 000 asukasta. Millie Gow on TWR:n entinen lähetti, joka työskentelee nykyisin vastaanotossa vapaaehtoisena. Reitti vierasmajasta päärakennukseen kulkee puista polkua. Pohjois-Carolinan osavaltion talvessa on tammikuussa usein pilvistä ja lämpöasteita 5 10. lisesti: TOLL 25 c. Tullia siis uhataan periä 25 senttiä eli neljännesdollari. TWR:n lähettinä Etelä-Afrikassa työskentelevä Holly Haas kertoo, että Caryn kaupungissa on sääntö, joka kieltää korkeat mainoskyltit. Huoltoasemia esimerkiksi on matkailijoiden vaikea löytää. Ne eivät näy, koska kyltit eivät erotu. Tätä taustaa vasten on hyvä, ettei TWR:n päämaja kohoa puiden latvojen yläpuolelle. Aamiaisella Svante Hector (IBRA), Hugh Barton (FEBA), Holly Haas (TWR) ja Eila Murphy (FEBC). Eila kertoo syöneensä amerikkalaisittain suorakaiteen muotoisen munakkaan, omenalohkoja ja muffinssin. Murphyn kuva-arkisto TWR:n perustaja Paul E. Freed: Olen vakuuttunut siitä, ettei yksi ihminen elinaikanaan pysty tavoittamaan henkilökohtaisella evankelioinnilla yhtä monta ihmistä kuin radio saavuttaa viidessä minuutissa. Lentokentältä minut poimii Tom Streeter, joka ilmoittaa olevansa osittain suomalainen ja työskennellessään Monacossa tutustuneensa siellä Saikkosiin, silloisiin SANSAn lähetteihin. Tom ja hänen Elly-vaimonsa hoitavat TWR:n vierasmajaa ja huolehtivat vieraskuljetuksista. Heti herättyäni ensimmäisenä aamuna joku huutelee oveni takana Terri Tangeman, joka toimii hallinnollisena sihteerinä, tuo tervetuliaiskassin täynnä amerikkalaisia välipaloja, kuten energiapatukoita. Hän kertoo olleensa työssä Swazimaassa yhtä aikaa Kiuttujen kanssa. Kävellessäni päärakennuksen ovesta sisään vastaanottoon, rouva Millie Gow ilahtuu selvästi nähdessään minut. - Mitä Per-Olofille ja Liisalle kuuluu?, Millie-rouva kysäisee Malkeista. Eikä tässä kaikki. Olen sopinut lounastapaamisen kehityspäällikkö Barbara Shantzin kanssa. - Muutama vuosi sitten vierailin SANSAn toimistossa Hyvinkäällä, Barbara toteaa pirteään tyyliinsä. Sekä Barbara että Hanna-projektin perus- TWR:n päämaja Caryssä Pohjois- Carolinassa mukautuu harvahkoon metsikköön hyvin. Vaikka on kyseessä melko suuri, punatiilinen rakennus, se erottuu vain hämärästi puunrunkojen välistä. Katselen huoneeni ikkunasta vierasmajasta kohti päärakennusta. Sinne johtaa puusta tehty polku portaineen, läpi metsikön. Polun alkupäähän on pystytetty pieni laatikko, joka näyttää linnunpöntöltä. Siinä lukee leikkimietaja ja johtaja Marli Spieker tuntevat Sanansaattajat järjestönä ja myös sen työntekijöitä jo noin kymmenen vuoden takaa. He arvostavat niin SANSAn kuin muissa Pohjoismaissa vaikuttavien Norea Radio -järjestöjenkin kumppanuutta. Viikkolistalle on nostettu kymmeniä rukousaiheita TWR on maailman sekä suurin kristillinen että ylipäänsä suurin radiojärjestö, minkä huomaa istuessaan päämajan joka-aamuisessa kello 8.15 alkavassa henkilökunnan rukousvartissa. Ison tilan seinälle heijastetaan päivittäin vaihtuva maatiedote jostakin maasta, jonne TWR radioi ohjelmaa. Istuimille on jaettu viikoittainen rukouslista, jossa on lähes 40 rukousaihetta TWR:n kentiltä. Henkilökunnalla on lisäksi omia rukousaiheitaan. Lopuksi luetaan kuuntelijapalaute ja rukoillaan. TWR:n laajuus näkyy päärakennuksessa myös siitä, että toimistojen hyllyillä on hyvinkin erilaisia koriste-esineitä maailman eri kolkilta. Entisenä lasten- 8 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
Radiointia: 200 kieltä, 160 maata, 2000 radioasemaa. Kuuntelijakirjeitä vuodessa: 591 477 kappaletta. Mutta ei suurikaan järjestö pysy aina ajan tasalla, sillä Suomeen tulleen tiedon mukaan kieliä olisi valikoimassa jo yli 220. tarhanopettajana huomioni kiinnittyy kaappiin, jossa on eri maiden nukkeja. Nuket ilmentävät osuvasti TWR:n taustaa, sillä niistä monet ovat peräisin Venäjältä ja Itä-Euroopasta. TWR:n Monacosta lähetettyjen radio-ohjelmien päätavoitteita oli aikoinaan saattaa evankeliumi itäeurooppalaisten ulottuville. Samasta kertovat toimiston seinällä olevat vanhat kartat, jotka kohdentuvat Venäjään ja Itä-Eurooppaan. Kielet ja alueet ovat edelleen lisääntymässä TWR:n työ on laajentunut valtavasti sitten 1950-luvun ja jatkaa laajenemistaan yhä uusin kielin ja aluein. Yksin Hanna-projektilla on lähiaikojen toivelistallaan Naiset toivon lähteellä -ohjelman radioinnin järjestäminen seitsemällä uudella kielellä. TWR lähettää kristillisiä radioohjelmia nykyisin eri puolille maailmaa yli 220 kielellä tai kielimurteella, ja niitä voi kuulla yli 160 maassa. Ohjelmia lähetetään 2000 radioasemalta lyhyillä, keskipitkillä tai pitkillä radiotaajuuksilla, paikallisradioissa, satelliitin välityksellä sekä internetissä. TWR:n työ ei olisi mahdollista ilman sen yhteistyökumppaneita, kuten Radiolähetysjärjestö Sanansaattajia (SANSA). Henkilökunta muistuttaa siitä useaan otteeseen. Eila Murphy, teksti ja kuvat Intersearchin vuosikokouksessa Tammikuussa osallistuin Intersearchin vuosikokoukseen. Se on kansainvälisten kristillisten mediajärjestöjen yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää viestintään ja viestimiin liittyvän tutkimustiedon keräämistä ja hyödyntämistä järjestöjen sisällä. Intersearch perustettiin nimellä International Communications Research for Evangelism (ICRE) vuonna 1990. Sen jäseninä ovat alusta asti olleet Adventist World Radio (AWR), Far East Broadcasting Association (FEBA), Far East Broadcasting Company (FEBC), Heralding Christ Jesus Blessings (HCJB eli The Voice of the TWR:n pääjohtaja Lauren Libby (keskellä) tervehtimässä Intersearchin kokousväkeä, joista kuvassa Greg Scott (AWR), Bruce Erickson (TWR), Roger Stubbe (HCJB) ja Hugh Barton (FEBA). Andes), IBRA (aikaisemmin IBRA Radio International Broadcasting Association) sekä Trans World Radio (TWR). Viime vuonna satelliittitelevisioyhtiö SAT-7 liittyi joukkoomme. Vuosikokoukseen osallistuu edustaja tai useampikin järjestöstä, mutta jokaisella järjestöllä on vain yksi ääni, mikäli tulee äänestettäviä asioita. Minä osallistun kokoukseen FEBC:n edustajana ja pyrin vaikuttamaan päätöksiin niin että FEBC saa tutkimuksia mahdollisimman paljon Aasiasta. Intersearch ostaa survey-tutkimuksia amerikkalaiselta Intermedialta, joka on USA:n viestintäministeriön alaisuudessa toimiva tutkimusjärjestö. Survey-tutkimuksia tehdään yleensä haastatteluin, joihin vastaajat on valittu satunnaisotannoin. Niitä ovat muun muassa mielipidetiedustelut ja markkinatutkimukset. TWR:n aamuiseen rukousvarttiin osallistuu tällä kertaa parikymmentä työntekijää. Hanna-projektin johtaja Marli Spieker ja kansainvälisestä rukouskalenterista vastaava Tina Sessoms iloitsevat sydänkorteista. Ne on lähettänyt heille yhteyssihteeri Anne Isokuortti SANSAsta. Kuva on myös tämän numeron kannessa. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 9
T e o l o g i a KUKA ON KIRKON OIKEA JÄSEN? Osa I Seppo Häkkinen Kirkon jäsenyyden toteutuminen edellyttää osallisuutta armonvälineisiin, sanaan ja sakramentteihin. Kaste ei vaikuta vanhurskautusta ja pelastusta, ellei ihminen usko, että hänet otetaan armoon Kristuksen tähden. Näin ollen on selvää, että kirkkomme tunnustuksen mukaan kirkon oikea jäsen on jokainen, joka on kastettu ja uskoo kolmiyhteiseen Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Kysymys kirkon oikeista jäsenistä nousi polttavana esille jo vanhan kirkon aikana donatolaisten kanssa käydyissä keskusteluissa. Tunnustuskirjojen mukaan kirkossa on yhtäältä eläviä jäseniä, jotka uskossa ovat ottaneet vastaan sanan ja sakramentit. He kuuluvat kirkkoon muodollisesti ja todellisesti. Heillä on yhteys kirkossa Pyhän Hengen ja Kristuksen kanssa Jumalaan. Toisaalta kirkko sulkee sisäänsä myös sellaisia, joilla sanan varsinaisessa mielessä ei ole osuutta Kristukseen. Kukaan ei voi varmasti tietää toisen uskonsuhdetta Jumalaan ja hänen kuulumistaan todelliseen pyhien yhteisöön. Vanhakirkolliseen perinteeseen liittyen Martti Luther korostaa Augustinuksen lailla vain Jumalan tuntevan lopullisella tavalla, so. uskon näkökulmasta, ketkä ovat pyhiä. Rakkauden näkökulmasta hän haluaa kutsua kaikkia kirkon jäseniä kristityiksi. Erottelun periaatteet Nykyiseen kirkolliseen keskusteluun on päässyt sellainen vakava erhe, että tietoteoreettinen vaikeus tehdä eroa kirkon todellisten jäsenten ja nimellisten jäsenten välillä on siirretty toiseen yhteyteen, kirkko-opilliseksi periaatteeksi. Sen mukaan on ajateltava niin, että pelkkä kaste ilman uskoa tekee Kirkkomme tunnustuksen mukaan kirkon oikea jäsen on jokainen, joka on kastettu ja uskoo kolmiyhteiseen Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen Kristukseen. kirkon todelliseksi jäseneksi. Näin asia ei kuitenkaan ole Tunnustuskirjoissa eikä Lutherin mukaan. Augsburgin tunnustuksen puolustus eli Apologia pitää tärkeänä, että kirkko määritellään Kristuksen eläväksi ruumiiksi, johon kuuluvat vain kasteen ja uskon kautta uudestisyntyneet. Tämä on tärkeää siitä huolimatta, että Apologian mukaan käytännössä eroa Kristuksen ruumiin elävän ja nimellisen jäsenen välillä on mahdoton tehdä. Vaikka siis teeskentelijät ja jumalattomat kuuluvat tähän todelliseen kirkkoon ulkonaisten menojen puolesta, on kuitenkin kirkkoa määriteltäessä välttämätöntä määritellä se Kristuksen eläväksi ruumiiksi eli siksi, mitä kirkko sitä nimityksensä puolesta että todella on. (Apologia VII ja VIII, 12 14) Jos nykyteologi pitäisi tällaista määritelmää yllä, hän saisi helposti päälleen syytöksen siitä, että haluaa jaotella ihmisiä eri ryhmiin heidän uskonsa määrän perusteella. Mutta haluttomuus tehdä periaatteellista eroa elävien ja nimellisten kirkon jäsenten välillä johtaa ulkonaiseen lain vanhurskauteen. Sen seurauksena kirkon aarre, evankeliumi, hämärtyy. Tämä on ensimmäinen syy, miksi ero nimellisten ja todellisten jäsenten välillä on tärkeä. Toiseksi periaatteellinen ero todellisten ja nimellisten jäsenten välillä on tärkeä kirkon itseymmärryksen vuoksi. Nykyaikana kyvyttömyys tehdä tätä eroa näkyy siinä, että uskon sisältö tulee yhdentekeväksi. Kun kaikki kastetut ovat erottamatta kansankirkon täysivaltaisia jäseniä, jotka on pyrittävä pitämään jäseninä ehdoitta, tästä tehdään joskus se johtopäätös, että jokaisella on oikeus omalta osaltaan määritellä se, mitä uskominen on. Kastekaavan mukaan ennen kasteen toimittamista läsnäolijat lausuvat yhteen ääneen apostolisen uskontunnustuksen. Sen jälkeen kasteen toimittaja sanoo: Tähän uskoon ja kaikkien sen lupausten omistamiseen kastamme tämän lapsen kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Uskontunnustuksessa ilmaistuihin Jumalan tekoihin ja lupauksiin uskominen on siis kasteteologian mukaan kasteessa saatu kirkon jäsenen jokamiehen oikeus ei omien uskonnollisten ajatusten esitteleminen tai omien opinkappaleiden luominen. Neljänlaisia kristittyjä Kirjoituksessaan Puhe hyvistä teoista Luther jaottelee kristityt neljään ryhmään: 1) Uskossa elävät kristityt. 2) Ne, jotka käyttävät väärin kristityn vapautta ja tulevat laiskoiksi hyvissä teoissa. 3) Ne, jotka ovat aina valmiita synteihin. 4) Ne, jotka ovat rohkeita ja lapsellisia uskon ja hengellisen elämän ymmärtämisessä ja ovat siksi kiintyneet ulkonaisiin uskonnollisiin tekoihin, kuten kirkkojen ja luostarien kaunistamiseen ja paastoihin. Luther ryhmitteli kristittyjä sen mukaan, mitä he hengellisen elämänsä kannalta tarvitsivat. Hän oli realisti ja tiesi, että saamastaan kasteesta huolimatta suuri osa ihmisistä oli uskonkäsityksessään hyvin epäkypsiä, monet hengellisesti kuolleita, toiset taas elävässä uskossa. Tällainen näkemys on Lutherin ajatusmaailmassa täysin linjassa sen kanssa, että toisaalta kaikki kristityt ovat itsessään hengellisesti kuolleita ja kaikille on myös lahjoitettu uusi elämä Kristuksessa heidän saamassaan kasteessa ja että rakkauden näkökulmasta kaikkia kastettuja kirkon jäseniä tulee pitää kristittyinä. Kirjoitus on lyhennelmä piispa Seppo Häkkisen luennosta Perustan teologisilla opintopäivillä 2010 Kauniaisissa. Toinen osa tekstistä julkaistaan Lähde-lehden huhtikuun numerossa 5/2010. Seija Uimonen Simeon odotti Israelille luvattua lohdutusta. Yhtenä päivänä hän näki temppelissä nuoren parin tavallisen näköisessä lapsessa Herran voidellun. Jeesusta eivät tehneet Simeonille tunnetuksi hänen puheensa tai tekemänsä ihmeet. Se oli Jumalan Henki, joka kirkasti silloin ja kirkastaa yhä Kristuksen. Tapahtuman ytimenä on siis Jeesus. Hänet kohtaamme sekä inhimillisellä että jumalallisella tasolla. Hän on pieni lapsi, mutta koko maailman Vapahtaja. Hän ottaa vastaan apua ja rakkautta ihmisiltä, vaikka on itse rakkaus ja hänellä on kaikki valta. Hän on yksi meistä ja silti saavuttamattoman suuri. Simeonin sanat Jeesuksesta nostivat korkeuksiin sekä Marian että Joosefin mielen. He saivat taas kerran varmistuksen lapsen jumaluudesta. Heidän sylissään lepäsi Israelille luvattu lohdutus, kaikkien pelastus, pakanakansojen valo K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Kynttilänpäivä (Luuk. 2:22 33) ja Israelin kirkkaus. Mutta varsin pian profetia miekasta, joka on käyvä äidinkin sydämen läpi, toi temppelin kirkkauden rinnalle Golgatan pimeyden. Lihaksi tulon salaisuuteen kuului myös lunastuksen salaisuus. Jumala käyttää pelastussuunnitelmansa toteuttamisessa kutsumiaan ihmisiä. Kunniaansa hän ei kuitenkaan anna toisille, ei edes Jeesuksen äidille. Hän osoittaa sen, että pelastuminen ihmisen työnä on mahdottomuus. Anne Isokuortti Sitä vastoin sen saa jokainen, jolle Jeesus kirkastuu. Simeoninkin kaipaus sai tyydytyksensä hänen sylissään olevassa lapsessa. Hänen rinnallaan kaikki muu menetti merkityksensä. Jeesus oli riittävä, sillä hänessä oli rauha, joka kestää kuolemaankin käydessä. Näin Jeesus ulottuu ihmisen elämässä sekä taakse- että eteenpäin. Meidänkin menneisyytemme kaikkine synteineen, kuormineen ja ahdistavine muistoineen hän peittää anteeksiantamukseen. Tulevaisuudessa hän ottaa varjelukseensa kaikki tuntemattomat päivämme. Myös viimeisen päivämme. Niinpä saamme odottaa täältä lähtöämme rauhassa. Jokainen, joka ottaa Simeonin tavoin Jeesuksen uskonsyliin, pelastuu. Kun ihmiselle Jeesus kirkastuu, niin se ei jää yksityisasiaksi. Niinhän toinen temppelissä ollut vanhuskin, Hanna, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille... Hannan jälkeen on tullut paljon vanhuksia: isovanhempia, tätejä ja naapureita, jotka kertovat Jeesuksesta kaikille ja aivan erityisesti tuleville sukupolville. Myös muut sanansaattajat ja julkiset tiedotusvälineet ovat mukana viemässä viestiä luvatusta lohdutuksesta. Näin Jumalan kirkkaus Kristuksessa säteilee kaikkien kansojen ja sukupolvien keskuuteen. 10 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
RADIOLÄHETYS- TYÖLLÄ ON MERKITYSTÄ myös 2000-luvun Euroopassa On paljon maaseudulla asuvia ihmisiä. On paljon yksinäisiä ja niitä, jotka eivät uskalla kertoa uskostaan. Radio on heille hiljainen ystävä. Esimerkiksi bosnialaisen muslimiperheen jäsen ei voi katsoa kristillistä televisioohjelmaa, koska perhe ei salli sitä. Mutta hän voi kuunnella kristillistä radiota, joka on hänen omassa huoneessaan tai vaikkapa tyynynsä alla, sanoo Branko Bjelajac, radiolähetysjärjestö TWR:n Euroopan-alueen viestintäjohtaja. TWR:n Euroopassa lähettämillä radio-ohjelmilla pyritään tavoittamaan erityisesti niitä, joilla ei ole kiinteää yhteyttä seurakuntaan. Ohjelmien tuottajat ja tekijät eivät kuitenkaan aina tiedä, ketkä heitä kuuntelevat. Branko Bjelajac tuntee monta koskettavaa tarinaa: - Hiljattain eräs radiokuuntelija Montenegrosta kirjoitti: Rakas TWR. Olen kuunnellut ohjelmianne koko elämäni. Olen merimies. Olen nauttinut ohjelmista aiemmin ja nautin vieläkin, kun olen jo eläkkeellä. Kirjoitan teille nyt, sillä Raamattuni on hajoamispisteessä. Sain sen teiltä 33 vuotta sitten. Hän kuunteli meitä 33 vuotta ottamatta yhteyttä! Varsinkin itäiseen Eurooppaan kristillisiä radio-ohjelmia välitettiin aiemmin lyhyillä ja keskipitkillä radioaalloilla. Nykyään paikallistaajuudet ovat yhä suositumpia. Viime vuosina ohjelmien kuuntelu myös internetin kautta on nopeasti yleistynyt. - Kun lähetetään sama viesti mahdollisimman monella välineellä, saadaan enemmän yleisöä. Euroopassa on edelleen ihmisiä, jotka haluavat kuunnella ohjelmia lyhytaalloilla. Toiset haluavat kuunnella keskipitkillä radioaalloilla, toiset paikallisradiosta. Vieläkin on ihmisiä, jotka lainaavat kasetille äänitettyjä ohjelmia toisilleen. Voimme jakaa ohjelmia cd:llä, muistitikulla, satelliitin tai internetin välityksellä Kaikilla on kuuntelijoita, Bjelajac toteaa. Esimerkiksi Saksassa on tarjolla myös puhelinhartauksia erityisesti maahanmuuttajille. Soittamalla tiettyyn numeroon voi kuunnella Jumalan sanaa turkin, arabian, kroaatin tai albanian kielellä. - Ihmiset janoavat ohjelmia, joissa on hyvä sisältö. Me kerromme Jeesuksesta ja opetamme Raamattua. Lähetystyöntekijät saivat kiinnostumaan uskosta Serbialaissyntyinen Branko Bjelajac aloitti työt radiossa 19-vuotiaana. 23-vuotiaana hän tapasi Belgradissa amerikkalaisia lähetystyöntekijöitä, jotka kertoivat hänelle uskostaan. - Minulle se oli ihan uutta. En tiennyt, mitä on usko ja kirkko. Tunsin vain materialismin ja kommunismin. Kotona oli Raamattu, mutta tuskin olin sitä edes avannut. - Miehet olivat minun ikäisiäni. Halusin saada itselleni sitä, mitä heilläkin oli. Yöllä, toukokuussa 1983 pyysin Jeesusta tulemaan pelastajakseni, ja niin minusta tuli hänen seuraajansa, Bjelajac muistaa. Samana vuonna hän aloitti radio- ja näyttämötuotannon opinnot Serbiassa ja jatkoi työskentelyä radiossa. Myöhemmin hän opiskeli myös teologiaa Hollannissa ja 2000-luvulla vielä organisaatioiden johtamista Yhdysvalloissa hänellä on yhteensä viisi loppututkintoa! Sovituksen sanaa sotien repimään Jugoslaviaan Hollannissa opiskellessaan Branko Bjelajac alkoi tehdä koko Balkanin alueella kuuluvaa serbiankielistä ohjelmaa, jonka TWR radioi Albanian Tiranasta. Serbiaa ymmärsivät ja ohjelmaa kuuntelivat muutkin kuin serbit kroaatit, makedonialaiset, bosnialaiset ja monet albaanit. Tuohon aikaan Balkanilla taisteltiin; niin sanotut Jugoslavian hajoamissodat olivat Euroopan verisimmät taistelut toisen maailmansodan jälkeen. Sovituksen viestit -ohjelman välityksellä Bjelajac halusi omalta osaltaan kertoa yksinkertaisella kielellä, mitä tarkoittaa sovitus Jumalan ja toinen toisemme kanssa. Kun opiskelut päättyivät, Bjelajac palasi Serbiaan ja jatkoi siellä radio-ohjelman tekemistä. 2000-luvun alkuvuosina hän teki sekä Sovituksen viestiä että serbiankielistä Raamattu kannesta kanteen -tyyppistä raamatunopetusohjelmaa. - Koska ohjelma tarjosi järjestelmällistä Raamatun opetusta viitenä päivänä viikossa ja puoli tuntia kerrallaan, ohjelmasta tuli ystävä niille, jotka kuuntelivat säännöllisesti. Ihmiset lähettivät myös palautetta säännöllisesti. Vuosina 2000 2005 Bjelajac sai myös olla luomassa ja johtamassa IKONOSradiolähetysjärjestöä. Se on TWR:n kansallinen yhteistyökumppani Serbiassa, niin kuin Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) on Suomessa. Vuodesta 2006 Branko Bjelajac on työskennellyt TWR-Euroopan toimistossa Bratislavassa, Slovakiassa. Hän toimi aiemmin Keski- ja Itä-Euroopan alueen Kommunismin synkkinä aikoina vain muutama radiokanava uutisoi ja välitti tietoa rautaesiripun taakse: Deutsche Welle, Radio Free Europe, Radio France Internationale ja Trans World Radio, kertoo TWR-Euroopan viestintäjohtaja, serbialainen Branko Bjelajac. johtajana ja nykyään viestintäjohtajana. Perheeseen kuuluvat myös vaimo ja 8-vuotias tytär. Romanityö yhdistää monia Euroopan radiojärjestöjä TWR-Euroopalla on 30 yhteistyökumppania eri maissa. Branko Bjelajac huomauttaa, että jokaisella järjestöllä on oma toimintatapansa, joka ottaa huomioon kunkin maan kulttuuriset, kielelliset, taloudelliset, historialliset ja kirkolliset seikat. Nuorten tavoittamiseksi esimerkiksi Albanian radiojärjestö lähettää paikallisradioissa nykyaikaista kristillistä musiikkia. Romaniassa järjestetään nuorille erilaisia tapahtumia ja rukousryhmiä, Ukrainassa järjestetään leirejä. Liettuassa lähetetään päivittäin raamatunjakeita tekstiviestein. Samoin Liettuassa on noussut erityisen suosituksi lasten radio-ohjelma, jonka pohjalta on ryhdytty tekemään myös lastenlehteä. Bjelajac kertoo, että monia eurooppalaisia radiojärjestöjä yhdistävä asia on romanityö. Euroopassa asuu arviolta 15 miljoonaa romania. Koska romanit puhuvat eri maissa erilaista murretta, myös romanityö on jokaisessa maassa omanlaistaan. Esimerkiksi Romaniassa radioidaan romanimurteella puhuttua raamatunopetusohjelmaa, Albaniassa naistenohjelmaa. Kummassakin maassa on myös jaettu ilmaisia radioita. Bulgariassa kaksi uskovaa romania on koulutettu tekemään radio-ohjelmia, joiden seurauksena on jo syntynyt monta seurakuntaa. Serbiassakin on kasvava romanikirkko ja ohjelmia paikallisradiotaajuuksilla. Romaneille suunnatuista radioohjelmista on tullut muun muassa seuraavanlaista palautetta: En ollut uskoa korviani, kun kuulin radiosta romanikieltä. Kukaan ei ollut koskaan aiemmin puhunut minulle niin ystävällisesti. En ollut koskaan ennen kuullut puhuttavan Jumalasta. Nyt kuuntelen teitä koko ajan. Annaleena Pakkanen ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 11
M e d i a n y t MITÄ KRIISIVIESTINNÄSTÄ ON INDONESIASSA OPITTU? Murphyn kuva-arkisto Sumatran tsunamialueelle on rakennettu evakuointikeskuksiksi korkeita taloja, joihin juostaan, jos uusi hyökyaalto lähestyy. Tavallisesti ne ovat muussa käytössä, kuten tutkimuskeskuksina ja tapahtumatiloina. Eila Murphy Jouluna viisi vuotta sitten voimakas merenalainen maanjäristys nosti hyökyaaltoja pitkin Intian valtameren rannikoita. Ne surmasivat yli 280 000 aasialaista ja alueella lomailevaa turistia. Suurin osa uhreista oli indonesialaisia, koska tsunamit aiheuttaneen maanjäristyksen keskus oli Sumatran saaren rannikolla, Kaakkois-Aasiassa. Matkustin syksyllä 2007 laatimaan tutkimusta Pohjois-Sumatralle tsunamista kärsineen alueen kriisiviestinnän kehittämiseksi. Kriisiviestinnässä pyritään kertomaan luonnonmullistuksista ja siitä, miten niiden sattuessa on syytä toimia. Alueella oli tsunamin jälkeen käynnistetty paikallisradioasema Djati, joka laatii opetusohjelmia yhteistyössä paikallishallinnon ja avustusjärjestöjen kanssa. Alustavissa tutkimuksissa selvisi, ettei ihmisten henkistä puolta ollut ehditty hoitaa. Kriisiviestinnän yhdeksi tehtäväksi tulikin katastrofipelkojen poistaminen. Ilmeni myös, että Sumatran tsunamialueen väestö elää kyläyhteisöissään hyvin tiiviisti. Siksi on tärkeätä osata informoida kylänvanhimpia, jotta pystytään rakentamaan hyvä viestintäverkosto mediasta tavallisiin kyläläisiin. Paikallisradio Djatissa toimitettiin viime vuonna erilaisia lyhyitä tietoiskuja hyökyaalloista. Lisäksi kehitettiin yhdessä riskiryhmiin kuuluvien (vanhukset, naiset, lapset, vammaiset) kyläläisten kanssa katastrofeihin valmistavia ohjelmia. Viime syyskuussa kävin kouluttamassa työtoverini Djatissa arvioimaan, miten radio-ohjelmat oli ymmärretty ja oliko niillä ollut vaikutusta. Laadin tutkimussuunnitelman yhdessä sumatralaisten kanssa, jotta saatoin mahdollisimman hyvin ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Sovimme kolmesuuntaisesta arvioinnista, jossa lomakeja On Air -kyselyin sekä haastatteluin pyrittäisiin selvittämään kriisiviestinnän onnistumista. (On Airissa kysymykset esitetään radiossa, ja vastata voi esimerkiksi tekstiviestein.) Nuo arvioinnit tehtiin loka-marraskuussa. Joten seuraavat tulokset ovat todella tuoretta, ennen julkaisematonta tutkimustietoa. Tuoretta tutkimustietoa! Mitä sitten pohjoissumatralaiset radiokuuntelijat olivat kriisiviestinnän avulla oppineet? Ensinnäkin, että sireenin soittaminen on tsunamivaaran merkki, ja silloin on hyvä paeta vuorille tai rannikoilla asuvien juosta lähelleen rakennettuihin evakuointirakennuksiin. Useimmat muistivat, että vesirajan yhtäkkiä laskiessa merkittävästi ei pidä mennä poimimaan merestä paljastuneita kaloja, vaan poistua rannalta. Hiukan vähemmälle oppimiselle olivat jääneet muun muassa evakuointireitit. Virkamiesten ja avustusjärjestöjen edustajien mielestä kriisiviestintä oli antanut valmiuksia toimia luonnonmullistusten tapahtuessa. He näkivät viestinten tehtäväksi toisaalta kertoa kriisiharjoituksista ja hälytystavoista, toisaalta kertoa eri katastrofien tunnusmerkeistä ja katastrofeista selviytymisestä. Molemmat ryhmät olivat samaa mieltä siitä, viestinten rooli kriisiviestinnässä on kahden vuoden aikana lisääntynyt, ja että media on alkanut tehdä yhteistyötä kylien kanssa kriisivalmennuksessa. Kyläpäälliköt olivat tyytymättömimpiä kriisiviestinnän toteutumiseen. Heissä oli eniten niitä, jotka eivät kuuntele radiota, vaan mieluummin katselevat televisiota, koska sinä voit nähdä. Kyläpäälliköt ehdottivat, että moskeijoita voisi käyttää kriisiviestinnän kanavina ja viedä niihin tiedotuslehtisiä tai pitää niissä kriisiaiheisia luentoja. Radion puolesta taas puhuivat paikallishallinnon virkamiehet ja avustusjärjestöjen edustajat, koska radion voi viedä minne tahansa, sitä voi kuunnella missä tahansa. Se onkin erittäin tärkeä ominaisuus varsinkin, jos katastrofin takia pitää poistua kotoa. Erityisesti radiodraamat, kerronnalliset äänileikkeet ja tietoiskut olivat jääneet haastateltujen virkamiesten ja avustusjärjestöjen edustajien mieleen. L a a j a kaista OMENAisia opetuksia Jo Raamatun alkulehdillä on puu, jonka hedelmä näyttelee tärkeää osaa. Monet meistä mieltävät hedelmäpuun oitis omenapuuksi. Kuvaahan omena mahdollisimman suurta viisautta ja osaamista ja niiden haltijalle avautuvaa valtaa, suosiota, asemaa. Koulussa oppilaat antoivat ennen vanhaan opettajalleen omenan. Se oli arvokas lahja, joka ilmaisi oppilaan luottamusta, kunnioitusta ja kiitosta. Omena on terveyden ja hyvinvoinnin vertauskuva. Omenaposki tuo mieleen onnellisen, tasapainoisen ja iloisen ihmisen. Eväänä omena on täydellinen pakkaus: värikäs kuori kestää kuljetuksen ja rohkaisee maistamaan. Omenasta on apua niin janoon kuin nälkään, eikä jätteestäkään ole vaivaa, eihän jäljelle välttämättä jää mitään. Omena on hyvin terveellinen ja vähän myrkyllinenkin. Se on vähäkalorinen ja sisältää muun muassa useita B-vitamiineja, E-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, pektiiniä, kuituja, flavonoideja ja noin 85-prosenttisesti vettä. Omenansiemenet taas sisältävät pienen määrän syanidin sokeriyhdistettä, amygdaliinia. Siemeniä pitäisi kuitenkin pureskella kerralla suuri määrä, jotta myrkytysoireita tai tukehtumisvaara ilmenisi. Yhteistyön hedelmiä Omena kestää myös vaivatuksi tulemisen: se taipuu mitä mielikuvituksellisimmaksi herkuksi, eikä ole tarkka seurastaan. Omena suostuu sekä suolaisen että makean kyytiin, sekä ylhäisen että rahvaan pöytään. Omena on jo kukkana mykistävän kaunis ja houkutteleva. Kuitenkin vasta monen osatekijän yhteistyönä kukka voi kehkeytyä siksi, miksi se alun perin syntyi: hedelmäksi. Kukan kasvu hedelmäksi kestää, mutta lupaa sitäkin parempaa myöhemmin. Kuten omenankukan tapaus osoittaa, yhteistyöstä voi syntyä suloinen hedelmä. Ja toisinkinpäin: Ilman yhteistyötä hedelmää on vaikea saada aikaan ja tavoittelemisen arvoinen herkku, tuo kaikki, jää vain lupauksen asteelle. Anne Isokuortti anne.isokuortti@sansa.fi www.sansa.fi Laajakaista on Lähde-lehden uusi palsta. Aihepiiri kattaa yhteistyön, ystävyyden ja avunannon monesta näkövinkkelistä. Useita kirjoittajia. Värejä ja makuja riittää ja ne synnyttävät mielikuvia. 12 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
E l ä m ä n v ä r i t Voiko raakuus koskettaa... Kambodžan surullista lähihistoriaa. Nyt elossa olevia voi tukea ja auttaa khmerinkielisillä kristillisillä radioohjelmilla, myös Radiolähetysjärjestö Marja Soikkeli Julmuutta, raakuutta, tunteettomuutta on vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi katsoa. Elokuvateatterin pimennossa sulkee helposti silmänsä, kun aasialaisen keskitysleirin päällikkö ruoskittaa vangin verille ja jätättää hänet sitten kuivumaan keskipäivän aurinkoon. Tai kun huumehöyryinen amerikkalainen silpoo moottorisahalla kaverinsa kylpyammeeseen, ja suihkumuoviin räiskyy keinoverta. Mitenkä niitä edes on päätynyt katsomaan, kun todentuntuisuuden määrään on jo arvosteluissa viitattu? Ajankohtainen aihe, mielenkiintoinen maanosa, lahjakas ohjaaja, taitavat näyttelijät... Punakhmerien jäljiltä jäi Kamputsean (nyk. Kambodža) kuoleman kentille 70-luvun viimeisinä vuosina lähes kaksi miljoonaa vainajaa. Heidän pääkallojaan on sittemmin kerätty muun muassa Toul Slengin kansanmurhamuseoon, joka aikoinaan toimi yhtenä pidätys- ja kidutuskeskuksista. Eloon jääneiden arpia on yritetty eheyttää, eikä vähimmin kristinuskon opetuksin ja armon varassa. Se jokin Kuoleman kenttien (The Killing Fields) ja Arpinaaman (Scarface) sisältöjä yhdistää moni asia: ystävyys, jonkinasteinen todenperäisyys ja poliittinen painolasti, voitontahto ja vimma, mielettömyys. Aatteeseen liittyvä oli kyseessä sitten poliittinen tai taloudellinen ahneus ja sitä kautta määrätyn järjestelmän tai henkilöiden nousu, uho ja tuho. Arkisemmin myös elokuvien peräkkäiset valmistumisvuodet, tosin 80-luvun Arpinaama on vanhan rikosklassikon varsin erilaiseksi käsikirjoitettu uudelleenfilmatisointi. Kuoleman kentissä länsimaalainen toimittaja yrittää pelastaa kambodžalaisen L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n Teologipäivillä Kauniaisissa kysyttiin: Miksi tunnustus? Sanansaattajien välityksellä. tulkkinsa, joka kuitenkin päätyy keskitysleiriin. Kun viimeisen Phnom Penhistä nousevan amerikkalaisen kuljetuskoneen ovet läimäistään kiinni kentälle jäävien edessä, aistii hädän ja ahdistuksen katsomossa asti. Arpinaamassa kommunistien hallitsemasta Kuubasta pääsee 80-luvun alussa yli 100 000 kansalaista Yhdysvaltoihin, jotta he voisivat tavata sukulaisiaan. Harvan mielessä edes käy paluu. Venepakolaisten joukossa on myös pikkurikollisia, jotka Miamissa nopeasti huomaavat ison eron valkoisten jauhojen tuottavuudessa. Monista pitsanpaistajista ja ravintoloiden tiskaajista tulee huumekauppiaita. Kun elokuvan arpinaama suuruudenhullussa ja vainoharhaisessa kokaiinipöllyssä ampuu ainoan oikean ystävänsä, nousee katsomossa pala kurkkuun. Molempia elokuvia on osa syyttänyt liiasta väkivallasta, osa kehunut riittävästä väkivallasta ja tarpeettoman väkivallan välttämisestä. Jotenkin niistä ainakin välittyi se jokin: hiven inhimillisyyttä. Kun läheskään kaikkia veritekoja ei näytellä suoraan kameroille ja katselijoille, vaan usein annetaan tehokkaasti ymmärtää, jokin raja jäi ylittymättä. Arpinaaman nähtyään saattoi huomata sisäistäneensä, mitä päihteiden väärinkäyttö voi pahimmillaan ihmisessä saada aikaan! Kuoleman kentät nähtyään saattoi huomata käsittäneensä, millainen tuki voi yksikin ihminen toiselle olla. Ja millainen riski yksisilmäisyydessä on, puhuttamaan hallitsevan kansanosan yhteisestä yksisilmäisyydestä! Määrätyissä rajoissa, määrätyllä tavalla esitettynä raakuuskin voi siis jollakin tasolla koskettaa ja auttaa ymmärtämään. Menkää siis -lehden tammikuun numerossa 1/1980 kerrotaan, että Ylioppilas- ja Koululaislähetyksen julkaiseman Perusta-lehden teologipäivillä Kauniaisissa oli yli 250 osanottajaa. Tekstin aluksi lainataan Oulun piispan Olavi Rimpiläisen piispaksivihkimistilaisuudesta tullutta norjalaista piispa Erling Utnemia. Hän oli avajaispuheessaan Suomen Raamattuopistolla sanonut muun muassa: Käynnissä oleva hengellinen taistelu on ytimeltään taistelua Raamatun auktoriteetin ja arvostuksen säilyttämiseksi. Kirkon tunnustus ei tässä taistelussa merkitse Raamatun syrjäyttämistä, vaan tunnustus on kirkon myönteinen kyllä -sana ja kiitollinen ylistys ilmoitukselle ja sen sisältämälle evankeliumille. Siksi on tärkeätä kokoontua tunnustusta käsitteleville päiville Raamatun sanan ympärille. Teologipäivien ohjelma 1980 liittyi raportoinnin mukaan alkaneeseen juhlavuoteen: tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta luterilaisten kirkkojen päätunnustuksen, Augsburgin tunnustuksen, ja 400 vuotta Sovinnonkirjan ilmestymisestä. Kirjoituksessa mainitaan päivien aiheessa kysytyn Miksi tunnustus? Ja vastauksen kuuluneen: Jotta Jumalan sanan arvovalta ja sen sisältämä evankeliumin valo säilyisi kirkkaana keskuudessamme. K o l u m n i Pelastuksen vai tuhon tiellä? Kuva matkustajalaiva Titanicin törmäämisestä jäävuoreen ja uppoamisesta on piirtynyt lähes jokaisen Titanicia käsittelevää ohjelmaa katsoneen mieleen. Omassa kuvassani valtavan laivan komentosillalla tähystävät huomaavat jäävuoren liian myöhään, jotta suuren laivan kurssia ehdittäisiin kääntää. Tietoa edessä mahdollisesti odottavista jäävuorista oli kyllä käytössä, mutta laivan kapteeni oli varustamon asettamien aikataulupaineiden takia päättänyt ajaa suurella matkanopeudella kohti määräsatamaa. Aikamme vakavimman ympäristöongelman - ilmaston lämpenemisen - kohdalla voidaan nähdä samanlainen asetelma. Ihmiskunta kulkee vakaasti kohti yhteistä määränpäätä, taloudellista hyvinvointia, jonka saavuttamisen pitäisi tehdä kaikista onnellisia. Eteen tulee kuitenkin kuin tyhjästä ilmaantunut suuri uhka, ei jäävuori vaan lämpenevä maapallo, joka vaarantaa elämän edellytykset. Ilmastotutkijat, jotka tässä tarinassa toimittavat tähystäjän virkaa, varoittavat edessä olevasta vaarasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kapteenimme eli maidemme johtajat eivät ota varoitusta kyllin vakavasti ja törmäys on edessä. Aihetta toivottomuuteen antaa ennen joulua pidetty Kööpenhaminan ilmastokokous, jonka tavoitteena oli saada aikaan kansainvälinen kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi rajoittava sopimus. Tutkijat olivat antaneet päättäjille vahvan viestin, että nopeita ja merkittäviä päästöleikkauksia on saatava aikaan, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan rajata kahden asteen siedettävänä pidetylle tasolle. Vaikka viesti oli selvä ja kuului kaikille epäilijöiden huudoista huolimatta, ei päätöksiä Kööpenhaminassa saatu aikaan. Tiellä kohti ikuista elämää Monet meistä huokasivat pettyneinä ja painoivat katseensa maahan. Mukavuudenhalu, ahneus ja itsekkyys LÄHDE 29.1.2010 voittivat jälleen kerran kamppailun, jonka häviäjinä ovat köyhimmät ja haavoittuvimmat. Sillä on arvioitu, että ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten juuri kehitysmaissa asuvat. Lämpötilan nousu jo ennestään kuivuudesta ja kuumuudesta kärsivillä alueilla pahentaa tilannetta ja voi pakottaa miljoonat jättämään kotiseutunsa. Siinä, miten me suhtaudumme kaikkia luomakunnan asukkaita koskevan ympäristöongelman hoitoon, voi nähdä yhtäläisyyksiä kristityn vaellukseen tiellä kohti ikuista elämää. Matkalla kohtaamme jatkuvasti kiusauksia, valintatilanteita, joissa omatuntomme selvästi sanoo, mitä meidän kristittyinä pitäisi tehdä. Samaan aikaan myös Kiusaaja puhuu meille tarjoten oman, usein helpomman vaihtoehtonsa. Hän monesti voittaa ja saa tahtonsa läpi, minkä seurauksena syntyy mielipahaa ja kärsimystä - jos ei itsellemme, niin jollekin toiselle. Olenkin alkanut ajatella, että ihmiskunnan kyky eettisesti tehdä ympäristön kannalta oikeita ja välttämättömiä päätöksiä ei riitä pelastuksen saavut- Ilmastonmuutos voimistaa sään ääriilmiöitä, esimerkiksi tulvia. Suomalainen kevättulva voi nostaa vedenpinnan ja jäät työntyä yli penkereiden, kuten Kyrönjoella toisinaan. tamiseksi. Kiusaajan mahti on vahva, kun esimerkiksi mietimme, otammeko pyörän ja ajamme sillä lähikauppaan vai hyppäämmekö sittenkin autoon. Toinen valinta vaatii hieman ponnisteluja, kun toinen on helppo ja mukava mutta ympäristöä vahingoittava. Ilmastonmuutosahdistuksen vallassa on mieleeni yhä useammin tullut lohduttavana ajatuksena se, mikä kristinuskossa on keskeistä: emme pelastu omien tekojemme ansiosta vaan yksinomaan Jumalan armosta. Jaakko Jokinen Kirjoittaja on ympäristöasioihin perehtynyt konsultti ja Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y.:n jäsen. Matti Korpiaho ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 13
KIRJOJA Raamattu elämään -sarjan UUTUUS! Jukka Norvanto Avoimen lähteen äärellä 14 Sakarjan kirja LAHJAKIRJOJA Riitta Lemmetyinen Suurempi kuin sydämeni 14,90 Uskon ja toivon tarinoita Hilkka Olkinuora Jaakko Vuorenmaa Surun vuosi 27 Pirjo Waris Avoimin silmin 24 Anna-Maija Raittila Onnea ja siunausta päivääsi 14,90 LAPSILLE SANSAN omasta PUTIIKISTA! ÄÄNITTEITÄ Raamattu kannesta kanteen -ohjelmista CD- tai DVDlevyt MP3-muodossa: Uusi testamentti (624 luentoa) hinta 130, Vanha testamentti (810 luentoa) hinta 140. TARJOUS: Uusi ja Vanha testamentti yhdessä ostettuina 240. Jukka Norvanto Jumala puhuu toisin cd 10 UUTUUS! Usko syntyy kuulemisesta cd 10 UUTUUS! Vaikeneva Jumala cd 10 UUTUUS! Uskon ihanuus, uskon uhat cd 10 UUTUUS! Yhdessä tai erikseen! Neljä erillistä raamattuluentoa, jokainen omalla cdlevyllä, ja radiolähetystyön esittely. Hauskat palat 13 Raamatun sanaa pienille. Kuusi palapeliä, joiden palamäärä vaihtelee, ja kirjanen Raamatusta. Ikäsuositus 3+. Sally Lloyd-Jones Igor Oleynikov Pörrö-Nallen Piplia 12,90 Voittajat Putiikin arvonnassa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) Putiikissa joulumarkkinoinnin aikana, 30.11.2009 mennessä asioineiden kesken suoritetussa arvonnassa voitot osuivat seuraavasti: 1. Lähde-lehden vuosikerta, TARJOUKSIA Jukka Norvanto Pirita Norvanto Avainjakeet sid. 12 Nelivärikuvitus. Jukka Norvanto Iloa armosta 2 Juha Auvinen (toim.) Kirkkojen Eurooppa sid. 1 Risto Santala Särkymisen siunaus 5 Raimo Mäkelä Murtunutta hän ei muserra 3 Raimo Mäkelä Terve mieli terve usko 7 Ole Hallesby Hänen siipiensä suojassa 6 Juha Auvinen Jukka Norvanto Horisontin Taakse 19 Juha Vähäsarja Marja Vilkniemi Avara kuin taivas 10 MUSIIKKIA Kaukametsän Kamarikuoro Isien kirkko cd 5 TARJOUS! Trio Keskenkasvuiset Hän minut valoon vie cd 5 TARJOUS! Miika Auvinen Lapsi Kuninkaan cd 17 TARJOUS! Laulupuu-kuoron Minit Kuninkaan lapset cd/dvd 15 /23 TARJOUS: Yhdessä ostettuina 30. Laulupuu-kuoron Minit, joita johtaa Ulla Pesonen. Lapsisolistien lisäksi mukana laulavat Jukka Salminen, Elina Vaittinen ja Mikko Pettinen. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Postikulut lisätään hintoihin. Voit tilata puhelimitse: (019) 457 7747/Putiikki, postitse: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat/Putiikki, PL 13, 05801 Hyvinkää, s-postitse: pirjo.hyovalti@sansa.fi tai kotisivumme kautta: www.sansa.fi /putiikki Lea Sirén, Hyvinkää, 2. Suuri Raamattutieto -kirja, Minna Vilminko, Rauma, 3. Pirjo Wariksen Merienkeli-taulu, Aira Lyhty, Laukaa sekä 4. Laturilamppu, Marja Valkeavirta, Myrskylä. Kiitos kaikille ja onnea voittajille! SANSAn UUDET KORTIT Nyt myynnissä uudet aihekortit: onnittelu, osanotto ja tervehdys! 1-osaiset Kukkakortti, kannessa teksti: Saat nauttia Herran hyvyyttä, hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo. ( Ps. 37:4) 0,80 /kpl Onnittelukortti, kannessa teksti: Lämpimät onnittelut. Kortin takana: Siunausta juhlaasi. 0,80 /kpl 2-osainen Osanottokortti 2,70 /kpl Kannessa teksti: Lämmin osanotto. Sisällä teksti: Suruun osaa ottaen. Muita kortteja SANSAn 1-osaiset onnittelu-, kukka-, lapsi- ja taidekortit 2 /20 kpl TARJOUS! SANSAn 2-osainen ruusukortti: Sydämelliset onnittelut, sisällä teksti: Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa! (Ps. 118:29 )1 /kpl TARJOUS! MUITA TUOTTEITA Ulkotuli 2,50 Värit: Punainen ja musta. Teksti: Lähetystuli. Sytytä liekki radiolähetykselle. Lisäksi Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien logo, nimi ja wwwosoite. Palaa n. 8 t. SERVIETTEJÄ Lautasliinat 5,90 /pak. Värit: Viininpunainen, limetinvihreä, keltainen ja valkoinen. Teksti: Siunaa Jeesus ruokamme Servietit 4,20 /pak. Värit: Vaaleansininen, -punainen, limetinvihreä, kanerva, samppanja, keltainen, viininpunainen ja valkoinen. Tekstit: Kiva, kun tulit, Iloitaan yhdessä, Ole Jeesus kansamme, Siunaus matkassasi. Suomenkielisen Naiset toivon lähteellä -ohjelman aikaisempia osia voi edelleen kuunnella internetissä SANSAn kotisivulta: www.sansa.fi. Lisäksi Merja Kauppinen käsittelee kansainvälistä Hanna-työtä aina kuukauden viimeisessä Lähetysaika-ohjelman jaksossa. Viikon 8 aiheena on Maailman naiset toivon lähteellä. R a d i o r a a m a t t u k o u l u Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaotsikot Raamattu kannesta kanteen -radioohjelmassa käydään runsaan viiden vuoden aikana läpi koko Raamattu, lähes jae jakeelta. Raamattua opettaa teologian lisensiaatti Jukka Norvanto, ja juontajana on Inga- Lill Rajala. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) Radioraamattukoulussa voit olla mukana seuraavasti: Radio Deissä ma pe klo 21 21.30 (uusinnat öisin klo 2 2.30 ja aamuisin klo 6 6.30). Järviradiossa ma klo 17.30 18, ti to klo 6.30 7 ja su klo 9.25 9.55. Radio Kajauksessa su to klo 21 21.30. Opetukset ovat kuultavissa myös internetin kautta SANSAn omilta audiosivuilta www.rkk-sansa. Australiassa ja Uudessa- Seelannissa RKK-luentoja on mahdollista kuunnella MP3-soittimella äänitteiltä. Niitä voi lainata kahden Sydneyn suomalaisen seurakunnan (Henrik ja Etelän Risti) kautta. Projektin kolmantena osapuolena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö. Viikko 5 ma 1.2. Johdanto Sakarjan kirjaan (Sak. 1:1 6) ti 2.2. Hevosia myrttilaaksossa (Sak. 1:7 17) ke 3.2. Neljä sarvea (Sak. 2:1 13) to 4.2. Herra asuu kansansa keskellä (Sak. 2:14 3:1) pe 5.2. Tahdotko juhlavaatteet yllesi? (Sak. 3:2 7) Viikko 6 ma 8.2. Verso ja kivi (Sak. 3:8 4:2) ti 9.2. Sana stressatulle Radioraamattukoulun osoite: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Raamattu kannesta kanteen PL 13, 05801 Hyvinkää S-posti: radioraamattukoulu@sansa.fi Kuuntele: www.rkk-sansa.net RKK- ja Lähetysaika-ohjelmien taajuudet: Raamattu kannesta kanteen -ohjelma ja Lähetysaika-ohjelma kuuluvat Radio Deissä taajuuksilla: Helsinki 89,0 MHz, Hämeenlinna 105,9 MHz, Joensuu 107,4 MHz, Jyväskylä 94,1 MHz, Kokkola 104,3 MHz, Kouvola 96,2 MHz, Kuopio 106,1 MHz, Lahti 106,4 MHz, Lappeenranta 96,0 MHz, Lohja 107,2 MHz, Mikkeli 87,8 MHz, Oulu 106,9 MHz, Pori 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Savonlinna 91,3 MHz, Seinäjoki 89,4 MHz, Tampere 97,2 MHz ja Turku 107,3 MHz. RKK-ohjelma kuuluu lisäksi: Järviradiossa: Alajärvi 100,0 MHz, Helsinki 105,5 MHz, Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Pylkönmäki 90,5 MHz, Riihimäki 102,3 MHz, Seinäjoki 99,1 MHz, Viitasaari 89,6 MHz ja Vimpeli 89,7 MHz. Radio Kajauksessa: Hyrynsalmi 90,9 MHz, Kajaani 95,7 MHz, Kostamus 104,7 MHz, Kuhmo 103,2 MHz, Kuusamo 101,8 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, ja Suomussalmi 87,9 MHz. Ruotsissa sekä Boråsin, Södertäljen että Trollhättanin lähiradioissa (närradio): Borås 92,5 MHz, ohjelmaa suomeksi su klo 9 9.30, ma 19.30 20 ja ti 19.30 20. Södertälje 88,4 MHz, ohjelmaa suomeksi la klo 18 19 parittomilla viikoilla. Trollhättan 90,6 MHz, ohjelmaa suomeksi to klo 17-17.45 (RKK klo 17 17.30). Norjassa Kaarasjoella sijaitsevan lähiradion, Radio DSF:n, kautta ma pe klo 21: Kaarasjoki 104,5 MHz ja 106,8 MHz, Koutokeino 103,5 MHz sekä Tana 106,3 MHz, 104,2 MHz ja 104, 9 MHz. L ä h e t y s a i k a Pääotsikot Radio Deistä voi kuunnella Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tuottamaa Lähetysaika-ohjelmaa. Se on ke klo 17.30 17.45 (uusinta su klo 16.05 16.20) lähetettävä radio- ja medialähetystyön ajankohtaisohjelma, joka tarjoaa haastatteluja ja haasteita eri puolilta maailmaa. Otsikkomuutokset allaoleviin mahdollisia. Lähetysaika -ohjelman toimittaa Merja Kauppinen. Radio Dein taajuudet on mainittu tällä sivulla Raamattu kannesta kanteen -ohjelman yhteydessä. (Sak. 4:3 6) ke 10.2. Kultaisen öljyn välittäjät (Sak. 4:7 14) to 11.2. Nainen viljaruukussa (Sak. 5:1 11) pe 12.2. Vaskivuorten viesti (Sak. 6:1 12) Viikko 7 ma 15.2. Tule rakentajaksi temppeliin! (Sak. 6:13 15) ti 16.2. Tuleeko vai saako paastota? (Sak. 7:1 7) ke 17.2. Satu kolmesta karhusta (Sak. 7:8 14) to 18.2. Jumala on uskollinen (Sak. 8:1 8) pe 19.2. Lähimmäinen on mittari (Sak. 8:9 17) Viikko 8 ma 22.2. Iloitse Herran töistä! (Sak. 8:18 23) ti 23.2. Herra tuntee tulevaisuuden (Sak. 9:1 7) ke 24.2. Iloitse, tytär Siion! (Sak. 9:8 9) to 25.2. Iloitse pelastuksesta! (Sak. 9:10 10:1) pe 26.2. Turvaa kulmakiveen! (Sak. 10:2 4) Viikot 5 8/2010 vk 5. Veikko Kurki sanansaattaja vk 6. Evankeliumia on eetterissä tarjolla, mutta kuuleeko kukaan? vk 7. Raamattuopetusta kharian kielellä vk 8. Maailman naiset toivon lähteellä 14 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
U u t i s i a L ä h d e m u k a a n Helsinki 29.1. Luther-salissa, Lastenkodink. 5, klo 19 SLEY:n nuorten aikuisten teemailta Tuhlaajapojan veli, Jukka Norvanto. Kauniainen 31.1. Suomen Raamattuopistossa klo 11 messu, saarna Jukka Norvanto. Raamattu elämään -sarjan tuoreimman kirjan Avoimen lähteen äärellä julkistus, Norvanto. Helsinki/Tuomiokirkkoseurakunta 31.1. Agricolan kirkossa klo 18 tuomasmessu, saarna Juha Auvinen, juonto Marja Soikkeli. Savonlinna-Sääminki 2.2. Savonlinnan srk-keskuksessa klo 18 radiolähetyspiiri, Pirjo Hyövälti. Helsinki/Roihuvuori 3.2. Laajasalon kirkossa klo 13 radiolähetystyön piiri, Marko Pihlajamaa. Sotkamo 3.2. Vuokatinrannassa klo 19 raamattuopetus Hepr. 3, Pirjo Juntunen. Turku/Maaria 4.2. Pallivahan kirkossa klo 18 tarjoilu, klo 18.30 toipumisen teemailta, mukana Seija Uimonen. Pöytyä 7.2. Yläneen kirkossa klo 18 messu, saarna Martti Poukka. Kirkkokahvi ja lähetystilaisuus, Poukka. Taivas TV7 näkyy myös Virossa Suomalaisen, yhteiskristillisen televisiokanava TV7:n näkyvyys laajeni Viron kaapeliverkkoon joulukuun puolivälissä. Televisiokanavan tiedotteen mukaan virolaiset kristityt ilmaisivat halukkuutensa katsella suomalaista TV7:ää, joka on ilmeeltään paljon pohjoismaisempi kuin esimerkiksi amerikkalaiset kristilliset kanavat. Ensimmäisessä vaiheessa Viroon lähetetään TV7:n ohjelmavirta sellaisenaan. Seuraava askel on ohjelmien lähettäminen viroksi tekstitettyinä. Myöhemmin pyritään siihen, että myös virolaiset alkavat tuottaa ohjelmia. Taivas TV7:n perusti vuonna 2003 viestintäneuvos Martti Ojares jäätyään eläkkeelle Sanoma Oy:n varatoimitusjohtajan tehtävistä. TV7-kanavaa rahoittavat tukimaksuin suomalaiset kristityt. Osakkaina on tällä hetkellä noin 350 suomalaista yksityishenkilöä ja yritystä. Kanavan kannatusyhdistyksessä on liki 4 000 jäsentä. Samanlainen malli pyritään luomaan jatkossa Viroon kustannusten kattamiseksi. (TV7/Lähde) Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka on erikoistunut evankeliumin julistukseen radion ja muiden sähköisten viestimien kautta. Vaasan suomal. srk 8.2. Vanhan Vaasan pappilassa klo 18.30 radiolähetyksen rukouspiiri, Mervi Viuhko. Tornio 9.2. Lähimmäisen kammarissa klo 18 lähetysilta, Pirjo Juntunen. Lapinjärven suomal. srk 10.2. Srk-kodissa klo 18 lähetysilta, Veikko Kurki. Keminmaa 11.2. Srk-keskuksessa klo 18 lähetysilta, Pirjo Juntunen. Kiiminki 12. 13.2. Pe 12.2. klo 18 Montin-salissa lähetysilta, Pirjo Juntunen. La 13.2. klo 9 srk-keskuksessa lähetyspäivä, Juntunen. Jyväskylä 13.2. Keski-Suomen Pipliaseuran raamattulauantai. Halssilan kirkossa raamattuopetukset klo 13 Miksi lukea Raamattua, klo 14 Ainutkertainen ihminen Jumalan käytössä, klo 16.15 Mitä Raamattu opettaa lähetystyöstä?, Jukka Norvanto. Kouvola 14.2. Keskuskirkossa klo 10 messu, saarna Timo Reuhkala. Srk-keskuksessa kirkkokahvi ja Intia-radiolähetystyön tilaisuus, Reuhkala. Tervetuloa tilaisuuksiimme! Paikalliset seurakunnat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat SuomiTV lähettää kristillisiä uutisia Yhdistyksellä on toimintaa kotimaassa vuosittain noin 200 seurakunnan alueella sekä ulkolähetystyötä Kauko- ja Lähi-idässä, Etelä- ja Keski-Aasiassa sekä Afrikassa ja Euroopassa. Vuosittain yhdistys kustantaa noin 6 000 hengellistä radioohjelmaa noin 40 kielellä. Työn huomattavimmat kohdealueet ovat Kiina, muslimimaat ja Intia. Sanansaattajilla on lähetystyöntekijöitä radiotyössä Ranskassa ja tv-työssä Kyproksessa. Ruokolahti 14.2. Imatran rovastikunnan lähetysväen virkistyspäivä, Seija Uimonen. Tarkemmin srk:n ilmoittelussa. Alavus 15.2. Kansalan lähetystuvassa klo 11 hartaushetki ja kuulumisia radiolähetystyöstä, Mervi Viuhko. Kerimäki 16.2. Inga ja Alpo Makkosella Viitamäessä klo 13 lähetyspiiri, Seija Uimonen. Vantaa/Rekola 16.2. Kirkossa klo 18.30 Tie, totuus ja elämä -luentosarja, raamattuopetus Raamattu tarua vai totta?, Jukka Norvanto. Säkylä 17.2. Kirkossa klo 18 tuhkakeskiviikon sanajumalanpalvelus, Martti Poukka. Kirkkokahvi ja lähetystilaisuus, Poukka. Järvenpää 19.2. Srk-keskuksessa klo 18 lähetysilta Ristiaalloilla medialähetystyö tänään, Matti Korpiaho. Kajaani 19.2. Karoliinan kammarissa klo 18 radiolähetyspiiri, Pirjo Juntunen. Ranua 20.2. Srk-keskuksessa klo 11 rovastikunnallinen lähetysjuhla, Marko Pihlajamaa. SuomiTV-kanava aloittaa tammikuun lopussa kristillisen ajankohtaislähetyksen nimellä Sunnuntaikatsaus. Sen päätoimittaja on Kristillisen Medialiiton (KML) hallituksen puheenjohtaja Thorleif Johansson. Tuottajina toimivat tv-tuotantoyhtiö Wester Production Oy ja KML. Jokaviikkoisen puolituntisen tavoitteeksi mainitaan KML:n tiedotteessa kirkollisen kentän tapahtumien ja ilmiöiden uutisoiminen. Lisäksi seurataan ajankohtaisia yhteiskunnallisia uutisaiheita kristillisen arvomaailman näkökulmasta. Tarjonta on ekumeenista. - On kuitenkin tärkeää, että uutisointi perustuu tiukkaan journalismiin. Kirkon tai kristillisyyden julkisen kuvan kohottajiksi emme lähde, Johansson toteaa. SuomiTV on suomalainen, perhearvoja korostava televisiokanava, joka aloitti lähetyksensä viime joulukuussa. SuomiTV:n ja sen emoyhtiön Family Channel Oy:n omistavat kanadalainen tv-alan rahoittamiseen erikoistunut yritys Ontario Inc. sekä suomalaiset pienosakkaat. SuomiTV:n hallituksen puheenjohtaja on Jeffrey Royer ja toimitusjohtaja Jarmo Kalliola. Perustamisvaiheessa yhtiön toimitusjohtajana toiminut Hannu Haukka on siirtynyt hallituksen varapuheenjohtajaksi. (KML/SuomiTV/Lähde) Kristilliset mediatalot yhdistivät voimiaan Lisäksi SANSA tukee turkin- ja arabiankielistä tv-työtä. Yhdistyksen työntekijöitä on myös Inkerin ja Kroatian kirkkojen työyhteydessä. Kaksi lähettiä tekee radiolähetystyötä asemapaikkanaan Suomi. Asiakasrekisteri: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat käyttää osoitetietojensa lähteenä henkilötietolain (22.4.1999) mukaista asiakasrekisteriä. Rekisteriseloste on Forssa 21.2. Tammelan rovastikunnan lähetyspyhä. Forssan kirkossa klo 10 messu, saarna Juha Auvinen. Kirkkokahvi ja lähetystilaisuus, Auvinen. Alavus 24.2. Srk:n Rantatöysän-toimitilassa klo 18 kyläpaikka, Mitä peileistä näkyy?, Mervi Viuhko. Turku/Martti 28.2. Kirkossa klo 10 messu, saarna Timo Reuhkala. Kirkkokahvi ja lähetystilaisuus, Reuhkala. Lahti/Laune 28.2. Kirkossa klo 10 messu, saarna Veikko Kurki. Kirkkokahvi ja radiolähetystyön juhla, Kurki. Tampere/Härmälä 28.2. Kirkossa klo 10 messu, saarna Marko Pihlajamaa. Kirkkokahvi ja medialähetystyön tilaisuus, Pihlajamaa. Tampere/Viinikka 28.2. Kirkossa klo 10 messu, saarna Juha Auvinen. Kirkkokahvi ja Kiinalähetystilaisuus, Auvinen. Seinäjoki 28.2. Lakeuden Ristissä klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Alasalissa kirkkokahvi ja lähetystilaisuus Ilosanomaa Iraniin, Korpiaho. Kurikka 28.2. Kirkossa klo 10 messu, saarna Mervi Viuhko. Lounas ja lähetystilaisuus, Viuhko. Suomeen syntyy uusi, kristillinen uutismedia, kun Seurakuntalainen.fi avautuu helmikuun alussa. Kuusi kristillistä mediataloa allekirjoitti joulukuussa hanketta koskevan yhteistyösopimuksen. Uutistuotantoyhteistyöhön osallistuvat Uuden Tien, Elämään-lehden, Sanan, Ristin Voiton ja Suomen Viikkolehden toimitukset sekä Radio Dei. Seurakuntalainen.fi -uutismedian julkaisijana toimii Kristillinen Medialiitto (KML). Kustantajavastuun verkkomediasta kantavat Perussanoma Oy ja Kustannus Oy Uusi Tie. Tiedotteen mukaan Seurakuntalainen.fi:n tavoitteena on uutisoida kirkollisen kentän tapahtumia ja ilmiöitä laajasti ja monipuolisesti. Lisäksi verkkomedia aikoo seurata ajankohtaisia yhteiskunnallisia uutisaiheita erityisesti kristillisen arvomaailman näkökulmasta. Seurakuntalainen.fi -verkkolehden kerrotaan keskustelleen uutisvälitysyhteistyöstä muun muassa Kirkon tiedotuskeskuksen (KT) kanssa. (KML/ Lähde) Kysy peruutuspaikkoja! Tervetuloa tutustumaan Egyptin rikkaaseen historiaan, arkeologiaan ja kristillisen kirkon toimintaan. Opintomatkan (30.3. 6.4.2010) kohteina Siinai, Aleksandria ja Kairo. Ohjelmassa myös raamattuopetusta ja lähetystietouden jakamista. Matkan kokonaishinta puolihoidolla 1 565 jaetussa kahden hengen huoneessa. Viisumimaksu 18. Lisätietoja ja varaukset: Matti Korpiaho (Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat), p. 050 567 7909 tai Reijo Huuskonen (Suomen Raamattuopisto), p. 040 707 3660. Tekninen matkanjärjestäjä: Finnmatkat. saatavissa SANSAn kotisivuilta osoitteesta: www.sansa.fi. Pankki: Keski-Uudenmaan Osuuspankki, tilinro 506203-232018. Sampo-pankki, tilinro 800019-1427899. SANSAn kanssa voi nyt tehdä myös suoraveloitussopimuksen, yhteydenotot: Pirjo Hyövälti, (019) 457 7747 tai pirjo.hyovalti@sansa.fi LÄHDE 29.1.2010 Kannen kuva: Ilkka Kastepohja Lähde Radiolähetystyön lehti 36. vuosikerta Ilmestynyt aiemmin nimellä Menkää siis Julkaisija: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Päätoimittaja: Juha Auvinen Toimitussihteeri: leena.punkari@sansa.fi Taitto: Pirkko Valtonen pirkko.valtonen@leipapuu.fi Lehden ja yhdistyksen postiosoite ja puhelin: PL 13, 05801 Hyvinkää vaihde (019) 457 7700 faksi (019) 457 7780 Käyntiosoite: Munckinkatu 67, Hyvinkää Toimisto on auki arkisin (ei la) klo 9 16 Sähköpostiosoite: sansa@sansa.fi WWW-kotisivun osoite: http://www.sansa.fi/ Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Auli Lehto auli.lehto@sansa.fi (019) 457 7744 Tilaushinnat: Kotimaassa ja Pohjoismaissa: Vuositilaus 34 euroa/vuosi Kestotilaus 29 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 19 euroa/ vuosi Pohjoismaiden ulkopuolella: Vuositilaus 44 euroa/vuosi Kestotilaus 39 euroa/vuosi, lentokuljetus Kestotilaus on voimassa vuoden kerrallaan. Ellei peruutusta tehdä ennen tilausjakson päättymistä, tilaus jatkuu vuoden eteenpäin ilman erillistä tilausuudistusta. Tilaus voidaan sanoa irti milloin tahansa. Ilmoitukset: lehden toimitukseen Ilmoitushinta: 1 euro/pmm + alv 22 % Lähde ilmestyy: 12 numeroa vuodessa Painopaikka: Sanomapainon Hämeen Paino Oy, Forssa 2010 ISSN 1457-9413 Seuraava numero ilmestyy 19.2.2010. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 3.2.2010. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 15
T a k a s i v u n j u t t u ARMO KIRKASTUU VUOSI VUODELTA - Radio on tärkeä ja edullinen evankeliumin välittämisen kanava. Useimmilla köyhilläkin on varaa jonkinlaiseen radioon, josta hän voi kuulla Jumalan teoista ja Jeesuksesta. Kuuntelemista ei voi estää kukaan, eikä mikään ei ihminen, eikä luonto, lähetyssihteeri Sirpa Jalokinos sanoo. Sirpa Sipe Jalokinos (58) on työskennellyt Tikkurilan seurakunnan vakituisena lähetyssihteerinä Vantaalla edellisen lamakauden jälkimainingeista, vuodesta 1995. Sinne autoilee puolessa tunnissa kotoa, Pohjois-Sipoosta. - Työni on kaupungin keskustassa, jossa ympärilläni ovat samalla kaikki palvelut. Kotini on maaseudun kylässä, jossa asumusten lisäksi on pieni kirkko (entinen rukoushuone), kyläkoulu ja nuorisoseurantalo. Saan nauttia vilskeestä ja rauhasta sopivasti, Jalokinos kuvaa. Hän on asunut Sipoossa yli kolmekymmentä vuotta. Lapset Soile, Sampo ja Mirva ovat kasvaneet aikuisiksi. Etelä-Sipoossa varttuu mummun ilo, ensimmäinen lapsenlapsi Venla, ikää vuosi ja kolme kuukautta. - Kerron usein olevani Sipoon karjalainen, sillä isän suku on Viipurista ja äidin suku Pyhäjärveltä, rajan takaa. Jalokinos on Jelaginista suomennettu joskus 30-luvulla. - Laatokkaa olen kiertänyt sekä yksityisesti että työn puitteissa ystävyysseurakunnissa. Aunus ja Petroskoi on käyty. Lähetyssihteerinä omalla alalla Sirpa Jalokinos ei suinkaan aina ole ollut lähetyssihteeri. Hän opiskeli suurtalousemännäksi sisäoppilai- Vantaan Tikkurilan seurakunnan lähetyssihteeri Sirpa Jalokinos on paikallisten lähetystyön vapaaehtoisten kanssa vieraillut muun muassa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) pienessä kirja- ja lahjatavarakaupassa Putiikissa Hyvinkäällä. toksessa Hämeenlinnassa, jonne lähti, koska oli liian nuori pyrkimään sairaanhoitajan oppiin. - Halusin heti lukion jälkeen pois Tervakoskelta, vaikka juuri Janakkalassa löysin teini-ikäisenä tieni seurakuntaan. Nuorisotyönohjaaja Kaino Tolvanen otti minut siipiensä suojaan. Olin nuori ja vilkas, ja pian huomasin toimivani tyttökerhon ohjaajana. Kansakoulun talonmies Aarne Turunen piti koululla nuorille pingisiltoja, jotka päättyivät hartauteen. Sipe työskenteli suurissa keittiöissä: sairaalassa, varuskunnassa, henkilöstöravintolassa. Hän oli perustamassa ja toimittamassa suurtalousalan ammattilehteä, Suurtalousuutisia. Työ oli kivaa, mutta kun työmatka piteni, pienten lasten äiti irtisanoutui. Sittemmin hän toimitti palkkiotoimisena Sipoon suomalaisen seurakunnan tiedotuslehteä, teki sijaisuuksia, toimi päätoimisesti osa-aikaisena seurakunnan lähetys- ja pyhäkoulusihteerinä. - Siinä tehtävässä koin, että tämänhän on ominta työtäni. Että minulle sopivin ammatti on lähetyssihteerin ammatti. Aikaisemmin olin sanonut, etten tiedä, mikä minusta tulee isona. Niinpä kouluttauduin töiden ohessa. - 90-luvun lamassa minut irtisanottiin Sipoosta säästösyistä. Mutta yllätys yllätys: Sain Tikkurilasta kokoaikaisen viran. Hypin tasajalkaa. Ihan oikeasti kotona hypinkin! Löytöjä Israelin kaivauksilla Mukavinta Sirpa Jalokinoksen mukaan nykyisessä työssä on, että saa toimia innokkaiden ja ihanien vapaaehtoisten kanssa. - Heillä riittää sydäntä lähelle ja kauas. Koska Sipeä ovat aina kiinnostaneet vieraat maat, on tehtävä siksikin innostava. - On mielenkiintoista kuunnella lähettien kertomuksia työalueiltaan, kun he käyvät Suomessa. Olen myös voinut vierailla muutamalla kentällä, joskus lähetysturistina ja joskus opintomatkalla. - Seuraavaksi olen lähdössä maaliskuun lopussa Egyptiin, Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien ja Suomen Raamattuopiston matkalle! - Seurakunnallamme on nimikkosopimukset kaikkien, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisten, suomenkielisten lähetysjärjestöjen kanssa. SANSAn kautta tuemme arabiankielistä Sydämen puhetta -radio-ohjelmaa Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Aikaisemmin Sipe on käynyt Bangladeshissa, Etiopiassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Mongoliassa, jossa hän ja muut Sipoon lähetyspiirin vapaaehtoiset pääsivät tutustumaan muun muassa kristillisen Radio Wind-FM:n työhön. Eila Murphyn avulla, kuulemma. Vuorotteluvapaansa 2003 Sipe työskenteli Israelissa, vapaaehtoisena Suomen Lähetysseuran työkeskuksessa, Shalhevetjahissa. - Olen aina ollut Israel-hullu. Kun sain viettää siellä tuon vuoden, valtava kaipuuni täyttyi. Onhan Israel Raamatun maa. Siellä sekä oppii ymmärtämään paremmin Raamatun Jumalaa että saa aikaa Jumalasuhteensa hoitamiseen. - Neljänä kesänä 1999 2003 olin siellä myös arkeologisilla kaivauksilla, Eero Junkkaalan vetämissä ryhmissä, ja tein löytöjäkin Emmaus Nicopoliksessa. Arvokkaimmat niistä olivat kaksi kultasormusta 2000 vuoden takaa, roomalaisajan ylhäisönaisen haudasta. - Sormukset ja muut löydöt vahvistivat sitä, että kyseessä saattaisi olla Luukkaan evankeliumissa mainittu Emmaus. Ylitse kaikkien rajojen - Tärkeintä elämässä on rakkaus: Jumalan rakkaus ja rakkaus Jumalaan. Rakkaus lähimmäisiin ja läheisiin. - Mielivirsinäni soivat Tie valmis on (VK 511) ja Kosketa minua, Henki (VK 125). Ylitse kaikkien rajojen (VK 429) veisataan jokaisessa lähetysjuhlassa, ja sopiihan se myös radiolähetystyöhön, Sirpa Jalokinos hyräilee. - Armo minulle kirkastuu vuosi vuodelta. Herra armahtaa. Raamatussakin sanotaan: Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat. ( Joh. 6:68) Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 1. Kor. 13:1