VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET VOIMASSA 1.8.2012 ALKAEN
Sisältö I VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSTEHTÄVÄ JA TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT...4 1 Tehtävä...4 2 Tiedekunnan tutkinnot...4 3 Tiedekunnassa suoritettavien tutkintojen pääaineet ja linjat...5 4 Yhteistutkinto-ohjelmat...5 II OPINTO- OIKEUDET...5 5 Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntäminen...5 6 Toisen maisterintutkinnon suorittaminen valtiotieteellisessä tiedekunnassa...6 7 Pääaineen vaihtaminen tiedekunnan sisällä...6 8 Sivuaineopiskelu ja muut opinto-oikeudet...6 JOO-opiskelu...6 Tutkinnon täydentäminen...7 Erillisten opintojen suoritusoikeus...7 III VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON SUORITTAMINEN.7 9 Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto...7 10 Kieliopinnot...7 Äidinkieli (suomi tai ruotsi)...8 Toisen kotimaisen kielen opinnot (ruotsi tai suomi)...8 Vieraan kielen opinnot...8 Vapautus kielitaitovaatimuksista...8 11 Muut opinnot...8 12 Kandidaatintutkielma...9 13 Kypsyysnäyte kandidaatintutkinnossa...9 14 Valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen... 10 15 Harjoittelu tai työelämään orientoivat opinnot... 10 16 Pro gradu -tutkielma... 10 17 Kypsyysnäyte maisterintutkinnossa... 11 18 Aineenopettajan koulutus... 12 IV OPETUS JA OPISKELU... 12 19 Opetussuunnitelma... 12 20 Opetukseen osallistuminen... 13 21 Opiskelijan ohjaus... 13 22 Opetuksen ja opiskelun kieli... 13 Suomi tai ruotsi kuulustelukielenä... 13 Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat... 13 2
V KUULUSTELUT JA MUUT OPINTOSUORITUKSET... 14 23 Opintosuoritukset... 14 24 Tiedekunnan yleiset tenttitilaisuudet... 14 25 Opetukseen liittyvät kuulustelut sekä kirjalliset työt... 14 26 Kuulustelujen uusiminen... 14 27 Tenttivastausten tai muiden kirjallisten tehtävien katoaminen... 15 28 Vilppi opinnoissa... 15 29 Erityisjärjestelyt... 15 30 Opintosuoritusten arviointi... 15 31 Opintosuoritusten ja suoritustietojen säilyttäminen... 16 32 Opintosuoritusten vanheneminen... 16 VI PALAUTE... 17 33 Opetusta ja koulutusta koskeva palaute... 17 VII AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 17 34 Yleiset periaatteet... 17 35 Oppiaineiden opintojen korvaaminen... 17 36 Yleisopintojen ja kieliopintojen korvaaminen... 17 37 Korvaaminen aiempaan korkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla... 18 38 Opintojen sisällyttäminen... 18 39 Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen... 19 VII TODISTUKSET... 19 40 Tutkintotodistukset... 19 41 Kelpoisuustodistukset... 19 VIII OIKAISUMENETTELYT... 20 IX JATKOKOULUTUS... 20 VOIMAANTULO... 20 3
HELSINGIN YLIOPISTON VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tutkintojen ja opintojen järjestämisestä sekä niiden suorittamisesta on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä opetusministeriön asetuksessa koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005) säädetään. Tiedekunnan pysyväismääräykset perustuvat yllä mainittuihin säädöksiin ja Helsingin yliopiston johtosääntöön (8.10.2009) sekä Helsingin yliopiston hallituksen 27.4.2011 hyväksymään Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön sekä sitä täydentäviin rehtorin päätöksiin, joita on tässä täsmennetty tiedekunnan käytäntöihin soveltuvaksi. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan 1.8.2005 tai sen jälkeen valtiotieteelliseen tiedekuntaan tutkinto-opiskelijoiksi kirjoittautuneisiin opiskelijoihin. Ennen 1.8.2005 tiedekunnassa opintonsa aloittaneiden kohdalla määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. Tiedekunta voi tarvittaessa antaa tarkentavia ohjeita. Tutkintojen sisällöistä määrätään oppiaineiden opetussuunnitelmissa, jotka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. I VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSTEHTÄVÄ JA TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT 1 Tehtävä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tehtävänä on edistää ja harjoittaa yhteiskuntatieteellisen alan tutkimusta, antaa siihen liittyvää ylintä opetusta sekä toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. 2 Tiedekunnan tutkinnot Tiedekunnassa voidaan suorittaa 1) alempana korkeakoulututkintona valtiotieteiden kandidaatin tutkinto 2) ylempänä korkeakoulututkintona valtiotieteiden maisterin tutkinto 3) jatkotutkintoina valtiotieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden tohtorin tutkinnot 4) erikoissosiaalityöntekijän ammatillisen erikoistumiskoulutuksen lisensiaatintutkinto (568/2005) Oikeus suorittaa filosofian tohtorin tutkinto voidaan myöntää perustellusta syystä. 4
Valtiotieteiden maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Jatkotutkintojen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava koulutus. 3 Tiedekunnassa suoritettavien tutkintojen pääaineet ja linjat Tiedekunnassa järjestetään valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta seuraavilla tieteenaloilla: Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia - yleinen maisteriopinnoissa voi erikoistua - väestötieteen linja Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede maisteriopinnoissa voi erikoistua seuraavilla linjoille - yhteiskuntatilastotieteen linja - psykometriikan linja - aikasarja-analyysin ja ekonometrian linja Viestintä Yhteiskuntapolitiikka Yleinen valtio-oppi - hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja - politiikan tutkimuksen linja - maailmanpolitiikan tutkimuksen linja 4 Yhteistutkinto-ohjelmat Tiedekunta voi järjestää kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen kanssa yhteistutkinto-ohjelmia yliopistojen välisten kirjallisten sopimusten mukaisesti. Yliopiston rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmia koskevista yleisistä määräyksistä. II OPINTO- OIKEUDET 5 Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntäminen Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada ainoastaan valintamenettelyn kautta. Yliopiston rehtori päättää yliopiston opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan opiskelijavalinnan perusteista. Svenska social- och kommunalhögskolanissa politices kandidat -tutkinnon suorittaneilla on oikeus ilman valintamenettelyä jatkaa maisterin tutkintoon pääaineenaan sama aine kuin pol.kand - 5
tutkinnossaan. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa pääainetta, hänen tulee hakea tätä oikeutta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaisella tavalla kuten muutkin korkeakoulututkinnon suorittaneet. Opiskelijalla voi olla valtiotieteellisessä tiedekunnassa samanaikaisesti voimassa vain yksi perustutkintoon johtava tutkinnonsuoritusoikeus. Mikäli tiedekunnan opiskelija saa valintamenettelyn kautta tutkinnonsuoritusoikeuden toiseen pääaineeseen ja ottaa opiskelupaikan vastaan, hänet siirretään viimeiseksi vastaanottamansa pääaineen opiskelijaksi. Hakemuksesta alkuperäinen opinto-oikeus voidaan palauttaa. Opintojen aloittamisajankohdaksi jää tällöin päivämäärä, jolloin opiskelija on saanut aiemman opinto-oikeuden tiedekunnassa. 6 Toisen maisterintutkinnon suorittaminen valtiotieteellisessä tiedekunnassa Tiedekunnassa valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittanut voi saada oikeuden suorittaa maisterin tutkinto pääaineenaan tiedekunnan toinen aine. Tutkinnon suorittanut voi hakea tätä oikeutta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaisella tavalla kuten muutkin korkeakoulututkinnon suorittaneet. 7 Pääaineen vaihtaminen tiedekunnan sisällä Tiedekunnan tutkinto-opiskelija voi hakea tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa. Pääaineen vaihtoa voi hakea joko ennen valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamista tai sen jälkeen. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa pääainettaan tiedekunnan sisällä ennen valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamista, vaihdon myöntämisestä päättää dekaani oppiaineen vastuuhenkilöä kuultuaan. Oikeutta voi hakea kerran vuodessa. Jos pääaineen vaihto myönnetään, opiskelija luopuu aiemmasta tutkinnonsuoritusoikeudestaan. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen, hänen tulee hakea tätä oikeutta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaisella tavalla kuten muidenkin korkeakoulututkinnon suorittaneiden. 8 Sivuaineopiskelu ja muut opinto-oikeudet Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat sekä Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat voivat suorittaa tiedekunnan yleisopintojaksoja sekä sivuaineopiskelijoiden tutkintovaatimusten mukaisesti tiedekunnan oppiaineiden perus- että aineopintotasoisia opintoja ilman hakumenettelyä ellei opinto-oikeutta ole rajoitettu. Mahdolliset rajoitukset on kirjattu kyseisen aineen opetussuunnitelmaan. Oppiaineen vastuuhenkilö voi myöntää perustellusta syystä oikeuden suorittaa syventävien opintojen yksittäisiä jaksoja. JOO-OPISKELU Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija voi hakea oikeutta suorittaa valtakunnallisen JOO - sopimuksen perusteella muussa kotimaisessa yliopistossa sellaisia opintoja, joita ei voi suorittaa Helsingin yliopistossa ja jotka hän aikoo sisällyttää tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Oikeuden myöntämisestä päättää kohdeyliopisto tiedekunnan puollon perusteella. Dekaani päättää tarkemmin puollon myöntämisen periaatteista sekä menettelytavoista. 6
Muun suomalaisen yliopiston opiskelija voi hakea JOO -sopimuksen perusteella opinto-oikeutta sivuaineopiskelijoille tarjottaviin tiedekunnan oppiaineiden perus- ja aineopintotasoisiin opintoihin. Mahdolliset rajoitukset on kirjattu opetussuunnitelmiin. Oikeuden myöntämisen edellytys on, että kotiyliopisto on puoltanut hakemusta. TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN Helsingin yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut henkilö voi hakemuksesta saada oikeuden suorittaa lisäopintoina valtiotieteellisen tiedekunnan aineiden perus- ja aineopintotasoisia opintoja. Oikeus voidaan myöntää vain sellaisiin opintoihin, jotka ovat sivuaineopiskelijoille vapaita. Opinto-oikeus on voimassa määräajan. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa maisterin tutkinnon suorittaneet voivat opiskella maksutta tiedekunnan tarjoamia opintoja valmistumistaan seuraavan lukuvuoden ajan. ERILLISTEN OPINTOJEN SUORITUSOIKEUS Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää hakemuksesta tiedekunnan yhteisiin opintoihin sekä oppiaineiden perus- ja aineopintotasoisiin opintoihin. Erillisten opintojen suoritusoikeutta ei myönnetä henkilölle, jolla on ollut tai on voimassaoleva opinto-oikeus Helsingin yliopistossa. Opinto-oikeutta ei pääsääntöisesti myönnetä, jos vastaavat opinnot voi suorittaa Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. III VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON SUORITTAMINEN 9 Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava 180 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin tulee sisältyä pääaineen perus- ja aineopinnot sekä vähintään perusopinnot kahdessa aineessa taikka aineopinnot yhdessä sivuaineessa. Sivuaine voi olla myös monitieteinen opintokokonaisuus. Lisäksi tutkintoon tulee sisältyä tutkintoasetuksen mukaiset kieliopinnot, tietoja viestintätekniikan opintoja sekä opiskelijan pääaineen opetussuunnitelman mukaiset yleisopinnot, henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) sekä työelämään orientoivia opintoja. Tutkintoa varten vaaditaan vapaasti valittavia opintoja vähintään siinä laajuudessa, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy. Tutkintoon voi sisällyttää tutkintoasetuksessa säädetyn tutkintojen minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettyjä opintoa ei voi käyttää sellaisenaan valtiotieteiden maisterin tutkintoon. 10 Kieliopinnot Valtiotietieteen kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava yliopiston tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 6 :n mukaiset kieliopinnot. 7
ÄIDINKIELI (SUOMI TAI RUOTSI) Äidinkielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Äidinkielen taitonsa opiskelija osoittaa äidinkielen opintojen sekä kypsyysnäytteen avulla. Tiedekunta vastaa äidinkielen opintojen järjestämisestä. TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPINNOT (RUOTSI TAI SUOMI) Toisen kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Yliopiston kielikeskus vastaa toisen kotimaisen kielen opetuksen ja kokeiden järjestämisestä. VIERAAN KIELEN OPINNOT Opiskelijan tulee saavuttaa opiskelun, oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen kannalta tarpeellinen vieraan kielen taito vähintään yhdessä kielessä. Opiskelijan tulee osoittaa nämä taidot joko englannissa, espanjassa, italiassa, ranskassa, saksassa, venäjässä taikka jossakin muussa tiedekunnan hyväksymässä kielessä. Yliopiston kielikeskus vastaa vieraiden kielten opetuksen ja kokeiden järjestämisestä. VAPAUTUS KIELITAITOVAATIMUKSISTA Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksenä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi saada hakemuksesta vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista. Vapautus voidaan myöntää myös muusta perustellusta syystä. Vapautuksesta päättää dekaani. Dekaanin päätös merkitään opiskelijan tutkintotodistukseen. 11 Muut opinnot Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä tieto- ja viestintätekniikan opintoja, joiden tarkoitus on antaa valmiudet opiskella tehokkaasti yliopistossa. Opintojen laajuus on vähintään 5 opintopistettä, josta yliopiston yhteisen tvt-ajokortin osuus on 3 opintopistettä. Muista vaadittavista tieto- ja viestintätekniikan opinnoista määrätään opiskelijan pääaineen opetussuunnitelmassa. Kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka laajuus on 1-3 opintopistettä. Kandidaatin tutkintoon sisältyy myös 1-3 opintopistettä työelämään orientoivia opintoja, joiden tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa alan tehtäväkenttään ja kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa ammatillisissa tehtävissä. Nämä opinnot voidaan järjestää integroituna muihin pääaineen opintoihin taikka itsenäisinä opintoina. Tiedekunta vastaa siitä, että työelämään orientoivia opintoja on tarjolla riittävästi. Tutkintoa varten vaaditaan vapaasti valittavia opintoja vähintään siinä laajuudessa, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy. 8
12 Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineessaan tutkielma, jossa hän osoittaa kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen ja kykyä käsitellä yhteiskuntatieteellisiä ongelmia. Kandidaatintutkielma sisältyy pääaineen aineopintoihin. Sen laajuus on 6 opintopistettä. Tutkielmaan liittyvien tai sitä tukevien opintojen laajuus on vähintään 4 opintopistettä. Kandidaatintutkielma laaditaan aineopintojen seminaarin tai muun soveltuvan kurssin yhteydessä taikka perustellusta syystä vastuuopettajan kanssa sovittavan kirjallisuuden tai aineiston pohjalta. Suomen- tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saanut opiskelija kirjoittaa pääsääntöisesti kandidaatintutkielmansa äidinkielellään. Perustellusta syystä opiskelija voi kuitenkin kirjoittaa tutkielmansa ohjaajan suostumuksella toisella kotimaisella kielellä, englanniksi tai muulla vieraalla kielellä edellyttäen kuitenkin, että tutkielman arvioinnille ei synny esteitä. Opiskelija vastaa tällöin opinnäytetyönsä kieliasusta ja sen tarkistuttamisesta. Tutkielma sekä sen tiivistelmä jätetään arvosteltavaksi pääsääntöisesti seminaarin päätyttyä, viimeistään kuitenkin seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa ellei asiasta ole vastuuopettajan kanssa muuta sovittu. Kandidaatintutkielman arvostelee kandidaattiseminaarin tai vastaavan kurssin opettaja tai muu oppiaineen vastuuhenkilön nimeämä opettaja. Tutkielma arvostellaan asteikolla 0-5. Arvostelun tukena käytetään arvostelulomaketta. Arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta. Oikaisumenettelyssä noudatetaan Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöä (63 ). 13 Kypsyysnäyte kandidaatintutkinnossa Tutkintoasetuksen mukaan valtiotieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintutkielman alaan ja tutkintoasetuksen 6 :ssä tarkoitettua suomen tai ruotsin kielen taitoa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa alan hallinta osoitetaan kandidaatintutkielmalla ja kielitaito tutkielman kielentarkastuksella. Erillistä kypsyyskoetta ei järjestetä. Tiedekunnan äidinkielen opettaja arvioi opiskelijan äidinkielen hallinnan ja antaa siitä opiskelijalle palautteen. Kirjallinen taito arvostellaan asteikolla 0 5. Arvosanan tulee olla vähintään 2. Hyväksytty suoritus on edellytys kandidaatintutkielman arvosteltavaksi jättämiselle. Mikäli opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen toisen korkeakoulututkinnon yhteydessä, suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamista uudelleen ei vaadita. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä ja kirjoittaa kandidaatintutkielmansa muulla kuin äidinkielellään, tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Tiivistelmä korvaa kypsyysnäytteen ja sen perusteella tiedekunnan äidinkielen opettaja arvioi opiskelijan äidinkielen hallinnan ja antaa palautteen. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa ohjaajana taikka tarkastajana toimiva opettaja. 9
14 Valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen Maisterintutkinnon pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Maisterintutkinnon pääaineen syventävät opinnot voi aloittaa ennen kandidaatintutkinnon suorittamista siinä tapauksessa, että se opintojen joustavan etenemisen kannalta on perusteltua. Maisterintutkintoa varten opiskelijan on suoritettava 120 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin sisältyy pääaineen syventävät opinnot mukaan lukien pro gradu -tutkielma, henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), harjoittelua tai työelämään orientoivia opintoja sekä opetussuunnitelmassa määrättyjä muita opintoja taikka vapaasti valittavia opintoja vähintään siinä laajuudessa että minimitutkinnon laajuus täyttyy. Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan on suoritettava asetuksen 794/2004 6 :n edellyttämät toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot, jollei niitä ole suoritettu muuta korkeakoulututkintoa varten taikka dekaani ei ole myöntänyt niistä vapautusta. 15 Harjoittelu tai työelämään orientoivat opinnot Maisterin tutkintoon sisältyy osana pääaineen opintoja pakollista, vapaaehtoista tai vaihtoehtoista harjoittelua. Harjoittelun voi korvata opetussuunnitelmassa mainitulla tavalla. Dekaani päättää periaatteista ja menettelytavoista, joiden mukaan opiskelijalle myönnetään oikeus taloudellisesti tuettuun harjoitteluun. 16 Pro gradu -tutkielma Valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelijan tulee laatia pääaineessaan pro gradu - tutkielma. Pro gradu -tutkielma sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Pro gradu -tutkielman osuus syventävistä opinnoista on 40 opintopistettä ja sitä tukevien opintojen 20 opintopistettä. Tiedekuntaneuvosto voi rehtorin päätöksen nojalla päättää, että yhteistutkinto-ohjelmissa pro gradu tutkielmien laajuus olla suppeampi, sen laajuuden tulee olla kuitenkin vähintään 30 opintopistettä. Pro gradu -tutkielma on tieteellinen opinnäytetyö. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa selkeään yhteiskuntatieteelliseen kysymysten asetteluun, käsitteiden hallintaan ja niiden soveltamiseen, lähdekirjallisuuden hankintaan ja käyttöön, oman pääaineen keskeisten tutkimusmenetelmien käyttöön, johtopäätelmien tekoon ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Tutkielman aiheen hyväksyy pääaineen professori tai hänen valtuuttamansa henkilö. Samalla tutkielmalle nimetään ohjaaja. Ohjaajan suostumuksella koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä saanut opiskelija voi kirjoittaa pro gradu -tutkielmansa englanniksi tai muulla vieraalla kielellä edellyttäen kuitenkin, että tutkielman arvioinnille ei synny esteitä. Opiskelija vastaa tällöin opinnäytetyönsä kieliasusta ja sen tarkistuttamisesta. Tutkielma voi olla ohjaajan suostumuksella kahden tai useamman opiskelijan yhteinen samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevä opinnäytetyö. Kunkin opiskelijan osuuden tulee muodostaa itsenäinen kokonaisuus. Tekijöiden tulee osoittaa, mikä on ollut kunkin työpanos. Tutkielmat jätetään tarkastukseen ja ne arvostellaan erillisinä tutkielmina. 10
Tutkielma jätetään tarkastettavaksi dekaanin vuosittain vahvistaman aikataulun mukaisesti. Tutkielmaan tulee liittää tiivistelmä. Tutkielma jätetään kahtena tulostettuna kappaleena sekä tallennettuna sähköisessä muodossa kirjaston tietokantaan. Pro gradu -tutkielmaa ei voi jättää tarkastettavaksi ennen kuin todistus kandidaatin tutkinnosta on myönnetty. Oppiaineen vastuuhenkilö määrää tutkielmalle kaksi tarkastajaa, päätarkastajan ja toisen tarkastajan. Tutkielman ohjaaja voi olla työn toinen tarkastaja. Ohjaaja ei voi olla päätarkastaja. Arvostelussa noudatetaan tiedekuntaneuvoston hyväksymiä arvosteluperiaatteita. Tutkielmasta annettavassa lausunnossa tarkastellaan vertailevasti tutkielman vahvuuksia ja heikkouksia. Opiskelija saa tutkielmastaan kirjallisen lausunnon. Lausunnon tukena käytetään tiedekunnan yhteistä arvostelulomaketta. Päätarkastaja on toisen tarkastajan kanssa vastuussa kirjallisen lausunnon laatimisesta. Mikäli tarkastajat eivät ole yksimielisiä, kumpikin antaa oman lausuntonsa sekä arvosanaehdotuksen. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti arvostelun keskeyttämistä, jolloin arvostelumenettely raukeaa. Arvosteluprosessin uudelleen käynnistäminen edellyttää, että tutkielma jätetään uutena työnä tiedekunnan vahvistaman aikataulun mukaisesti. Tutkielman tekijä voi tutustua tutkielmastaan annettuun kirjalliseen lausuntoon ja arvosanaehdotukseen viikkoa ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta päätetään. Tutkielman tekijä voi laatia arvostelusta kirjallisen huomautuksen tiedekunnalle ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkielmalle kaksi uutta tarkastajaa. Lisätarkastaja määrärään myös siinä tapauksessa, että tarkastajien arvosanaehdotukset poikkeavat toisistaan. Tiedekuntaneuvoston arvostelupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön 63 :n mukaisesti. 17 Kypsyysnäyte maisterintutkinnossa Valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten asetuksen mukaan vaaditaan kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä pro gradu -tutkielman alaan ja sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse osoittaa uudelleen suomen tai ruotsin kielen taitoaan, jos hän on sen osoittanut aiemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Jos koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkielinen opiskelija ei ole aiemmassa korkeakoulututkinnossa kirjoittanut kypsyysnäytettä, hänen tulee kirjoittaa opinnäytetyöstään äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi tiivistelmä, jonka tiedekunnan äidinkielen opettaja tarkastaa ennen tutkielman tarkastukseen jättämistä. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneelta ei vaadita maisterin tutkintoa varten tutkielman kielen hallintaa osoittavaa kypsyysnäytettä. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa ohjaaja. Jos opiskelija ei ole osallistunut ohjaukseen tai tarkastaja muusta syystä haluaa todeta erikseen opiskelijan perehtyneisyyden tutkielmaan, hän voi edellyttää erillisen kypsyyskokeen kirjoittamista. 11
18 Aineenopettajan koulutus Valtiotieteen maisterin tutkintoon voi sisällyttää 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, jotka tuottavat yleisen aineenopettajan kelpoisuuden. Opettajan pedagogiset opinnot ovat maisterin tutkinnossa sivuaineen asemassa. Tiedekunnan alaan kuuluvia perus- ja lukio-opetuksessa opetettavia aineita ovat yhteiskuntaoppi, filosofia ja elämänkatsomustieto. Poliittisen historian sekä talous- ja sosiaalihistorian pääaineopinnoilla voi saavuttaa historian opettajan kelpoisuuden edellyttäen, että opintoja täydennetään humanistisen tiedekunnan alaan kuuluvan yleisen historian oppiaineen määrittelemällä tavalla. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimuksista, joidenka mukaan opinnot suoritetaan silloin, kun opetettavana aineena on yhteiskuntaoppi. Maisterin tutkinnon todistukseen merkitään aineenopettajan kelpoisuutta osoittava tieto. Aineenopettajan koulutuksen toteutuksesta ja opiskelijavalinnasta vastaa käyttäytymistieteellinen tiedekunta. IV OPETUS JA OPISKELU 19 Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma kattaa tutkintovaatimukset sekä opetusohjelman. Tutkintovaatimukset sisältävät opintojaksokohtaisesti opintojen osaamistavoitteet ja sisällöt, osaamisen arviointimenetelmät, opetus- ja opiskelumuodot sekä kirjallisuuden. Opetusohjelma koostuu opetuksesta. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimukset kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Välivuosina on mahdollista tehdä tarkistuksia. Opetusohjelmasta päättää laitosneuvosto lukuvuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Opinnot koostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksot muodostavat opintokokonaisuuksia. Opintokokonaisuuksia ovat oppiaineen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Pääaineen perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä. Pääaineessa perus- ja aineopintojen kokonaislaajuus on vähintään 70 opintopistettä ja niihin sisältyy 6 opintopisteen laajuinen kandidaatintutkielma. Sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä ja aineopintojen 35 opintopistettä. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 85 opintopistettä. Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän pro gradu -tutkielman laajuus on 40 opintopistettä. Tiedekuntaneuvosto päättää yhteistutkinto-ohjelmien syventävien opintojen laajuudesta kyseisen ohjelman opetussuunnitelman hyväksyminen yhteydessä. Monitieteisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvien opintojaksojen laajuudet ja sisällöt määrittelee opetusta antava yksikkö. Opiskelija voi sisällyttää opintokokonaisuuksiin opetussuunnitelmassa ilmoitetun minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Jos sama opintojakso sisältyy kahteen tai useampaan kokonaisuuteen, opintopisteet otetaan huomioon vain yhdessä kokonaisuudessa. Opintojakso voidaan hyväksyä 12
myös osaksi toista kokonaisuutta, kuitenkin siten, että opintokokonaisuus rekisteröidään suppeampana tai tilalle suoritetaan vastaava määrä muita erikseen sovittavia opintoja. 20 Opetukseen osallistuminen Opetukseen osallistumisen pakollisuus ja sallittujen poissaolokertojen enimmäismäärä on ilmoitettava siten, että se on opiskelijan tiedossa hänen ilmoittautuessaan opetukseen. Mikäli poissaolokertoja kertyy sallittua enemmän ilman perusteltua syytä, tämä voidaan ottaa huomioon opintosuorituksen arvostelussa tai suoritus voidaan hylätä. Mikäli ylimääräisille poissaoloille on hyväksyttävä syy, opettaja voi tarvittaessa määrätä korvaavia tehtäviä. 21 Opiskelijan ohjaus Tiedekuntaneuvosto päättää erikseen opintojen ohjauksen periaatteet, jotka sisältävät opiskelijan ja opettajan oikeudet ja velvollisuudet. 22 Opetuksen ja opiskelun kieli Yliopiston tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Svenska social- och kommunalhögskolanin opetusja tutkintokieli on ruotsi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opetus- ja tutkintokieli on englanti. SUOMI TAI RUOTSI KUULUSTELUKIELENÄ Opiskelijalla on oikeus käyttää kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa sekä muissa opintoihin liittyvissä kirjallisissa tehtävissä suomen tai ruotsin kieltä ellei opetuksen luonne edellytä muuta. Opiskelijan on kirjallisuuskuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava, kummalla kielellä hän kysymykset haluaa. Opettajan suostumuksella perustellusta syystä opiskelija voi vastata myös muulla kielellä. Opetukseen liittyvissä kuulusteluissa kysymykset annetaan ja kysymyksiin vastataan opetuskielellä. Jos oppiaineen opetussuunnitelmaan sisältyvä pakollinen opetus järjestetään englanniksi, opiskelijalla on oikeus saada tehtävät ja vastata suomeksi tai ruotsiksi. Jos tämä ei ole mahdollista, opiskelijalle tulee tarjota vaihtoehtoinen suoritustapa. Mikäli opiskelija haluaa kysymykset muulla kuin opetuskielellä, hänen tulee viimeistään 10 päivää ennen kuulustelua ilmoittaa asiasta kuulustelusta vastaavalle opettajalle. ENGLANNINKIELISET TUTKINTO-OHJELMAT Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opetukseen osallistuvat opiskelijat käyttävät kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa sekä muissa opintoihin liittyvissä kirjallisissa tehtävissä englannin kieltä ellei opettajan kanssa ole erikseen muuta sovittu. Näissä ohjelmissa opiskelevat voivat suorittaa enintään 25 prosenttia englanninkieliseen tutkintoon kuuluvista pakollisista opinnoista (120 op) muulla kuin englannin kielellä. Opiskelijoiden on kirjoitettava pro gradu -tutkielmansa englannin kielellä. 13
V KUULUSTELUT JA MUUT OPINTOSUORITUKSET 23 Opintosuoritukset Valtiotieteellisen tiedekunnan aineiden kirjallisia kuulusteluja voi suorittaa yleisinä tenttipäivinä, oppiaineiden tenttitilaisuuksissa sekä luentojen loppukuulusteluissa. Oppimista voidaan arvioida myös verkkotenttien, kotitenttien sekä muiden vastaavanlaisten suoritustapojen avulla. Opintosuoritus arvostellaan ja arvosana, opintopistemäärä sekä suorituskieli merkitään opiskelijarekisteriin. 24 Tiedekunnan yleiset tenttitilaisuudet Yleisiä tenttitilaisuuksia järjestetään lukuvuoden aikana vuosittain vahvistettavan aikataulun mukaisesti. Tiedekunta vastaa siitä, että tenttitilaisuuksia järjestetään riittävän usein ja tenttitilaisuudet jakaantuvat tasaisesti oppiaineiden kesken. Oppiaineet vastaavat tenttijärjestelyistä sekä siitä, että tenttitilaisuus sujuu asianmukaisesti. Opettaja vastaa siitä, että opiskelija saa tenttitilaisuudessa asianmukaiset kysymykset. Tenttitilaisuudessa tentitään jaksoon kuuluva kirjallisuus yhtenä kokonaisuutena, jollei opetussuunnitelmassa ole muuta ilmoitettu tai opettajan kanssa erikseen sovittu. Tentteihin on ilmoittauduttava Weboodissa määräajan kuluessa. Ilmoittautumisen voi perua Weboodissa ilmoittautumisajan kuluessa. Mikäli opiskelija ei ole asianmukaisesti ilmoittautunut tenttiin määräajan kuluessa, hän ei saa kysymyksiä tenttitilaisuudessa. Ilmoittautumisen onnistuminen ja sen tarkastaminen Weboodissa on opiskelijan vastuulla. Mikäli opiskelija ilmoittautuu kaksi kertaa peräkkäin saman opintosuorituksen kuulusteluun eikä ilman pätevää syytä saavu tai luopuu, kuulustelusta vastaava opettaja voi opiskelijaa kuultuaan määrätä enintään kolmen kuukauden määräajan, minkä kuluessa opiskelija ei voi osallistua kyseisen opintosuorituksen kuulusteluun. 25 Opetukseen liittyvät kuulustelut sekä kirjalliset työt Opetukseen liittyvät kuulustelut järjestetään kurssin yhteydessä siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin ilmoitetaan. Mikäli opiskelija ei suorita opetukseen liittyvää kuulustelua kurssin yhteydessä tai uusintatentissä, kuulustelijalla ei ole velvollisuutta järjestää uutta kuulustelutilaisuutta. Opetukseen liittyvät kirjalliset työt on jätettävä etukäteen ilmoitetun määräajan kuluessa. Mikäli opiskelija ei tämän määräajan kuluessa toimita työtään, opettajalla ei ole velvoitetta ottaa työtä vastaan ja opiskelijan voidaan edellyttää osallistuvan kurssille uudelleen. Opettajalla ei ole velvollisuutta ottaa kirjallisia töitä vastaan sähköisessä muodossa. 26 Kuulustelujen uusiminen Kuulusteluun tulee pääsääntöisesti liittyä vähintään yksi uusimismahdollisuus, ellei jokin erityinen syy sitä estä. Uusintakuulustelun ajankohtaa määrättäessä on otettava huomioon opiskelijan mahdollisuus valmistautua kuulusteluun. Kuulustelun ja sen uusinnan ajankohdasta on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin. 14
Jos opiskelija ei hänestä riippumattomasta syystä saa tenttitilaisuudessa kysymyksiä tai hän ei muusta vastaavasta syystä voi suorittaa kuulustelua kyseisessä tilaisuudessa, hänelle tulee järjestää mahdollisuus uusintakuulusteluun mahdollisimman pian. Jos uusintakuulustelua ei erityisestä syystä voida järjestää, opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus muulla tavoin osoittaa, että hän hallitsee kuulusteltavan alueen. Menettelytavoissa sekä oppimisen arvioinnissa on tällöin noudatettava opiskelijoiden tasapuolista kohtelua ja huolehdittava että opiskelijalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Hyväksytyn kuulustelun uusimista voi yrittää kaksi kertaa, jollei jokin erityinen syy sitä estä. Tämän jälkeen arvosanaa voi yrittää korottaa vain kuulustelusta vastaavan opettajan suostumuksella hyväksyttävän syyn perusteella. Tutkintoon sidottua suoritusta ei voi korottaa. Kokonaisuuteen sidottua suoritusta ei ilman perusteltua syytä voi korottaa. 27 Tenttivastausten tai muiden kirjallisten tehtävien katoaminen Mikäli opiskelija kykenee osoittamaan, että hän on osallistunut kuulusteluun ja jättänyt vastauspaperit, mutta tarkastaja ei syystä tai toisesta ole saanut vastauksia arvosteltavaksi, tulee opiskelijalle järjestää mahdollisimman pian suullinen kuulustelu tai uusintakuulustelu. Sama koskee myös muita opintoihin liittyviä kirjallisia tehtäviä. 28 Vilppi opinnoissa Jos on syytä epäillä plagiointia taikka muuta opinnoissa tapahtunutta vilppiä, epäilijän velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin. Menettelytavoista määrätään tarkemmin Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön 51 56 :ssä sekä rehtori antamissa ohjeissa (172/2011). 29 Erityisjärjestelyt Opiskelijalle, joka tarvitsee terveydellisistä syistä erityisjärjestelyjä, pyritään järjestämään soveltuva suoritusmahdollisuus. Opiskelijalta voidaan tarvittaessa edellyttää lääkärintodistus. Tiedekunnan yleisessä tenttitilaisuudessa opiskelija voi saada käyttöönsä yliopiston tietokoneen ja mahdollisuuksien mukaan myös muita tarvittavia apuvälineitä. Mikäli opinnon suoritustapa ei ole opiskelijalle terveydellisistä syistä mahdollinen, opiskelijan pyynnöstä opintosuorituksen vastaanottava opettajan tulee pyrkiä järjestämään vaihtoehtoinen suoritustapa. 30 Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1= välttävä, 2= tyydyttävä, 3= hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Hyväksytty kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1-5. Hyväksytystä pro gradu - tutkielmasta annetaan ARVOSANA APPROBATUR, LUBENTER APPROBATUR, NON sine laude APPROBATUR, CUM laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur TAI LAUDATUR. 15
Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) arvostellaan itsenäisinä kokonaisuuksina noudattaen yliopiston arvosteluasteikkoa ja silloin, kun niiden arvosanat poikkeavat toisistaan, arvosana merkitään tutkintotodistukseen erikseen kunkin kokonaisuuden osalta. Opintokokonaisuuksien arvosana määräytyy siihen sisällytettävien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella. Arvosanassa otetaan huomioon ainoastaan asteikolla 0-5 arvioidut opintojaksot. Mikäli sellaisten opintojaksojen opintopistemäärä on yli puolet, jotka on arvosteltu muuten kuin asteikolla 0-5 tai kokonaisuuden arvostelu ei muusta syystä ole mahdollista, opintokokonaisuudesta ei anneta arvosanaa. Pro gradu -tutkielma arvostellaan erillisenä opintosuorituksena ja sen arvosanaa ei oteta huomioon syventävien opintojen arvostelussa. Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa samaan kuulusteluun ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta. Julkistettavissa kuulustelujen tuloksissa ilmoitetaan arvostelu opiskelijanumeroittain sekä arvosanajakauma. Opintosuoritusten arvioinnissa sekä suoritusten rekisteröinnissä noudatetaan mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 34-44 :ssä määrätään. 31 Opintosuoritusten ja suoritustietojen säilyttäminen Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opintosuoritustiedot (tulosluettelot) on säilytettävä vähintään 10 vuotta. Opiskeluun liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä määrätään tarkemmin yliopiston arkistojohtosäännössä sekä arkistonmuodostussuunnitelmassa. 32 Opintosuoritusten vanheneminen Vuonna 2005 tai sen jälkeen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet eivät voi sellaisenaan käyttää tutkintoon yleisopinnoiksi, sivuaineeksi tai vapaasti valittaviksi opinnoiksi opintoja, jotka ovat ajankohtana, jolloin tutkinto myönnetään, yli 10 vuotta vanhoja lukuun ottamatta tutkintoon vaadittavia pakollisia kieliopintoja. Suoritusajankohdaksi katsotaan päivämäärä, jolloin kokonaisuuteen kuuluva viimeisin jakso on suoritettu. Kieliopinnot eivät vanhene. Mikäli opiskelija jatkaa kyseisen aineen opintoja, täydentäviä opintoja voidaan edellyttää suoritusajankohdasta riippumatta silloin, kun tutkintovaatimukset ovat olennaisesti muuttuneet tai kyseessä on oppiaineen kannalta keskeinen opintojakso. Täydentävistä opinnoista päättää opintokokonaisuudesta vastaava opettaja. Mikäli opiskelija on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden valtiotieteelliseen tiedekuntaan ennen 1.8.2005, eivät sivuainekokonaisuudet eivätkä yleis- ja kieliopinnot pääsääntöisesti vanhene. Mikäli opiskelija täydentää keskeneräistä kokonaisuutta tai jatkaa kyseisen aineen opintoja, opintojen täydentämisen tarpeesta päättää kokonaisuudesta vastaava opettaja. 16
VI PALAUTE 33 Opetusta ja koulutusta koskeva palaute Tiedekunnan opetuksesta ja opinnoista ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta, henkilökunnalta, työnantajilta sekä muilta tahoilta palautetta tiedekuntaneuvoston vahvistaminen periaatteiden mukaan. Palautteen keruussa ja käsittelyssä noudatetaan rehtorin vahvistamia periaatteita (10.6.2009). VII AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN 34 Yleiset periaatteet Rehtorin päätöksellä (77/2011) on määritelty muodollisessa koulutuksessa sekä muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi lukemisen yleiset periaatteet. Tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä korkeakouluissa suoritettuja opintoja että muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista. Hyväksi lukua voi tapahtua joko korvaamisen tai sisällyttämisen kautta. Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään tiedekunnan tutkintoihin mahdollisimman täysimääräisinä joko korvaaviksi opinnoiksi tai ne voidaan sisällyttää tutkintoon sivuaineopintoina tai vapaasti valittaviin opintoihin. Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen korvaamisesta on sovittava etukäteen ennen vaihtoon lähtöä. Hyväksi lukua voi hakea opiskelija, jolla on valtiotieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeus ja joka on ilmoittautunut yliopistoon läsnä olevaksi. Hyväksi luettuja opintoja koskevat samat vanhenemisperiaatteet kuin muita opintoja. 35 Oppiaineiden opintojen korvaaminen Tiedekunnan oppiaineiden opintokokonaisuuksien ja -jaksojen korvaaminen muussa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että ne vastaavat sisällöltään ja osaamistavoitteiltaan tiedekunnan voimassaolevien tutkintovaatimusten mukaisia opintoja. Korvattujen opintojen asemasta ei vaadita lisäsuorituksia. Opintonäytetöitä ei voi korvata. Tiedekunnan oppiaineiden opintojen korvaamisesta päättää kyseisestä jaksosta tai kokonaisuudesta vastaava opettaja taikka oppiaineen vastuuhenkilön valtuuttama henkilö. 36 Yleisopintojen ja kieliopintojen korvaaminen Kandidaatin tutkintoon vaadittavia yleisopintoja voidaan korvata sisällöltään vastaavilla opinnoilla. TVT-ajokorttia ei voi korvata muussa korkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla. Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa suoritettu ajokortti hyväksytään sellaisenaan. Kotimaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun tutkintoon kuuluvilla vastaavantasoisilla äidinkielen, toisen kotimaisen sekä vieraan kielen opinnoilla on mahdollista korvata sellaisenaan valtiotieteiden kandidaatin tutkintoa varten vaadittavat vastaavat kieliopinnot riippumatta siitä, poikkeavatko ne mitoitukseltaan tiedekunnan vastaavista opinnoista. Muussa yliopistossa tai 17
ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot rekisteröidään tiedekunnan mitoituksen mukaisina. Täydentäviä opintoja ei vaadita. Vieraan kielen opinnot on mahdollista korvata vaihdossa suoritetuilla oman alan opinnoilla edellyttäen, että kyseessä oleva kieli on vaihtomaan virallinen kieli. Pakollisten yleisopintojen ja kieliopintojen korvaamisesta päättää dekaani tai hänen valtuuttamansa henkilö. 37 Korvaaminen aiempaan korkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla Toiseen korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja ei sellaisenaan hyväksytä tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Poikkeuksia ovat kuitenkin: aiemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoitettu kielitaito korvaa tutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot opintojen mitoituksesta riippumatta. Täydentäviä opintoja ei vaadita. pääaineessa vaadittavat yleisopinnot silloin, kun ne ovat sisällöltään ja tavoitteeltaan vastaavia. Opintojen asemesta ei vaadita korvaavia opintoja. opinnot, jotka on erikseen määritelty kyseisen aineen pääaineopiskelijoille pakollisiksi sivuaineiksi silloin, kun ne ovat sisällöltään ja tavoitteeltaan vastaavia. Opintojen asemesta ei vaadita korvaavia opintoja. aiemmassa yliopistotutkinnossa sivuaineen asemassa olevat opinnot silloin, kun sama aine on valtiotieteellisessä tiedekunnassa myöhemmin suoritettavan tutkinnon pääaine. Opintoja on kuitenkin täydennettävä oppiaineen määräämällä tavalla vastaamaan pääaineen opintoja. Opinnoista kertyneet opintopisteet hyväksi luetaan täysimääräisesti. toisen kotimaisen korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettu kypsyysnäyte: suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamista ei vaadita uudelleen. Aiemmin suoritettuun korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea kandidaatin tutkintoon enintään 90 opintopistettä ja maisterin tutkintoon 60 opintopistettä. 38 Opintojen sisällyttäminen Koti- tai ulkomaisen yliopiston tutkintovaatimusten mukaan suoritettuja sivuaineita tai opintokokonaisuuksia voidaan hyväksyä sivuaineeksi tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen korkeakoulututkintoon. Hyväksi luettavien opintojen tule olla sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan tutkintoihin soveltuvia. Hyväksi luettavat opinnot eivät saa ilman perusteltua syytä ylittää olennaisesti minimilaajuista tutkintoa. Muualla suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja voidaan pääsääntöisesti hyväksilukea enintään opiskelijan pääaineen opetussuunnitelman vapaasti valittavien opintojen verran. Tutkintoon voi sisällyttää saman tai samansisältöisen opintosuorituksen vain kerran. Opintojen sisällyttämisestä tiedekunnan tutkintoon päättää dekaani tai hänen valtuuttamansa henkilö. 18
39 Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella voidaan korvata tutkintoon kuuluvia opintoja edellyttäen, että hyväksi luettavan opintokokonaisuuden tai - jakson osaamistavoitteet on saavutettu. Hyväksi lukua hakevan on todennettava osaamisensa. Opintosuorituksesta vastaava opettaja arvioi, onko hyväksi lukemista hakeva saavuttanut kyseisen opintojakson tai kokonaisuuden osaamistavoitteet. Arvioinnissa voidaan käyttää kuulusteluita, portfoloita, esseitä tai muita soveltuvia menettelytapoja. Oppiaineen opetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin periaatteet ja menettelytavat. Vähintään vuoden kestäneestä aktiivisesta luottamushenkilötyöstä ylioppilaskunnissa, sen piirissä toimivissa opiskelijajärjestöissä, osakunnissa tai korkeakoulujen virallisissa hallintoelimissä, voi saada sisällytettyä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin enintään 10 opintopisteen verran. Dekaanin päättää tarkemmin noudatettavista periaatteista ja menettelytavoista. VII TODISTUKSET 40 Tutkintotodistukset Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen sekä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Valtiotieteiden kandidaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan pääaine ja mahdollinen linja, pää- ja sivuainekokonaisuuksien laajuudet ja arvosanat, muiden opintojen opintopistemäärä sekä tutkinnon kokonaislaajuus sekä opiskelijan osoittama kielitaito. Valtiotieteiden maisterin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan pääaine ja mahdollinen linja, pää- ja sivuainekokonaisuuksien laajuudet ja arvosanat, pro gradu - tutkielman arvosana, muiden opintojen opintopistemäärä sekä tutkinnon kokonaislaajuus. Mikäli opiskelija on suorittanut osana valtiotieteiden maisterin tutkintoa opettajan pedagogiset opinnot, tutkintotodistukseen merkitään opettajankelpoisuus edellyttäen, että hän on suorittanut myös tiedekunnan alaan kuuluvan perusopetuksessa ja lukiossa opetettavan aineen opettamiseen vaadittavat opinnot. Kandidaatin sekä maisterin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan vain vähintään 15 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. 41 Kelpoisuustodistukset Dekaani myöntää todistuksen aineenopettajankelpoisuudesta henkilölle, joka on suorittanut maisterin tutkinnon, opettajan pedagogiset opinnot sekä tiedekunnan alaan kuuluvan peruskoulussa ja lukiossa opettavan aineen opettamiseen vaadittavat opinnot. Todistuksen maksullisuudesta on säädetty opetusministeriön asetuksella. 19
Erillisen todistuksen sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta dekaani myöntää silloin, kun kelpoisuuden tuottavat opinnot on suoritettu muulla tavoin kuin osana maisterin tutkintoa. VIII OIKAISUMENETTELYT Yliopistolain 82 :ssä säädetään opiskelijavalinnoissa, opinto-oikeuden menettämiseen sekä opintosuoritusten arvostelussa ja hyväksiluvuissa noudatettavista oikaisumenettelyistä. Tarkempia ohjeita annetaan yliopiston tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön 61 64 :issä IX JATKOKOULUTUS Tiedekuntaneuvosto päättää erikseen jatkokoulutusta koskevista tiedekunnan määräyksistä. Soveltuvin osin jatkokoulutusta koskevat samat periaatteet kuin mitä edellä on esitetty. VOIMAANTULO Nämä pysyväismääräykset tulevat voimaan 1.8.2012. 20