Ohje 1 (7) Pienjänniteliittymät 1 Yleistä Vantaan Energia Sähköverkot Oy (jäljempänä VES) noudattaa sähköverkkoon liittymisessä kulloinkin voimassa olevia liittymisehtoja. Katso liite liittymisehdot. 2 Pienjänniteliittymän suurin sulakekoko 3 Liittymissopimus 4 Liittymismaksu 5 Liittymän koon muuttaminen Suurin pienjänniteverkkoon sallittu pj-liittymä on sulakekooltaan 1000 A, tätä suuremmissa liittymissä on teknisesti tarkoituksenmukaisempaa käyttää keskijänniteliittymää. VES:n ja liittyjän kesken tehdään kirjallinen liittymissopimus uudesta liittymästä tai vanhan liittymän muuttamisesta. Liittymissopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekirjoitettua sen. Liittymissopimuksessa määritellään käytettävä liittymisjohto, sovittu pääsulakekoko ja liittämiskohta. Suorittamalla liittymismaksun liittyjä saa liittymissopimuksen mukaiset oikeudet sekä liittymisjohdon VES:n verkosta liittämiskohtaan asti. Pienjänniteliittymässä (0,4 kv) liittymismaksu määräytyy pääsulakkeiden nimellisvirran perusteella. Pienin liittymismaksu on 25 A:n pääsulakekokoa vastaava liittymismaksu. Liittymän hinta perustuu asiakkaiden keskimääräisiin liittämisen aiheuttaman rakentamisen kustannuksiin. Liittymän koon suurentamisesta peritään lisäliittymismaksu, joka on suuruudeltaan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan laskettujen uuden ja olemassa olevan liittymän liittymismaksujen erotus. liittymän koon pienentämisestä ei hyvitetä. Liittymän koon muuttaminen edellyttää uuden liittymissopimuksen tekemistä. 6 Liittymissopimuksen irtisanominen ja liittymismaksun palautus Liittymissopimus voidaan sanoa irti sopimusehtojen mukaisesti. Maksettu liittymismaksukertymä palautetaan, kun liittymä puretaan. Palautettavasta määrästä vähennetään liittymisjohdon ja muiden
Ohje 2 (7) 7 Pysyvä liittymisjohto sähkön käytössä tarpeellisten laitteiden purkamisesta aiheutuvat kustannukset sekä VES:n käsittelykulut. Palautettavasta liittymismaksusta vähennetään myös muut mahdolliset liittyjältä VES:lle erääntyneet saatavat. Liittymismaksu palautetaan sopimuksen irtisanomisajan päättymisen jälkeen 30 päivän kuluessa. Tontille sallitaan yleensä vain yksi liittymä, poikkeuksista tulee sopia VES:n kanssa. Liittymisjohdon liittymiskohdan ja tulosuunnan ilmoittaa VES. Liittymiskaapelin tonttiosuudesta asiakas saa pyydettäessä tarjouksen. VES antaa käyttöpaikan laskennallisen oikosulkuvirran sähkösuunnittelijalle sähkösuunnitelmien tekoa varten. Liittymisjohdon määrittämiseksi liittyjä/suunnittelija ilmoittaa sulakekoon, jonka perusteella VES määrittää käytettävän liittymiskaapelin poikkipinnan ja kaapelityypin. Liittymisehtojen mukaan liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähkölaitteistojen välinen kohta (omistusraja), jollei toisin ole sovittu. Liittämiskohta on tontin tai muun liittyjän hallinnassa olevan alueen ja yleisen alueen (yleensä katualueen) raja. Liittymisjohdon tonttiosuuden omistaa, ylläpitää ja kustantaa liittyjä. Liittyjä vastaa omistamansa liittymisjohdon kartoitustietojen toimittamisesta Vantaan Kaupungin mittausosastolle kartoitusohjeen mukaisesti. Malliesimerkki liittymisjohdon asentamistavoista on esitetty ohjeen kohdassa malliesimerkit liittymisjohdon asentamistavoista. Pääkeskus sijoitetaan katutason tai kellarin pääkeskushuoneeseen siten, että liittymiskaapelien reitti kiinteistön sisällä on mahdollisimman lyhyt. Reittilukitus tehdään liitteen Energiatilojen avainjärjestelmä ohjeen mukaan. Pientalon mittaus-/ pääkeskuksena suositellaan käytettäväksi tonttikeskusta, joka voidaan kiinnittää rakennuksen seinälle tai sijoittaa vapaasti tontille. Pientalon mittaus-/pääkeskus voidaan sijoittaa myös tekniseen tilaan, johon on käynti suoraan ulkoa ja lukitus kaksoispesällä liitteen Energiatilojen avainjärjestelmä ohjeen mukaan. Liittyjä vastaa liittymisjohtoreitin suunnittelusta ja rakentamisesta. Pysyvän liittymisjohdon asennustapoja on esitetty ohjeen kohdassa liittymisjohtojen suojausohje. Liittymisjohdon suojaputkena ei saa käyttää salaojaputkea.
Ohje 3 (7) 8 Saneerattavat kohteet/pientalot 9 Saneerattavat muut kohteet Sähköurakoitsija tilaa mittaroinnin liitteenä olevalla Mittarointitilauksen yleistietolomakkeella. Sähkön laskutus perustuu VES:n omistamiin tai hyväksymiin mittauslaitteisiin. Mittaroinnin tekniset ohjeet löytyvät ohjeen osasta Energiamittaus. Pääkeskusta vaihdattaessa tai pääsulaketta suurennettaessa on pääkeskus sijoitettava ulos tai tekniseen tilaan, johon on käynti suoraan ulkoa ja lukitus kaksoispesällä liitteen Energiatilojen avainjärjestelmä ohjeen mukaan. Pääkeskusta vaihdattaessa tai pääsulaketta suurennettaessa on asiasta sovittava hyvissä ajoin sähköliittymämyynnin kanssa. 10 VES:n alueella käytettävät pj-liittymisjohdot Pääsulake (A) 11 Tilapäinen liittymisjohto Liittymisjohto Asennustila kotelossa (mm) Asennustila varokekotelon ulkopuolella (mm) Alusta 3x25-63 A AXMK 4x35 S 150 700 00/tulppa 00 3x80-125 A AXMK 4x70 S 200 700 00 3x160-250 A AXMK 4x185 S 300 900 (700*) 2(1) 2x3x200 A 2xAXMK 4x185 S 300 900 (700*) 2(1) 3x3x200 A 3xAXMK 4x185 S 300 900 (700*) 2(1) 4x3x200 A 4xAXMK 4x185 S 300 900 (700*) 2(1) *700 mm riittää, jos kaapeli ja laippa voidaan asentaa paikalleen etukautta ilman pujottamista VES:n alueella ei käytetä AXMK 25, 50, 95 tai 150 mm² poikkipintoja. Verkonrakenteen tai mitoituksen takia voidaan käyttää edellä mainittuja suurempia poikkipintoja, esimerkiksi AXMK 4 x 240 S. Uuden liittymisjohdon asentamisesta vanhan jo olemassa olevan liittymisjohdon rinnalle tulee saada VES:n hyväksyntä. Näissä tilanteessa on ehdottomasti käytettävä samaa reittiä ja kaapelipoikkipintaa kun vanhassa johdossa. Tilapäisen liittymisjohdon suunnittelusta ja rakentamisesta voimassa
Ohje 4 (7) olevien standardien ja määräyksen mukaisesti vastaa aina liittymä tilaaja eli käytännössä liittyjän sähköurakoitsija. Liittymisjohdon suunnittelun ja rakentamisen osa-alueita ovat: - Sähkötekninen suunnittelu - Johdon mekaaninen mitoittaminen ja rakenteiden valinta - Johdon toteuttaminen maastoon - Vaadittavat käyttöönottotarkastukset Urakoitsijan on selvitettävä VES:n kanssa liittymismahdollisuus (tehonsaanti, rakennustapa, liittymispaikka ym.) ja liittymisjohdon suunnittelun lähtötiedot (oikosulkuvirta jakeluverkon liittämispisteessä). Työmaakeskus tulee sijoittaa ensisijaisesti olemassa olevan jakeluverkon liittämispisteen välittömään läheisyyteen, kuten: - Jakokaapin viereen - Muuntamon pj-keskuksen viereen siten, ettei se haittaa muuntamon ovien avaamista - Pylvään juurelle siten, ettei se haittaa pylvääseen nousemista - Pylvääseen (ainoastaan VES:n vuokraamat ja Vantaan kaupungin omistamat pylväskiinnitykseen soveltuvat työmaakeskukset) - Lopullisen liittymisjohdon päähän Liittymisjohtona voidaan käyttää taipuisaa kumiliitäntäkaapelia, maakaapelia, muovivaippajohtoa (MMJ) tai riippukierrekaapelia (AMKA). Liittymisjohdon valinnassa tulee huomioida edellä esitetyt reunaehdot. Työmaaliittymän kytkentäpisteen oikosulkusuojan määrittää aina VES. Liittyjä vastaa tarvittavien välivarokkeiden määrittämisestä ja työmaakeskuksen pääsulakkeiden takaisten ryhmäjohtojen oikosulkusuojauksesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaatimus 1-vaiheisen oikosulkuvirran suuruudesta työmaakeskuksella riippuen työmaaliittymän pääsulakekoosta. Liittymisjohdon suunnittelijan tulee valita poikkipinta siten, että vaatimus oikosulkuvirran suuruudesta toteutuu työmaakeskuksella.
Ohje 5 (7) 12 Sähkösuunnitelmat Työmaakeskuksen pääsulake (A) 1-v. oikosulkuvirran vaatimus työmaakeskuksella (A) 3x16 250 3x25 250 3x35 250 3x50 320 3x63 425 3x80 580 3x100 715 3x125 950 3x160 1250 3x200 1650 3x250 2200 2x3x160 2500 2x3x200 3300 3x3x200 4950 4x3x200 6600 5x3x200 8250 VES kytkee liittymisjohdon jännitteiseksi. Kytkentäpäivästä ja/tai sen muutoksesta on sovittava hyvissä ajoin sähköliittymämyynnin kanssa. Sähköurakoitsija tilaa mittaroinnin ja kytkennän liitteenä olevalla mittarointitilauksen yleistietolomakkeella. Oikosulkuvirta mitataan liittymän kytkentähetkellä. Ellei mittaustulokset vastaa taulukon 1 mukaisia oikosulkuarvoja, ei liittymää kytketä verkkoon. Tilapäinen liittymä on voimassa enintään kaksi vuotta. Tilapäiset liittymät liitetään verkkoon liitteen Erikoispalveluhinnasto mukaisesti vain, mikäli verkon siirtokapasiteetti sen mahdollistaa. Muissa tapauksissa veloitetaan myös tarvittavat verkonrakentamistyöt erikseen ja toimitusaika riippuu töiden laajuudesta. Liittyjän on sähkönkäytön loputtua tilattava liittymän irrotus VES:ltä sekä tämän jälkeen puratettava sähköurakoitsijalla rakennuttamansa liittymisjohto omalla kustannuksellaan. Verkkoon liitettävistä kohteista, joissa on erillinen sähköpääkeskustila, tarvitaan suunnitelmapiirustukset liitynnän teknisistä tiedoista ja mittaroinnin toteuttamisesta. Suunnitelmat pyydetään lähettämään sähköisesti, ensisijaisesti pdf - muodossa osoitteeseen sahkosuunnitelmat@vantaanenergia.fi
Ohje 6 (7) 13 Loistehon kompensointi Mikäli suunnitelmat lähetetään dwg -formaatissa, on huomioitava, että erilliset arkkitehti- ja sähkötasot ovat valmiiksi toisiinsa sidottuja, ja tarvittavat tulostusnäkymät tehtynä. Kohteista tarvitaan seuraavat liittymän ja mittauksen suunnitelmat: - Sähkötyöselostus - Asemapiirustus - Pää- ja nousujohtokaavio tasopiirustus pääkeskuksen ja mittauskeskusten sekä johdon sijainnista - Pääkeskuksen ja mittauskeskusten pääkaaviot Vanhoista saneerattavista rakennuksista tarvitaan vastaavat piirustukset työnkohteena olevalta osalta. Työnaikaiset suunnitelmat käyvät hyvin loppukuviksi, mikäli niihin ei tule oleellisia liittymää ja mittauksia koskevia muutoksia. Näin ollen ei perinteisiä loppukuvia enää tarvitse toimittaa. Jos kohteeseen tulee loistehon kompensointi, tulee huomioida vaatimukset kompensointilaitteista liitteen Loistehon kompensointi ohjeen mukaan. VES:n siirtotariffeissa on maksukomponentteja loissähkölle. Tällä pyritään ohjaamaa asiakkaita kompensoimaan loistehoa omassa liittymässään. Loistehon siirtäminen sähköverkossa aiheuttaa kustannuksia ja siksi on taloudellisempaa kompensoida loisteho lähellä sen kulutuspaikkaa. 13.1 Loistehon kompensointilaitteiden aiheuttamat häiriöt Liittymis-, verkkopalvelu- ja sähköntoimitusehdoissa todetaan, että liittyjän sähkölaitteiston tulee olla sellainen, ettei se aiheuta häiriöitä jakeluverkkoon eikä häiritse sähköverkon haltijan verkkotoimintaan liittyvää tiedonsiirtoa. Mikäli on vaarana, että liittymään liitettävä laitteisto saattaa aiheuttaa häiriöitä jakeluverkkoon, on liittyjällä velvollisuus pyytää VES:ltä selvitys siitä, voidaanko laite liittää verkkoon. Loistehon kompensointilaitteisto voi aiheuttaa monia häiriöitä jakeluverkossa: - Yliaaltojen vahvistuminen. - Välkyntä, jos loistehon säätöportaat ovat liian isot tai säädin pumppaa. - Liian suuri jännitteen nousu, jos kompensointia on liikaa. - Kytkentäilmiön aiheuttama jännitepiikki.
Ohje 7 (7) 13.2 Häiriöiden poistamisen vastuu Hyvällä kompensointilaitteiston suunnittelulla voidaan yleensä poistaa kompensointilaitteiston aiheuttamat häiriöt. Kompensointilaitteiston valmistajalla ja kohteen sähkösuunnittelijalla on paras tieto kohteen kompensointiratkaisun vaatimuksista ja heidän tulee suunnitella kompensointiratkaisu siten, ettei se aiheuta häiriöitä jakeluverkkoon. VES antaa tarvittaessa tietoa verkon ominaisuuksista suunnittelun tueksi. Mikäli kompensointipariston aiheuttamat häiriöt tulevat ilmi myöhemmin liittämisen jälkeen esim. verkon kytkennän muuttumisen takia, on asiakas velvollinen muuttamaan kompensointilaitteistonsa omalla kustannuksellaan.