LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste

1 LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste 2006

2 LIITELUETTELO 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat 3 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain 11 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain 2000-2003 Kaakkois- Suomen työsuojelupiirissä 13 4 Työllisten ammattitaudit 2000-2002, toimialoittain 2002 ja tautiryhmittäin 2000-2002 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 21 5 Palkansaajien työtapaturmat 2000-2003, toimialoittain 2003 sekä työpaikka- ja työliikenneturmien tapaturmasuhteet 2000-2003 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 27 6 Palkansaajien sairauspäivärahapäivät tautiryhmittäin 2000-2003 Kaakkois- Suomen työsuojelupiirissä sekä maassa 2004 32 7 ASA-rekisteriin ilmoitetut toimialoittain 2003 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 37 8 Työterveyshuoltopalvelut Kaakkois-Suomessa 1997, 2000 ja 2004 39

3 Liite 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia 2007-2013 Vuosittainen talouskasvu Suomessa on ollut n. 2,5% ja perustunut tuottavuuden kasvuun. Tulevaisuudessa sen arvioidaan hidastuvan 1,5%:n tasolle. Suomen vuosittainen viennin kasvu on n. 3%, jossa erityisesti elektroniikkateollisuuden osuus on merkittävä. Vastaavasti puu- ja paperiteollisuuden vienillä on laskeva trendi. Kansantalouden investointiaste säilynee n. 19%:n tasolla. Suomalaisyritykset investoivat erityisesti ulkomaille. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vuosittain n. 2%. Työikäisen väestön työllisyysastetavoite on 75%. Työllisten osuus kaikissa ikäluokissa säilynee ennallaan, mutta työvoima keskittyy kasvukeskuksiin. Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 10%, ja tavoitetaso vuodelle 2010 7,5%. Suurten ikäluokkien eläköityminen 2010 jälkeen voi johtaa työvoimapulaan joillakin toimialoilla ja alueilla. Suomen yrityksistä 93% työllistää alle 10 henkeä (mikroyrityksiä). Kasvupotentiaalia on erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävillä aloilla, kuten logistiikka, liikenne, liikkeenjohdon palvelut, taide-, muotoilu-, joukkoviestinnän, vapaa-ajan ja viihteen aloilla. Osaamisvaatimukset kasvavat teknologian hyödyntämisen, korkeampien laatuodotusten ja kansainvälisen kilpailun takia. Suomen panostus T&K-toimintaan on 3,5% BKT:stä, ja tavoite 2010 on 4%. Noin 70% T&K-rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta. Paikallisten osaamiskeskittymien merkitys on suuri. Innovatiivinen pk-yritystoiminta on keskittynyt kaupunkeihin, joissa on yliopisto ja muita osaamiskeskittymiä. EU-neuvoston uudistama Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi EU:n alueella ja edellyttää paikallisten toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten sitoutumista strategiaan. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovaatiota, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta ja luoda uusia ja parempia työpaikkoja. Strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle 2007-2013 ja ohjaa kansallisten toimenpideohjelmien ja maakuntaohjelmien 2007-2010 laadintaa. Suomen rakennerahastorahoitus tulevalla ohjelmakaudella 2007-2013 on 1 526 milj. euroa. Alueellisten EAKR-toimenpideohjelmien laadinnasta vastaavat maakuntaliitot ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelmasta sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämistoimien koordinoinnista vastaavat työministeriö ja paikallisesti TE-keskukset maakuntaliittojen koordinoimina. Tämä kehitystyö ohjaa voimakkaasti maakuntaohjelmien sisältöä kaudelle 2007-2010. Sisäasianministeriön strategiatyöryhmä huolehtii alueilla laadittujen ohjelmaesitysten yhteensovittamisesta kansalliseen alue- ja rakennepoliittiseen strategiaan sekä viimeistelee ohjelmaesitykset valtioneuvostolle ja komissiolle syksyllä 2006. Koko Suomi kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- tavoitteeseen, jonka pääpaino on tutkimuksessa, innovaatioissa, työpaikkojen luomisessa ja inhimilliseen pääomaan keskittyvissä investoinneissa. Tavoitteen toimenpiteistä 75% tulee tukea Lissabonin strategian mukaisesti kasvun ja työllisyyden edistämistä. Manner-Suomessa on neljä suuralueittaista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa toimenpideohjelmaa. Näistä yksi on luonnosvaiheessa oleva Etelä-Suomen ohjelma, jonka asiakirjat ovat parhaillaan nähtävillä. Etelä-Suomen ohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kansallinen strategia nostaa esille seuraavat keskeiset haasteet: 1) Globalisaatio, sen vaikutuksiin sopeutuminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. 2 Talouden ja yhteiskunnan muutosvalmius ja kyky jatkuvaan uudistumiseen ja haasteiden ennakointiin. 3) Väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeestä seuraavat haasteet työvoiman saatavuudessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, erityisesti peruspalvelujen turvaamisessa harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla. 4) Yrittäjyyden, liikeatalousosaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen, osaamisen ja innovatiivisuuden sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen yritystoiminnassa ja tuotekehityksessä. Strategian tavoitteena on vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpilukykyyn, ennakoida ja reagoida maailman talouden muutoksia sekä lisätä yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristön houkuttelevuutta.

4 Strategian painoaloiksi on määritelty seuraavat kohteet: 1) Yritykset ja innovaatiot: Yritystoiminnan edistämiseksi kehitetään mm. monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia ja asiakaslähtöisiä neuvonta- ja kehittämispalveluita, huomioidaan alueelliset toimialakeskittymät ja klusterit sekä kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, panostetaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja liiketoimintaosaamiseen sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. Uutena painoalueina ovat palvelualojen yritykset ja murrosvaiheessa olevat yritykset. Keskitytään uusiin kasvualoihin ja yritysryhmittymiin sekä valtakunnallisesti viennin kannalta merkittäviin klustereihin (mm. ympäristöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, energiateknologia, teknologiateollisuus ja logistiikka). Pk-yritysten innovaatiotoimintaa edistetään alueellisia osaamisrakenteita vahvistamalla ja kannustamalla esim. bioenergian, ympäristö- ja energiateknologian hyödyntämiseen. 2) Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys: Parannetaan organisaatioiden (erityisesti pk- yritykset, mikroyritykset, yksinyrittäjät) valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamia rakennemuutoksia, kannustetaan uusiutumaan ja parantamaan laatua, korostetaan innovaatioita työn organisoinnissa ja henkilöstön johtamisessa ja kiinnitetään huomiota työssä jaksamiseen. Edistetään ikääntyvien ammattitaidon ja työkyvyn säilymistä. Kohderyhmänä ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja työttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Kehitetään työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis- ja palvelujärjestelmiä, edistetään ammattillista liikkuvuutta, tuetaan koulutustarjontaa ja verkostojen kehittämistä. 3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt: Vahvistetaan alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita ja tuetaan erikoistumista. Alueiden saavutettavuuden kehittämiseksi parannetaan liikenneyhteyksiä ja tietoliikennepalveluja. Alueiden vetovoimaisuuden parantamisessa kiinnitetään huomiota luontoon ja kulttuuriympäristöön. Manner-Suomen ESR-ohjelma asiakirjaesitys 2007-2013 (luonnos 4) Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman rahoituskehys on 549 milj. euroa. Ahvenanmaa valmistelee oman ESR-ohjelmansa ja sen rahoitus on 3 milj. euroa. ESR-ohjelman laadinnassa on otettu huomioon Lissabonin strategia, työllisyysstrategia ja sitä toteuttavat työllisyyslinjaukset. Valmistelu on tehty kumppanuusperiaatteella. ESR-strategiaa varten tehtiin vuoden 2005 aikana taustaselvitys toimintaympäristön tilasta ja sen kehityksestä, tulevaisuuden haasteista ja edellisen ohjelman arvioinneista. Ohjelmakauden 2007-2013 strategiset painopisteet määriteltiin taustaselvityksen ja kansallisen alue- ja rakennepoliittisten linjausten perusteella. Lähtökohtana on kansalliset työllisyyden, työelämän ja osaamisen kehittämisohjelmat, jotka kohdennetaan toimintaympäristön haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Näitä ovat: rakennetyöttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen tuottavuuden ja työllisyysasteen nostaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen väestön ikärakenteen muutos: työvoiman ikääntyminen ja ikäluokkien pienentyminen työelämän ja työorganisaatioiden kehittäminen ja sosiaalisen innovaatiotoiminnan tukeminen pk-yritysten ja henkilöstön sopeutumiskyvyn vahvistaminen yrittäjyyden lisääminen, liiketoiminta-, teknologia-, ja verkosto-osaamisen ja pk-toiminnan vahvistaminen innovaatio- ja yrityspalvelujärjestelminen kehittäminen alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ESR-rahoitus suunnataan mm. tasa-arvon ja sosiaalisten innovaatioiden tukemiseen ja levittämiseen, kestävän kehityksen edistämiseen ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen, kumppanuuteen, projektimaiseen toimintamalliin, pitkäkestoisiin ja kysynnän mukaan räätälöityihin toimiin ja yhteistyöverkostoihin sekä kansainvälisyyteen. Koko Suomen kattava ESR-ohjelma jakautuu kahteen naisuuteen: valtakunnallinen osio muodostuu hallinnonalaisista ja hallinnonalojen yhteisistä kehittämisohjelmistä ja suuralueiden osioissa keskitytään alueiden kannalta tärkeisiin osaamis- ja työllisyysteemoihin.

5 Toiminnan sisältö on määritelty toimintalinjoissa: Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen kehitetään työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin (globalisaatio, teknologinen kehitys, työvoiman ikääntyminen) kriittisillä toimialoilla (tietointensiiviset palvelut, luovat toimialat, hoivapalvelut, julkinen sektori) ja henkilöstöryhmissä (epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät, vuokratyövoima, yksinyrittäjät, maahanmuuttajat): johtamiskulttuurin uudistaminen, henkilöstön osallistumisen lisääminen uudistusten suunnitteluun ja toteutukseen, kehitetään työorganisaatioiden luovia toimintatapoja tuottavuuden parantamiseksi ja innovaatioiden edistämiseksi: kehitetään henkilöstön osaamista ja työkyvyä, rekrytointimalleja, tunnistetaan henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita, kehitetään innovaatioiden seulonta- ja arviointijärjestelmiä edistetään työhyvinvointia työssä jaksamisen parantamiseksi, työssäolojakson pidentämiseksi sekä työn tuottavuuden nostamiseksi parannetaan pk-yritysten johtamis- ja liiketoimintaosaamista ja tuetaan uusien yritysten perustamista, kehitetään ennakoivaa toimintaa ja kansainvälistymistä sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista, yrityshautomotoimintaa Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy lisätään erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työmahdollisuuksia: yksilölliset työllisyystoimet ja -palvelut ja viestintätoimet, työpoolimallit vahvistetaan erityisesti 3. sektorin ja sosiaalisten yritysten roolia uusien työpaikkojen luomisessa: työvoiman palvelukeskukset, välityömarkkinat, eri tahojen yhteistyön tiivistäminen alennetaan koulutuksen keskeyttämistä, työpajatoiminta vähennetään syrjintää kouluksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille (nuoret, naiset, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen kehitetään uusia koulutusmalleja, työvoimapalvelu-, tiedostus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä sekä alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja alueellisia ennakointijärjestelmiä kehitetään uuden tiedon ja osaamisen siirtämistä yritystoimintaan kohderyhminä työssä olevat, ikääntyvät kehitetään innovaatioverkostoja, tuotteistamis- ja kaupallistamisosaamista Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa aktiiviset maahanmuuttopoliittiset toimet: ennakointijärjestelmien hyödyntäminen, lupamenettelyjen yksinkertaistaminen, rekrytoinnin edistäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen jäsenvaltioiden yhteiset toimintatavat ja hyvien käytäntöjen levittäminen Toimintalinja 5. Kansallinen varaus äkillisiin alueellisiin ja paikallisiin rakennemuutostilanteisiin taloudellisiin, sosiaalisiin uudelleenjärjestelyihin tai kaupan avautumiseen liittyvät muutokset: irtisanotut, pitkäaikaistyöttömät Toimintalinja 6. Tekninen tuki valmistelu, hallinnointi, seuranta, arvioinnit, tiedotustoimet, valvonta ja tarkastus Neljän ensimmäisen toimintalinjan sisällä rahoitus on keskitetty valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin, joiden toimeenpano on pääsääntöisesti alueellista. Alueosioiden valmisteluun ovat osallistuneet TEkeskukset, maakuntaliitot ja lääninhallitukset ja esitykset on hyväksytty maakunnallisissa päätöksentekoelimissä. Ohjelman valtakunnallista osiota (puolet rahoituksesta) toteutetaan Itä-Suomen suuralueen ulkopuolisilla alueilla, ja Itä-Suomi osallistuu valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin omalla rahoitusosuudellaan. ESR-ohjelman toimeenpanossa tavoitteena on aikaansaada laajempia hankenaisuuksia, kannustaa pienten toimijoiden mukanaoloa, tukea kaupunkien paikallista aloitteellisuutta, levittää kehitettyjä käytäntöjä projektien ja hallinnonalojen välillä sekä yksinkertaistaa ja tehostaa ohjelmien hallinnointia ja seuranta tapahtuisi yhden hallinnonaloille yhteisen järjestelmän kautta (valtakunnalliset tukirakenteet).

6 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (luonnos 14.6.2006) Maa- ja metsätalousministeriön laatima Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 on vasta luonnosvaiheessa. Ohjelma linjaa tulevan kauden ESR-toimenpideohjelman sisältöä maaseudun kehittämisen osalta. Ohjelma tähtää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymiseen, ympäristötilan parantamiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Pohjoinen sijantimme vaikuttaa maaseudun toimintaedellytysten turvaamiskeinoihin ja kehittämistoimenpiteiden valintaan. Maatalouden ohella maaseudun sivuelinkeinoilla on merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Ohjelma perustuu kolmeen strategiseen linjaan: Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla Suomessa Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja keihttävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Kaikkia linjauksia koskevia periaatteita ovat paikallisuus, yhteistyö ja verkostoituminen, väestöryhmien tasavertaisuus, osaamisen ja innovaatioiden käyttöönotto, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Ohjelma koostuu neljästä toimintalinjasta: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Tavoiteena on kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä tukemalla perheviljelmiä ja edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä, kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä, vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun ja lisätä innovaatiivista tuotekehitystä. kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä ja parantaa metsänomistajien tietoutta metsien hoidosta, käytöstä ja metsäluonnon monimuotoisuudesta. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Tavoitteena on ylläpitää arvoksa, avoin, viljelty maatalousmaisema vähentää maatalouden ympäristökuormitusta ja edistää bioenergian tuotantoa ja käyttöä säilyttää luonnon monimuotoisuutta 3. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elämänlaadun parantaminen Tavoitteena on hidastaa väestön vähenemistä ja parantaa työllisyyttä maaseudulla tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen lisääntymistä ja elinkeinoelämän monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä ja lisätä yrittäjien teknologista osaamista lisätä maaseudun vetovoimaisuutta 4. Leader-toiminta, jolla edistetään maaseudun toimijoiden ja väestön yhteistyötä ja aktiivisuutta

7 Teknologiastrategiat Valtion Tiede- ja teknologianeuvoston linjaus strategisen huippuosaamisen keskittymistä 27.6.2006 Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto esittää, että Suomeen perustettaisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Ensi vaiheessa näiden keskittymien aloja olisivat seuraavat sektorit: 1. Energia ja ympäristö 2. Metallituotteet ja koneenrakennus, 3. Metsäklusteri 4. Terveys ja hyvinvointi 5. Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Keskittymien toiminta perustuisi yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden vahvaan sitoutumiseen. Keskittymiin suunnattaisiin sekä olemassa olevia että uusia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja selvästi nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Esitys sisältyy raporttiin, jonka pääministerin johtama tiede- ja teknologianeuvosto hyväksyi 27.6.2006. Selvityksessä kehotetaan Opetusministeriötä ja Kauppa- ja teollisuusministeriötä asettamaan johtoryhmän ohjaamaan ja arvioimaan toteutusta. Neuvosto myös linjaa, mihin julkisen tutkimusrahoituksen lisäpanostukset olisi suunnattava. Suomen tavoitteena on nostaa kansallisen tutkimusrahoituksen osuutta bruttokansantuotteesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 4%:iin, kun osuus on nyt 3,5%. FinnSight 2015 Keväällä 2006 julkaistun Suomen Akatemian ja Tekesin FinnSight 2015- raportin mukaan yhteiskuntamme muutostekijöitä ovat: globalisaatio, väestömuutokset, tiede ja teknologia muutosvoimana, kestävä kehitys, osaamisen, kulttuuriympäristön ja työn muutokset ja ihmisen henkiset voimavarat sekä hallinta ja turvallisuus. Raportissa esitetään seuraavat 10 teemaa, joiden valintakriteereinä olivat kansallinen merkittävyys, osaamisperustan taso ja laajuus sekä teeman potentiaaliset sosioekonomiset vaikutukset. 1. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta: Osaaminen muuttuu yhtä tärkeämmäksi hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn voimavaraksi. Oppisen joustavuus ja uudet toimintatavat sekä tarve monitieteiseen oppimistutkimukseen korostuvat. Osaamisalueita ovat: oppisen neurologinen, kognitiivinen, motivationaalinen ja sosiaalinen perusta, oppimista tukevat ihmisläheiset teknologiat, teknologian muokkaamat toimintaympäristöt, mobiilin ja hajautetun työn johtaminen, elinikäisen oppimisen käytännöt, koulutusjärjestelmä ja epämuodollinen oppiminen sekä kansalaisvalmiudet, elämän hallinta ja sosiaaliset innovaatiot. 2. Palvelut ja palveluinnovaatiot: Uutta palveluliiketoimintaa ja -innovaatiota tarvitaan kaikilla elinkeinoelämän ja julkishallinnon sektoreilla. Haasteena on tuottavuuden ja laadun nostaminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Osaamisalueita ovat: asiakas- ja kuluttajalähtöisyyden edistäminen, liiketoimintaosaaminen palveluissa, parempien asuin-, palvelu- ja työympäristöjen kehittäminen, palveluviennin edistäminen, tietoturva ja informatiikka palveluissa, kulttuuri- ja elämyspalvelut sekä julkisten palveluiden uudistaminen. 3. Hyvinvointi ja terveys: Hyvinvointiin vaikuttavat terveyskäyttäytyminen, lääketieteen edistyminen, ehkäisevä terveydenhuolto sekä uudet terveydenhuoltopalvelut ja -innovaatiot. Lapset ja nuoret ovat avainasemassa. Osaamisalueita ovat: biolääketieteellinen tutkimus, aivo- ja neurotutkimus, väestön terveyttä edistävän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen, liikunta- ja ravitsemustutkimus, mielenterveys- ja päidetutkimus, etä- ja kotihoitoteknologiat, lääketutkimus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukeva tutkimus. 4. Ympäristö ja energia: Uusiutuvat energiamuodot sekä energian käytön tehokkuus ovat haasteita tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. Suomella on tällä alalla vahvuuksia, jotka voivat johtaa uusiin ratkaisuihin ja läpimurtoihin. Osaamisalueita ovat: ekosysteemien toiminta, ympäristöasioiden hallinta, urbaanit ympäristö, vesijärjestelmän ja vesien puhdistusteknologiat, biomassat energiaraaka-aineena ja niiden tuotannon teknologiat, energian käytön tehostaminen, uudet energian tuotantojärjestelmät, uudet tekniikat, logistiikka ja jakelu, mobiilit ja hajautetut teknologiat energia- ja ympäristöpalvelujen alustana.

8 5. Infrastruktuuri ja turvallisuus: Uusia turvallisuusuhkia voi nousta mm. kansainvälisestä rikollisuudesta ja pandemioista. Tieto- ja energiaverkot voivat olla haavoittuvia, mutta toiminta- ja huoltovarmuus ovat kansallisia kilpailuvaltteja. Osaamisalueita ovat: ympäristöosaaminen ja -teknologia, logistinen osaaminen ja huoltovaruuden hallinta, monikulttuurinen, integraatio-, menetelmä- ja Venäjä-osaaminen. 6. Bio-osaaminen ja -yhteiskunta: Bio-osaamisella on keskeinen merkitys useimmilla yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreilla sekä ympäristönsuojelussa. Bio-osaaminen käsittää biologiseen materiaaliin ja perimään kohdistuvan tutkimuksen, biotekniset innovaatiot ja vaikutukset sekä bio- ja informaatiotieteiden hybridialueet. Tarvitaan osaamista innovaatioketjun toteuttamiselle tutkimuksesta kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Osaamisalueita ovat: uusiutuvien luonnonvarojen naiskäyttö, biotuotannon kehittäminen, uudet biotekniset tuotemahdollisuudet, lääkekehitys, mittausmenetelmät ja diagnostiikka, biologisen tiedon hallinta ja mallinnus sekä tieteiden välinen synergia. 7. Tieto ja viestintä: Aihepiiri käsittää mm. tietoliikenteen, tiedonlouhinnan, käyttöliittymätutkimuksen, neurotieteet sekä lingvistiikan. Raja-aitojen murtuminen voi synnyttää naan uusia toimijoita. Osaamisalueita ovat: viestintäteknologia, vuorovaikutus, käytettävyys, käyttöliittymät, anturiteknologian sovellutukset, tiedonlouhinta, analysointi, hallinta ja haku, tietoliikenne, palveluiden kehittäminen, perinteisen teollisuuden uudistaminen, yhteiskunnan digitaaliset tietoinfrastruktuurit, ohjelmistoteollisuus, biotietotekniikka ja laitteistoteollisuus. 8. Ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Vastakohtaisuuksien, kuten tekniikan ja ihmistieteiden erojen, sijasta tavoitteena tulisi olla yhtymäkohtien, uusien mahdollisuuksien ja ymmärryksen lisääminen monialaisen yhteistyön avulla. Osaamisalueita ovat: inhimillinen vuorovaikutus, ymmärtäminen ja dialogi, monikulttuurinen osaaminen, kieli ja viestintä, elämänikainen oppiminen ja ymmärtäminen, ihminen ja media, inhimillinen teknologia ja luovuus, älykäs teknologia ja suomalaisuus. 9. Materiaalit: Jo käytössä olevien materiaalien uudet käyttösovellukset sekä uusien materiaalien käyttömahdollisuudet ja näiden vaihtoehtoiset hyödyntämismenetelmät ovat merkittävässä asemassa suomalaiselle teollisuudelle ja ekologisesti kestävälle raaka-ainetaloudelle. Osaamisalueita ovat: teknologiasiirto, innovaatioketjut ja -prosessit, painettava elektroniikka, uudet pintatekniikat, puun, biomassan ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen, kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset terästuotteet, biomimeettiset materiaalit, uudet hiilimateriaalit, poikkitieteelliset ja -teknologiset sovellutukset terveysteknologiassa, fotoniikan ja elektroniikan materiaalikehitys, biomateriaalit ja bioaktiiviset materiaalit sekä polymeerien hallittu synteesi. 10. Globaali talous: Globaali talous vaikuttaa ratkaisevasti Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Kehittämiskohteita ovat palveluliiketoiminta, riskien hallinta sekä tiedon tehokas hyödyntäminen tieteessä, teknologissa ja taloudessa. Osaamisalueita ovat: globaalien riskien arviointi ja hallinta, yritystoiminnan globalisoitumisen vaikutukset kansantalouteen, globaalin osaamisen hyödyntäminen, julkisen sektorin muutos, verotuksen edellytykset ja julkiset hankinnat, palvelut, innovaatioprosessin edistäminen ja hallinta, tutkimuksen uudet suunnat sekä kansainväliset muuttoliikkeet. Tekesin teknologiastrategiat Tekesin laatimien teknologiastrategioiden (2002 ja 2005) mukaan perusosaamisen painoalueita ovat: Tieto- ja viestintäteknologia, jonka sovellutusten hyödyntäminen ulottuu lähes kaikille elämän ja yhteiskunnan osa-alueilla, palvelujärjestelmiin ja toimintaympäristöihin. Materiaaliteknologia, jonka kehitys muuttaa oleellisesti tuotantoprosesseja erityisesti tieto- ja viestintäteollisuudessa, energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja kuljetusklusterissa. Nanoteknologia lisää materiaaliteknologian mahdollisuuksia pienen mittakaavan tehokkaissa sovellutuksissa. Bioteknologia, jonka mahdollisuudet luovat edellytyksiä erityisesti lääke- ja elintarvikkeiden kehityksen ja diagnostiikan alueilla. Näissä Suomella on maailmanlaajuisesti hyvä kilpailuasema. Perusteknologioiden soveltaminen tuotantoprosesseissa ja järjestelmissä (mm. turvallisuus), hyvinvointipalveluissa ja -tuotteissa, kestävän kehityksen sovellutuksissa (ympäristö ja energia) sekä osaamisintensiivissä palveluliiketoiminnassa luo hyvät lähtökohdat innovaatioympäristön elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehitykselle ja vakaalle kasvulle. Paikallisuuden merkitys on tärkeä, kun kehitetään kotimarkkinoita ja klusteriyhteistyötä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Myös kestävän kehityksen periaatteet ovat oleellinen osa liiketoiminnan kilpailukyvylle.

9 Suomen suurimmat haasteet ovat: ihmisten hyvinvoinnin varmistaminen mm. kiinnittämällä huomiota osaajien jaksamiseen sekä työn ja muun elämän tasapainon ylläpitämiseen, elinkeinoelämän uudistaminen mm. liiketoiminta- ja substanssiosaamista kehittämällä ja tulevaisuuden investoinneilla, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen innovaatioympäristön takaamiseksi, teknologian eettisyyden varmistaminen ja riittävä panostus koulutukseen sekä T&K-toimintaan. Tekesin teknologiastrategian mukaan suomalaisten osuus maailman markkinoista kasvaa erityisesti energia-, ympäristö- ja tieto- ja viestintäklustereissa, joissa kahdessa viimeksi mainitussa markkinoiden kasvu on nopeaa. Energiaklusterin voimakkaat, jopa kaksinkertaisiksi arvioidut kasvuennusteet perustuvat erityisesti uusiutuvien energioiden tekniikkaan sekä bioenergian tuotantoon ja jalostamiseen. Kehityksen edellytyksenä on uusien teknologioiden tehokas hyödyntäminen ja vahva perusosaaminen energiateknisessä tuotekehityksessä ja teollisuudessa. Ympäristöklusterin tulevaisuus on ympäristöteknologiassa ja sen yhteistyössä muiden klustereiden kanssa kestävän kehityksen alueella. Menestyminen riippuu kotimaisten ja erityisesti kansainvälisten markkinoiden kehityksestä. Klusterin odotetaan kasvavan 6-7% vuodessa. Tieto- ja viestintäklusterissa erityisiä kasvualoja ovat tietoliikennelaitteet ja -palvelut, ohjelmistoliiketoiminta sekä instrumentit ja automaatio. Klusterin tuotanto arvioidaan kasvavan 5-10% vuodessa. Suomella on vakaa asema maailman markkinoilla metsä-, metalli- ja kemia/bioklusterissa. Perinteisen kemian teollisuuden rinnalle on nousemassa osaamisen pohjautuva, teknologioita hyödyntävä "life science"-teollisuus, joka tuottaa moderneja bioteknologian tuotteita (lääkkeet, rokotteet, diagnostiset testit, biomateriaalit, elintarviketeollisuuden komponentit). Metsäteollisuuden kemia, vesikemia ja ympäristöratkaisut vahvistavat perinteistä kemianteollisuutta. Kemian ja bioteollisuuden mahdollisuudet ovat pitkäjänteisessä tuotteiden ja prosessien kehityksessä, yhteistyössä muiden klustereiden kanssa sekä erikoistumisessa. Metsäklusterin vahvuutena on koneiden ja laitteiden valmistus, joka kasvaa sekä liikevaihdoltaan että työllistämisasteeltaan. Metalliklusterin kasvualoja ovat koneiden, laitteiden ja komponenttien valmistus erityisesti elektroniikkateollisuuden tarpeisiin, rakentamisen metallituotteet ja metallinjalostus. Molempiin klustereihin kohdistuu huomattavia muutospaineita ja kilpailu alalla voimistuu. Kilpailuvaltteina ovat uusien teknologioiden soveltaminen tuotekehityksessä ja tuotantoprosesseissa, jalostusasteen kohottaminen, osaamisen ja konevalmistuksen säilyttäminen kotimaassa ja viennin osuuden kasvattaminen. Suomen osuus maailman markkinoista hyvinvointi-, kiinteistö ja rakennus- sekä elintarvikeklustereissa ei ole merkittävä. Klustereilla on kuitenkin tärkeä asema kotimaassa. Hyvinvointiklusterin vahvuutena on toimiva kotimainen sosiaali- ja terveyssektori, hyvät teknologioiden hyödyntämismahdollisuudet ja korkeatasoinen tutkimusosaaminen. Kasvualoja ovat terveydenhuollon tekniikat ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Kiinteistö- ja rakennusklusterin tulevaisuus on alan asiakaslähtöisten ja älykkäiden tuotteiden ja palvelujen (suunnitteluprosessit, talotekniikkajärjestelmät, ohjelmistotuotteet) kehittämisessä ja markkinoissa. Elintarviketeollisuus perustuu kotimaisiin raaka-aineisiin ja kotimaan markkinoihin. Kansainväliset markkinat avautuvat korkean teknologian tuotteiden, kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, tuotannon myötä.

10 Muut elinkeinoelämän kehityksen arvioinnit Tekniikan Akateemisen Liiton analyysit Tekniikan Akateemisten Liitto analysoi maakunnittain Suomessa vuosille 2002-2006 laaditut alueelliset strategiat sekä niiden pohjalta tehdyt päätelmät tulevaisuuden suuntauksista alueen elinkeinoelämässä. Metla: Metsäteknologiasektorin visio ja tiekartta vuoteen 2020 Raportissa arvioidaan, että metsäteknologian asema Suomessa vahvistuu pitkäjänteisen ja uutta teknologiaan hyödyntävän metsäkonetuotekehityksen ja -tuontannon ansiosta. Myös metsäkonemarkkinoiden vientinäkymät ovat hyvät. Kesäkuussa 2006 julkaistun Metlan metsäalan tulevaisuusraportin mukaan metsäalalla Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden tuotannon kasvumahdollisuudet perustuvat liiketoiminnan laajentamiseen, uusiin työpaikkoihin, teknologian vientiin ja metsävarojen käyttöön perustuvat bioenergian tuotantoon, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja naan uusiin tuotteisiin. Nykyisen metsäteollisuuden tuotannon (sahatavaran, paperin, kartongin, vaneerin tuotannon) arvioidaan vähenevän 15% seuraavan 10 vuoden aikana. Nykytuotteissa on Suomessa saavutettu jo tuotannon kasvun rajat ja kannattavuus parenee vain tuotantoa tehostamalla ja teknologiaa kehittämällä. Metsiin perustuvan bioenergian tuotanto ja käyttö monipuolistuvat, mikä osaltaan lisää nykytuotteiden kannattavuutta. Metsiin liittyvien palvelujen (mm. luontomatkailun) ja metsien muiden kuin puutuotannollisten käyttömuotojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Suomen metsävarat eivät rajoita metsäteollisuuden kasvua. Metsäteollisuuden arvion mukaan tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä on n. 20%, joten kotimaisen puun käyttö on edelleen merkittävää. Metlan mukaan metsäteollisuuden tulevaisuuden uhkia voivat olla tuontipuun käytön väheneminen, metsäalan julkisen tuen romahtaminen ja odotettua nopeammat vaikutukset ilmaston muutoksesta.

11 Liite 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain Taulukko 1. Maakunnat tunnuslukuina (Lähde: Tilastokeskus) Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Suomi Väestö Väkiluku 2004 (31.12.) 135 788 161 379 185 553 5 236 611 Väkiluvun muutos - 2,7-7,3-3,5 9,2 1995-2004, % Luonnollinen väestönkasvu - 5,1-0,9-1,0 0,19 2004, osuus väestöstä, % Ikärakenne 1.1.2005, ikäluokan osuus väestöstä, % 0-14 v 15,2 15,0 15,7 17,5 25-64 v. 65,4 64,1 65,3 66,7 65 v. - 19,3 20,9 18,9 15,9 Taajamissa asuvan väestön osuus 80,2 67,8 86,3 83,3 väestöstä, % Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 59,4 58,2 61,1 61,9 v. täyttäneistä 2003, % Korkea-asteen tutkinnon suor. 9,7 8,8 9,1 24,6 osuus 15 v. täyttäneistä 2003, % Työmarkkinat Työvoimaosuus 2004, % 64,5 64,0 65,2 65,9 Työttömyysaste 2004, % 9,4 10,8 9,1 8,8 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 2003 53 065 60 996 74 546 2 263 141 Toimipaikkarakenne 2003, kpl, (osuus kaikista työpaikosta, %) Alkutuotanto: Maa-, riista- ja metsätalous Kalatalous Teollisuus & Jalostus Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemustoim. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus ja liike-elämän palv. Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut Aluetalous, yritykset Seutukunnat 192 (5,3) 186 6 1 045 (29,3) 29 601 29 746 3 786 (63,2) 1 354 370 684 116 871 31 360 506 (9,9) 480 26 1 852 (23,0) 34 854 46 918 4 646 (64,4) 1 571 500 922 120 1 081 42 410 209 (4,4) 190 19 1 926 (28,9) 27 793 59 1 047 5 087 (65,0) 1 852 472 932 136 1 189 50 456 8492 (3,3) 7847 (3,0) 645 (0,3) 62082 (24,1) 1279 (0,5) 27679 (10,7) 1305 (0,5) 31819 (12,4) 167490 (65,1) 57358 (22,3) 13574 (5,3) 25554 (9,9) 5174 (2,0) 48562 (18,9) 1990 (0,8) 15278 (5,9) 19515 (7,6) Kuntien määrä 12 20 12 432 Maatilojen lukumäärä 4 504 x) 3 416 x) = Kaakkois- 72 054 Keskimääräinen tila, ha 31,3 x) 21,4 x) Suomi 31,40 Metsämaata naismaa-alasta,% 76 x) 78 x) -"- 66,8 Yritysten liikevaihdon kasvu 5,8 2004, % Toimivat yritykset 2004 (31.12.) 5 382 7 418 7 346 253 617 Aloittaneet yritykset 2004 432 638 749 24 756 Lopettaneet yritykset 2004 449 571 622 22 012 Yritykset/1000 asukasta 2004 48 T&K-toiminnan osuus alueen BKT:sta, 2003, % 3,5

12 Liite 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain 2000-2003 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä (Lähde: Suomen alueelliset työolot- tietojärjestelmä) Taulukko 1. Palkansaajien määrä Kaakkois-Suomessa Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri 2000 2001 2002 2003 Muutos % % % % Muutos maan maan maan maan alueella maassa Toimialakoodi Luku- palkan- Luku- palkan- Luku- palkan- Luku- palkan- 2000-2000- Toimiala määrä saajista määrä saajista määrä saajista määrä saajista 2003 2003 A Maatalous, riistatalous ja metsätalous 4230 14 % 3648 15 % 3631 15 % 3521 15 % -709-5429 1 MAA- JA RIISTATALOUS 1983 13 % 1522 14 % 1514 14 % 1418 13 % -565-4463 METSÄTALOUS JA SIIHEN LIITT. 2 PALV. 2247 16 % 2126 15 % 2117 15 % 2103 16 % -144-966 B Kalatalous 73 12 % 73 13 % 61 11 % 64 13 % -9-89 5 KALASTUS JA KALANVILJELY 73 12 % 73 13 % 61 11 % 64 13 % -9-89 C Mineraalien kaivu 427 11 % 438 11 % 441 11 % 449 11 % 22 242 KIVI- JA RUSKOHIILEN KAIVU; 10 TURPEEN NOSTO 75 8 % 76 8 % 85 8 % 76 7 % 1 197 RAAKAÖLJYN JNE. TUOT. JA LIITT 11 PALV 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 URAANI- JA TORIUMMALMIEN 12 LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 13 METALLIMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0-51 14 MUU MINERAALIEN KAIVU 352 15 % 362 14 % 356 14 % 373 15 % 21 96 D Teollisuus 37158 9 % 36836 9 % 36299 9 % 35716 9 % -1442-23010 ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN 15 VALM. 2990 8 % 2964 8 % 2923 8 % 2839 7 % -151-499 16 TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0-35 17 TEKSTIILIEN VALMISTUS 390 6 % 159 3 % 154 3 % 162 3 % -228-681

13 VAATTEIDEN VALM.; TURKISTEN 18 MUOKK. 365 6 % 352 6 % 344 7 % 285 6 % -80-1406 PARKITSEMINEN; LAUKKUJEN JNE. 19 VALM. 131 5 % 138 6 % 144 6 % 155 8 % 24-506 PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN 20 VALM. 4860 17 % 4835 18 % 4814 18 % 4782 18 % -78-1474 21 MASSAN PAPERIN JNE. VALM. 12178 34 % 11794 34 % 11656 33 % 11334 33 % -844-1229 22 KUSTANTAMINEN, PAINAMINEN JNE. 2058 7 % 1995 7 % 1946 7 % 1959 7 % -99-2241 KOKSIN, ÖLJYTUOTTEIDEN JNE. 23 VALM. 67 3 % 63 3 % 61 3 % 72 4 % 5-309 KEMIKAALIEN, KEM. TUOTT. JNE. 24 VALM. 1213 7 % 1222 7 % 1277 7 % 1308 7 % 95-420 KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN 25 VALMISTUS 585 3 % 552 3 % 548 3 % 550 4 % -35-2681 EI-METALLISTEN MINERAALITUOTT. 26 VALM 1930 13 % 2012 14 % 1997 13 % 2032 14 % 102-232 27 PERUSMETALLIEN VALMISTUS 957 6 % 1145 7 % 1074 7 % 1039 7 % 82-894 28 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS 3276 8 % 3257 8 % 3110 8 % 3073 8 % -203-1255 KONEIDEN JA LAITTEIDEN 29 VALMISTUS 3928 7 % 3985 7 % 3844 7 % 3663 7 % -265-1044 KONTTORI- JA TIETOKONEIDEN 30 VALM 29 3 % 29 4 % 35 8 % 36 8 % 7-455 MUU SÄHKÖKONEIDEN, -LAITTEIDEN 31 VALM 386 2 % 392 2 % 380 2 % 395 2 % 9-1133 32 RADIO-, TV-VÄLINEIDEN JNE. VALM. 26 0 % 18 0 % 42 0 % 58 0 % 32-2979 LÄÄKINTÄKOJEIDEN, KELLOJEN JNE 33 VALM 294 3 % 325 3 % 355 3 % 360 3 % 66 490 AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN 34 VALMISTUS 349 5 % 328 4 % 309 4 % 304 4 % -45-808 35 MUU KULKUNEUVOJEN VALMISTUS 428 3 % 477 3 % 498 3 % 480 4 % 52-2270 HUONEKALUJEN VALMISTUS; MUU 36 VALM 641 4 % 734 5 % 727 5 % 768 6 % 127-1155 37 KIERRÄTYS 77 20 % 60 15 % 61 11 % 62 10 % -15 206 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1818 10 % 1735 10 % 1546 9 % 1504 9 % -314-2330 40 SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO 1542 10 % 1471 10 % 1284 9 % 1232 9 % -310-2414 41 VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU 276 10 % 264 9 % 262 9 % 272 9 % -4 84

14 F Rakentaminen 10290 9 % 9952 9 % 9101 8 % 9165 8 % -1125-4939 45 RAKENTAMINEN 10290 9 % 9952 9 % 9101 8 % 9165 8 % -1125-4939 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen... 16062 7 % 16216 7 % 16266 7 % 16196 7 % 134 9386 50 MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA 3208 9 % 3118 9 % 3068 9 % 3209 9 % 1 1771 AGENTUURITOIMINTA JA 51 TUKKUKAUPPA 2952 4 % 2958 4 % 3066 4 % 2970 4 % 18 242 VÄHITTÄISKAUPPA, KOTITAL. TAV. 52 KORJ. 9902 9 % 10140 9 % 10132 9 % 10017 8 % 115 7373 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4637 8 % 5044 8 % 5105 8 % 5203 8 % 566 3499 55 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 4637 8 % 5044 8 % 5105 8 % 5203 8 % 566 3499 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 13431 9 % 13633 9 % 13968 10 % 14144 10 % 713 2385 MAALIIKENNE; 60 PUTKIJOHTOKULJETUS 6089 11 % 6161 11 % 6340 11 % 6371 11 % 282 3491 61 VESILIIKENNE 352 6 % 274 5 % 448 7 % 436 7 % 84-3 62 ILMALIIKENNE 16 0 % 11 0 % 5 0 % 3 0 % -13-1341 LIIKENNETTÄ PALV. TOIM., 63 MATKATOIM. 3682 13 % 3804 13 % 3817 13 % 4238 14 % 556 1068 64 POSTI- JA TELELIIKENNE 3292 7 % 3383 7 % 3358 7 % 3096 7 % -196-830 J Rahoitustoiminta 2284 5 % 2304 5 % 2293 5 % 2284 5 % 0-753 65 RAHOITUKSEN VÄLITYS 1771 6 % 1775 6 % 1769 6 % 1787 6 % 16-186 66 VAKUUTUSTOIMINTA 448 4 % 462 4 % 452 4 % 415 4 % -33-390 67 RAHOITUSTA PALVELEVA TOIMINTA 65 1 % 67 2 % 72 2 % 82 2 % 17-177 K Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut... 12594 6 % 12805 6 % 13069 6 % 13069 5 % 475 13137 70 KIINTEISTÖALAN PALVELUT 2557 8 % 2497 8 % 2550 8 % 2581 8 % 24 2581 71 KULKUNEUVOJEN JNE. VUOKRAUS 227 7 % 253 7 % 263 7 % 261 6 % 34 838 72 TIETOJENKÄSITTELYPALVELU 963 3 % 1064 3 % 1076 3 % 1075 3 % 112 1370 73 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN 279 2 % 217 1 % 305 2 % 275 2 % -4-1235 MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA 74 TOIMINTA 8568 6 % 8774 6 % 8875 6 % 8877 6 % 309 9583 L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 11224 9 % 10965 9 % 11040 9 % 10705 9 % -519-7809 JULKINEN HALLINTO, MAANPUOL. 75 JNE. 11224 9 % 10965 9 % 11040 9 % 10705 9 % -519-7809

15 M Koulutus 12115 8 % 12138 8 % 12423 8 % 12621 8 % 506 7890 80 KOULUTUS 12115 8 % 12138 8 % 12423 8 % 12621 8 % 506 7890 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 26461 9 % 26798 9 % 27605 9 % 29235 9 % 2774 28617 TERVEYDENHUOLTO- JA 85 SOSIAALIPALV. 26461 9 % 26798 9 % 27605 9 % 29235 9 % 2774 28617 O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 6633 7 % 6900 7 % 7004 8 % 7029 7 % 396 3132 90 YMPÄRISTÖHUOLTO 666 9 % 689 9 % 711 9 % 684 9 % 18 158 91 JÄRJESTÖTOIMINTA 2823 8 % 3025 8 % 3025 8 % 3106 8 % 283 2274 VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URH. 92 TOIM. 2424 6 % 2450 6 % 2551 6 % 2583 6 % 159 993 93 MUUT PALVELUT 720 10 % 736 11 % 717 10 % 656 10 % -64-293 P Työnantajakotitaloudet 5 12 % 2 4 % 1 2 % 4 8 % -1 6 95 TYÖNANTAJAKOTITALOUDET 5 12 % 2 4 % 1 2 % 4 8 % -1 6 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0-166 KV. JÄRJESTÖT JA ULKOM. 97 EDUSTUSTOT 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0-166 X Toimiala tuntematon 1930 9 % 2179 9 % 2410 9 % 3758 10 % 1828 14943 999-1930 9 % 2179 9 % 2410 9 % 3758 10 % 1828 14943 Yhteensä - 161372 8 % 161666 8 % 162263 8 % 164667 8 % 3295 38712 Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Palkansaajien lukumäärätiedot on saatu työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Palkansaajien toimiala kirjataan työnantajan ilmoituksen mukaan toimipaikan (ei yrityksen) toimialan perusteella. Tietojen tulkinnasta: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tiedot eivät ole mukana taulukossa. Osa palkansaajista on voinut virheellisen tai tulkinnanvaraisen ilmoituksen takia tulla luokitetuksi väärälle toimialalle.

16 Liite 3 Taulukko 2. Yrittäjien määrä Kaakkois-Suomessa Yrittäjien määrä toimialoittain ja vuositta in Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri 2000 2001 2002 2003 % % % maan maan maan yrittäjistmäärjistmäärjistä Luku- yrittä- Luku- yrittä- Lukumäärä % maan yrittäjistä Muutos alueella 2000-2003 Muutos maassa 2000-2003 Toimialakoodi Lukumäärä Toimiala A Maatalous, riistatalous ja metsätalous 9983 12 % 9607 12 % 9115 12 % 8470 12 % -1513-12018 1 MAA- JA RIISTATALOUS 9778 12 % 9394 12 % 8897 12 % 8141 12 % -1637-12695 2 METSÄTALOUS JA SIIHEN LIITT. PALV. 205 17 % 213 17 % 218 17 % 329 18 % 124 677 B Kalatalous 52 6 % 44 6 % 46 6 % 50 7 % -2-53 5 KALASTUS JA KALANVILJELY 52 6 % 44 6 % 46 6 % 50 7 % -2-53 C Mineraalien kaivu 47 9 % 46 9 % 46 9 % 51 8 % 4 141 10 KIVI- JA RUSKOHIILEN KAIVU; TURPEEN NOSTO 13 5 % 13 5 % 11 4 % 17 5 % 4 113 11 RAAKAÖLJYN JNE. TUOT. JA LIITT PALV 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 12 URAANI- JA TORIUMMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 13 METALLIMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 1 14 MUU MINERAALIEN KAIVU 34 13 % 33 13 % 35 13 % 34 12 % 0 27 D Teollisuus 1280 9 % 1522 9 % 1497 9 % 1701 9 % 421 4246 15 ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALM. 154 13 % 156 14 % 146 13 % 162 13 % 8 105 16 TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 17 TEKSTIILIEN VALMISTUS 73 10 % 67 9 % 69 9 % 90 10 % 17 127 18 VAATTEIDEN VALM.; TURKISTEN MUOKK. 112 7 % 116 7 % 121 8 % 138 8 % 26 66 19 PARKITSEMINEN; LAUKKUJEN JNE. VALM. 17 6 % 15 6 % 13 6 % 16 7 % -1-27 20 PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALM. 158 14 % 153 14 % 144 13 % 213 14 % 55 315 21 MASSAN PAPERIN JNE. VALM. 0 0 % 1 7 % 1 6 % 1 4 % 1 13 22 KUSTANTAMINEN, PAINAMINEN JNE. 59 6 % 58 6 % 55 6 % 60 6 % 1 50 23 KOKSIN, ÖLJYTUOTTEIDEN JNE. VALM. 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 2

17 24 KEMIKAALIEN, KEM. TUOTT. JNE. VALM. 5 6 % 5 7 % 6 8 % 5 6 % 0 0 25 KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS 23 7 % 24 8 % 21 7 % 24 7 % 1 26 26 EI-METALLISTEN MINERAALITUOTT. VALM 56 12 % 52 11 % 48 10 % 54 10 % -2 60 27 PERUSMETALLIEN VALMISTUS 1 8 % 1 6 % 1 6 % 2 10 % 1 8 28 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS 234 8 % 229 8 % 236 8 % 255 8 % 21 199 29 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS 311 10 % 307 10 % 301 10 % 317 10 % 6 98 30 KONTTORI- JA TIETOKONEIDEN VALM 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 3 31 MUU SÄHKÖKONEIDEN, -LAITTEIDEN VALM 5 11 % 4 9 % 5 11 % 7 13 % 2 8 32 RADIO-, TV-VÄLINEIDEN JNE. VALM. 3 8 % 4 12 % 3 9 % 4 9 % 1 6 33 LÄÄKINTÄKOJEIDEN, KELLOJEN JNE VALM 14 8 % 20 9 % 21 9 % 24 9 % 10 95 34 AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS 3 6 % 5 10 % 6 11 % 6 9 % 3 15 35 MUU KULKUNEUVOJEN VALMISTUS 43 11 % 38 10 % 36 9 % 49 12 % 6 42 36 HUONEKALUJEN VALMISTUS; MUU VALM 100 9 % 355 9 % 344 9 % 364 9 % 264 3014 37 KIERRÄTYS 2 13 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % -2-7 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0 0 % 1 50 % 1 50 % 1 50 % 1 1 40 SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO 0 0 % 1 100 % 1 100 % 1 100 % 1 1 41 VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 F Rakentaminen 2066 10 % 2125 10 % 2119 10 % 2404 10 % 338 3748 45 RAKENTAMINEN 2066 10 % 2125 10 % 2119 10 % 2404 10 % 338 3748 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen... 2927 9 % 2900 9 % 2871 9 % 3105 9 % 178 1752 50 MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA 754 11 % 758 11 % 746 11 % 799 11 % 45 419 51 AGENTUURITOIMINTA JA TUKKUKAUPPA 334 6 % 328 6 % 319 6 % 375 7 % 41 431 52 VÄHITTÄISKAUPPA, KOTITAL. TAV. KORJ. 1839 9 % 1814 10 % 1806 10 % 1931 9 % 92 902 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 736 11 % 341 10 % 380 11 % 475 11 % -261-2542 55 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 736 11 % 690 10 % 719 11 % 806 11 % 70 678 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1949 10 % 1917 10 % 1870 10 % 1920 10 % -29 294 60 MAALIIKENNE; PUTKIJOHTOKULJETUS 1876 10 % 1840 10 % 1778 10 % 1822 10 % -54 55 61 VESILIIKENNE 18 23 % 19 24 % 19 23 % 19 22 % 1 8 62 ILMALIIKENNE 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0-1 63 LIIKENNETTÄ PALV. TOIM., MATKATOIM. 47 11 % 50 11 % 66 11 % 71 11 % 24 188 64 POSTI- JA TELELIIKENNE 8 8 % 8 7 % 7 6 % 8 5 % 0 44

18 J Rahoitustoiminta 18 10 % 39 10 % 46 11 % 69 11 % 51 434 65 RAHOITUKSEN VÄLITYS 0 0 % 1 33 % 2 33 % 2 25 % 2 7 66 VAKUUTUSTOIMINTA 0 0 % 0 0 % 1 33 % 3 50 % 3 6 67 RAHOITUSTA PALVELEVA TOIMINTA 18 10 % 38 10 % 43 10 % 64 11 % 46 421 K Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut... 1257 7 % 1151 8 % 1192 8 % 1328 7 % 71 1082 70 KIINTEISTÖALAN PALVELUT 198 8 % 202 8 % 208 7 % 212 7 % 14 343 71 KULKUNEUVOJEN JNE. VUOKRAUS 15 11 % 18 12 % 15 10 % 18 10 % 3 45 72 TIETOJENKÄSITTELYPALVELU 33 6 % 39 7 % 41 7 % 57 7 % 24 354 73 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN 0 0 % 0 0 % 0 0 % 1 4 % 1 12 74 MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA 1221 7 % 1235 7 % 1264 7 % 1362 7 % 141 2686 L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 17 % 2 13 % 2 14 % 2 12 % 0 5 75 JULKINEN HALLINTO, MAANPUOL. JNE. 2 17 % 2 13 % 2 14 % 2 12 % 0 5 M Koulutus 68 6 % 61 5 % 61 5 % 74 6 % 6 236 80 KOULUTUS 68 6 % 61 5 % 61 5 % 74 6 % 6 236 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 915 9 % 960 9 % 1022 9 % 1143 10 % 228 1997 85 TERVEYDENHUOLTO- JA SOSIAALIPALV. 915 9 % 960 9 % 1022 9 % 1143 10 % 228 1997 O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 1403 10 % 1416 9 % 1434 9 % 1601 9 % 198 2988 90 YMPÄRISTÖHUOLTO 25 10 % 22 8 % 23 8 % 31 8 % 6 123 91 JÄRJESTÖTOIMINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 4 92 VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URH. TOIM. 150 7 % 145 6 % 157 6 % 197 6 % 47 856 93 MUUT PALVELUT 1228 10 % 1249 10 % 1254 10 % 1373 10 % 145 2005 P Työnantajakotitaloudet 0 0 % 0 0 % 2 33 % 2 33 % 2 4 95 TYÖNANTAJAKOTITALOUDET 0 0 % 0 0 % 2 33 % 2 33 % 2 4 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 97 KV. JÄRJESTÖT JA ULKOM. EDUSTUSTOT 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 X Toimiala tuntematon 1187 9 % 1185 9 % 1172 9 % 430 10 % -757-9154 999-1187 9 % 1185 9 % 1172 9 % 430 10 % -757-9154 Yhteensä - 23601 10 % 23044 10 % 21854 10 % 22583 10 % -1018-6543

19 Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Palkansaajien lukumäärätiedot on saatu työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Palkansaajien toimiala kirjataan työnantajan ilmoituksen mukaan toimipaikan (ei yrityksen) toimialan perusteella. Tietojen tulkinnasta: Osa palkansaajista on voinut virheellisen tai tulkinnanvaraisen ilmoituksen takia tulla luokitetuksi väärälle toimialalle.

20 Liite 4 Työllisten ammattitaudit 2000-2002, toimialoittain 2002 ja tautiryhmittäin 2000-2002 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä Taulukko 1. Työllisten ammattitaudit vuosittain Kaakkois-Suomessa Työllisten ammattitaudit vuosittain Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Vuosi Ammattitauteja alueella Ammattitauteja maassa Työllisiä alueella Työllisiä maassa Ammattitauteja alueella: % maan ammattitaudeista Ilmaantuvuus alueella/ 100000 työllistä Ilmaantuvuus maassa/ 100000 työllistä Ammattitautien odotusarvo Indeksi 2000 524 4991 0,10498898 186259 2228557 281 223 417 100 2001 498 4923 0,101157831 186159 2235317 267 220 409 95 2002 482 4807 0,100270439 186248 2242303 258 214 399 91 Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Ammattitautien lukumäärätiedot ovat peräisin Työperäisten sairauksien rekisteristä (Työterveyslaitos) ja työllisten (työssäkäyvien) lukumäärätiedot työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Ammattitautiluvut kuvaavat lääkärien vakuutuslaitoksille tai työsuojelupiireille ammattitauteina tai ammattitautiepäilyinä ilmoittamia tapauksia. Ammattitautien ilmaantuvuus on laskettu jakamalla ammattitautien määrä työllisten määrällä ja kertomalla tulos sadallatuhannella. Ammattitautien odotusarvo kuvaa tapausmäärää, joka alueella ilmaantuisi, jos toimialakohtaiset (toimialaluokituksen 2-numerotasolla) ilmaantuvuudet alueella olisivat samat kuin maassa. Indeksi kuvaa alueen ammattitauti-ilmaantuvuuden ajallista muutosta suhteessa vuoteen 2000 (vuosi 2000=100). Tietojen tulkinnasta: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tiedot ovat mukana taulukossa. Tiedot ovat ilmoituspäivämäärään perustuvia poikkileikkaustietoja ja tältä osin vertailukelpoisia eri vuosina. Vastaavanlaisia tietoja ei ole saatavissa vuoden 2002 jälkeen.