HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 1 (7) 1 YLEISKUVAUS LÄÄKEJÄTEHUOLLON HANKINNASTA SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOON Lääkejätehuoltopalvelujen hankinnan tarkoituksena on saada sosiaali- ja terveysvirastoon toimipisteisiin lainsäädännön mukaiset, laadukkaat, kustannustehokkaat ja yhtenäiset toimintatavat lääkejätehuoltoon. Sosiaali- ja terveysvirastossa lääkejätteitä muodostuu vuositasolla n. 6000 kg, mutta tieto kertymän jakaantumisesta toisaalta jätteen syntypaikkojen kesken ja toisaalta eri lääkejätelajien kesken koko sosiaali- ja terveysviraston osalta puuttuu. Lääkejätemääräarvio on vuodelta 2013. Lääkejätehuollon toimintamalli kattaa seuraavien sosiaali- ja terveysviraston tuottamien vaarallisten jätteiden keräämisen: Sosiaali- ja terveysviraston tuottamat lääkejätelajit 1. Lääkeaerosolijätteet 2. Nestemäiset lääkejätteet 3. Kiinteät lääkejätteet 4. Elävien rokotteiden jätteet 5. Jodia tai bromia nestemäisessä tai kiinteässä muodossa sisältävät lääkejätteet 6. Sytostaatti (solunsalpaaja) jätteet 7. Botuliinitoksiinia sisältävät jätteet 1.1 LÄÄKEJÄTEHUOLTOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Jätelain (646/2011) mukaan tuotannon harjoittajan ja jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä tuotannossaan tai tuotteestaan syntyvästä jätteestä. Tämän lisäksi tuotannon harjoittajan ja jätteen haltijan on oltava selvillä tuotannon terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenee. Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, liite 4 jäteluettelo: yleisimmät jätteet sekä vaaralliset jätteet) sekä Fimean määräys 6/2012 sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen toiminnasta velvoittaa, että lääkejätettä käsitellään vaarallisena jätteenä. Laki vaarallisten aineiden kuljettamisesta (719/1994) ja Valtioneuvoston asetus (194/2002) vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä velvoittaa, että lääkejäte on kuljetusta varten lajiteltava ja pakattava keräysastioihin jätteen olomuodon ja vaaraominaisuuksien mukaan. Lääkejätteen pakkausten on oltava tyyppihyväksyttyjä astioita, jotka on merkitty asianmukaisin merkinnöin. Vaarallisten aineiden kuljetusta (VAK) varten laaditaan siirtoasiakirja, joka sisältää tiedot ongelmajätteestä kuljetusta ja käsittelyä varten sekä toimii todisteena jätteen asianmukaisesta luovuttamisesta ja vastaanottamisesta. Lääkejätekuljetus on tilattava vähintään kerran vuodessa kunkin lääkejätteen osalta ja jätteensiirtoasiakirjat tulee säilyttää kolme vuotta.
HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 2 (7) Työturvallisuuslaki (2002/738) edellyttää, että työturvallisuuden varmistamisen tulee aloittaa jo työn ja työtilojen suunnitteluvaiheessa. Työympäristön vaaroja ja haittoja on sen lisäksi jatkuvasti tarkkailtava ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimiin tapaturmien, terveysvaarojen ja muiden vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. 1.2 LÄÄKEJÄTEHUOLTOA KOSKEVIA MÄÄRITELMIÄ Lääkejätehuoltopalvelun tilaaja on Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto. Virastotaso on sosiaali- ja terveysviraston koko organisaatio. Osastotasolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveysviraston 6 osastoa (liite 1) Toimistotasolla tarkoitetaan osastotasoa seuraava tasoa esim. terveysasemat ja sisätautien poliklinikka on toimistotason yksi yksikkö. Noutopiste on paikka, josta jätteet haetaan esim. Auroran sairaalan vuodeosasto Noutokohde on kaupungin yhden toimipisteen/kiinteistön/sairaala-alueen noutopisteet Tässä lääkejätehuollon palvelukuvauksessa käytetään Jätelain (646/2011) määrittelemiä termejä seuraavasti: Vaarallisella jätteellä (aikaisemmin: ongelmajäte) tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Lääkejäte on vaarallista jätettä. Jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on. Jätteen tuottajalla tarkoitetaan sitä, jonka toiminnasta jäte syntyy. Jätehuollolla tarkoitetaan jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä (lääkejätehuollossa hyödyntäminen ei tule kysymykseen) loppukäsittelyä. Jätteen keräyksellä tarkoitetaan jätteen kokoamista kiinteistön haltijan keräyspisteisiin jätteen kuljettamiseksi käsittelyyn, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja tilapäinen varastointi. Jätteen kuljettajalla tarkoitetaan sitä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta. Jätteen loppukäsittelyllä tarkoitetaan jätteen polttoa ilman energian talteenottoa, vaikka toiminnan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältämän aineen tai energian hyödyntäminen. 1.3 HELSINGIN LÄÄKEJÄTEHUOLTOPALVELUN TI- LAAJANA Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto toimii lääkejätehuoltopalvelun tilaajana. Jätelain (646/2011) mukaan sosiaali- ja terveysvirasto on vastuussa tuottamastaan jätteestä.
HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 3 (7) Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on Suomen suurin sosiaali- ja terveysvirasto. Työntekijöitä on n. 15000 yli 200 toimipisteessä eri puolilla kaupunkia. Viraston perustehtävä on tuottaa hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta helsinkiläisille. Sosiaali- ja terveysviraston asiakkaita ovat myös terveydenhuoltopalveluja käyttävät ulkokuntalaiset ja ulkomaalaiset. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston organisaatio selviää liitteistä 1-6. Liitteessä 6 on eritelty ne toimipisteet, joiden lääkejätehuoltoa sopimus tällä hetkellä koskee. 1.4 LÄÄKEJÄTEHUOLTOPALVELU TUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA Palveluntuottajan näkökulmasta lääkejätehuollolla tarkoitetaan lääkejätteen kuljetustilauksen vastaanottoa, lääkejätteen noutoa tilauksessa määritellystä noutopisteestä, lääkejätteen kuljetusta, loppukäsittelyä loppusijoituspaikalla, raportointia (taulukko1), määrä-, laji - ja laatuseurantaa ja kehittämistä työn tilaajan kanssa sovitusti ja ottaen huomioon mitä jäte- ja tiekuljetussäädöksissä on sanottu. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston käyttämän kirjanpidon laskentatunnisteen rakenne on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Esimerkki Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kirjanpidon laskentatunnisteen rakenteesta Seurantakohde-taso Osasto Toimisto Jaos Yksikkö Tulosyksikkö Sisäinen tilaus Esimerkki 39011 Terveys- ja päihdepalvelut 39080 terveysasemat ja sisätautien pkl 39183 Lännen terveysasemat 39543 Laakson keskusterveysasema 3902601 Laakson terveysasema 3926011020 Laakson ta/lääkärin vastotto Sosiaali- ja terveysvirasto toimittaa palveluntuottajalle ajantasaisen taulukon, josta ilmenevät sosiaali- ja terveysviraston kaikki yksiköt yllä olevan rakenteen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysviraston yksiköt tilastoivat tuotetun lääkejätteen tulosyksiköittäin. Palveluntuottajan tehtävänä on omalla järjestelmällään tuottaa raportti, josta selviää ainakin seuraavat asiat: 1. noudetun vaarallisen jätteen nimike Euroopan jäteluettelon mukaan, 2. jätteen määrä kiloina jätenimikkeittäin ja kuvaus jätelajista, 3. kustannukset euroina noudetun jätenimikkeen ja jätelajin osalta ja 4. jätteen loppukäsittely- tai hyödyntämistoimet jäteasetuksen 179/2012 mukaan virastotasolla, osastoittain, toimistoittain ja tulosyksiköittäin. Raportointi toteutetaan vuosittain tai sosiaali- ja terveysviraston pyynnöstä tiheämmin. Palveluntuottajalla tulee etukäteen sovittaessa olla valmius hävitystodistuksen antamiseen tietystä jäte-erästä. Lisäksi viranomainen valvoo lääkejätehuollon toteutusta jätelain ja lain vaarallisten aineiden kuljetuksesta säätelemällä tavalla.
HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 4 (7) 2 LÄÄKEJÄTEHUOLLON HANKINNAN TAVOITTEET Sosiaali- ja terveysvirastoon järjestetään yhteinen käytäntö ja yhteinen sopimus lääkejätteiden hävittämiseen. Lääkejätehuollon palvelun tilaaja: osoittaa lääkejätehuoltopalvelua tarvitsevien yksiköiden noutopisteet nimeää vastuuhenkilöt lääkejätehuoltoa tarvitseviin noutopisteisiin laatii lääkejätehuollon toimintaohjeet sosiaali- ja terveysvirastoon Lääkejätehuollon palvelun tilaajan vastuuhenkilöt määrittelevät raportoinnissa tarvittavat yksiköt ja jätteennoutopisteissä tarvitsemansa jätteenkeräysastiat ja merkintätarrat, täyttävät kuljetustilaus-lomakkeeseen tiedot (liite 7), jotka tarvitaan rahtikirjan ja siirtoasiakirjan laatimiseen, toimittavat jätteenkuljetustilauksen tuottajan nimeämälle ja tilauslomakkeessa mainitulle yhteyshenkilölle sovittuun noutoa edeltävään ajankohtaan mennessä, luovuttavat jätteenkeräysastian noutajalle, kuittaavat jätteensiirtoasiakirjan ja seuraavat sovitun käytännön mukaan yksikössä syntyvän lääkejätteen määrää ja laatua. Säilyttävät jätteensiirtoasiakirjan kolme vuotta yksikössä. Lääkejätehuollon palveluntuottaja: huolehtii lääkejätteiden noudosta lainsäädännön mukaisesti (Laki vaarallisten aineiden kuljettamisesta (719/1994) ja Valtioneuvoston asetus (194/2002) vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä) toimittaa tilatut liitteessä 7 kuvatut jätteenkeräysastiat ja tarrat noutopisteisiin tuottaa jätteensiirtoasiakirjat tilaajan käyttöön ja saadakseen siihen tarvittavat tiedot antaa kuljetustilauslomakkeen (liite 7) palvelun tilaajan vastuuhenkilöitten täytettäväksi merkitsee kuljetustilauslomakkeeseen sähköpostiosoitteen ja faksinumeron tilauksen lähettämistä varten sekä yhteystiedot (puhelinnumero ja/tai sähköpostiosoite) suomenkieliseen palveluun tilaukseen liittyvissä asioissa. noutaa yksikön tilaamat jätteenkeräysastiat jätteiden noutopisteistä järjestää tarvittaessa vaarallisten jätteiden valvottua polttoa ja antaa siitä kirjallisen todistuksen huolehtii jätteen käsittelystä ja loppusijoituksesta vaarallisen jätteen polttolaitoksessa Lääkejäte on toimitettava noutopäivänä polttolaitokseen ilman siirtokuormausta. toimittaa jätteen kuljetustilauslomakkeen ja siirtoasiakirjan (=rahtikirjan) tai sen jäljennöksen allekirjoitettuna lääkejätteen luovuttajalle laskutus tapahtuu kuukausittain. Laskusta tulee selvitä kuukausittaiset jätteenkeräyskertymätiedot osasto- ja toimistotasoista. tuottaa sosiaali- ja terveysviraston sopimuksen mukaisesti vuosittain ja pyydettäessä raportin, josta ilmenevät noudetun vaarallisen jätteen nimike Euroopan jäteluettelon (EWC) mukaan, määrä kiloina, kustannukset euroina ja jätteen loppukäsittely- tai hyödyntämistoimet jäteasetuksen 179/2012 mukaan virasto-, osasto- ja yksikkötasoittain. ympäristöä koskevan lainsäädännön muuttuessa, mikäli muutos koskee vaarallisen jätteen jätehuoltoa, yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa varmistaa tarvittavat muutokset vaarallisen jätteen jätehuollon toimintaohjeisiin
HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 5 (7) 3 LÄÄKEJÄTEHUOLLON KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSVI- RASTOSSA Lääkejätteenkeräysmalli pilotoitiin entisen terveyskeskuksen Laakson sairaalassa vuoden 2011 aikana. Lääkejätteenkeräysmalli laajennettiin syksyn 2012 aikana entisen terveyskeskuksen kaikkiin lääkejätteenkeräystä tarvitseviin yksiköihin. Sosiaali- ja terveysviraston tavoitteena on, että lääkejätettä tuottavista toimintatasoista syntyvä lääkejäte kuljetetaan asianmukaisen koulutuksen saaneen kuljettajan toimesta tähän toimintaan tarkoitetuin työvälinein noutopisteestä suoraan vaarallisen jätteen hävittämiseen tarkoitettuun polttolaitokseen. Näin järjestettävän lääkejätekeräyksen avulla jätehuoltopalveluntuottaja kerää lääkejätteet suoraan jätteen syntypaikoista ja suorittaa lääkejätteen sisäiset siirrot sosiaali- ja terveysviraston noutopisteistä asianmukaisesti suoraan polttolaitokseen noutopäivänä ilman siirtokuormausta. Ohjeiden mukainen jätteenkeräysastioitten merkintä tarroilla parantaa jätejakeiden puhtautta ohjaamalla lääkejätteet niille merkittyihin astioihin. Rahtikirjan ja jätteenkeräysastiamerkintöjen perusteella yksittäinen jätteenkeräysastia on jäljitettävissä syntypaikkaan ja -ajankohtaan. 3.1 LÄÄKEJÄTEKERÄYKSEEN OSALLISTUVAT TOIMINTAYKSIKÖT Lääkejätteenkeräyssuunnitelman pohjana käytetään sairaala-apteekin lääkkeiden toimituskohteita, joita sosiaali- ja terveysvirastossa on n. 300 kappaletta ja ne sijaitsevat n. 120 osoitteessa (liite 6). Lisäksi lääkejätettä noudetaan sairaala-apteekin kahdesta toimipisteestä (v. 2015 lopussa sairaala-apteekilla on vain yksi toimipiste). Sairaala-apteekin jakelupisteluettelo ei täysin pidä paikkaansa varsinaisten lääkejätteiden noutopisteiden kanssa, koska esim. pienistä sairaala-apteekin jakelupisteistä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja kotihoidosta viedään lääkejätteet isompaan lääkejätteiden noutopisteeseen. Kunkin lääkejätenoutopisteen aikataulutus sovitaan erikseen. Liitteenä 6 olevassa taulukossa esitetään sosiaali- ja terveysviraston noutopisteet. Liitteenä 8 on vuonna 2013 aikana kerätyt tiedot lääkejätemääristä entisen terveyskeskuksen toimipisteiden osalta. Esitetyt jätemäärät eivät ole täysin tarkkoja. Liitteessä 10 on esitetty lääkejätteiden noutokohteet ja noutopisteiden lukumäärät tietyn päivän aikana entisen terveyskeskuksen toimipisteistä. Lääkejätenoutojen määrä entisen terveyskeskuksen toimipisteistä vuonna 2013 on liitteessä 9. Sosiaali- ja terveysviraston lääkejätemääriin ja -lajeihin vaikuttavat muun muassa hoidettavien potilaiden tarvitsemat lääkkeet ja heidän sairauksien laadut sekä potilasmäärät. Sosiaali- ja terveysviraston lääkejätemääräksi arvioidaan vuositasolla n. 6000 kg. 3.2 LÄÄKEJÄTENOUDOT Lääkejätteen haltija huolehtii lääkejätteen kuljettamisen järjestämisestä. Lääkejäte on kuljetettava vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Vaarallisen jätteen kuljetus on luvanvaraista liiketoimintaa ja se, jolla on hallussaan lääkejätettä, on oikeutettu luovuttamaan sen ainoastaan kuljetusluvan saaneelle kuljetusyritykselle.
HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 6 (7) Jätteenkeräysastiat tilataan vuonna 2013 aikana tehdyn lääkejätehuollon mallintamisesta saatujen keräystilatietojen ja arvioitujen lääkejätekertymien perusteella palveluntuottajalta. Lääkejätemäärät tarkentuvat aina tilausten yhteydessä. Jätteenkeräysastia tilataan nestemäiselle, kiinteälle ja jodipitoiselle (kiinteä tai nestemäinen), sytostaattijätteelle (solunsalpaajajätteelle) ja elävälle rokotteelle. Jätteenkeräysastioiden koon tarvetta tulee arvioida aina noutopisteittäin tapauskohtaisesti. Tilaajan käyttämät jätteenkeräysastiat ja tarrat on kuvattu liitteessä 7. Kirjallisen tilauksen saatua lääkejätteen noutaja tuo korvaavan astian noutamansa jätteenkeräysastian tilalle. Jätteenkeräysastiat merkitään käyttöön otettaessa siihen lajiteltavan lääkejätteen merkintäohjeiden mukaan. Merkintätarrat tilataan palveluntuottajalta jätteen kuljetuksen ja jätteenkeräysastiatilausten yhteydessä. Ensimmäiset merkintätarrat jaetaan jätteenkeräysastiajakelun ohessa. Palveluntuottajan on laadittava lääkejätteestä siirtoasiakirja, josta löytyvät valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä jätteiden noutopisteestä ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Lisäksi palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle, joka vahvistaa siirron allekirjoituksellaan. Jätteen haltija lähettää sähköpostitse palveluntuottajalle lääkejätteen kuljetustilauksen. Kuljetustilauslomakkeessa annetaan siirtoasiakirjalta vaaditut tiedot, jotka palveluntuottaja liittää rahtikirjan tietoihin. Samalla siirtyy vastuu jätteestä sen noutajalle. Jätehuoltoprosessiin osallistuvien tahojen tulee säilyttää kolme vuotta jätesiirtoasiakirja. Palveluntuottaja keskittää viikon aikana lähetettyjen tilausten noudot. Palveluntuottaja hakee tällöin kaikilta kuljetuksen edellisen viikon keskiviikkoon mennessä tilanneilta noutokohteen noutopisteistä jätteenkeräysastian ja tuo kuljetustilauslomakkeessa määritellyn tyhjän astian tilalle. Lääkejätteiden nouto jää väliin, ellei yhtään kuljetustilausta saavu palveluntuottajalle. Jätteenkeräysastioille jätteen haltija tilaa kuitenkin kerran vuodessa vaihtotyhjennyksen. Jätteen noutajalta edellytetään turvallisuusselvitys, hänen tulee puhua suomea, olla pukeutunut palveluntuottajan väreihin, siistiin asuun, josta ilmenee palveluntuottaja. Jätteen noutajan tulee osoittaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilökortilla. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että jätteen noutaja on perehdytetty sairaalaympäristössä liikkumiseen. 3.3 LÄÄKEJÄTEHUOLLON TOIMINTAOHJEET Sosiaali- ja terveysvirasto vastaa lääkejätehuollon toimintaohjeista. Sosiaali- ja terveysvirasto hyödyntää tarvittaessa palveluntuottajan asiantuntemusta ohjeiden laatimisessa sekä perehdytyksessä ja neuvonnassa. Toimintaohjeet sisältävät tarkat työvaihekohtaiset työohjeet lääkejätehuollolle. Noutopisteiden lääkejätehuollosta vastaavaksi nimetty henkilö huolehtii noutopisteen lääkejätteiden asianmukaisesta lajittelusta, jätteenkeräysastioiden merkitsemisestä sosiaali- ja terveysviraston ohjeiden mukaisesti. 4 LÄÄKEJÄTEHUOLTOPALVELUN LAATUVAATIMUKSET JA NIIDEN VALVONTA Lääkejätehuollon palvelun laatuvaatimukset:
HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 7 (7) vaarallisen jätteen jätehuoltopalvelun tulee täyttää voimassa olevan lainsäädännön velvoitteet lääkejätehuollolle vaarallisen jätteen jätekuljetusautojen on oltava hyväkuntoisia ja kyseessä olevan kuljetuksen vaatimusten mukaisesti varustettu, täytettävä vähintään Euro 4-standardin vaatimukset palveluntuottajalla tulee olla ISO standardien 9001 ja 14001 mukaiset tai vastaavat laatuja ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS 18001 turvallisuusjärjestelmä ja palvelun tilaajan on mahdollisuus antaa asiakaspalautetta, jonka perusteella kehitetään ja tarvittaessa korjataan ostettua palvelua palveluntuottajan on tuotettava sosiaali- ja terveysvirastolle vuosittain ja pyydettäessä raportit, josta ilmenevät 1. noudetun vaarallisen jätteen nimike Euroopan jäteluettelon mukaan, 2. jätteen määrä kiloina jätenimikkeittäin ja kuvaus jätelajista, 3. kustannukset euroina noudetun jätenimikkeen ja jätelajin osalta ja 4. jätteen loppukäsittely- tai hyödyntämistoimet jäteasetuksen 179/2012 mukaan virastotasolla, osastoittain, toimistoittain ja tulosyksiköittäin. palveluntuottaja raportoi kerran vuodessa ja pyydettäessä asiakaspalautteet ja niiden pohjalta tehdyt korjaus- ja kehittämistoimenpiteet sosiaali- ja terveysvirastolle. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Sosiaali- ja terveysviraston osastot Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut Talous- ja tukipalvelut Sairaala-apteekin jakelupisteet Kuljetustilauslomake Lääkejätemäärät Lääkejätteiden noutokerrat Lääkejätteiden noutokerrat ja noutopaikkojen lukumäärä samana päivänä