www.sastamala.fi Tervetuloa Sastamalaan ja Punkalaitumelle sopivasti Tunnetta... sykettä...tapahtumia......ja tuttuja.
Vaikuttajat kulttuurissamme Sastamalan kulttuurille ja matkailulle luotiin pohjaa tuhansia vuosia sitten keräilykulttuurissa eläneiden metsästäjien ja kalastajien kulkiessa satunnaisesti seudulla. Pysyvämmin tänne asetuttiin varhaisella rautakaudella ja 1200-luvulle tultaessa Sastamalasta oli kasvanut suuri kirkkopitäjä, jonka reunat hipoivat Pohjanmaan lakeuksia. Vähitellen Sastamalan emäpitäjä pirstoutui kutistuen lopulta Vammalan kaupunginosaksi. Ympyrä sulkeutui vuoden 2009 alussa, kun Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän kuntaliitos herätti Sastamalan Ruususen unesta. Samalla liitoskunnat poistuivat kartalta, mutta jäivät elämään niminä ihmisten mieliin. Kuntaliitos ei myöskään hävitä alueen kulttuurihistoriasta kertovia maamerkkejä, eikä vähennä kulttuuria muokkaavien toimijoiden arvoa. Samoin kuin jo keräilykulttuurin satunnaiset matkailijat, jokainen seudulla liikkuja elävöittää osaltaan Sastamalan kulttuuria riippumatta visiitin pituudesta. Sotien jälkeen Karjalan siirtolaiset tekivät omaa kulttuuriperintöään tunnetuksi vahvistaen samalla alueen geeniperimää. Sastamalaan heitä tuli Pyhäjärveltä ja Punkalaitumelle Sakkolasta. Aika näyttää, mihin suuntaan Sastamalan sopiva syke uutta kaupunkia kuljettaa, mutta sen sykkeen tahdittajista osaamme kertoa teille jotain tämän esitteen sivuilla. Luonnon kauneus ja maamerkit, kansainväliset yritykset, entiset ja nykyiset kulttuurivaikuttajat, sekä ne lähes 30 000 henkilöä joita et löydä tämän esitteen sivuilta tekevät Sastamalasta tutustumisen arvoisen paikan. Tervetuloa Sastamalaan, tuleva kulttuurivaikuttaja. 2
Sisältö English Summary Sastamalasta Sastamalaksi - ympyrä sulkeutui... 2 Sisältö... 3 English Summary... 3 Tapahtumia... 4 Kirkkokierros... 8 Punkalaidun... 10 Ostoksia... 20 Nähtävyyksiä, käyntikohteita ja aktiviteettejä... 22 Majoitusta, ruokaa ja kahvia,tiloja arkeen ja juhlaan... 27 Kartta... 38 Yhteystiedot... 40 Sastamala Sastamala s culture and travel foundations were laid 7000 years ago, when nomadic hunters and fishermen traversed the region. The first people settled in Sastamala during Finland s Iron Age, and by the 1200s it had become a large parish whose borders stretched to Pohjanmaa. Little by little, the Sastamala parish splintered into smaller parishes until eventually it was just the town of Vammala. The circle completed at the beginning of 2009, when the areas of Mouhijärvi, Vammala and Äetsä joined together, awakening the sleeping Sastamala from her slumber. Although the event wipes the old boroughs off the map, their names live on in the minds of the people. Each area also retains its valuable cultural landmarks, heritage and identity. After the wars, refugees from Karjala brought Church Tour The Vammala region offers the chance to admire Finnish church architecture throughout the years, from the 1400s up to the twentieth century. Plan your own route by car or bicycle, or try the walking tours around some of the churches arranged by Wanha-Harsu[1]. Experiencing the beautiful countryside around the churches is in itself worth the trip! The Wooden Church of Suodenniemi The Suodenniemi Church, built in 1831, was designed by A.W. Arppe. The tower was designed by C.L. Engel. Open by appointment, tel. +358 (0)3 517 166 Mouhijärvi Church Built on a hill, the Mouhijärvi Church is a distinctive landmark in Mouhijärvi. Designed by town architect P.J. Gylich, it was completed in 1858. Open by appointment, tel. +358 (0)3 518 1137 Karkku Church Designed by architect Oiva Kallio, the grey stone church (called the Church of the Coming of Christ) was completed in 1913. The church was refurbished in 1980. Open by appointment, tel. +358 (0)3 511 2609 Sastamala Medieval Church A stone church consecrated to the Virgin Mary, built near the end of the 1400s. Known for its amazing acoustics, it is used as the venue for many concerts. Open 14.5 20.8 between 11 am and 6 pm, other times by appointment, tel. +358 (0)3 511 2609 Salokunta Church Designed by Timo Penttilä and built in 1960, Salokunta Church was one of the first modern church buildings in Finland. Open by appointment, tel. +358 (0)3 511 2609 their own culture and influence with them to the area, also strengthening the gene pool. They came to Sastamala from Pyhäjärvi and to Punkalaidun from Sakkola. Like the first nomadic travellers and those displaced by war, every visitor to Sastamala brings their contribution to culture in the area regardless of the length of their visit. Time will tell which direction Sastamala s heartbeat will take the new town in. In this brochure we can, at least, tell you about some things that create and define that heartbeat. The beauty of nature, landmarks, international companies, cultural icons past and present, but also the 30,000 people who you won t find in these pages, all make Sastamala a place worth getting to know. Welcome to Sastamala, future culture shaper! St. Olaf s Church, Tyrvää St. Olaf s was built in the early 1500s. The grey stone church was badly damaged by fire after an arson attack in 1997, and subsequently rebuilt by a number of volunteers. The church reopened in August 2003, but will be closed for interior painting during 2008. It is due to reopen again in autumn 2008. For more information, please call +358 (0)3 511 2609 Tyrvää Church Finland s first church to have two towers, Tyrvää Church is the main church of the Vammala parish. It is located right by the water in the centre of Vammala, next to the historically significant Vammaskoski Bridge. Tyrvää Church was designed by P.J. Gylich and completed in 1855. Open 1.6 15.8 between 10 am and 4 pm, other times by appointment, tel. +358 (0)3 511 2609 Kiikka Church Kiikka Church was completed in 1807 under the direction of Matti Åkergren. The church has been renovated many times over the years, reaching its current shape in 1952. Inside, artist C.F. Blom has painted 32 Bible characters, 16 of whom are women. Open by appointment, tel. +358 (0)3 513 3208 Tyrvää Chapel Designed by Mirjam Kulmala, Tyrvää Chapel was built in 1975. Open by appointment, tel. +358 (0)3 511 2609 Keikyä Church Completed in 1912, Keikyä Church is a genuine Art Nouveau-style wood church designed by Josef Stenbäck. It was refurbished in 1997. Open by appointment, tel. +358 (0)3 513 3208 Sammaljoki Church The first church in Sammaljoki was destroyed in the civil war in 1918. The current Sammaljoki Church, designed by architect Ilmari Launis, was built to replace it. The church building was completed in 1924. Open by appointment, tel. +358 (0)3 511 2609 Punkalaidun Church Designed by Johan Björman, Punkalaidun Church was completed in 1774. The church has been refurbished several times, most recently in 1983. Open by appointment, tel. +358 (0)2 767 4119 3
Tapahtumia Yllätysten Yö katkaisee marraskuun pimeyden ruohovartiset kasvit kuolevat, eli tulevat martaiksi, lähes kaikki muuttolinnut ovat lähteneet etelään, auringonpaistetta saadaan niukasti ja koko Suomi on silloin todella synkän harmaa, kuvaa internetin tietolähde Wikipedia marraskuuta. Äetsäläiset eivät tyytyneet patenttivastaukseen vaan nousivat uhmaamaan vuoden pimeintä aikaa Yllätysten Yöllä. Tapahtuma ajoitetaan marraskuiseen perjantai-iltaan, jolloin paikalliset kauppiaat, yritykset, yhdistykset, kädentaitajat ynnä muut kynnelle kykenevät viettävät avoimien ovien päivää myöhään yöhön ja tekevät itseään tykö aina pikkutunneille asti. Kymmenet toimijat ja esiintyjät takaavat, että tarjonnasta löytyy jokaiselle jotain - lapsiperheitä unohtamatta - kulttuurielämyksistä tikkupullan paistoon. Yllätysten Yöhän ei kanneta säkillä valoa, vaan öisten kulkijoiden taivallusta ohjaavat elävät tulet. Elävän tulen mystinen hehku koukuttaa, niinpä Yllätysten Yön kävijämäärätkin ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vaikka Äetsä pyyhkiytyi nimenä historiaan, elävät tulet sytytetään jatkossakin marraskuisena perjantaina samoille leveysasteille ja pituuspiireille - Sastamalan kaupungissa. Yllätysten Yö 1 4
Tänä vuonna Vanhan kirjallisuuden päivät 26.-27.6.2009 Vanhan kirjallisuuden päivät aistien avaajana Juhannuksen jälkeinen viikonloppu tuo Sastamalaan yli 20 000 kirjallisuuteen hurahtanutta kävijää ympäri valtakuntaa. Vanhan kirjallisuuden päivät ovat samalla Suomen suurimmat antikvaaristen kirjojen markkinat, kun kymmenet kirjakauppiaat levittäytyvät tavaroineen Sylvään koululle. Uudet kirjat, kustantajat, yhteisöt ja muut kirjojen parissa toimivat esittäytyvät omissa pisteissään. Vuosittain vaihtuva teema ja siihen liittyvät seminaarit puhujineen, kirjahuutokaupat, näyttelyt ja tilaisuudet sekä telttaravintola esiintyjineen takaavat kirjanystäville täydellisen viikonlopun. Täydellisiä viikonloppuja kesäisessä Sastamalassa ovat viettäneet myös espoolaiset Anneli, Aino, Paul, Riku ja Jussi Karlstedt. Anneli Karlstedtin perheensisäinen kyselykierros kirjapäiviin liittyen poiki aistikkaita vastauksia: Meidän perheelle lähtö Vanhan kirjallisuuden päiville on iso juttu, kokonaisvaltainen elämys, joka koskettaa jokaista perheenjäsentä eri tavoin. Me yhdistämme kirjapäivät kesään, aurinkoon, retkieväisiin, mökkielämästään viikonlopuksi luopuneisiin kirjasuomalaisiin ja vanhojen kirjojen tuoksuun. Kutkuttavin hetki on noin 20 metrin päässä ulko-ovesta. Vatsassa on uteliasta seikkailuntuntua, mutta samalla mieleen hiipii paniikki, että jos joku vastaantulijoista kantaa jo kassissaan autolleen sitä minulle sopivinta kirjaa. Sisällä tunne hellittää välittömästi, koska löytöjä on joka pöydällä. Vanhan kirjan tuoksu on ensimmäinen vaikutelma, kun astuu koulun ovesta sisään. Se on vuosikertatuoksu, joka tarttuu vain niihin kirjoihin, jotka kiertävät kodista kotiin ja kädestä käteen. Kirjapäivien ajoitus on suomalaisittain mainio kesäloma aluillaan ja arkirytmi valutettu pois päästä ja jäsenistä. Sitten lähdetään Kirjoille, jalkaan mukavat kengät ja päälle kevyet kesävaatteet - ilman ylilyöntejä, pahimmissa mökkiraappahousuissa ei lähdetä, koska Kirjoissa on tiettyä arvokkuutta. Sisällä arvokkuus vaihtuu kiiluvasilmäiseksi pälyilyksi. Ymmärtääkö naapuri selailemansa Uudenmaan ja Etelä-Hämeen ensimmäisen puhelinluettelon arvon vai laskeeko kädestään? Jännittynyt tungeksiminen ei kuitenkaan muutu nahisteluksi olemmehan kaikki kirjojen ystäviä, emme sijoittajia tai huutokauppaväkeä. Kirjoilla on aina hyvä sää jopa viime kesänä. Kun jalat alkavat uupua ja kassi painaa levitämme Rautaveden rannalle peiton ja ryhdymme selailemaan, vertailemaan ja puolustelemaan hankintojamme. Oiomme kinttujamme ja luemme otteita ääneen voipaperien rapinassa. Vanhan kirjallisuuden päivät 2 5
Tapahtumia Perheet Pihalle liikuttaa lapsiperheitä 6.6.2009 Perheet pihalle on Hengitysliitto Heli ry:n organisoima valtakunnallinen liikuntapäivä lapsiperheille. Tapahtuma järjestetään Ammattiopisto Luovin ja Verven maisemissa Sastamalan Karkussa. Perheet pihalle -päivä on houkutellut aikaisempina vuosina satoja lapsiperheitä Hoikan männikkökankaille kautta Suomenniemen joka niemennotkosta ja saarelmasta. Hengitysliitto Heli kumppaneineen odottavat tulevanakin kesänä paikalle noin 1000 lasta ja aikuista. On ollut vuosittain tosi hienoa nähdä lasten ja perheiden aito liikunnan riemu ja ilo Perheet pihalle -päivässä. Perheiltä olemme saaneet kiitosta tapahtuman maksuttomuudesta ja monipuolisesta ohjelmasta. Ilman hyviä yhteistyökumppaneita ei näin suuren tapahtuman järjestäminen onnistuisi, kiittää Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala. Hän korostaa, että mitään poppakonsteja tai kalliita välineitä ei tarvita lasten innostamiseksi liikuntaan: Lapsilla on luontainen tarve liikkua ja he lähtevät helposti mukaan pelaamaan ja ulkoilemaan, kun aikuinen kannustaa ja näyttää mallia. Liikunta kannattaa sisällyttää perheiden arkeen, sillä lapsi ammentaa kotoa myös fyysisen aktiivisuuden mallin. Tulevana kesänä lapsiperheitä pihalla liikuttavat ainakin lastenbändi Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri, Pikku Kakkosen Jyrki ja aina uninen Herra Hakkarainen. Vuonna 2008 Perheet pihalle tarjosi Haikosen perheelle Ulvilasta seuraavanlaisia kokemuksia: Ihania hevosia!, 7-vuotias Sanni parkkipaikan vieressä laiduntavasta hevosesta ja varsasta ***** Kiipeilyseinä oli kyllä kaikkein hurjin ja kivoin juttu, Aaro 9v Isäkin kiipesi ylös seinää pitkin, Ilmo 4v ***** Pikku Kakkosen Jyrki saa naisten sydämet läpättämään, Johanna-äiti ***** Aurinkoinen ja lämmin päivä tavata tuttuja kauniin järven rannalla, Jyrki-isä ***** Meloimme isolla kanootilla asiantuntevassa opastuksessa pitkin kesäistä järven pintaa. Sai tehdä yhteistyötä tuntemattomien kanssa, mukava ja rauhallinen hetki. Suomalainen kesämaisema on vertaansa vailla, Johanna-äiti ***** Uiminen ja pomppiminen laiturilta veteen on aina ykkösjuttu kesässä, lapset ***** Sydäntietokilpailu ja kysymykset perheen sohvaperunasta ja nukkumatista olivat hauskoja ja mielenkiintoisia. Samalla sai tietoa terveellisistä elämäntavoista, Haikoset Lisätietoja tapahtumasta:www.heli.fi 3 6
Vuoden 2009 Sastamala Gregorianan konserttiviikko on 18.-24. heinäkuuta teemana Itämeren aarteita musiikkia Skandinaviasta ja Baltiasta Sastamala Gregorianan puhdistava hiljaisuus Gregoriaaninen kirkkolaulu syntyi Roomassa 600- ja 700-luvuilla. 800-luvun puoliväliin mennessä lauletut jumalanpalvelukset saivat sellaisen muodon, joka säilyi lähes muuttumattomana 1500-luvulle asti. Suurissa ja kaikuvissa keskiaikaisissa kirkoissa lauletusta tekstistä sai helpommin selvää kuin luetusta. Sastamala Gregoriana soi ensi kertaa Rautaveden rannoilla vuonna 1996. Sastamalan keskiaikainen, 1400-luvun lopulta peräisin oleva Pyhän Marian kirkko on konserttien päänäyttämö. Maalattiat, paksut kiviseinät ja tynnyriholvattu katto luovat kirkkoon ainutlaatuisen akustiikan. Sateisen päivän jälkeen ilta kirkastui suorastaan ihanaksi. Kävelimme uneliaan maalaiskylän läpi haistellen kypsän kesän tuoksuja, jotka eivät välttämättä ole yhtä hehkeitä kuin alkukesästä. Nyt nenä tavoitti maatuvien kasvien, auringon kypsyttämän hevosenlannan ja tuleentuvan viljan tuoksuja, Kirsti Ellilä, Turku Kirjailija Kirsti Ellilän kuvaus iltakävelystä John Downlandin konserttiin on kuin valmistautumista siihen hiljaisuuteen, joka syleili häntä Pyhän Marian kirkossa loppukesällä 2006: Esiintyjät esittivät toivomuksen, että kappaleiden välillä ei taputettaisi vaan mieluummin nautittaisi keskiaikaisen kirkon ihmeellisestä hiljaisuudesta. Esiintyjien toivomuksesta keskityin siis nauttimaan keskiaikaisen kirkon hiljaisuudesta. Istuin kovalla penkillä silmät kiinni ja korvat auki, ja mitä kuulinkaan. En minä mitään hiljaisuutta kuullut, vaan hiljaa istuvan väkijoukon jatkuvan, hellittämättömän läsnäolon. Hiljaisuutta kuunteleva konserttiyleisö huokui ympärilläni ja yhtäkkiä minusta tuntui kuin olisin jonkun suuren olennon sisällä, se olento muodostui kirkosta, yleisöstä ja esiintyjistä, Kirsti Ellilä, Turku Mutta miksi juuri Gregoriana? En pidä konserttitaloista, niiden tunnelma on usein vähän teeskentelevä, vaivautunut. Sastamala Gregoriana on ihanan mutkaton musiikkitapahtuma, jotenkin kotikutoisen oloinen. Sastamala Gregorianaan ei tulla näyttäytymään eikä käymään henkeviä käytäväkeskusteluja aikaansa seuraavan kulttuurikerman kanssa, sinne tullaan vain lumoutumaan musiikista ja nauttimaan ainutlaatuisesta ympäristöstä, Kirsti Ellilä, Turku Olen klassisenmusiikin suurkuluttaja, muun muassa Tampere Filharmonian kausikortin haltija. Minulle Sastamala Gregoriana on kuin tyhjennysharjoitus, se poistaa kaiken ylimääräisen kuonan. Puhdistava vaikutus, hyvä atmosfääri ja aidosti musiikista nauttivat ihmiset., Salme Korventausta, Sastamala www.sastamalagregoriana.fi Sastamala Gregoriana Wanhan Musiikin Päivät 4 7
Kirkkokierros Muinainen Sastamala kuului niihin seurakuntiin jotka tekivät pitäjäkohtaisen päätöksen kristinuskon omaksumisesta ennen ristiretkiä. Nykyisen Sastamalan alueelta löytyy 12 kirkkoa, joiden arkkitehtuuri ulottuu 1400-luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin. TYRVÄÄN PYHÄN OLAVIN KIRKKO, 1510: Harmaakivikirkko kohoaa Rautaveden 5 rantakallioilla kuten Neitsyt Marian kirkkokin. Pyhän Olavin paanukatto (1700-l) ja muut puurakenteet paloivat pahoin 1997. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 2003, mutta suljettiin uudelleen sisämaalaustöiden vuoksi 2005. Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen toteuttama Pyhän Olavin uusi sisäilme aukeaa yleisön nähtäväksi kesällä 2009. 4 PUNKALAITUMEN KIRKKO, 1774: Punkalaitumen ahtaaksi käynyt kirkko paloi 1773 ja paikalle kutsuttiin mies Humppilasta. Johan Björman suunnitteli ja johti uuden kirkon rakennustöitä niin rivakasti, että se vihittiin käyttöön jo seuraavana vuonna palon jälkeen. Palaneesta kirkosta muistuttaa Tukholmasta tuotettu kello vuodelta 1768, joka moukuu äänettömän tervehdyksensä kävijöille kirkon pääoven eteisessä. 8 SASTAMALAN KESKIAIKAINEN KIRKKO, 1400-luvun loppu: Sastamalan vanhin säilynyt kirkko, jonka maalattia, paksut kiviseinät ja kaareutuva sisäkatto tekevät Neitsyt Marialle omistetusta pyhätöstä hienosti soivan instrumentin. Sastamala Gregorianan pääpaikka toimii myös tiekirkkona. 6 7 SUODENNIEMEN PUUKIRKKO, 1831: Suodenniemen puukirkon suunnittelusta vastasi kiteellä syntynyt arkkitehti Anton Wilhelm Arppe. Hän työskenteli Suomen sodan jälkeen perustetussa Yleisten rakennusten indententtikonttorissa C.L. Engel johtajakaudella. Engelin käsialaa puolestaan on Suodenniemen kirkontorni vuodelta 1839. KIIKAN KIRKKO, 1807: Rakennusmestari Matti Åkergrenin johdolla valmistunut Kiikan kirkko sai nykyisen muotonsa Helsingin olympiavuonna 1952. C.F. Blomin maalaamat 32 raamatun henkilöä seuraavat kirkonmenoja lehterikaiteeseen ikuistettuina. Karkun kirkko talviasussa. 8
Kristinusko alkoi saada jalansijaa Skandinaviassa 900-luvulla. Kristinuskon rantautumista Suomeen tutkinut professori Unto Salo sanoo kirjoituksessaan Pyhän Henrikin sarkofagi, että Findia mainitaan osana Ruotsin kirkkoprovinssia vuoden 1120 paikkeilla, 30 vuotta ennen ensimmäisten ristiretkeläisten saapumista Suomeen. 9 10 11 TYRVÄÄN KIRKKO, 1855: Vammaskosken sillan liikennettä kolmella vuosisadalla tarkkaillut Tyrvään kirkko on täsmälleen samanikäinen kuin maailmanlaajuinen NMKY, Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys. Suomen vanhin kaksitorninen kirkko on lähtöisin kaupungin arkkitehti P.J. Gylichin kynästä. Gylichin kädenjälki näkyy Sastamalan ohella ainakin Turun katukuvassa ja Rauman seudulla. KEIKYÄN KIRKKO, 1912: Josef Stenbäckin piirtämä puukirkko on Keikyän seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Vuonna 1997 tehdyssä toisessa laajassa peruskorjauksessa jugend-tyylinen kirkko pyrittiin palauttamaan vastaamaan Stenbäckin alkuperäistä näkemystä. SAMMALJOEN KIRKKO, 1924: Sammaljoen rakennuskanta paloi vuoden 1918 tapahtumien seurauksena kivijalkaan. Samassa rytäkässä hävisi savuna ilmaan vuonna 1834 käyttöön vihitty saarnahuone. Sammaljoelle nousi uusi kirkko Ilmari Launiksen suunnittelemana kuusi vuotta kansalaissodan päättymisen jälkeen, mutta tuon sodan muisto sai kyteä käsittelemättömänä kansakuntamme muistin kivijalassa lähes 90 vuotta. 12 13 14 MOUHIJÄRVEN KIRKKO, 1858: Sastamalan taivaita hipovin kirkko löytyy Mouhijärveltä, jonka keskustaajama rakennettiin aikoinaan mäelle kauaksi merenpinnasta. Vaikutelmaa korostaa omissa korkeuksissaan huojuva kirkontorni. Mouhijärven kirkko on niin ikään P.J. Gylichin käsialaa. KARKUN KIRKKO, 1913: Usko herättää aina suuria tunteita, eivätkä karkkulaisetkaan tahtoneet aluksi saada selvyyttä edes kirkkonsa sijoituspaikasta. Lopulta suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Oiva Kallio, jonka näkemyksen pohjalta Riippilänjärven rannalle Rautaveden läheisyyteen valmistui Tyrvään kirkkoa huomattavasti pienempi kirkko. Karkun harmaakivikirkossa soivat Sastamalan Keskiaikaisen kirkon 1700-luvulla valetut kellot. 15 SALOKUNNAN KIRKKO, 1960: Arkkitehti Timo Penttilän ihmisläheisen modernismin tunnetuin edustaja on Helsingin Kaupunginteatterin rakennus. Penttilän piirustuspöydällä syntyi myös suunnitelmat Salokunnan kirkosta, joka on Suomen ensimmäisiä moderneja kirkkorakennuksia. TYRVÄÄN SIUNAUSKAPPELI, 1975: Tyrvään uudelle hautausmaalle Roismalan kylään valmistui ensimmäinen siunauskappeli vuonna 1890 piirilääkäri Stenbäckin suunnittelemana. Sastamalan Pyhän Olavin ja Sastamalan Keskiaikaisen kirkon suunnittelijoista ei ole tietoa, mutta oletettavasti he ovat olleet miehiä. Sama suuntaus jatkui Sastamalan kirkkojen suunnittelussa aina 1960-luvulle asti kunnes seuraavalla vuosikymmenellä naisellinen avaruudentaju päästettiin valloilleen. Nykyinen siunauskappeli rakennettiin Mirjam Kulmalan piirustusten pohjalta vuonna 1975 ja se on samalla tuorein jumalanpalvelushuoneeksi vihitty rakennus Sastamalassa. 9
Punkalaidun Ikkuna jokivarren viljelykulttuuriin Punkalaidun täyttää tänä vuonna 370 vuotta heinäkuun viimeisenä päivänä. Varhaisin jälkipolville säilynyt kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa muodossa Punkalaitio, jolloin Punkalaidun oli osa Huittisten hallintopitäjää. Punka merkitsee syvännettä, laitio väylää ja syväväylä tarkoittaa tässä yhteydessä Punkalaitumenjokea. Joenvarsille vuosisatojen aikana kehittynyt punkalaitumelainen talonpoikaiskulttuuri elää vahvana edelleen; Punkalaidun on yli 300 maatilallaan Pirkanmaan ykkönen maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrässä. Kuntaan ja Punkalaitumen elämänmenoon voi tutustua heinäkuisilla kyläfestivaaleilla, Kesälaitumen Heinäpäivillä ja maalaisromantiikannälkä tyydyttyy Yli-Kirran kotiseutumuseon Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyssä. Taikayöntie Urjalasta Punkalaitumen kautta Huittisiin kulkeva Taikayöntie (seututie 230) avaa ikkunat selälleen pirkanmaalais-satakuntalaiseen jokivarren maanviljelykulttuuriin. Laajat peltoaukeat ja rakennusperinteestä kertovat pihapiirit luovat puitteet maatalouden harjoittamiselle nykyaikaisin menetelmin: Koko leikkuupöydän leveydellään hymyilevä puimuri voi olla viime vuoden mallia, mutta viljannielijän vieressä seisova aitta 1700-luvulta. 10
Punkalaitumella on myös mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Hyvin suosittu Särkän tanssilava sijaitsee erittäin kauniissa järvimaisemassa. Kesälaitumen Golf on kaikille avoin pay and play-kenttä, jossa on helppo vaikkapa aloittaa golfin harrastus koko perheen voimin. Hiidenhelmi on koiraharrastajien leirien ja näyttelyiden vilkas tapahtumapaikka. Punkalaidun 6 Yli-Kirran kotiseutumuseon Kaikkien aikojen maatalousnäyttely kokoaa heinäkuussa Punkalaitumelle tuhansia kävijöitä läheltä ja kaukaa. Tanssilavaromantiikkaa. Tuntuu kuin jalkautuisi aikakoneesta 1800-luvulle, autenttinen ja kiireetön tunnelma ihmisten pukeutumista myöden, aika pysähtyy. Olen innokas valokuvaaja ja yritän ottaa sellaisia kuvia, missä näkyisi vain perinneasuisia ihmisiä. Kaipuu maaseudulle veti tänne joka vuosi, vaikka asuin välillä muualla, punkalaitumelainen paluumuuttaja Leena Männistö sanoo Kaikkien aikojen maatalousnäyttelystä. Taikayöntiellä hitaasti kiiruhtavan mieli lepää. Syvällisempi uppoutuminen taikayön tunnelmaan onnistuu parhaiten valitsemalla tienoon lukuisista majoitusvaihtoehdoista itselleen sopivimman. Yöpyminen järjestyy ratsutilalla, maatalossa, vanhassa kansakoulussa, aitassa, mökissä tai teltassa. Kaikkien aikojen maatalousnäyttely Talonpoikaismuseo Yli-Kirran pihapiirissä kävijän saattaa yllättää Déjà vu, paikassa on jotain tuttua. Selitys löytyy Mauri Kunnaksen Koiramäki -kirjoista, joiden miljöön esikuva on Yli-Kirran tila. Kaikkien aikojen maatalousnäyttely tuo Punkalaitumelle heinäkuun alussa tuhansia kävijöitä, mutta Koiramäki-kirjojen sivuja ovat käännelleet hiirenkorville sadattuhannet lukijat. Yli-Kirran tila on tyypillinen satakuntalainen umpipihatyyliin rakennettu1800-luvun maalaistalo. Entisinä aikoina oli rakennusten sijoittelulla tärkeä merkitys, niiden muodostama piiri suojasi talon väkeä ja kotieläimiä ulkopuolisilta voimilta. Viiden hehtaarin museoalue pitää sisällään maalaistalon lisäksi kolmisenkymmentä rakennusta tai rakennelmaa, mäkitupalaisalueen, riistanpyyntialueen ja laajan maatalouskoneosaston. 11
Ellivuori Hotelli Ellivuoren historia alkaa 1960-luvulta, mutta sen miljöön muokkaus kesti miljoonia vuosia useiden eri jääkausien vastatessa maisemoinnista. Suomi-neidon ryhtyessä ravistelemaan viimeisen jääkauden lahjoittamaa kilometrien paksuista jääturkkia yltään suosivat sulamisvesien virtaukset Ellivuoren maastoa. Maisemat ovat postikortti-suomea kauneimmillaan. Keski-ikää lähestyvä Ellivuori on suosittu vapaa-ajankeskus eteläisessä Suomessa. Sen sijainti suurten kaupunkien läheisyydessä korven keskellä on matkailuyrittäjän versio suomalaisesta unelmasta omakotitalo järvenrannalla keskellä kaupunkia. Jylhien mäntymetsien suojiin, järvenrantaan arkea karkuun pääsee Tampereelta puolessa tunnissa, Turusta ja Porista reilussa tunnissa ja Helsingistä kahdessa tunnissa. Hotellilta lähtee vaellusreitti Pirunvuorelle, jonka kupeille myös taiteilija Emil Danielsson aikoinaan hakeutui. Danielssonin rakennuttama kivinen ateljee on seisonut vuoren rinteessä toistasataa vuotta. Miksi Danielsson viihtyi paikalla? Kysymykseen saa vastauksen katsellessa Pirunvuoren huipulta avautuvaa näkymää Rautavedelle. Se on kuin luonnonvoimien signeeraama kehystämätön maalaus suomalaisen kansallisromantiikan sielunmaisemasta. Hotelli Ellivuori MAJOITUSPALVELUT: Hotellissa on 100 kpl kahden ja 35 kpl yhden hengen huoneita, sekä 20 kpl perhehuoneistoja (50 m2). Ellivuoren rinteiden 45 loma-asuntoa tarjoavat vaihtoehdon hotellimajoitukselle joko perinteisessä hirsihuvilassa tai modernissa paritalossa. Asunnot sijaitsevat 50 300 metrin päässä hotellista. 12
Ellivuori - katsaus jääkausien maisema-arkkitehtuuriin. RAVINTOLAPALVELUT: Ellivuoren hotellirakennuksesta löytyy neljä ravintolaa: tanssija tilausravintola Ellin Sali, Aularavintola, Ellin Pub ja Klubiravintola Ellinboxi. HOTEL www.ellivuori.fi 16 17 18 KOKOUKSET: Hotelliin on sijoitettu 18 kokous- ja ryhmätyötilaa, joista kaikista avautuu näköala ympäröivään luontoon. Tiloja yhdistelemällä samaan saliin saadaan 450 istumapaikkaa. Jos iso salikin käy ahtaaksi, hotellin pihalla sijaitsevaan Golf Academyn halliin mahtuu 600 kuulijaa ja suuri esiintymislava. AKTIVITEETIT: Hiekkapohjaisella uimarannalla pelataan beach volleyta, kieritellään petankkikuulia, rakennellaan hiekkalinnoja, ja tietysti maataan tekemättä mitään. Ykkössyötön pitävyyttä voi kokeilla alueen tenniskentillä ja henkilökohtaisen hermokontrollin hallinnan mittauttaa minigolfin parissa. Jos kilpailuvietti puuttuu eikä itsensä haastaminen innosta, Ellivuoren ympäristöä voi kartoittaa järveltä käsin vuokraamalla soutuveneen. Polkupyöräretki mutkittelevassa ja kumpuilevassa maalaismaisemassa on kuin pätkä vanhasta suosikki-iskelmästä Mummolaan kun pyöräilemme. Ellivuoren maastot tarjoavat haasteita, happea ja hiveleviä maisemia kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Maisemat ovat postikortti Suomea kauneimmillaan Ski Ellivuori Ski Ellivuoressa on kuusi laskettelurinnettä, lumilautarinne, pulkkamäki sekä murtomaa hiihtolatuja 2 + 6 kilometriä. Rinteiden vaikeusaste vaihtelee vihreästä mustaan. Murtomaaladut alkavat hotellin pihasta ja paritalojen terasseilta voi lasketella suoraan Ski Centerin hisseille. Ski Ellivuoressa on oma hiihtokoulu ja välinevuokraamo sekä keskiolut oikeuksin varustettu Ski Cafe. After Ski hoituu laavulla lekottelemalla tai vaikka savusaunan rentouttavan hämärässä lämmössä. Golf Academy Lakeside Golfin 36 väylää halkovat Sastamalan kulttuurimaisemaa Karkussa, 15 minuutin ajomatkan päässä hotellilta. Alue on jaettu kahteen 18 reiän kierrokseen, Pirunpelto par 72 ja Järvenranta par 71. Talvisin Lakeside Golf Academyn harjoitus- ja koulutuskeskus toimii Hotelli Ellivuoren tiloissa. Draivin ja putin voi hieroa talvella kuntoon ammattiopettajien opeilla, jotta kesällä birdiet ja eaglet pääsisivät paremmin lentoon Lakesiden vaativilla väylillä. 13
Käsityöperinnettä ja Rohkea heittäytyjä ei pety mistään On hiljaisia aikoja ja hyvin hiljaisia aikoja, mutta ihmisen ei silti kannata olla hätäinen. Käsityön kanssa täytyy kasvaa, sanoo tekstiilitaiteilija Anneli Keinonen ateljeessaan Keikyän vanhassa meijerissä. Pitkän linjan käsityöläinen tietää, mistä puhuu. Anneli Keinonen valmistui tekstiilisuunnittelijaksi Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiasta vuonna 1976. Ennen opiskelujaan Anneli ehti hoitaa kehitysvammaisia Porissa, pakata kaloja ja työskennellä kutomossa Norjassa. Hän tuntee yhä suurta rakkautta norjalaisia kohtaan, vaikka rinnassa roihunnut koti-ikävä pakottikin palaamaan Suomeen. Opintojen jälkeen Tekstiilisuunnittelija toimi itse opettajana siihen asti kunnes perusti oman yrityksen Huittisiin vuonna 1980. Aluksi oli ahdasta. Vuokratiloissa painoin serigrafiaa tauluiksi kankaalle. Pyykkinarut risteilivät seinästä seinään ja ilmanvaihdon kanssa oli vähän niin ja näin. Asiakkaatkin säälittelivät työtilojen pienuutta. Vuonna -87 maisemat avartuivat Anneli Keinonen Oy:n muuttaessa väljempiin tiloihin Keikyän vanhaan meijeriin. Vuonna 1915 valmistunut meijeri kuuluu kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten joukkoon Pirkanmaalla. Muuttoa Anneli kutsuu lottovoitoksi, vaikka ensin itket- tikin. Rakastuin tähän taloon, sen kaari-ikkunoihin ja miljööseen enkä edes miettinyt onko minulla tähän varaa. Paikkakunnan vahva käsityöperinne ja ihmisten ennakkoluulottomuus tekivät vaikutuksen, tunsin olevani omieni joukossa. Ja myyntikin lähti nousuun. Mutta -90-luvun alussa iski lama, eikä taulukauppa käynyt. Taas koitti uudistumisen aika. Anneli ryhtyi suunnittelemaan ja painamaan pukeutumispaitoja, jotka ovat yhdessä lyhyt- ja pitkähihaisten T-paitojen kanssa yrityksen päätuotteita edelleen. Lisäksi valmistuu huiveja, tyynyliinoja, laukkuja ynnä muita pientuotteita ja tietysti tauluja. Ateljeessa on nähtävillä myös taiteilijan paperimassa- ja valokuvateoksia. Asiakaskunta muodostuu suoramyyntiasiakkaista, lahjatavara- ja vaatetusliikkeistä, sekä liikelahjoja asiakkailleen hankkivista yrityksistä. Liikevaihdosta 40 % tulee kotimaan messuilta. Menestyneen taiteilijan tuotanto herättää ajoittain kiinnostusta myös ulkomailla, mutta hän ei kuitenkaan pidä vientiä aina autuaaksi tekevänä asiana. Yhteistyö Romulan Taiteellisen Teatterin kanssa poiki meijerin pihalle näytelmän Joppijono, jossa Anneli debytoi itsekin näyttelijänä. Joppijono uhkaa suosionsa vuoksi venyä paikkakunnan uudeksi kesätapahtumaksi. 19 Taide ja käsityöläisyys säilyvät, vaikka muoto muuttuu. Kun keksii uutta ja kykenee uudistumaan, ei ennätä pettyä mihinkään. Ihminen ei ole koskaan valmis, eikä löytämisen riemuun kyllästy koskaan, sanoo luovaan hulluuteen rohkeasti heittäytyvä Anneli Keinonen. 14
ennakkoluulottomia ihmisiä Villa Royal 20 Asuimme perheeni kanssa vuokralla Nuutajärven kartanossa etsien samalla omaa paikkaa, mihin saisimme osan karttuneesta esineistöstä näkyville. Sitten löytyi tämä koulu keskeltä ei mitään ja muutimme rakennuksen yläkertaan 2003. Haaveilin alakerran avautuvan yleisölle jouluksi 2005, mutta eihän se tietenkään mennyt niin kuin elokuvissa. Vihoissani kävin kuitenkin paistamassa joulukinkun tulevan Villa Royalin leivinuunissa, nauraa palatsin isäntä leppoisasti. Äitienpäivänä vuonna 2006 Villa Royal vihdoin avautui yleisölle 2,5 vuotta kestäneen remontoinnin jälkeen. Paikkaan on ehtinyt tutustua jo yli 15 000 kävijää. Kauheasti ei ole mainostettu, tämä paikka on markkinoinut itse itsensä, isäntä kiittää vanhaa hirsirakennusta ulospäin suuntautuneesta olemuksestaan. Halutessaan noin tunnin mittaiselle kierrokselle saa mukaansa rokokoo-pukuisen isännän täsmentämään asioita yksityiskohtaisemmin ja kierroksen päätteeksi nautitaan vielä lakkatäytekakkukahvit kuninkaallisista posliineista. Villa Royal tarjoaa kuusi vaihtoehtoa erilaisten pakettien muodossa tutustua itseensä ja myös muihin Sastamalan kohteisiin tekemällä yhteistyötä muiden pirkanmaalaisten matkailuyritysten kanssa. Yksi yhteistyökumppaneista on Peter Dörigin Juustola tuossa vähän matkan päässä. Ajatuksena on, että jokaiselle olisi tarjolla jotain kiinnostavaa, Markku Ellola vihjaa tulevan kesän tarjonnasta Sastamalan kumpuilevissa maisemissa. Kuninkaallisissa saleissa aistii joutilaisuuden tunnun Ruotsalaisen valtiomiehen Pietari Brahen harjoittama aluepolitiikka pilkkoi Suomen seurakuntia pienempiin alueisiin1600-luvulla, ja niinpä Sastamalasta Ylä-Sastamalaksi irrotetusta Mouhijärvestäkin tuli oma kirkkoherrakunta vuonna 1639. 370 vuotta myöhemmin pirkanmaalainen aluepolitiikka taas kasasi sen, minkä Pietari aikoinaan purki, ja Mouhijärvi neulottiin rajoistaan kiinni Sastamalaan. Pietari Brahen aikana arkkitehtuurissa ja taiteessa puhalsivat barokin tuulet. 1700-luvulle tultaessa tyyliksi vaihtui rokokoo, joka Suomessa pelkistyi kustavilaisuudeksi edelleen ruotsalaisen hallitsijan Kustaa III mukaan. Seuraavalla vuosisadal- la ranskasta levinneen empire-tyylin vahvin kausi kesti kolmisenkymmentä vuotta, ja vähitellen mentiin kohti jugendia (artnouveau), joka vaikutti 1900-luvun molemmin puolin. Sastamalan Hyynilän kylän vanha kansakoulu sai kuninkaallisen nimen Villa Royal, kun sisustustaiteilija Markku Ellala asettui siihen isännäksi 2000-luvun alkupuolella. Villa Royalin huoneet kuljettavat kävijöitään kuninkaallisten ja ylemmän keskiluokan elämässä neljällä vuosisadalla barokista jugendiin. Kuninkaallisiksi saleiksi restauroiduissa entisissä luokkahuoneissa on arvokas joutilaisuuden tuntu. Esineistöä kerättiin yli 30 vuotta. 15
Sastamala kirjan ja Sastamalan seudun kulttuuri-identiteetti kytkeytyy vahvasti suomen kieleen ja kirjallisuuteen. Kokemäenjokilaakso on antanut kielen ja kirjallisen kulttuurin kehittymiselle hedelmällisen kasvualustan. Alueen kirja-alan yritykset, yksiköt ja tapahtumat tunnetaan ja tunnustetaan maanlaajuisesti. Tätä taustaa vasten Sastamala on luonteva valinta Kirjan Museon kotikaupungiksi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä ns. Bäckmanin talo muutetaan valtakunnalliseksi kirjakulttuurikeskukseksi, ja avajaisia vietetään vuonna 2011. Sanan säilän taitajia Sastamalan seutu tunnetaan jo arkkiveisujen syntysijoina. Suomen ensimmäisen maallisen arkkiveisun Sen Wielä wirhellisen Ilo-Weisun kirjoitti Tuomas Ragwaldinpoika (1724 1804). Veisun aiheena oli Tuomakselle tehty suuhalkioleikkaus. Kielen tutkija ja suomen kielen kehittäjä Antero Warelius (1821 1904) toimi kirjallisen uransa lisäksi pappina ja opettajana. Suomen tietokirjallisuuden isäksikin tituleeratun Vareliuksen tunnetuimmat teokset ovat Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja luonnontieteellinen oppikirja Enon opetuksia luonnon asioista (1845) Heikki Ojansuu (1873-1923) keräsi muun muassa Tyrvään murretta sanakirjaa varten. Akateemikko Pertti Virtaranta (1918 1997) puolestaan oli satakuntalai- sen - ja karjalaisen kulttuurin sekä kielen tutkija. Professori Aimo Hakanen (1935-) on perehtynyt Satakunnan murteeseen ja vanhaan nimistöön. Kauneuden ja kuoleman sanallinen kuvaaja Kaarlo Sarkia (1902 1945) on Sastamalan alueen tunnetuin runoilija. Hän oli myös merkittävä suomentaja. Ensimmäinen Suomen kielellä kirjoittanut ja julkaissut naiskirjailija Theodolinda Hahnsson (1838 1919) oli myös lähtöisin Sastamalan seudulta ja ehti julkisuuteen hiukan ennen Minna Canthia. Nykyisistä kirjailijoista tunnetuimpia ovat Jukka-Pekka Palviainen ja historiallisia romaaneja kirjoittava Pirjo Tuominen sekä tietokirjailija Marko Vesterbacka. ja kuvituksen mestareita Alueen historiallisesta kulttuuriperinteestä ovat aiheita ammentaneet monet kuvataiteilijat Akseli Gallen-Kallelasta Mauri Kunnakseen. Tyrvään Jaatsilla nuoruuttaan viettänyt Gallen-Kallela (1865 1931) maalasi yhden tunnetuimmista teoksistaan Poika ja varis (1884) Sipin tilalla Pyhän Olavin kirkon läheisyydessä. Rudolf Koivu (1890-1946) oli taidemaalari, piirtäjä ja satuhahmojen kuvittaja. Hänet tunnetaan erityisesti joulukorteista ja joululehtien kansista. Pekka Vuori (s.1935) on tuottelias graafikko, jonka kansanperinteeseen pohjaavat jouluaiheiset kuvitukset ovat kansainväli- 16
kuvan kaupunki sesti tunnettuja. Mauri Kunnaksen (s.1950) tuotanto ei juuri esittelyjä kaipaa. Koiramäen veljekset, Koirien Kalevala, historiallinen Koiramäkisarja, Herra Hakkarainen ja muut sankarit tunnetaan laajasti myös maamme rajojen ulkopuolella. Kunnaksen yli 50 kuvateoksen tuotantoa on käännetty jopa kiinaksi. Aino Havukainen ja Sami Toivonen tuovat oman panoksensa kuvallisen ja kirjallisen osaamisen jatkumiseen seudulla. Tatullaan ja Patullaan Finlandia Juniorin pokannut pariskunta asettui Sastamalaan vuonna 2007. Outolan veljesten seikkailuista kertovia tarinoita on käännetty usealle kielelle. Tapahtumia ja tietoa SUOMEN KIRJAINSTITUUTTI: Valtakunnallista kirjakulttuurikeskusta työnimellä Kirjan Keskus / Kirjan Museo valmisteleva Kirjainstituutti on toiminut vuodesta 2004 alkaen. Toiminta on monipuolista ja aktiivista niin paikallisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla, josta mainittakoon mm. valtakunnalliset kilpailut ja Suomea kiertänyt näyttely Kirja kotona ja kylillä. VANHAN KIRJALLISUUDEN PÄIVÄT: Vuonna 1985 aloitettu ja juhannuksen jälkeiseen viikonloppuun sijoitettu tapahtuma kokoaa Sastamalaan tuhansia vanhan kirjan ystäviä. Oman värinänsä Vanhan Kirjallisuuden Päiville antavat kymmenet antikvaaristen kirjojen kauppiaat, jotka miehittävät Sylvään koulun lattiapintaalasta huomattavan osan. KIRJASET: Syksyisen kirjavat lasten ja nuorten kirjapäivät ruokkivat kaikkia aisteja. Kirjojen ja kirjailijoiden lisäksi tarjolla on kirjavinkkausta, sanataidetta, teatteria, musiikkia, haastatteluja ja näyttelyitä. Osallistuvaan tekemiseen kannustavat erilaiset tehtäväpisteet ja työpajat. TYRVÄÄN SANOMAT: Suomen vanhimman yhtäjaksoisesti ilmestyneen suomenkielisen paikallislehden ensimmäiset lukuelämykset koettiin heinäkuussa 1894. Tuorein tunnustus Tyrvään Sanomille tuli vuonna 2008 valinnalla Suomen parhaaksi kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi paikallislehdeksi. KIRJA-ALAN YRITYKSIÄ: Sastamalan alueen kirjapainoja ovat esimerkiksi Vammalan Kirjapaino ja Vammaspaino. Kustannustoimintaa harjoittavista mainittakoon taiteen moniottelija Veli-Pekka Bäckmanin Marras Workshop, joka julkaisee kirjoja, jotka puuttuvat kirjahyllyistämme sekä tarinamuotoiseen tietokirjallisuuteen paneutunut Kustannusliike Warelia. YHDISTYKSIÄ: Seudulla toimii useita kirjallisia yhdistyksiä kuten Rudolf Koivun ystävät, Sarkia-Seura ja Kirjaston ystävät sekä paikallishistoriallista kirjallisuutta julkaiseva Tyrvään seudun kotiseutuyhdistys. Tatun ja Patun äiti ja isä Aino Havukainen ja Sami Toivonen signeeraamassa ministeri Kiviniemen lasten kirjoja. 17
Laadukkaat juustot kypsyvät Pirkanmaan Alpeilla sveitsiläisellä ammattitaidolla Juustola hengittää Keski-Euroopan rytmissä! 21 Ensimmäiset juustomestarit tulivat Sveitsistä Suomeen jo 150 vuotta sitten. Peter Dörig jatkoi tätä perinnettä perustamalla oman Herkkujuustola Oy:n Mouhijärvelle, nykyiseen Sastamalaan vuonna 2002. Sveitsiläinen Peter Dörig ajeli työkseen rekkaa Euroopassa ja kierteli vapaaaikoinaan ympäri maailmaa reppu pykälässä miettien: Mikä minusta tulee isona? 90-luvun puoliväliin mennessä Peter oli nähnyt rekan ohjaamosta ison palan Eurooppaa aina Venäjää myöden ja samonnut jalan Aasian, Amerikan ja Australian mantereita, mutta asettui siitä huolimatta tai juuri sen takia - Suomeen asumaan. Sveitsiläinen tuttavani työskenteli Sveitsin konsulaatissa Helsingissä 4 vuotta ennen muuttoaan Lissaboniin. Hän kuvaili minulle kokemuksiaan Portugalin pääkaupungista: Työmatkat kestävät kohtuuttoman kauan, välillä noustaan autosta ulos selvittämään kuka menee mihinkin väliin. Täysi kaaos ja viidakon lait vallitsevat kaikkien yrittäessä jollakin tavoin kusettaa toisiaan, Peter kertoo terveiset eurooppalaisesta metropolista. Peter on kotoisin Sveitsin Alpeilta Appenzellin kaupungista omien sanojensa mukaan: Zürichin kainalosta noin kymmenen savun kylästä. Ehkä Sastamalan kumpuilevat maisemat, Pirkanmaan matalat Alpit sattuvat Peterin pirtaan. Niin tai näin, mutta juuston valmistuksen hän ainakin hallitsee. Paitsi yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti Peterillä oli takataskussa Suomeen tullessaan myös juustomestarin paperit. Hän on vanhaa juustontekijäsukua ja Appenzellin mukaan nimetyt Appenzeller juustot ovat maailman kuulua sveitsiläistä laatua. Meitä on kolme veljestä, joista kaksi opiskeli juustomestariksi. Ainoa sisaremme työskentelee elintarvikelaboratoriossa ja yksi meistä veljeksistä, suvun musta lammas, ryhtyi poliisiksi, Peter nauraa. Ensimmäiset juustomestarit tulivat Sveitsistä Suomeen jo 150 vuotta sitten. Peter Dörig jatkoi tätä perinnettä perustamalla oman Herkkujuustola Oy:n Mouhijärvelle, nykyiseen Sastamalaan vuonna 2002. Suomen juustonvalmistajat ry valitsi vuonna 2008 Herkkujuustolan Hilma-juuston vuoden parhaaksi kittijuustoksi, äänestyksessä kakkoseksi kiilasi niin ikään Peterin mestaroima Vilho. Peterin juustoja löytyy markettien, kauppahallien ja erikoiskauppojen juustotiskeiltä pääkaupunkiseudulta Oulun korkeudelle ja uusista aluevaltauksista neuvotellaan koko ajan, juustoja tarjottiin myös itsenäisyyspäivänvastaanotolla presidentinlinnassa vuonna 2007. Juustola valmistaa kuutta erilaista lehmänmaitojuustoa ja voita. Lisäksi kyyttökarjanmaidosta tehdään pieni määrä erikoisjuustoa, jota saa ainoastaan Tampereen kauppahallista ja Näsinneulan ravintolasta. Kysyntää juustoille olisi enemmän mitä pieni käsityöyritys pystyy toimittamaan. Juustomestari toivottaa niin satunnaiset matkailijat kuin hyvän juuston ystävätkin tervetulleiksi Herkkujuustolaan. Ihan puolen päivän aikaan ei kannata tulla. Silloin meillä on pitempi tauko. Vaikka Suomessa ja Sastamalassa ollaankin, juustola elää Keski-Euroopan rytmissä, jota tahdittavat pitkät ruokatunnit. 18
Herra Hakkaraisen talo! Senhän nyt tietävät kaikki, mä ja iso kasa lapsia oltiin siellä just kaks kuukautta takaperin, helsinkiläisen Marja Kajosen vastaus kysymykseen Mitä Sastamalasta tulee mieleen. Herra Hakkaraisen boheemi olemus tuo mieleen -70-luvun ja suomalaisrokkarit, joiden viattomat toilailut Mauri Kunnas käsikirjoitti ja piirsi sarjakuviksi Suosikin sivuille 1970-luvun Suomi uinui vielä ruususen untaan itänaapurin kainalossa ja rokkarit valloittivat maailmaa vain puheissaan. 2000-luvulla Suomi on kääntänyt kylkeä naapurinsa kainalossa ja suomalaiset rokkarit sekä Mauri Kunnas tunnetaan maailmalla. Herra Hakkaraisen nimeä kantava talo avattiin yleisölle kesäkuussa vuonna 2003 osoitteessa Marttilankatu 10,Vammala. Hakkarainen oli osuva valinta talon isännäksi. Hyväntahtoisesti sekoilevasta unissakävelijästä ei ensimmäisenä tule mieleen ainuttakaan järkevää ajatusta. Kun astuu Herra Hakkaraisen taloon vuonna 2009, osoite on edelleen Marttilankatu 10, vaikka kaupunki vaihtui Sastamalaksi. Herra Hakkaraisen talossa Mauri Kunnaksen kirjojen hahmot heräävät eloon. Koirien Kalevalassa Kalevan ja Pohjolan kylän asukkaat johdattavat tulijat suomalaisuuden juurille. Sammon takoja Seppo Ilmarinen, Lieto Lemminkäinen, Pohjan akka Louhi tyttärineen ja muut hahmot levittävät Kalevalan laulumaiden mystisen tunnelman niin pienempien kuin isompienkin kävijöiden aistittavaksi. Istahtaminen lempeän jättiläisen Antero Vipusen suuhun on varsinainen syväsukellus tajunnanvirtaan. Nimi Arthur tulee kelttien karhua merkitsevästä sanasta Artos. Arthur puolestaan mainitaan kirjallisuudessa ensimmäisen kerran walesilaisessa runokokoelmassa vuonna 594. Mauri Kunnaksen versiossa Sir Artturin uskollisina ritareina seikkailevat kissat, joiden urotöitä voi kuunnella nauhalta linnanmuureilla kiipeilyn lomassa. Tunnelmaan pääsee paremmin sisälle kiskaisemalla ajanmukaiset asusteet ylleen. Voit ärjyä ihan Yrjönä kilpaa puiden varjoissa lymyävän lohikäärmeen kanssa, pelastaa linnan pihalla käyskentelevän neidon, valloittaa hänen sydämensä ja saada 22 Artturilta myötäjäisinä puoli valtakuntaa. Koiramäen tervan tuoksuinen kaupunki esittelee menneiden aikojen elämää kaupunkimiljöössä. Kinkkeliinin kauppapuodissa pääset puntaroimaan juureksia ja silakoita tai vääntämään kauppiaan kanssa kättä siemenperunan hinnoista aikakauden kaupunkilaiseksi pukeutuneena. Sokeritopat ja tikkunekut muistuttavat makeannälästä. Sekatavarakaupan lisäksi kaupungista löytyy apteekki, suutari ja kelloseppä siinä kuin sikolättikin, jotka kuuluivat tuon ajan katukuvaan. Avaruusturismia jo vuodesta 2006 Harvat ja valitut ovat nähneet kuun läheltä, mutta tulevaisuudessa astronautiksi voi ryhtyä kuka tahansa, jos löytyy tarpeeksi rahaa. Avaruusturismista on höpisty jonkin aikaa, mutta Hakkaraisen talossa siitä tuli arkipäivää jo vuonna 2006, ja kaiken lisäksi halvalla. Kaikkien Aikojen Avaruusseikkailu heittää kävijät suoraan 3000-luvulle Hakkaraisen talon pääsylipun hinnalla Avaruusbussin lennolla Plutoon ja takaisin matkustajille esitellään aurinkokunta seitsemässä minuutissa. Universumin äärettömyys avautuu ikkunoista avaruusbussin väistellessä huimilla nopeuksilla vastaan tulevia taivaankappaleita. Lopulta hallittu törmäys meteoriittiparveen päättää lennon ja uudet matkustajat pääsevät kyytiin. Reissuja tehdään nonstoppina muutaman minuutin välein. Kuukävelylle kannattaa sonnustautua avaruuspukuun ja pitää jalat tukevasti kuun pinnalla. Näin välttää mustan aukon imun. Herra Hakkaraisen talo auttaa kävijöitään vapautumaan pääkeskeisen ajattelun kahleista ikään katsomatta. Sen todistavat talon elämään 5½ vuoden kuluessa tutustuneet 100 000 kävijää. 19
Ostoksia Tyrvään Kirjakauppa Oy 23 Kehitysmaakauppa 24 Kirjakauppaa jo vuodesta 1891! Maankuulu Kirjakellari ja täyden palvelun kirjakauppa. Avoinna: ma-pe klo 9.00-17.30 la klo 9.00 14.00 Tyrvään Kirjakauppa Oy Marttilankatu 18, PL 16; 38201 Sastamala Puh. 020 773 8480 Faksi (02) 511 2623 tyrvaan.kirjakauppa@kirjakellari.com www.kirjakellari.com, www.info.fi Avoinna: ma pe 13 17, sekä la 10 14 Äetsän seudun kehitysmaaseura ry Sastamalan Kiikassa Kontintie 5, 38300 Sastamala Yhteydenotot pj. Sirkka Nylund, puh. 050 363 9562 Anneli Keinonen Oy Valtakunnallinen taito-palkinto 2004 19 Ihanien tavaroiden kauppa 22 Käsinpainettuja pukeutumis- ja t-paitoja sekä asustelaukkuja. Tauluja, tyynyliinoja, kattaustuotteita, valokuva- ja paperimassataideteoksia. Sixsi taidekäsityögalleriassa vaihtuvia näyttelyitä. Piharakennuksessa VN Design korupaja. Avoinna: ma pe 10 18, la klo 10 14 Anneli Keinonen Oy Kulmakatu 2, Keikyä, 32730 Sastamala Puh. (03) 513 1003 Faksi (03) 513 1007 anneli@annelikeinonen.fi www.annelikeinonen.fi Herra Hakkaraisen talossa Mauri Kunnaksen kuviin perustuvia tuotteita itselle tai lahjaksi. Satakunnan käsi- ja taideteollisuus ry. Marttilankatu 10 38200 Sastamala Puh. (03) 511 2179 info@herrahakkaraisentalo.net www.herrahakkaraisentalo.net www.taitosatakunta.fi Sattumankauppa Vanhan tavaran kauppa Häijäässä 27 Kapsäkki 25 Matka- Jokela Oy 26 Kapsäkki on paikallisten käsityöläisten oma kauppa ja seudun infopiste. Valikoimistamme löydät niin ulko- kuin sisäkukat, hunajatuotteita, Herkkujuustolan maankuulut juustot, sepän tuotteita ja kymmenien käsityöläisten ihanat aarteet. Ryhmäpaketteja Sastamalan seudulle tilauksesta räätälintyönä. Yrityksille, yhdistyksille ja kaveriporukoille jokaiselle omanlaisensa paketti kulttuurimaisemia, nähtävyyksiä, hyvää ruokaa ja ostoksia tai aktiviteetteja. Kaikki helposti yhdestä paikasta. Avoinna: kesällä ke pe 10 18, la 10 16, su 12 18. Muulloin to ja pe 10 18, la 10 14 Kylänraitti 74, 38420 Sastamala Puh. 0500 239 390 ulla.neronen@kopteri.net www.sattumankauppa.fi Avoinna: ma - pe 10-18, la 10-16 su 10-15 Kapsäkki Kauppakeskus Häijään Äijä, Kauppakuja, Häijää Puh.045 124 7788 Aittalahdenkatu 6, 2. krs., 38200 Sastamala Puh. (03) 511 9010 Faksi (03) 511 9012 kirsti.jokela@matka-jokela.fi www.matka-jokela.fi Nahkapaja Eliisa Marjaana Oy 79 Kuutoset miten vain 77 Aidosta nahasta lompakot, reput, monitoimija kuvalaukut, vyöt, tossut sekä nyrkkeilysäkit ja -hanskat. Myös nahan tukkumyynti. Vakintie 15, Keikyä, 32730 Sastamala Puh. (03) 513 1125, 0500 234 105 Avoinna: arkisin, sopimuksesta iltaisin ja vkonloppuisin Kotimaiset, yksilölliset, käsinpainetut puserot puuvillasta - myös suurenmoisille naisille! Ompelimon oma myymälä Meiltä löydät asusarjamme klassikot, uunituoreet uutuudet sekä löytönurkan todelliset löydötkin. Tulkaa vaikka porukalla iloisen palvelun taloon tekemään hyviä ostoksia itselle tai lahjaksi. Marttilankatu 17 19 38200 Sastamala (Tyrviksen talossa Herra Hakkaraisen kadulla) Puh. 0400-531 240/ 03-513 0477 e-mail: kuutoset@kopteri.net www.emilianvaatekaappi.fi Avoinna aina kun olen paikalla! 20