Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. 1 Johdanto 3. 2 Yleiset vaatimukset 3

OHJE 17.2.1999 ST 5.6 Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa 1 Johdanto 3 2 Yleiset vaatimukset 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 2.2 Vastaava käyttäjä 3 2.3 Koulutus 3 2.4 Ohjeet 3 2.5 Säteilyaltistuksen seuranta ja terveystarkkailu 3 2.6 Säteilymittarit 4 3 Laitevaatimukset röntgenkuvauksessa 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Suojaus 4 3.3 Suodatus 4 3.4 Suljin ja rajoittimet 4 3.5 Kaapeli ja ohjausyksikkö 4 3.6 Röntgenputkiyksikön merkinnät 5 4 Laitevaatimukset gammakuvauksessa 5 4.1 Yleiset vaatimukset 5 4.2 Säteilylähde 5 4.3 Suojasäilö ja käyttölaite 5 4.4 Säteilylähteen ohjausputki ja siirtovaijeri 6 4.5 Säteilykeilan rajoittimet 6 Tämä ohje on voimassa 1.5.1999 alkaen toistaiseksi. Tämä ohje korvaa 6.1.1989 annetun SS-ohjeen 5.6, Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. Toinen, uudistettu painos Helsinki 1999 Oy Edita Ab ISBN 951-712-302-7 ISSN 0789-4619 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

S T U K Ohje ST 5.6 5 Turvallinen työskentely 6 5.1 Yleisiä ohjeita 6 5.2 Avoin asennus 7 5.3 Suljettu asennus 7 6 Radiografialaitteiden tarkastukset 8 6.1 Röntgenradiografialaitteet 8 6.2 Gammaradiografialaitteet 8 6.2.1 Ohjausputki 8 6.2.2 Siirtovaijeri ja kiinnitysnivel 8 6.2.3 Käyttölaite 8 6.2.4 Suojasäilö 8 6.2.5 Säteilylähde ja sen varsi 9 6.2.6 Säteilylähteen tiiviyskoe 9 7 Gammaradiografialaitteen säilytys ja kuljetus 9 8 Onnettomuustilanteet 9 9 Kirjallisuus 10 Liite A Määritelmiä Liite B Gammaradiografialaitteen rakenne Valtuutusperuste Säteilyturvakeskus antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 :n 2 momentin nojalla. Säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaa säteilylain mukaan säteilytoiminnan harjoittaja. Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että STohjeissa esitetyn mukainen turvallisuustaso toteutetaan ja ylläpidetään.

Ohje ST 5.6 1 Johdanto Teollisuusradiografiassa turvallisuus edellyttää, että käytettävien laitteiden turvallisuusominaisuudet ja toimintakunto ovat moitteettomat, kuvauksiin osallistuva henkilöstö on asianmukaisesti koulutettua ja turvallisuusnäkökohdat otetaan riittävällä tavalla huomioon. Säteilyn käytön yleisiä turvallisuusperiaatteita, lainsäädännön vaatimuksia ja valvontaa on selostettu Säteilyturvakeskuksen (STUK) ST-ohjeessa 1.1. Tässä ohjeessa esitetään teollisuusradiografiatoiminnan ne vaatimukset, joita Säteilyturvakeskus pitää turvallisuuden kannalta tärkeinä ja joihin se kiinnittää huomiota valvoessaan radiografiatoiminnan säteilyturvallisuutta. 2 Yleiset vaatimukset 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio Gammaradiografialaitteen käyttöä ja hallussapitoa sekä röntgenradiografialaitteen käyttöä varten on oltava turvallisuuslupa. Luvan myöntää kirjallisesta hakemuksesta Säteilyturvakeskus. Lupahakemuksessa esitetään hyväksyttäväksi säteilyn käytöstä vastaava johtaja ja annetaan muut radiografiatoimintaa koskevat tiedot. Vastaavalla johtajalla tulee olla riittävä koulutus ja kokemus radiografiatoiminnan johtamiseen. Turvallisuusluvassa määrätään laitetta ja toimintaa koskevista tarkastuksista. Luvan hakemiseen liittyvistä yksityiskohdista saa tarkempia tietoja Säteilyturvakeskuksesta. Turvallisuuslupahakemuksessa on esitettävä selvitys säteilyn käyttöorganisaatiosta. Vastaavan johtajan nimeämisen lisäksi on selvitettävä käyttöhenkilöstön pätevyys, tehtävät, vastuunjako sekä käyttöpaikkojen turvallisuusjärjestelyt. Organisaatioselvityksestä on annettu tarkempia tietoja ST-ohjeessa 1.4. 2.2 Vastaava käyttäjä STUK Radiografialaitetta saa käyttää vain vastaava johtaja tai laitteen käyttöön koulutettu henkilö vastaavan johtajan kirjallisella luvalla. Jos vastaava johtaja työn luonteen vuoksi, esimerkiksi kenttätyössä, ei itse voi aktiivisesti valvoa turvallisuusmääräysten noudattamista, hänen on nimettävä kullekin säteilyn käyttöpaikalle ns. vastaava käyttäjä, joka on ensisijaisesti vastuussa käyttöpaikan ja sen ympäristön säteilyturvallisuudesta. 2.3 Koulutus Vastaava johtaja on velvollinen huolehtimaan kuvaushenkilöstönsä kouluttamisesta turvalliseen työskentelyyn. Kaikille kuvaukseen osallistuville on annettava riittävä koulutus radiografialaitteen käsittelyssä ja säteilysuojaukseen liittyvissä asioissa. Jokaisen kuvauksiin osallistuvan työntekijän on luettava omaa työskentelyalaansa koskevat säteilysuojausmääräykset ja -ohjeet. Hänen on osoitettava vastaavalle johtajalle tuntevansa niiden sisällön. Tämä on vahvistettava asiakirjassa, jonka vastaava johtaja ja työntekijä kumpikin allekirjoittavat. 2.4 Ohjeet Vastaavan johtajan tulee asettaa säteilyn käyttöpaikalla nähtäville toimintaa varten laaditut säteilysuojausohjeet. Ohjeissa on erityisesti selvitettävä toimet, joihin on ryhdyttävä laitteen vaurioituessa tai säteilyonnettomuuden sattuessa (kts. kohta 8). Työntekijöiden käytettävissä on oltava riittävät ohjeet myös työskenneltäessä kiinteän toimipaikan ulkopuolella. Radiografialaitteen mukana on oltava suomenkieliset (tarvittaessa ruotsinkieliset) käyttöohjeet. 2.5 Säteilyaltistuksen seuranta ja terveystarkkailu Teollisuusradiografia on työn laadun ja siihen liittyvän onnettomuusriskin vuoksi sellaista työtä, jossa työntekijät on luokiteltava säteilytyöluokkaan A kuuluviksi työntekijöiksi ja heille on järjestettävä henkilökohtainen säteilyaltistuksen seuranta ja terveystarkkailu. Säteilyaltistuksen seurantaa koskevat ohjeet on esitetty ST-ohjeessa 7.1 ja työntekijöiden terveystarkkailua koskevat ohjeet ST-ohjeessa 7.5. 3

S TUK Ohje ST 5.6 2.6 Säteilymittarit Putkijännite Kokonaissuodatus Radiografialaitteita varten on oltava käytettävissä riittävä määrä säteilymittareita. Säteilymittari on tarpeen radiografialaitteen käytön aikana säteilykentän kartoittamiseksi. Kuvaajilla ja kuvaajien apulaisilla on henkilökohtaisen annosmittarin lisäksi oltava henkilökohtainen säteilyhälytin. Mittareiden ja hälyttimien on oltava teollisuusradiografiaan soveltuvia. Säteilyturvakeskus hyväksyy mittarit ja hälyttimet esitettyyn käyttötarkoitukseen turvallisuuslupaa myönnettäessä tai toimintaa tarkastettaessa. 3 Laitevaatimukset röntgenkuvauksessa 3.1 Yleiset vaatimukset Röntgenlaitteen on oltava asiakirjoissa annettujen tietojen mukainen. Sen on toimittava tarkoitetulla tavalla ja oltava mekaanisesti riittävän luja ja niin turvallinen, että laitteen normaalista käytöstä ei aiheudu vaaraa. 3.2 Suojaus Röntgenputken suojavaipan on oltava sellainen, että vuotosäteily yhden metrin etäisyydellä putkesta ei ylitä seuraavia arvoja: Putkijännite enintään 150 kv Vuotosäteily 1 msv/h 150...200 kv 2,5 msv/h yli 200 kv 3.3 Suodatus 5 msv/h Primäärisäteilyn kokonaissuodatuksen on vastattava vähintään seuraavia arvoja: enintään 50 kv ei vaatimuksia 50...100 kv 2 mm alumiinia 100...200 kv 3 mm alumiinia 200...300 kv 4 mm alumiinia yli 300 kv 0,5 mm kuparia Jos laitteen kokonaissuodatus on edellä mainittuja arvoja pienempi, on käytettävissä oltava helposti kiinnitettävä lisäsuodatin. Lisäsuodatinta on käytettävä ellei kuvaustekniikka edellytä normaalia pienempää suodatusta. 3.4 Suljin ja rajoittimet Röntgenputken lämmitystä varten on oltava säteilyaukon suljin, joka vaimentaa primäärisäteilyn niin, ettei kohdassa 3.1 mainittuja vuotosäteilyn arvoja ylitetä. Sulkimen on oltava helposti kiinnitettävä. Panoraamaröntgenlaitteessa on oltava vastaava vyösuljin. Käytettävissä on oltava erikokoisia säteilynkeilan rajoittimia (kollimaattoreita). Panoraamaröntgenlaitteessa on oltava rajoitin, jolla säteilykeila voidaan rajata kohdistuvaksi vain yhteen suuntaan. Tämä ei koske ns. ryömijätyyppisiä röntgenlaitteita. 3.5 Kaapeli ja ohjausyksikkö Röntgenputkiyksikön ja ohjausyksikön välisen kaapelin pituuden tulee olla vähintään 20 m. Jos säteilyn annosnopeus on pieni tai röntgenlaite on asennettu kiinteästi kuvaushuoneeseen, voidaan hyväksyä tätä lyhyempi kaapeli. Ohjausyksikössä on oltava virta-avain, jota ilman laitetta ei voi käyttää 4

Ohje ST 5.6 STUK kaksi toiminnoiltaan toisistaan riippumatonta säteilytyksen osoittavaa ilmaisinta. Toisen näistä on oltava punainen merkkivalo. kytkin, johon voidaan yhdistää kuvaushuoneen ovikatkaisija. Kytkin on asennettava niin, että ovea avattaessa säteilytys katkeaa ja laitteen uudelleen käynnistäminen on mahdollista vain ohjausyksiköstä sen jälkeen, kun ovi on suljettu. erillisen merkkivalon kytkentämahdollisuus teksti, jossa varoitetaan säteilyvaarasta ja ilmoitetaan, että laitetta saavat käyttää vain vastaavan johtajan nimeämät henkilöt. 3.6 Röntgenputkiyksikön merkinnät Röntgenputkiyksikössä on oltava seuraavat merkinnät: suurin putkijännite (kv) suurin putkivirta (ma) fokuksen paikka primäärikeilan avautumiskulma kokonaissuodatus. Röntgenputkiyksikössä, jossa on pelkästään berylliumikkuna, on oltava lisäksi suuresta annosnopeudesta varoittava teksti. Panoraamaröntgenlaitteessa sylinterimäisen säteilyaukon on oltava selvästi merkitty. 4 Laitevaatimukset gammakuvauksessa 4.1 Yleiset vaatimukset Gammaradiografialaitteen on oltava rakenteeltaan sellainen, että häiriötön toiminta on varmistettu mahdollisimman hyvin. Huomiota on kiinnitettävä mm. seuraaviin seikkoihin: kestävyys ja korroosionsieto veden, hiekan ja muiden asiaankuulumattomien aineiden pääsyn estäminen kuvauslaitteen kriittisiin osiin poikkeavien lämpötilojen sieto kumien, muovien ja muiden vastaavien osien säteilynsieto. Gammaradiografialaitteen on täytettävä sen lisäksi, mitä tässä ohjeessa on esitetty, myös standardin ISO 3999 vaatimukset. 4.2 Säteilylähde Säteilylähteen on oltava standardin SFS 4849 (ISO 1677) mukainen ja sen tulee täyttää vähintään standardissa ISO 2919 esitetty luokitus C 43515. Turvallisuuslavan haltijan on varmistettava säteilylähteen vaihdon yhteydessä valmistajan antamasta sertifikaatista (testaustodistuksesta), että säteilylähde täyttää asetetut vaatimukset. Sertifikaatti on säilytettävä Säteilyturvakeskuksen tarkastusta varten. 4.3 Suojasäilö ja käyttölaite Kannettavan tai siirrettävän suojasäilön on täytettävä B(U)-tyyppiselle kuljetuspakkaukselle asetetut vaatimukset, jotka on julkaistu Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n julkaisussa Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material. Suojasäilössä on oltava seuraavat merkinnät: säteilyvaaraa osoittava varoitusmerkki, (kts. ST-ohje 1.3) radionuklidi ja maksimiaktiivisuus, jolle suojasäilö on tarkoitettu käytössä oleva radionuklidi, sen aktiivisuus ja aktiivisuuden toteamispäivämäärä suojasäilön tyyppi laitteen viimeinen tarkastuspäivämäärä. Suojasäilössä on oltava lukituslaite, ja säilö on voitava lukita ilman avainta. Lukitseminen täytyy olla estetty, jos säteilylähde ei ole suojaasemassa. Lukituslaitteessa on oltava selvä merkintä, josta käy ilmi, onko suojasäilö lukittu vai ei. Suojasäilön on oltava rakenteeltaan sellainen, että säteilylähde voidaan siirtää suoja-asemasta vain kauko-ohjauksella. Kun säteilylähde on suoja-asemassa, vuotosäteilyn annosnopeus saa olla enintään 2 msv/h suojasäilön pinnalla ja 0,02 msv/h yhden metrin etäisyydellä suojasäilön pinnasta. 5

S TUK Ohje ST 5.6 Käyttölaitteesta on käytävä selvästi ilmi, onko säteilylähde suoja-asemassa vai kuvausasemassa. 4.4 Säteilylähteen ohjausputki ja siirtovaijeri Ohjausputken ja siirtovaijerin on kestettävä työssä esiintyviä rasituksia. Siirtovaijerin ja säteilylähteen sekä ohjausputken ja suojasäilön välisten liitosten on oltava rakenteeltaan sellaiset, että säteilylähde pääsee liikkumaan vain silloin, kun kytkennät on tehty oikein. Säteilylähde ei myöskään saa irrota eikä juuttua kiinni ohjausputkeen. Käyttölaitteen rakenteen on oltava sellainen, että siirtovaijeri ei pääse irtoamaan siirtokoneistostaan. Siirtovaijerin suojaputken tulee olla niin pitkä, että käyttölaite voidaan sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle suojasäilöstä. Poikkeustapauksessa voidaan käyttää 8 metrin pituista siirtovaijeria ja suojaputkea. Ohjaus- ja suojaputkissa sekä suojasäilön liitosaukoissa on käytettävä suojuksia, jotka estävät pölyn tunkeutumisen laitteisiin. 4.5 Säteilykeilan rajoittimet Kuvausta varten on oltava tarpeellinen määrä säteilykeilan rajoittimia (kollimaattoreita). Rajoittimen suojauskyvyn on oltava vähintään kaksi kymmenyspaksuutta. 5 Turvallinen työskentely 5.1 Yleisiä ohjeita Kuvauspaikan läheisyydessä oleville on selvitettävä säteilyn käytöstä aiheutuvat varotoimet, kuten suojaköysien, varoitusmerkkien ja -valojen merkitys sekä säteilyonnettomuuden mahdollisuus. Ennen työn aloittamista kuvaajien on varmistettava, että kuvauslaitteet ovat asianmukaisessa kunnossa ja kuvaustyöhön osallistuvilla on käytössä säteilymittari ja henkilökohtaiset annosmittarit. Annosnopeus on tarkastettava säteilymittarilla. Työskenneltäessä on valvottava, etteivät asiattomat henkilöt pääse käsiksi radiografialaitteeseen. Tauolle poistuttaessa laite on lukittava siten, ettei sitä voi käyttää. Primäärisäteilykeila on rajattava kuvaustyö huomioon ottaen mahdollisimman pieneksi rajoittimien avulla. Jos osa säteilykeilasta ohittaa kuvattavan kohteen, on käytettävä erillistä suojaa heti kuvauskohteen takana. Röntgenlaitteen lämmityksen ajaksi säteilyaukko on peitettävä sulkimella. Kuvaukset on yleensä tehtävä suljetussa asennuksessa. Avoin asennus tulee kysymykseen vain, jos siihen on erityinen syy, esim. kuvattavan kappaleen koko tai sijainti. Avoimesta ja suljetusta asennuksesta on lisäohjeita kohdissa 5.2 ja 5.3. Kuvaajalla on yleensä oltava ainakin yksi avustaja. Yksinään kuvaaja voi työskennellä suljetussa asennuksessa. Avoimessa asennuksessa kuvausryhmä saa käyttää samanaikaisesti vain yhtä laitetta. Jos useampi kuvausryhmä työskentelee samalla alueella, turvallisuus on varmistettava erityisjärjestelyin. Kuvauksen jälkeen on tarkistettava röntgenlaitteen ohjausyksiköstä, että säteilytys on päättynyt. Gammaradiografialaitetta käytettäessä säteilytyksen jälkeen on aina varmistettava säteilymittaria käyttäen, että säteilylähde on palautunut takaisin suoja-asemaan. Säteilylain muuttamisesta annetun lain (1142/1998) 32 :ssä on esitetty toimenpiteet työntekijöiden suojelemiseksi. Tämän perusteella työskentelypaikat on jaettava valvontaalueisiin ja tarkkailualueisiin ja työntekijät, joiden säteilyaltistusta on seurattava henkilökohtaisesti, luokitellaan erilliseksi ryhmäksi (säteilytyöluokka A). 6

Ohje ST 5.6 STUK 5.2 Avoin asennus Avoimella asennuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kuvaus tehdään eristetyllä ja vartioidulla alueella ilman kiinteitä suojaseiniä. Kuvausta suunniteltaessa, mm. valittaessa kuvauslaitetta ja -tekniikkaa sekä kuvauspaikkaa ja -aikaa, on otettava erityisesti huomioon seuraavat säteilyturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kuvauspaikan ympäristössä on eristettävä valvonta-alueeksi alue, jolla annosnopeus on suurempi kuin 60 msv/h. Eristämiseen on käytettävä varoitusmerkkejä sekä lippuköysiä tai muita kulkuesteitä. Tarvittaessa on käytettävä myös erillistä röntgenlaitteeseen liitettyä vilkkuvaa merkkivaloa. Valvonta-aluetta ja sille pääsyä on valvottava koko kuvauksen ajan. Jos kuvaus tapahtuu avoimella kentällä ja sitä voidaan tehokkaasti valvoa, aluetta ei tarvitse eristää. Valvonta-alueella ei saa oleskella kuvauksen aikana. Kuvaushenkilöstö voi kuitenkin käydä valvonta-alueella lyhytaikaisesti, jos se on työskentelyn vuoksi tarpeen. Valvonta-alueen lisäksi on tarkkailtava aluetta, jossa annosnopeus on suurempi kuin 7,5 msv/h (tarkkailualue). Kuvausten aikana tällä alueella eivät saa olla tai työskennellä muut kuin kuvaushenkilökuntaan kuuluvat. Lyhytaikainen oleskelu, kuten ohikulku, on kuitenkin sallittu. Ohjausyksikkö ja käyttölaite on sijoitettava siten, että kuvaajat voivat valvoa aluetta riittävästi. Yhden kuvaajista on oltava ohjausyksikön tai käyttölaitteen läheisyydessä, jotta kuvaus voidaan keskeyttää nopeasti vaaratilanteessa. Alueella, jossa kuvaajat oleskelevat, annosnopeus on rajoitettava mahdollisimman pieneksi, eikä se saa yleensä ylittää arvoa 20 msv/h. 5.3 Suljettu asennus Suljetulla asennuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kuvauslaite on sijoitettu suojattuun kuvaushuoneeseen, jonne ulkopuoliset eivät pääse. Kuvauslaitetta ohjataan huoneen ulkopuolelta. Kuvaushuone on valvonta-aluetta. Kuvaajan on otettava huomioon työskentelyrajoitukset, jotka koskevat esim. röntgenlaitteen suurinta käyttöjännitettä tai primäärikeilan suuntaa. Jos näitä vaatimuksia ei voida täyttää, kuvaus on tehtävä kohdan 5.2 mukaisesti. Kuvaushuoneen ovien on oltava lukittavia. Vähintään yhden oven on oltava sellainen, että se voidaan aina avata huoneen sisäpuolelta. Radiografialaitteen ohjausyksikkö tai käyttölaite on sijoitettava paikkaan, josta näkee hyvin kuvaushuoneen ovelle. Jos kuvaushuoneessa on muita ovia, ne on lukittava kuvauksen ajaksi siten, ettei niitä voida avata ulkopuolelta. Ennen kuvausta on varmistettava, että kukaan ei ole kuvaushuoneessa. Kuvauksen jälkeen, ennen kuvaushuoneeseen menoa, on varmistettava, että säteilytys on päättynyt. Gammaradiografialaitteella kuvattaessa varmistus on tehtävä aina säteilymittaria käyttäen. Kun kuvaushuonetta ei käytetä, on huolehdittava siitä, että sivulliset henkilöt eivät pääse käsiksi kuvauslaitteisiin. Gammaradiografialaitteen suojasäilön on oltava lukittu. Röntgenkuvaushuoneen ovissa on oltava katkaisijat, jotka on yhdistetty ohjausyksikköön (kts. kohta 3.5). Kytkimet on asennettava niin, että kytkimen vikaantuessa laite ei toimi eikä laitetta voi käynnistää. Jos kuvaushuoneessa käytetään gammaradiografialaitteita, huoneen ovissa on oltava suojalaite, joka estää huoneeseen pääsyn kuvausten aikana. 7

S TUK Ohje ST 5.6 Kuvaushuone on merkittävä säteilyvaaraa ilmentävällä varoituskilvellä. Huoneen ulkopuolella on oltava selvästi näkyvä varoitusvalo, joka palaa säteilytyksen aikana. Varoitusvalon viereen on sijoitettava selventävä teksti esim. Kuvaus käynnissä punaisen valon palaessa. Kuvaushuoneessa on oltava merkinnät, jotka koskevat säteilyn käyttörajoituksia, kuten suurimpia sallittuja röntgenlaitteen käyttöarvoja, primäärikeilan suuntaa sekä suurinta sallittua gammaradiografialaitteen aktiivisuutta. Kuvaushuoneen ulkopuolella yhden metrin etäisyydellä seinistä annosnopeuden on oltava pienempi kuin 7,5 msv/h, kun röntgenlaitetta käytetään suurimmilla sallituilla käyttöarvoilla tai kun gammaradiografialaitteessa käytetään suurinta sallittua aktiivisuutta. 6 Radiografialaitteiden tarkastukset 6.1 Röntgenradiografialaitteet Röntgenlaitteet on tarkastettava vähintään kerran vuodessa vastaavan johtajan valvonnassa. Tarkastuksessa on varmistettava, että merkkivalot, säteilyn suljin, rajoittimet, suuntasauva, varoitusmerkit ja -köydet sekä muut turvalaitteet ovat toimintakunnossa ja sähkökaapelit ovat ehjiä. Viat ja puutteet on korjattava ennen laitteen seuraavaa käyttöä. Tarkastuksesta on tehtävä merkintä laitteen huoltokirjaan. 6.2 Gammaradiografialaitteet Gammaradiografialaitteet on tarkastettava ja huollettava vähintään kerran vuodessa vastaavan johtajan valvonnassa. Tarkastuksessa ja huollossa on otettava huomioon valmistajan antamat vaatimukset ja ohjeet. Tarkastuksessa on varmistettava, että laite on vaatimusten mukainen ja toimintakunnossa. Viat ja puutteet on korjattava ennen laitteen seuraavaa käyttöä. Tarkastukset on tehtävä tämän ohjeen kohtien 6.2.1... 6.2.6 mukaisesti. Tarkastuksista on tehtävä merkintä laitteen huoltokirjaan sekä säteilylähteen suojasäilöön (kts. kohta 4.3). 6.2.1 Ohjausputki On tarkastettava, että ohjausputki ei ole kulunut tai vaurioitunut eikä siinä ole murtumia tai haurastumia kiinnitysnivel ei ole vaurioitunut ja toimii moitteettomasti ohjausputken sisäpuoli on puhdas ja ehjä. 6.2.2 Siirtovaijeri ja kiinnitysnivel On tarkastettava, että vaijeri ei ole syöpynyt eikä siinä ole vaurioituneita säikeitä. Vauriot esiintyvät usein säteilylähteen liitosnivelen vieressä. vaijeri ei ole taittunut. Vaijeri on vaihdettava, jos sitä ei saa suoraksi ilman työkaluja. vaijerin ja säteilylähteen varren välinen kiinnitysnivel ei ole kulunut tai vaurioitunut. Nivelen kestävyys on testattava vetämällä sitä 400 N:n voimalla. 6.2.3 Käyttölaite Käyttölaite on aukaistava siten, että tarkastuksessa voidaan nähdä mahdolliset kuluneet osat, jotka voivat vaarantaa laitteen moitteettoman toiminnan. 6.2.4 Suojasäilö Suojasäilö on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja aina kun säteilylähde vaihdetaan. Suojasäilö voidaan tarkastaa joko ladattuna tai tyhjänä. Tarkastuksessa ei saa purkaa lukituslaitteita eikä säteilysuojuksia. Tarkastuksessa on varmistettava, että suojasäilö on merkitty asianmukaisesti (kts. kohta 4.3). Radionuklidia osoittava kilpi saa olla paikallaan vain kun suojasäilö on ladattu. suojasäilössä ei ole näkyviä vaurioita, jotka voivat vaikuttaa sen suojauskykyyn eikä säteilylähde ole aiheuttanut kulumia suojasäilön sisäpuolisiin osiin kaapelien liitoskohdat ovat puhtaat ja ehjät 8

Ohje ST 5.6 STUK suljin ja lukitus toimivat virheettömästi, eikä niissä ole näkyviä vaurioita sulkimen ja lukituslaitteen merkinnät, jotka osoittavat säteilylähteen valmiustilaa, näkyvät selvästi. 6.2.5 Säteilylähde ja sen varsi Kun säteilylähde vaihdetaan, suojasäilöön on tehtävä asianmukaiset merkinnät (kts. kohta 4.3). Suojasäilön vuotosäteily on tarkastettava. Lähdettä vaihdettaessa on noudatettava annettuja kirjallisia ohjeita. Säteilylähteen varsi on korvattava uudella säteilylähteen vaihdon yhteydessä. 60 Co-lähde on vaihdettava 15 vuoden käytön jälkeen. 6.2.6 Säteilylähteen tiiviyskoe 60Co-lähteelle on tehtävä standardin SFS 5111 kohdan 7 mukainen pyyhintäkoe. Pyyhintäkoetta ei saa tehdä suoraan säteilylähteen kapselin pinnalta. Pyyhintänäyte otetaan pinnalta, joka on joutunut kosketuksiin säteilylähteen kanssa, esim. ohjausputken sisäpinnalta. 7 Gammaradiografialaitteen säilytys ja kuljetus Gammaradiografialaite on käytön jälkeen lukittava ja säilytettävä palovarmassa ja muutoinkin turvallisessa paikassa, esim. lukitussa kaapissa tai huoneessa, joka on merkitty säteilyvaaraa osoittavalla varoitusmerkillä. Varaston ulkopuolella annosnopeus ei saa ylittää 7,5 msv/h, kuitenkin siten, että paikoissa, joissa työskennellään jatkuvasti annosnopeus ei saa ylittää 0,5 msv/h. Gammaradiografialaitetta voidaan säilyttää kuljetusmääräyksiä noudattaen lyhyehköjä aikoja lukitussa ajoneuvossa, jossa sen on oltava tukevasti kiinnitetty ja joka on valvonnan alaisena. Gammaradiografialaitetta kuljetettaessa on noudatettava voimassaolevia kuljetusmääräyksiä. Ajoneuvossa annosnopeus ei saa missään kuljettajille ja miehistölle varatuissa tiloissa ylittää arvoa 20 msv/h, ellei käytetä henkilökohtaisia annosmittareita. Onnettomuuden varalta radiografialaitteen läheisyydessä on oltava näkyvällä paikalla säteilyvaaraa osoittava varoitusmerkki, jossa on lisätekstinä esim. Tässä autossa kuljetetaan radioaktiivista ainetta sisältävää laitetta. Jos säteilylähteen suoja on vahingoittumaton, voidaan laitetta käsitellä vaaratta. Onnettomuuden sattuessa ota yhteyttä lähimpään poliisiviranomaiseen, aluehälytyskeskukseen tai Säteilyturvakeskukseen puh. (09) 759 881. 8 Onnettomuustilanteet Turvallisuusluvan haltijan on huolehdittava, että työntekijöillä on ohjeet säteilyonnettomuuden varalta. Ohjeissa on selvitettävä mm. seuraavat seikat: välittömät toimenpiteet, joilla säteilyaltistus rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi oman henkilökunnan sekä ulkopuolisten varoittaminen ilmoittaminen vastaavalle johtajalle ja Säteilyturvakeskukselle. Kun turvallisuusluvan haltija tai vastaava johtaja saa tiedon poikkeuksellisesta tapahtumasta tai säteilyonnettomuudesta, tämän on ilmoitettava asiasta Säteilyturvakeskukselle. Poikkeuksellinen tilanne voi olla esim. se, että säteilylähde on juuttunut ohjausputkeen tai irronnut. Tällöin on toimittava seuraavasti: 1 Sivulliset poistetaan alueelta riittävän etäälle. 2 Onnettomuuspaikan ympäriltä eristetään alue, jonka ulkopuolella annosnopeuden tulee olla pienempi kuin 60 µsv/h. Alueelle järjestetään vartiointi. 3 Tapahtuneesta ilmoitetaan vastaavalle johtajalle, Säteilyturvakeskukselle ja sen työpaikan esimiehille, jonka alueella onnettomuus on sattunut. Irronneen tai juuttuneen säteilylähteen suojukseen saattaminen on suunniteltava huolellisesti. Missään tapauksessa säteilylähteeseen ei saa 9

S TUK Ohje ST 5.6 koskea käsin eikä pidä ryhtyä hätiköityihin toimenpiteisiin, vaan vartiointia jatketaan niin kauan kunnes riittävän asiantuntevaa apua on tullut paikalle. Säteilyturvakeskus antaa tarvittaessa ohjeet irronneen tai juuttuneen säteilylähteen käsittelystä. 9 Kirjallisuus 1 Nordic Recommendations on Radiation Protection in Industrial Radiography. The Radiation Protection Institutes in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, 1987. 2 SFS 4575. Radioaktiivisen pintakontaminaation mittaus. Pyyhintämenetelmä. 3 SFS 5111. Säteilylähteet. Umpilähteet. Käytönaikaiset tiiviyskokeet. 4 ISO 1677. Sealed radioactive sources. General. 5 ISO 2919. Radioactive sources. Classification. 6 ISO 3999. Apparatus for gamma radiography Specification. 7 Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1995). 8 Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (632/1996). 9 Liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta (1181/1994) muutoksineen. 10 Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material. IAEA Safety Standards Series No. ST-1. International Atomic Energy Agency, Vienna, 1996. 10

Ohje ST 5.6 STUK LIITE A MÄÄRITELMIÄ Radiografialaite röntgenlaite tai gammaradiografialaite. Röntgenlaite sisältää röntgenputkiyksikön, muuntajat, verkko- ja suurjännitekaapelit, ohjausyksikön sekä tarvittavat lisävarusteet, kuten säteilyn rajoittimet, suodattimet ja statiivit. Röntgenputkiyksikkö sisältää ainakin röntgenputken ja suojavaipan sekä laitetyypistä riippuen suurjännitemuuntajan, hehkuvirtamuuntajan ja jäähdytyslaitteita. Ohjausyksikkö sisältää röntgenlaitteen käyttö- ja säätölaitteet, johon kuuluvat virran ja jännitteen säätimet, ajastin, säteilyn merkkivalot sekä pääkatkaisija avaimineen. Gammaradiografialaite sisältää suojasäilön, säteilylähteen, käyttölaitteen, ohjausputken, siirtovaijerin suojaputkineen sekä tarpeelliset lisälaitteet, kuten säteilykeilan rajoittimet (kollimaattorit) ja statiivit. Suojasäilö gammaradiografialaitteen säteilysuojus, jossa säteilylähdettä säilytetään ja kuljetetaan. Käyttölaite laite, jolla kauko-ohjataan gammaradiografialaitetta. Vuotosäteily se osa säteilystä, joka läpäisee röntgenputkiyksikön suojavaipan tai gammaradiografialaitteen suojasäilön seinämän. 11

S TUK Ohje ST 5.6 LIITE B GAMMARADIOGRAFIALAITTEEN RAKENNE 12