Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle 5.11.2015 Kari Herlevi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja, verkottaja 3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla 4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä 5. Vision alla kolme teemaa, 6 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita + 1 Tulevaisuustyö on yhteistyötä Valokuva: Erkki Laitila, HS/Lehtikuva 1967
Sitran visio: Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä Kestävä hyvinvointi on hyvän elämän tavoittelua maapallon kantokyvyn mahdollistamissa rajoissa. Se tarkoittaa, että hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti ja maapallon kantokykyyn sopeudutaan. Tulevaisuuden yhteiskunnan rakennuspuita ovat: Yksilöille ja yhteisöille lisää vaikutusmahdollisuuksia. Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi. Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi.
Sitra systeemisen muutoksen edistäjänä megatrendit 1 visio 3 teemaa 6 avainaluetta Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet Hiilineutraali teollisuus Kiertotalous Hyvinvointia tiedosta Sote-palveluiden rahoitus hankkeet Uusi työelämä ja kestävä talous Vaikuttavuusinvestoiminen Työelämän taitekohdat Ennakointi ja tutkimus Yhteiskunnallinen koulutus Kohdeyritykset ja rahastot
Luomme edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta K ä y n n i s s ä Hiilineutraali teollisuus vie Suomen teollisuutta kohti hiilineutraaliutta vähentäen yritysten kasvihuonepäästöjä ja parantamalla niiden kilpailukykyä. Kiertotalouden liiketoimintamallit luovat liiketoimintaa resurssien viisaammasta käytöstä. Ensimmäisenä uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja etsitään teknologiateollisuuden, tekstiiliteollisuuden ja ravinnekierrätyksen aloilta. V a n h a t Teolliset symbioosit Resurssiviisaus Kestävän kaivostoiminnan verkosto
Kiertotalouden tarve ja tavoitteet Luonnonvarojen saatavuus vähenee globaalisti ja ilmastonmuutos kiihtyy EU on asettamassa kunnianhimoisia tavoitteita Suomella on tarve kilpailukyvyn parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen Kiertotalouden tavoitteet Talouskasvun irtikytkentä resurssien kulutuksesta Kestävää liiketoimintaa Materiaalien ja arvon kierto tehostuu Uutta työtä ja hyvinvointia 6
Maailma on täynnä hukkaa, raaka-aineiden tarve kasvaa Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista? Raaka-aineiden tarve kasvaa 20 vuoden aikana 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana. Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran. 31 % ruuasta menee hukkaan arvoketjussaan. Suomessa määrä on noin 300-400 miljoonaa kiloa vuodessa. Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % Toimistojen käyttöaste on noin 40 % Energia + 32 % Teräs + 57 % Vesi + 137 % Viljelysmaa, yli + 200 % Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke 7
Lineaarinen malli Kiertotalous
Rakenteeltaan eheytyvä systeemi vaalii materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon kiertoa mahdollisimman pitkään Biologiset kierrot Tekniset kierrot Viljely/ keräys Kaivostoiminta/ materiaalien valmistus Alku-/välituotteen valmistaja Kierrätys Palauttaminen Biokemiallinen hyödyntäminen Lopputuotteen valmistaja Uudistus/ uudelleenvalmistus Biokaasu Anaerobinen hajottaminen ja kompostointi Biokemiallisen tuotteen ekstraktointi Käyttö toisella tavalla Kuluttaja Keräys Palveluntarjonta Käyttäjä Keräys Ylläpito Uusiokäyttö/ jälleenmyynti Hyödyntäminen toisessa arvoketjussa Energian talteenotto Kaatopaikka/läjitys
Tuotteet, materiaalit ja niihin sitoutunut arvo kiertää Tuotesuunnittelu: elinkaari & korkea laatu Biologiset & tekniset kierrot Toimialat ja arvoketjut läpileikkaavaa Kiertotalous Digitaalinen ja palvelukeskeinen Uusiutuva energia Markkinalähtöisyys, suuntaa rakenteista ja kannusteista Käyttöoikeus korvaa omistamista Koostettu lähteistä: Sitra, Ellen MacArthur Foundation, Rli
Kiertotalouden potentiaali Suomessa 2-3 miljardin euron potentiaali vuosittain, 2030 mennessä (Sitra, McKinsey & Gaia)
Eräitä kiertotalouden mahdollisuuksia Suomelle Lähde: McKinsey, Gaia Consulting Mahdollisuuksien vuosittainen arvo Milj. euroa vuoteen 2030 mennessä 310 255 450 1785 230 165 375 Konepajateollisuus Metsäteollisuus Ruokahävikin minimointi Jakamistalous ja second-hand Rakennusala Ravinteiden kierto Yhteensä 18
Kokonaisarvio tehokkaamman ravinnekierron vuosittaisesta taloudellisesta lisäarvosta Suomelle 2030* M /v 600 500 200 510 400 300 150 200 100 50 40 0 70 Lannoitevuokraus Härkäpavut tuontisoijan korvaajina Rehua poistokalasta Biokaasutus ravinnekierron moottorina Hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä Yhteensä 510 miljoonaa euroa *Perustuu valittuihin esimerkkeihin ja kuvaa vuosittaista nettomuutosta vuonna 2030. Lähde ja grafiikat: Gaia Consulting
Haasteita kiertotalouteen siirryttäessä Lainsäädännölliset esteet Ohjauskeinojen ennustettavuus Uusien liiketoimintamallien ansaintalogiikka ja kriittinen massa Julkisten hankintojen ohjaaminen Siiloutumisesta yhteistyöhön Systeemiajattelu ja systeeminen muutos Alkuinvestoinnit Ajattelutavat ja asenneilmapiiri
Miten hallinto voi vauhdittaa kiertotalouteen siirtymistä? 1. Verotuksen painopisteen siirtäminen kulutukseen 2. Digitalisaation ja IoT:n vauhdittaminen 3. T&K- ja innovaatiopanostusten suuntaaminen 4. Investointitukien ja julkisten hankintojen suuntaaminen 5. Jätelainsäädännön yksinkertaistaminen ja kierrätettävän materiaalin markkinaaseman parantaminen 6. Lupamenettelyjen kehittäminen 7. Sopivien rahoitusinstrumenttien edistäminen 8. Kokeilujen ja pilottien edistäminen
Suomen hallituksen kärkihankkeet: Biotalous ja puhtaat ratkaisut (300 milj. ) s 2025: : Suomi on bio ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon (40 milj. ): Itämeren hyvä ekologinen tila, vähennetään vesistöjen ravinnekuormitusta Lisätään maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta Kiertotalouden liiketoiminta kasvaa ja uutta työtä syntyy Muut kärkihankkeet: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti (100 milj. ) Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä (50 milj. ) Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun (100 milj. ) Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin (10 milj. ) Lähde: Valtioneuvosto
Sitran rooli kiertotalouden edistämisessä 2015-2017, kahdeksan hengen tiimi Muutoksen edistäminen yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa Luontaista jatkoa Sitran aikaisempiin ekologisen teeman avainalueisiin Toiminnan painopisteitä Suomen yhteinen tahtotila kiertotalouteen siirtymiselle Konkreettisiin liiketoimintamalleihin liittyvät kokeiluhankkeet ja parhaiden käytäntöjen jakaminen Toimenpiteet ja yhteistyö eri aloilla mm. tekstiiliala, ravinteiden kierto, kaupungit, teknologia- ja vientiyritykset
EU tähtää kiertotalouteen Miksi? Talous sakkaa Tuontiriippuvuus Pyrkimys edelläkävijyyteen, tahtotila vihreän talouden edistämiseen Tavoite: Kiertotalouteen siirtymisen mahdollistava toimintaympäristö Taustaa: Ensimmäinen kiertotalouspaketti vedettiin pois vuonna 2014 Katse tulevaan: Kunnianhimoisempi kiertotalouspaketti loppuvuonna 2015 Tausta: techjuice.pk
Kiertotalous globaalisti Kanada Zero Waste Council & CE-työryhmä Tanska Jäte on raaka-ainetta (2013) Teolliset symbioosit Uudet polttolaitokset kielletty Vihreät julkiset hankinnat Saksa Saastuttaja maksaa, jätehierarkia Yhdyskuntajätteen kierrätysaste yli 60 % Kaatopaikkakielto (2005) Raaka-ainetehokkuuden tuplaaminen 2020 mennessä (vs. 1990) UK WRAP edistää resurssien kestävän käyttöä Skotlanti 2025: Kierrätysaste 70 % Etelä-Afrikka Jakamistalous [ja kiertotalous] on läntisten maiden dilemma. Täällä jäte on ollut resurssi sekä kuljetuksia ja tavaroita on jaettu aina. (H. Erdmann, CEO, REDISA) Sveitsi Elinkaariajattelu (IPP) Laki fosforin talteenotosta (2016 ) Ruotsi Edelläkävijä e-jätteen kierrossa 75 % (2014) 85 % (2020) Pakkausmateriaalien kierrätys 65 % (2014) 85 % (2020) Itävalta Yhdyskuntajätteen kierrätysaste yli 60% Hollanti Hallitus tukenut projekteja ja RACEohjelmaa Circular Economy Hotspot 2020: poltettava jäte -50 %, jätteen lajittelu 75 % Japani Yhteisomisteiset purkulaitokset Tehokas materiaalien keräys Kierron kustannukset hinnoissa Sektorin arvo > 200 mrd, vain n. 5 % jätteestä päätyy pois kierrosta Kiina CE kehitysstrategia (2002), edistämislaki (2008) ja toimintaohjelma (2013) Paljon kokeiluja (ekokaupungit, teolliset symbioosit) Lähteet: IES, WEF, Ipag, Europe s World, The Guardian, SATW, Circulareconomy.se, Ellen MacArthur Foundation, Circle Economy, NCWC, The Guardian, Jaron A.
Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote palveluna Kiertoketju Elinkaaren pidentäminen Jakamisen alustat Palautuminen & kierrätys Omistajuuden kokonaiskustannukset tuottajilla ja jälleenmyyjillä Liisaus ja käytöstä maksaminen Suorituskyky korvaa määrää, kestävyys hävittämistä Uusiutuvat, kierrätettävät ja biohajoavat materiaalit Peräkkäiset elinkaaret Aktiivinen tuotteiden ylläpitäminen Korjaaminen Päivittäminen Uudelleenvalmistus Uudelleenmarkkinointi Tavaroiden ja resurssien hyötykäytön lisääminen Vuokraaminen Jakaminen Vaihtaminen Jäte arvokasta raaka-ainetta Kierrätys ja käyttö toiseen tarkoitukseen Muuttaminen energiaksi Source: Accenture
Enevo Roskisten Uber Idea: Kokonaisvaltainen logistiikkaratkaisu, joka hyödyntää langattomia sensoreita jäteastioiden täyttöasteen mittaamiseen ja ennustamiseen. Ratkaisu tuottaa aikataulun ja täyttöasteiden perusteella optimoidun keräyssuunnitelman. Lähteet: Enevo.com, Kauppalehti
Case: 3 Step IT Idea: Kolmen askeleen palvelumalli, joka kattaa asiakkaan it-laitteiden hankinnan, hallinnoinnin sekä uusimisen ja käytöstä poiston. Palveluun sisältyy työasemien vuokraus sekä käytettyjen laitteiden ostaminen ja myynti. Hyötykäyttöä edistetään kunnostamalla ja myymällä edullisemmin laitteita, jotka muuten päätyisivät kierrätykseen tai heitettäisiin pois. Lähde: 3stepit.com
RePack Verkkokaupan ikiliikkuja Idea: Uudelleenkäytettävät pakkaukset verkkokauppiaille ja kuluttajille. Pakkauksen palauduttua postin kautta kiertoon, asiakas saa pakkauksen pantin arvon suuruisen etusetelin kohdekauppaan. RePack liisaa pakkauksia yrityksille. Lähteet: Originalrepack.com; jpovaska.com, Taloussanomat
Kiertotalous on positiivinen mahdollisuus Resurssiniukkuus ja ilmastonmuutos ovat globaaleja megatrendejä, joita emme voi paeta. Kiertotalous on positiivinen mahdollisuus, johon maailma huutaa edelläkävijöitä. Se on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Kiertotaloudella on Suomessa 2-3 miljardin vuosittainen potentiaali.
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund