INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun mukaisesti 35 henkilöllä kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun. Tieto- ja tietoliikennetekniikan insinöörien työttömyys kasvoi viimeisen kuukauden aikana eniten. Heinäkuussa työttömien insinöörien lukumäärä oli kaikkiaan 131 henkilöä enemmän kuin heinäkuussa. Alueellisesti tarkasteltuna työttömyys on vuoden aikana vähentynyt Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan alueilla, mutta lisääntynyt merkittävästi etenkin Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Heinäkuun lopussa työttömänä oli yhteensä 7335 insinööriä. Insinöörien laskennallinen työttömyysaste oli heinäkuussa 6,7 %, mikä on,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin heinäkuussa. 8 75 7 65 55 5 45 4 35 Työttömät insinöörit kuukausittain 211- Ta He Maa Hu To Ke Hei Elo Sy Lo Mar Jo 211 212 213 Vastavalmistuneet insinöörit Vastavalmistuneiden osalta työttömyystilanne on parempi kuin vuotta aiemmin heinäkuussa. heinäkuussa vastavalmistuneita oli työttömänä 539 henkilöä, mikä on 97 henkilöä vähemmän kuin heinäkuussa. Vastavalmistuneiden työttömien määrä alitti ensimmäistä kertaa tänä vuonna myös vuoden vastaavan tason.
9 Vastavalmistuneet työttömät insinöörit kuukausittain vuosina 211-8 7 5 4 3 2 213 212 211 1 Ta He Maa Hu To Ke Hei Elo Sy Lo Mar Jo Työnhakijat ja tukitoimin työllistetyt Myös työnhakijoiksi ilmoittautuneiden insinöörien määrä nousi. Heinäkuun lopussa työnhakijoiksi oli ilmoittautunut 1369 insinööriä, mikä oli 186 enemmän kuin kesäkuun lopussa ja 79 enemmän kuin vuosi sitten. 15 14 13 12 11 1 9 8 7 5 Työnhakijoiksi työvoimatoimistoihin ilmoittautuneet insinöörit kuukausittain vuosina 28-28 29 21 211 212 213 Tukitoimin työllistettyjen määrä laski ensimmäistä kertaa tänä vuonna kesäkuusta heinäkuuhun. Työllistettyjen lukumäärä on myös selvästi pienempi kuin viime vuosina yleensä, vaikka työllistettyjen määrä kasvoi alkuvuoden ajan. Heinäkuun lopussa työllistettyjä oli 477, mikä on 21 vähemmän kuin kuukausi sitten. Vuosi sitten tukityöllistettyjä insinöörejä oli peräti 658.
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä 1 9 8 7 5 4 3 2 1 Työllistämistuella työllistetyt insinöörit kuukausittain 21- Ta He Maa Hu To Ke Hei Elo Sy Lo Mar Jo 212 213 Lomautettujen määrä nousi hieman sekä kuukausi- että vuositasolla. Kesäkuun lopusta määrä nousi 13 henkilöllä ja vuodessa nousua oli 41 henkilöä. Vuoden aikana lomautettujen määrä nousi eniten kone-ja energiatekniikan sekä sähkötekniikan aloilla. Lomautettujen määrä laski vastaavasti rakennusalan sekä prosessija materiaalitekniikan aloilta valmistuneilla insinööreillä. Lomautetut insinöörit - 1 14 12 1 8 4 2 Koulutusala Kesäkuun lopusta työttömyys kasvoi kaikilla koulutusaloilla. Rakennusalan insinööreillä työllisyystilanne on kuitenkin selvästi kohentunut viimeisen vuoden aikana. Myös kone- ja energiatekniikan sekä prosessi- ja materiaalitekniikan aloilta valmistuneiden insinöörien työttömyys on pysynyt lähes viime vuoden tasolla.
Suurin koulutusala työttömillä insinööreillä oli heinäkuun lopussa edelleenkin tieto- ja tietoliikennetekniikan insinöörit, heitä oli työttömänä 1874. Tieto- ja tietoliikennetekniikan insinöörien työttömyys nousi kesä- ja heinäkuun välillä selvästi, luku on 132 suurempi kuin kesäkuussa. Joka neljäs työtön insinööri on valmistunut ko. koulutusalalta. Osuus ylittää reilusti alan insinöörien osuuden työikäisestä ammattikunnasta (18 %). Toinen suuri koulutusala työttömillä insinööreillä on kone-, energia- ja kuljetustekniikka, heitä oli työttömänä 173. Määrä on noussut viimeisen vuoden aikana melko vähän, vain neljä henkilöä. Työttömien koneinsinöörien osuus (24 %) alittaa kuitenkin ko. koulutusalan osuuden koko työikäisestä ammattikunnasta (28 %). Seuraavaksi eniten työttömiä insinöörejä on valmistunut sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusaloilta. Heitä oli kuukauden lopussa työttömänä 197, mikä on 15 % kaikista työttömistä. Osuus alittaa kuitenkin sähköinsinöörien osuuden koko työikäisestä ammattikunnasta (17 %). Työttömien sähkö- ja automaatioinsinöörien lukumäärä kasvoi kesäkuusta 71:lla. Rakennusinsinöörien koulutusala on ainoa, jossa työllisyystilanne on parantunut vuositasolla, mutta heikentyi hieman kuukausitasolla tarkasteluna. Työttömiä rakennusinsinöörejä oli heinäkuun lopussa työttömänä 834, mikä on 26 enemmän kuin kesäkuussa. Määrä on 91 vähemmän kuin vuosi sitten. Rakennusinsinöörien osuus kaikista työttömistä insinööreistä on nyt 11 %. Koko ammattikunnasta työikäisiä rakennusinsinöörejä on noin 19 %, joten rakennusinsinöörien työllisyystilanne on selvästi muita koulutusaloja parempi. Prosessi- ja materiaalitekniikan (sis. myös kemia, bio- ja elintarviketekniikka, ympäristötekniikka) työttömiä insinöörejä oli heinäkuun lopussa 84. Nousua edelliskuukauteen verrattuna on 41. Tämän koulutusalan osuus kaikista työttömistä insinööreistä on noin 11 %, mutta osuus koko työikäisestä ammattikunnasta on kuitenkin vain 8 %, joten alan työttömien osuus ylittää alan osuuden ammattikunnasta. Tuotantotalouden insinöörejä oli heinäkuun lopussa työttömänä 346, mikä on viisi prosenttia kaikista työttömistä insinööreistä. Tuotantotalouden insinöörien osuus ammattikunnasta on noin kolme prosenttia. Työttömien tuotantotalouden insinöörien määrä kasvoi kesäkuusta 11:sta. Työttömät insinöörit koulutusaloittain heinä- ja kesäkuussa ja heinäkuussa Lähde: Työ- ja elinkeinomisteriön työnvälitystilastot Tieto- ja tietoliikennetekniikka Kone- energia- ja kuljetustekniikka 1874 1742 1789 173 1695 1726 Sähkö- ja automaatiotekniikka Rakennus- ja maanmittaustekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka 197 126 18 834 88 925 84 763 798 heinäkuu kesäkuu heinäkuu Muu tekniikka 65 616 618 Tuotantotalous 346 335 34 5 1 15 2
Alueellinen työttömyystilanne Insinöörien työllisyystilanne koheni heinäkuun aikana vain Kainuun alueella, vuositasolla työllisyystilanteen paraneminen jatkui Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Lapissa ja Kainuun alueella. Lukumääräisesti suurin parannus on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaalla, jossa työttömien määrä on vuoden takaisesta vähentynyt 82:lla. Suurimmat työttömien määrän kasvut vuositasolla ovat tapahtuneet Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Heinäkuun lopussa maan suurimmat insinöörien työttömyysalueet olivat edelleenkin Uusimaa (1739 työtöntä, 24 % kaikista työttömistä), Pirkanmaa (986 työtöntä, 13 % kaikista työttömistä) sekä Pohjois-Pohjanmaa (772 työtöntä kaikista työttömistä, 1 % kaikista työttömistä). Uusimaa Pirkanmaa P-Pohjanmaa Varsinais-S Häme Kaakkois-S Pohjois-Savo Satakunta Lappi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohj.-Karjala E-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Ahvenanmaa Muutos työttömien insinöörien määrässä ely-keskusalueittain heinäkuussa - Lähde: TEM -1 4 9 14 Lkm / Lisäys 7/- 7/ Vähennys 7/- 7/ Työttömien ikäjakauma Työttömien insinöörien ikäjakautumassa tapahtui hieman muutoksia siten, että vuositasolla tarkasteltuna alle kolmekymppisten osuus hieman laski ja 35-44 sekä yli 54-vuotiaiden osuudet työttömistä hieman nousivat. Alle 3-vuotiaita insinöörejä oli heinäkuun lopussa työttömänä 1139, mikä on noin 16 % kaikista työttömistä. Yli 55-vuotiaita työttömiä insinöörejä oli nyt 293 eli noin 29 % kaikista työttömistä. Suurin ikäryhmä työttömistä insinööreistä oli heinäkuun lopussa 6-64-vuotiaat (1139 työtöntä). Vähiten työttömiä oli alle 25-vuotiaiden (177) ikäryhmässä.
12 Työttömien insinöörien ikäjakauma heinäkuussa - t 1 8 4 2 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64