Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan yksi sähköliittymä.

Transkriptio

1 SÄHKÖLIITTYMÄN HINNOITTELUPERUSTEET JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OHJEET LÄHTIEN 1 Yleistä 1.1 Liittymisehdot 1.2 Liittymissopimus 1.3 Liittyminen Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä Tornion Energia Oy (jäljempänä verkonhaltija) verkkoon noudatetaan yleisiä liittymisehtoja (LE 05). Niitä ehtoja täydentävät seuraavat verkonhaltijan hallinnon hyväksymät verkonhaltijan soveltamisohjeet ja hinnoitteluperusteet. Nämä ohjeet koskevatsekä kulutuksen että tuotannon liittämistä. Tuotannon liittämisestä on olemassa erillinen tekninen ohje. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti. Liittymissopimusta ei voi siirtää koskemaan toista sähkönkäyttöpaikkaa. Liittyjä voi siirtää liittymissopimuksen, jossa määritetty liittymismaksu on maksettu, kiinteistön uudelle omistajalle tai haltijalle liittymisehtojen mukaisesti, edellyttäen, että siirrosta ilmoitetaan verkonhaltijalle luotettavasti. Liittyminen voi tapahtua 400/230 V pienjänniteverkkoon, 20 kv keskijänniteverkkoon tai tapauskohtaisesti 110 kv-verkkoon. Liittymisjännite määräytyy liittyjän tehontarpeen mukaan huomioiden sen, ettei liittyjä tule häiritsemään muiden liittyjien sähkönkäyttöä. Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan yksi sähköliittymä. 1.4 Liittämiskohta pienjänniteverkossa Liittämiskohta on ilmajohtoverkossa pylvään varoke-erotin tontin rajalla ja maakaapeliverkossa tontin raja. Liittyjä vastaa liittymiskaapelin rakentamisesta omistamallaan tai hallitsemallaan alueella (asemakaava-alueella tonttialue, haja-asutusalueella erotetun tilan alue). Mikäli, liittyjällä ei ole erotettua tonttia niin liittyjä vastaa liittymisjohdon rakentamiskustannuksista kokonaisuudessaan. Verkonhaltija määrittelee liittämiskohdan liittymissopimuksessa. Liittyjän rakentaman tonttiosuuden ja verkonhaltijan rakentaman liittymisjohdon osan ja mahdollisen maadoituskuparin yhteen kytkentä sisältyy liittymismaksuun ja verkkoyhtiö tekee sen sähköurakoitsijan tilauksesta. Verkonhaltija rakentaa liittymismaksulla pienjänniteliittymisjohdon alueella, joka ei ole liittyjän omistuksessa tai hallinnassa. Ennen rakennetuissa kohteissa sovelletaan rakentamisajankohdan käytäntöä.

2 1.5 Liittämiskohta keskijänniteverkossa Keskijänniteliittymisjohdon (nimellisjännite 20 kv) rakentaa kokonaisuudessaan verkonhaltija. Ilmajohtoverkossa liittämiskohta on liittymisjohdon liityntäpiste verkonhaltijan pylväässä. Kaapeliverkossa liittämiskohtana ovat verkonhaltijan kaapelien liityntäpisteet liittyjän kojeistossa. Liittyjä varaa kojeistostaan veloituksetta kaksi kuormanerottimella varustettua kennoa verkonhaltijan kaapeleille. Ko. kennot omistaa ja kunnossapitää liittyjä, mutta vain verkonhaltijalla on oikeus käyttää kennoissa olevia kytkinlaitteita. Ennen rakennetuissa kohteissa sovelletaan rakentamisajankohdan käytäntöä. Keskijänniteliittymismaksua vastaan verkonhaltija asentaa liittymisjohdot ja kaapelipäätteet pylvääseen tai niille varattuihin kennoihin liittyjän muuntamolla. Mittamuuntajat toimittaa liittyjä verkonhaltijalla hyväksytettyjen suunnitelmien mukaisesti. Muuntamoiden rakentamisessa noudatetaan ST-kortiston korttia nro Verkonhaltija vastaa kaapeliojan kaivusta ja peitosta ainoastaan asemakaavan mukaisen tonttialueen ulkopuolella. Tontin sisällä niistä vastaa liittyjä kustannuksellaan. Sama koskee liittymiskaapelille mahdollisesti tarvittavien kaapelihyllyjen asennuttamista. 1.6 Liittymisjohto Verkonhaltija määrittelee liittymisjohdon tekniset vaatimukset. Liittymiskaapelin on oltava liittymissopimuksessa mainittua verkonhaltijan käyttämää tyyppiä. Liittymisjohdon omistaa ja sen kunnossapidosta vastaa verkonhaltija niiltä osin kuin se on johdon rakentanut. Liittyjä vastaa asentamastaan liittymisjohdon osasta ja sen mahdollisesti aiheuttamista häiriöistä. 1.7 Mittauskeskus ja pienjänniteliittymän pääsulakkeet Liittymän pääsulakkeet sijaitsevat kiinteistön pääkeskuksessa ja kuuluvat liittyjän hankintaan. Pääsulakkeet on voitava sinetöidä. Pääsulakkeiksi ei hyväksytä johdonsuojakatkaisijoita. Paritaloissa liittymisjohto päättyy paritalokeskukseen tai teknisessä tilassa olevaan keskukseen, johon sijoitetaan asuntojen noususulakkeet, kiinteistön pääsulakkeet ja mittarit. Omakotitaloissa sekä vapaa-ajan asunnoissa pääkeskuksena käytetään ulkoseinälle tai tontille asennettavaa tonttikeskusta. Yllä mainitut keskukset varusteineen hankkii liittyjä.

3 Yli 63 A:n pienjänniteliittymät tulee rakentaa virtamuuntajamittauksella varustettuna. 1.8 Liittämiskohdan siirtäminen Liittämiskohdan siirtäminen on mahdollista vain saman tontin tai rakennuspaikan alueella. Siirrosta aiheutuneet verkkokustannukset veloitetaan liittyjältä. 1.9 Pienjänniteliittymän muuttaminen keskijänniteliittymäksi ja päinvastoin Liittyjä ja verkonhaltija voivat sopia kirjallisesti pienjänniteliittymän muuttamisesta keskijänniteliittymäksi tai päinvastoin. Tällöin nykyinen liittymä puretaan purkuehtojen mukaisesti ja sen korvaavasta liittymästä tehdään uusi liittymissopimus Liittymän ylläpito Liittymissopimus voidaan liittyjän niin halutessa pitää voimassa, vaikka liittymässä ei ole sähkönkäyttöä. Liittymän ylläpidosta tehdään erillinen sopimus. Liittymän ylläpito veloitetaan sähkönkulutusmaksuun sisältyvässä siirtohinnassa. Mikäli sähkönkulutuspaikalla ei ole voimassa olevaa sähköntoimitussopimusta, veloitetaan liittymän ylläpidosta erillisellä laskulla. Ylläpitomaksu on pienjännitteellä liittymän pääsulakkeiden mukainen kulloinkin voimassa olevan yleissiirtotariffin perusmaksu. Keskijännitteellä sovelletaan kj-tehosähön perusmaksua lisättynä tehomaksulla. Tehon tarve sovitaan kirjallisella sopimuksella. Liittymän katkaisemisesta ja jälleenkytkennästä peritään palveluhinnaston mukaiset toimenpidemaksut. Ainoastaan verkonhaltijalla on oikeus tehdä omistamissaan liittymisjohdoissa asennus-, huolto-, korjaus-, siirto- ja purkutöitä Mittarointi Kaikilla uusilla asiakkailla käytetään tuntimittaukseen perustuvaa sähkönlaskutusta, mikäli se kulloinkin oma teknisesti mahdollista. Liittymismaksuun ei sisälly mittarointia vaan verkonhaltija tekee mittaroinnin ja laskuttaa siitä erikseen hinnaston mukaisesti asennuskustannukset sekä mittalaitemaksut. Mittaroinnissa sekä asetettaessa vaatimuksia liittyjän asentamille mittamuuntajille sovelletaan Energiateollisuus ry:n suositusta Tuntimittauksen periaatteita 2010 sekä SFS-standardeja 3381 ja Sähkölämmityksessä suositellaan käytettävän SLY:n laatimaa suositusta Sähkölämmityskeskusten mittauskytkennät 7/92. Mittarointia koskevat tekniset ohjeet ja hinnat selviävät niitä koskevasta, kulloinkin voimassa olevasta yleiskirjeestä.

4 1.12 Liittymän tilaaminen Sekä uuden liittymän rakentaminen että vanhan liittymän muuttaminen suoritetaan ainoastaan liittyjän verkonhaltijalle toimittaman täydellisesti täytetyn liittymissopimuksen perusteella. Sopimuksesta tulee ilmetä, tilataanko liittymisjohdon rakentaminen myös liittyjän hallitsemalla alueella verkonhaltijalta vai ei, sekä tilattavan mittaroinnin määrä. Liittymissopimuksen mukana on toimitettava asemapiirros, sekä pysyvää liittymää tilattaessa lisäksi pääkeskuskaavio, mittauskaaviot ja mahdollinen nousukaavio. Liittyjän sähköurakoitsijan on sovittava tarkka liittämisaika verkonhaltijan yhteyshenkilön kanssa ja toimitettava ennen jännitteenkytkentää allekirjoitettu käyttöönottoilmoitus em. henkilöille. Jos liittämishetki liittyjän toivomuksesta valitaan normaalin työajan ulkopuolelle, veloittaa verkonhaltija tästä mahdollisesti aiheutuvat ylimääräiset kustannukset liittyjältä. Asiakkaasta tai hänen sähköurakoitsijastaan johtuvista turhista kytkentäkäynneistä veloitetaan täysimääräiset matka- ja työkustannukset asiakkaalta. 2. Liittymismaksu 2.1 Yleistä Liittymismaksu määräytyy liittymismaksuhinnaston tai hintavyöhykkeiden ulkopuolella erillisen tarjouksen perusteella riippuen liittymän sijainnista. Liittymän nimellisteho tai pääsulakkeen nimellisvirta, keskijännitteellä muuntajateho, määrää liittymän perushinnan. Perushinta on arvonlisäveroton. Liittymismaksuun voi vyöhykehinnoittelun ulkopuolella perushinnan lisäksi kuulua korotettu liittymismaksu, joka määräytyy liittymisjohdon pituuden perusteella ja on arvonlisäverollinen. Paritalolle tehdään yksi liittymissopimus, jossa liittymismaksu määräytyy kiinteistön pääsulakkeen mukaisesti. Liittymisjohto mitoitetaan liittymissopimuksessa liittyjän ilmoittaman pääsulakkeen tai muuntajatehon mukaan. 2.2 Pienjänniteliittymät Liittymismaksun määräytyminen Liittymismaksu määräytyy liittymän nimellistehon tai pääsulakekoon mukaan. Uudet liittymät toteutetaan kolmivaiheisina. Poikkeuksena miniliitymät, jotka voivat olla yksivaiheisia. Liittymää suurennettaessa vanhat 1-vaiheiset (enintään 35 A) liittymät ja ne, joissa pääsulake on pienempi kuin 25 A, kuuluvat ryhmään 3 x 25 A. Vyöhyke 1

5 Vyöhykkeen 1 hintoja sovelletaan alueilla, joilla on voimassa vahvistettu asemakaava ja liittymiin, joiden lämmitysmuoto on rakentamistapaohjeiden mukainen. Vyöhyke 2 Muualla kuin asemakaava-alueilla olevien liittymien, joiden liittämiskohta sijaitsee enintään 600 metrin etäisyydellä olemassa olevasta muuntamosta (matka mitataan kartalta suoraan linnuntietä), liittymismaksu määräytyy vyöhykkeen 2 hinnaston mukaan. Edellytyksenä on, että liittäminen ko. muuntamoon on teknistaloudellisesti mahdollista. (oikosulkuvirta > 250 A ja jännitejäykkyys < 10 V/10 kw). (oikosulkuvirta > 250 A ja jännitejäykkyys < 10 V/10 kw) ja että verkko voidaan rakentaa vakiorakentein sekä se, että maanomistajat suostuvat johtoaluesopimuksiin Energiateollisuus ry: n ja Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton solmiman sähköjohtosopimuksen mukaisilla ehdoilla ja hinnoilla.. Jos jakeluverkosto ei täytä sähköteknisiä vaatimuksia ja joudutaan vahvistamaan vanhaa tai rakentamaan uutta verkostoa, liittymismaksu määräytyy verkoston vahvistamis- / rakentamiskustannuksien mukaisesti. Vyöhykkeiden (1 2) hinnoittelua ei sovelleta liityttäessä verkkoon, jossa aluehinnoittelu on voimassa. Vyöhyke 3 (Muut kuin vyöhykkeisiin I ja II kuuluvat alueet) Liittymismaksu perustuu joko aluehintaan tai tapauskohtaiseen hinnoitteluun ja on aina vähintään vyöhykkeen II hinnaston suuruinen. Vyöhykkeiden (1 3) hinnoittelua ei sovelleta liityttäessä verkkoon, jossa aluehinnoittelu on voimassa. Aluehinnoittelu Sähköistyksen kannalta yhtenäisellä alueella, joka ei ole vyöhykehinnastojen piirissä, määritetään yhtenäinen liittymismaksu seuraavin ehdoin: Potentiaaliseksi liittyjäksi lasketaan olemassa oleva sähköistettävä kiinteistö ja rakennuspaikka tai hyväksytyssä ranta- tai osayleiskaavassa esitetty rakennuspaikka. Alue, jolle lasketaan yhtenäinen aluehinta, määritetään tapauskohtaisesti verkostoa suunniteltaessa. Hanke toteutetaan, jos sopimuksen tehneitä liittyjiä on vähintään 50 % potentiaalisten liittyjien määrästä (pyöristys lähinnä suurempaan kokonaislukuun). Määritelty aluehinta säilyy jälkiliittyjille vakiona ilman ennalta määritettyä aikarajaa, kunnes100 %:n toteutusaste on saavutettu. Tämän jälkeen siirrytään vyöhykehinnoitteluun. Verkosto rakennetaan alueella laaditun kokonaissuunnitelman mukaisesti. Alueelle mahdollisesti tuleville yli 35 A:n liittymien liittymismaksu määritellään liittymän sulakekoon suhteessa 35 A:n liittymän maksuun. Tapauskohtainen hinnoittelu Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa liittymät hinnoitellaan todellisten verkostokustannusten mukaisesti. Liittymästä veloitetaan perushinnaston 2 mukainen liittymismaksu ja sen ylittävä osa rakentamiskustannuksista korotettuna liittymismaksuna.

6 Palautusehto Palautusehto lisätään kaikkiin tapauskohtaiseen hinnoitteluun perustuviin sopimuksiin. Palautus päättyy kymmenen vuoden kuluttua liittymissopimuksen allekirjoittamisesta. Palautus päättyy ennen em. aikaa silloin kun alueelle tehdään asemakaava. Tällöin alueen sähköverkko uusitaan, eikä palautukselle ole perustetta. Jos liittyjää varten rakennettuun verkkoon liittyy ennen palautusehdon raukeamista uusia jälkiliittyjiä, jotka vaikuttavat keskimääräisiä liittämiskustannuksia alentavasti, palautetaan vanhoille liittyjille korotetun liittymismaksun se osa, jonka uudet liittyjät maksavat. Kun palautusehdon tarkoittamaan verkonosaan on tullut liittyjiä puolet aluehinnoittelun alarajasta, muodostetaan aluehinnoittelu. Palautusta laskettaessa huomioidaan vain samaan muuntopiiriin tulevat uudet liittyjät Liittymän muutokset Liittymän pääsulakekoon suurentamisesta peritään lisäliittymismaksu, joka on uutta ja vanhaa pääsulakekokoa vastaavien liittymismaksujen erotus. Tätä sovelletaan alueilla, joissa perushinnasto 1 tai 2 on voimassa. Vanhoissa paritaloissa liittymismaksun erotus määräytyy liittymän pääsulakkeiden suuruuden mukaan ja laskutetaan muutoksen aiheuttajalta. Vanhan 1-vaiheisen paritalon liittymän muuttuessa 3-vaiheliittymäksi vaaditaan asennettavaksi talovarokekotelo, jonka hankkii muutoksen aiheuttaja. Muualla lisäliittymismaksu määräytyy aiheutuneiden verkostokustannusten mukaisesti. Se on kuitenkin vähintään samansuuruinen kuin vyöhykkeen 2 vastaavien sulakekokojen mukaisten liittymismaksujen erotus. Lisäliittymismaksun lisäksi peritään mittaroinnin asennusmaksu ja mittalaitemaksu, mikäli verkonhaltija uusii mittaroinnin liittymän suurentamisen vuoksi. Jos liittymän pääsulaketta pienennetään, ei liittymismaksua hyvitetä, vaan liittymissopimuksen mukainen liittymisoikeus jää voimaan. Liittymän pienentäminen tilataan liittymissopimuslomakkeella ja siitä laskutetaan hinnaston mukainen maksu. Pääsulakkeiden suurentamisesta tai pienentämisestä aiheutuvista kustannuksista vastaa liittyjä. Jos pienennetty liittymä halutaan myöhemmin suuremmaksi, tehdään se aikaisempaan kokoon asti kytkentämaksulla. Liittymisjohdon siirtäminen tontin ulkopuolella tehdään laskutyönä. Liittyjä vastaa liittymisjohdon siirrosta tonttinsa alueella. Tilattaessa sähköliittymän muutosta sähköurakoitsijan tulee merkitä liittymissopimuslomakkeeseen koko kiinteistön nykyiset pääsulakkeet Miniliittymät

7 Miniliittymällä tarkoitetaan pienitehoisia, enintään 1000 W:n kohteita, kuten yhteisantennivahvistimia, hälytyssireenejä, mainostauluja, väyläopastinvaloja ja vastaavia, joiden teho ja vuotuinen sähkönkäyttöaika on luotettavasti asiakkaan toimesta selvitetty. Miniliittymät liitetään ilman kwh-mittaria. Liittymismaksu määräytyy todellisten verkostokustannusten perusteella. Se on kuitenkin vähintään 50 % perushinnaston 1 (asemakaava-alueella) tai 2 (muualla kuin asemakaava-alueella) 3x35 A liittymän hinnasta Erikoistapaukset Yksivaiheisen liittymän muuttamisesta kolmivaiheiseksi 35 A:n liittymäksi veloitetaan edellä olevasta poiketen puolet 3x35 A:n liittymismaksusta. Muissa liittymän muutosta koskevissa erikoistapauksissa esim. vanhan, ilman mittausta oleva erikois- tai miniliittymän muuttuessa normaaliksi liittymäksi nykyinen liittymissopimus puretaan purkuehtojen mukaisesti ja sen korvaavasta liittymästä tehdään uusi liittymissopimus Alueen rakenteesta poikkeavat pienjänniteliittymät Jos pienjänniteliittyjän tehontarve edellyttää muuntamon rakentamista, liittyjä luovuttaa korvauksetta kiinteistöstään verkonhaltijan ohjeiden mukaisen tilan muuntamon sijoittamista varten. Liittyjän tiloihin rakennettava muuntamo voi tulla verkonhaltijan omistukseen vain silloin, kun se voidaan jo suunnittelun alkuvaiheessa sijoittaa käyttötoimenpiteiden kannalta järkevään paikkaan. 2.3 Keskijänniteliittymät Asemakaava-alueilla liittymismaksu on hinnaston mukainen liittymistehoon 2000 kva asti Muualla kuin asemakaava-alueilla tai liittymistehon ollessa yli 3000 kva liittymismaksu määritetään verkostokustannusten perusteella. Se on kuitenkin vähintään hinnaston mukainen. Liittymästä veloitetaan perushinnaston mukainen liittymismaksu ja sen ylittävä kustannus korotettuna liittymismaksuna Liittymistehon suuruus määritetään liittymissopimuksessa ja määräytyy muuntajatehon mukaan Liittymän muutokset Liittymän suurentamisesta veloitetaan lisäliittymismaksuna uutta ja vanhaa muuntajatehoa (muuntajien tehojen summaa) vastaava liittymismaksujen erotus. Tämän lisäksi peritään mittaroinnin asennusmaksu ja mittalaitemaksu, mikäli verkonhaltija uusii mittaroinnin liittymän suurentamisen vuoksi. Liittymisjohdon siirtäminen, jatkaminen tai lyhentäminen samalla tontilla tai rakennuspaikalla pääkeskuksen sijainnin muuttuessa tehdään laskutyönä. Liittyjä vastaa omistamansa liittymisjohdon osan siirrosta.

8 Sähköliittymää pienennettäessä liittymän liittymismaksua ei hyvitetä, vaan liittymissopimuksen mukainen liittymisoikeus jää voimaan. Liittymän pienentäminen tilataan liittymissopimuslomakkeella. Liittymän suurentamisesta tai pienentämisestä aiheutuvista kustannuksista vastaa liittyjä. 2.4 Liittymissopimuksen irtisanominen ja liittymismaksun palautus Pysyvää liittymää koskevan liittymissopimuksen irtisanomisen tulee tapahtua kirjallisesti. Irtisanomisesta tulee ilmetä liittymispaikka, liittyjän nimi ja yhteystiedot ja sopimuspäivämäärä sekä liittymän tunnus. Mikäli irtisanoja ei ole sama kuin liittymissopimuksen tekijä, on irtisanomisesta selvittävä peruste, jolla sopimus on irtisanojalle siirtynyt. Perushinnaston mukainen liittymismaksu on palautuskelpoinen. Palautettavaa on vain varsinainen liittymismaksu, ei korotettu liittymismaksu, eivätkä mahdolliset yksikköperusteiset maksut. Palautettavan liittymismaksun euromäärä on alkuperäinen maksu ilman korkoja ja indeksi- yms. korotuksia. Ennen allekirjoitettujen liittymissopimusten liittymismaksua ei palauteta lainkaan, koska liittymän purkamiskustannusten lisäksi liittymäjohdon rakentamisesta ja mittaroinnista aiheutuneet kustannukset vastaavat keskimäärin liittymismaksua ja sen jälkeen allekirjoitettujen liittymissopimusten osalta palautettavasta liittymismaksusta vähennetään liittyjän erääntyneet saatavat, sekä liittymän purkamisesta ja liittyjän verkosta erottamisesta aiheutuvat kustannukset arvonlisäverollisena. 3. Tilapäinen liittymä Ensisijaisesti pyritään tekemään pysyvä liittymissopimus. Mikäli tilapäinen liittymä halutaan rakennettavan joko kokonaan tai osaksi lopullisena liittymisjohtona, voidaan tämä suorittaa, jos se verkonhaltijan harkinnan mukaan on mahdollista ja tarkoituksenmukaista eikä tilapäisliittymä ole lopullista liittymää suurempi. Tällöin liittyjä toimittaa verkonhaltijalle asemapiirroksen, josta ilmenee lopullisen pääkeskuksen sijainti, sekä lopullisen liittymissopimuksen. Liittyjä suorittaa lopullisen liittymismaksun normaalisti. Myöhemmin tarvittava liittymisjohdon siirto tehdään verkonhaltijan toimesta laskutyönä tai liittyjä vastaa itse siirtotyöstä, mikäli liittymisjohto on hänen omistuksessaan. Mikäli ennalta tiedetään sähkönkäyttötarpeen jäävän lyhytaikaiseksi, kuten rakennustyömaat, huvitilaisuudet jne., ei peritä liittymismaksua, vaan palveluhinnaston mukaiset kytkentä- ja irrotusmaksut. Mikäli tilapäisliittymä sisältää verkonrakennustöitä (muita kuin pelkät kytkennät ja mittaroinnin) peritään todelliset verkostokustannukset liittyjältä tilapäisen sähköntoimituksen hinnaston mukaisesti. Verkonrakennusmateriaali on verkonhaltijan omaisuutta. Tilapäisliittymästä tehdään aina liittymissopimus, jossa määritellään toimitusaika, laskutusperuste, perittävät laitevuokrat, vakuudet ja muut tarvittavat asiat. Tilauk-

9 sessa on oltava liitteenä asemapiirros sekä käyttöönotto-tarkastustodistus kaikille asiakkaan työmaakeskuksille. Tilapäisen liittymissopimuksen maksimi voimassaoloaika on kaksi vuotta verkonhaltijan allekirjoituspäivämäärästä. Sopimus päättyy tämän ajan kuluttua ilman erillistä irtisanomista. Jos tilapäinen sähkönkäyttöpaikka ei sijaitse olemassa olevan sähköverkon välittömässä läheisyydessä, joudutaan rakentamaan tilapäinen liittymisjohto. Tilapäinen liittymisjohto tehdään kokonaisuudessaan laskutyönä. Liittyjä voi rakentaa tilapäisen liittymisjohdon hallinnassaan olevan alueen osalta. Tällöin liittymän mittaus ja pääsulakkeet sijoitetaan liittyjän rakentaman johdon alkupäähän. Tapauksissa, joissa tarvittavaa sähkötehoa ei voida antaa pienjänniteverkosta tai työmaan sähkölaitteet voivat häiritä muiden liittyjien sähkönkäyttöä, tilapäisliittymä toteutetaan keskijänniteliittymänä. Työmaa-aikaisen muuntamon hankinta ja käyttö kuuluu liittyjän vastuulle. 4. Liittymismaksut tuotannon liittämiseksi Tornion Energia Oy:n sähköverkkoon Näitä sähköntuotannon liittymismaksujen määräytymisperusteita sovelletaan liitettäessä liittyjän tuotantolaitteistoja alle 110 kv:n jännitteellä. (Tuotannon liittämiseen 110 kv-alueverkkoon noudatetaan liitettä Suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut ). Liittymismaksut määräytyvät erikseen yli 2 MVA:n tuotannolle ja erikseen enintään 2 MVA:n tuotannolle. Yli 2 MVA:n hinnoittelussa lisämaksukomponenttina verrattuna alle 2 MVA:n tuotantoon on kapasiteettivarausmaksu, jolla liittyjä osallistuu omalta osaltaan sähköverkon sähkönsiirtokapasiteetin ylläpitämiseen. Liittymissä, joissa sähköntuotannon ohella on myös kulutusta, peritään vähintään kulutuksen liittymistehoa vastaava liittymismaksu. Muutoin liittymismaksu määräytyy sen mukaan onko tuotannon vai kulutuksen huipputeho suurempi. Suurempi määrää liittymismaksun hinnoittelutavan. Näennäisteholtaan enintään 2 MVA:n tuotantolaitteiston liittymismaksuna peritään liittämisestä aiheutuvat välittömät verkonrakennuskustannukset. Verkon muita mahdollisia verkoston vahvistuskuluja ei laskuteta. Tällaisiksi vahvistuskustannuksiksi katsotaan esim. jo olemassa olevan johdon vaihtaminen johdinpoikkipinnaltaan vahvempaan johtoon. Liittymismaksuun sisällytetään mahdolliset verkon suojauksesta aiheutuvat kustannukset. Suojausvaatimukset on estetty erillisessä Tornion Energian Pientuotannon liittäminen Tornion Energia Oy:n verkkoon teknisessä ohjeessa. Liitettäessä näennäisteholtaan yli 2 MVA:n tuotantolaitos sähköverkkoon peritään liittymismaksuna liittämisestä aiheutuvat välittömät kulut sekä kapasiteettivarausmaksu. Verkon laajentamista ovat kokonaan uuden sähköverkon rakentaminen sekä toiminnallisesti uusien komponenttien lisääminen olemassa olevaan verkkoon. Kapasiteettivarausmaksulla katetaan uusien sähköliittymien rakentamisesta aiheutuva olemassa olevan sähköverkon vahvistamistarve. Kapasiteettivarausmaksulla sähköliittymän haltija saa myös oikeuden varata säh-

10 köverkonsiirtokapasiteetista maksun suuruutta vastaavan määrän. Tornion Energian keskijänniteverkon kapasiteettivarausmaksu vuonna 2011 on 24,6 /kva. Suurennettaessa näennäisteholtaan yli 2 MVA:n tuotantolaitosta perustuu tehonlisäyksen hinnoittelu tästä aiheutuviin välittömiin rakennuskustannuksiin sekä uuden ja vanhan liittymistehon väliseen erotukseen sekä käytettävään kapasiteettivarausmaksuun. Suurennettaessa enintään 2 MVA:n tuotantolaitosta peritään liittymismaksuna välittömät rakentamiskustannukset, mutta ei verkon vahvistamiskustannuksia. Jos em. liittymä suurenee yli 2 MVA:n suuruiseksi, sovelletaan siihen yli 2 MVA:n liittymismaksun hinnoittelumenetelmää. Liittymismaksun suuruus määritellään tällöin käyttämällä laskennassa uutta liittymistehoa. Lopullinen liittymismaksu saadaan, kun vähennetään uuden liittymän mukaisesta liittymismaksusta aiemmin maksettu liittymismaksu. Jos liittymän suuruuden muuttaminen johtaa jännitetason muuttamiseen, puretaan vanha liittymä pois ja rakennetaan uusi liittymä edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti. Vanhasta liittymästä ei makseta hyvitystä. Näennäisteholtaan yli 2 MVA:n tuotantolaitos liitetään omalla liittymisjohdolla sähköaseman kennoon, johon asennetaan mittaukset ja mahdolliset suojauslaitteet. Enintään 2 MVA:n tuotantolaitteiston liittämistapa tutkitaan tapauskohtaisesti. Mikroturbiinilaitteistot liitetään kulutuksen tehon mukaisesti kulutuksen liittymismaksujen mukaisesti. Tuotannon liittämisessä tulee noudattaa Tornion Energian käytössä olevaa ohjetta:pientuotannon liittäminen Tornion Energia Oy:n verkkoon. Liitteet: - Pientuotannon liittäminen Tornion Energia Oy:n verkkoon - Suurjännitteisen jakeluverkon liittämismaksut - Uuden liittymän toteutus TKE:n alueverkkoon - Alueverkon liittymisehdot ALE Alueverkon verkkopalveluehdot AVPE 2006 Timo Koskinen toimitusjohtaja