Euroopan historia Lenin oli karismaattinen kansanjohtaja, jonka puheet keräsivät tuhansia kuulijoita. /ullstein bild Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications - www.historienet.dk.
Tsaarinvallan kaatajat: lenin ja Saksan keisari Print: anc Status: 815 - PDF PROCES Layout: ac Red.sek: Martin Lokakuun vallankumous ja keisarinvallan päättyminen laskettiin Neuvostoliitossa Leninin ja bolševikkien ansioksi. Koko kumous olisi kuitenkin saattanut jäädä toteutumatta ilman Saksan keisarikunnan taloudellista tukea. Venäjä/1915 Ensimmäinen maailmansota oli Venäjälle raskas, ja sotamenestys oli kehno. Kaikki mielenilmaukset Tanska sotaa vastaan kukistettiin kovalla kädellä, ja Bern kansan mitta alkoi täyttyä. Sveitsi Sveitsissä maanpaossa oleva Lenin ei saanut taivutettua Venäjän monia oppositioryhmiä nousemaan yhdessä keisarinvaltaa vastaan. Kööpenhamina Petrograd Venäjä Historia 17 2013 15 Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications www.historienet.no
Epätodennäköisen liiton syyt Keisarillisen Saksan tuki vallankumousjohtajalle saattaa kuulostaa epäuskottavalta, koska Leninin ja bolševikkien aate vastusti perinnöllistä valtaa ja syntyperään perustuvia etu oikeuksia, joita keisarinvalta edusti puhtaimmillaan. Saksan keisaria Vilhelm II:ta ja Venäjän keisaria Nikolai II:ta yhdisti sukulaisuus, mutta Leninillä ja Saksan keisarilla oli yhteinen tavoite: molemmat halusivat syöstä Venäjän keisarin vallasta. Lenin halusi raivata Venäjän keisarin sosialistisen tasavallan tieltä, ja Vilhelm puolestaan havitteli liittävänsä Venäjän raja-alueita Saksaan. Venäjä oli liittoutunut Britannian ja Ranskan kanssa, ja Saksa oli kahden vihollisen välissä. Päästäkseen ahdingostaan keisari Vilhelm oli valmis tukemaan Venäjän keisarinvaltaa vastustavia voimia, jotta nämä vetäisivät Venäjän sodasta. Saksan keisarin suunnitelma oli kaukaa haettu, mutta kuitenkin panoselse christensen Euroopan historia Höyryjuna puuskutti asemalle ja pysähtyi huokaisten. Junan matkustajia vastaanottamaan saapunut väki laiturilla peittyi höyrypilveen. Vaikka kello oli jo yli puolenyön, tuhansia venäläisiä tungeksi Suomen asemalla Petrogradissa eli nykyisessä Pietarissa. Ihmiset kurottelivat kaulaansa nähdäkseen junasta laiturille laskeutuvat matkustajat. Ani harva tiesi, minkä näköistä miestä he odottivat. Erään pienikokoisen parrakkaan miehen ympärillä kävi kova kuhina. Hyörinästä päätellen tuo päälaelta kaljuuntunut pikkumies oli Lenin mies, joka oli luvannut siirtää vallan keisarilta kansalaisille ja panna kansan riistämiselle lopullisen pisteen. Ihmiset tungeksivat Leninin ympärillä, ja matkan rasituksista huolimatta hän nousi Leninillä oli SYYTÄ vihata venäjän keisaria puhumaan kansalle tulevasta vallankumouksesta. Asemalle saapuneet työläiset ja merimiehet hurrasivat ja taputtivat Leninin puheelle. Taustalla politiikan kehäketut pudistelivat päätään. Lenin oli ollut maanpaossa viimeiset kymmenen vuotta eikä tämä siksi ollut heidän mielestään tilanteen tasalla. Sosialistit olivat vuosikymmeniä turhaan yrittäneet saada keisaria suistettua vallasta. Lisäksi ensimmäinen maailmansota oli harventanut vallankumouksellisten rivejä, kun nuoret taistelukuntoiset miehet olivat joutuneet sotaan. Tuona huhtikuun yönä vuonna 1917 ei näyttänyt mitenkään todennäköiseltä, Viimeistään vanhimman veljen saama hirttotuomio salaliittoon osallistumisesta synnytti Leninissä kaunan keisaria kohtaan. Vladimir Iljitš Uljanov oli arvostetun virkamiesperheen poika. Isä Ilja Uljanov oli saanut ansioistaan jopa mitalin. Perheen pojat olivat toista maata: Vuonna 1887 Vladimirin vanhin veli Aleksander jäi kiinni osallisuudesta salaliittoon, jonka tarkoituksena oli surmata keisari Aleksanteri III. Aleksander vangittiin, tuomittiin ja hirtettiin. Kazanissa oikeustiedettä opiskellut Vladimir erotettiin samana vuonna yliopistosta mielenosoituksiin osallistumisen vuoksi. Sinnikäs Vladimir jatkoi oikeustieteen opintojaan yksityisesti ja valmistui vuonna 1891. Opintojen ohella hän paneutui saksalaisen filosofin Karl Marxin vallankumousteorioihin ja alkoi pitää marxilaisia opintopiirejä. Vuonna 1895 Vladimir vangittiin vallankumouksellisesta toiminnasta ja karkotettiin Siperiaan kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen hän lähti vuonna 1900 maanpakoon ja palasi vasta vuonna 1917. Salanimeä Lenin hän alkoi käyttää vuonna 1901. Vladimir Iljitš Uljanov (Lenin) 1870 1924 TOTEUTTAJA TAVOITE: Venäjän keisarin kukistaminen ja sosialistinen vallankumous. Keisari Nikolai II Serkukset Nikolai II ja Vilhelm II joutuivat vastakkaisille puolille ensimmäisessä maailmansodessa. Bridgeman Keisari Vilhelm II että valta Venäjällä vaihtuisi vielä samana vuonna: vuotta myöhemmin keisari ei enää ollut vallassa, Venäjä oli vetäytynyt ensimmäisestä maailmansodasta, ja Neuvostoliitto oli syntymässä. Venäjän vallankumous ei kuitenkaan ollut yksinomaan karismaattisen Leninin ansiota. Hän ja hänen johtamansa bolševikit saivat vuosina 1915 1918 yli 26 miljoonan markan edestä taloudellista ja aineellista tukea Saksasta. Summa vastaisi nykyrahassa lähes seitsemääkymmentä miljoonaa euroa. Saksan bolševikeille antamasta tuesta on pitävät todisteet Britannian, Sveitsin ja Ruotsin tiedusteluorganisaa tioiden, Preussin poliisin, Saksan ulkoministeriön ja Venäjän arkistoissa. Ilman Saksan toimittamia räjähdysaineita, kuljetuskalustoa ja taloudellista tukea lokakuun vallankumous olisi monien asiantuntijoiden mukaan voinut jäädä toteutumatta. Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications www.varldenshistoria.se
tuksen arvoinen. Kun Venäjä olisi poissa pelistä, Saksa voisi keskittää joukkonsa sotimiseen länsirintamalla. Tilanne Venäjällä kiristyy Venäjällä tyytymättömyys keisaria kohtaan oli kasvanut tasaisesti 1800-luvun lopulta saakka. Verisunnuntaina 22. tammikuuta 1905 ainakin sata ihmistä sai surmansa, kun keisari Nikolai II:n vartiokaarti tulitti pappi Georgi Gaponin johtamaa talvipalatsille vetoomusta tuomassa ollutta rauhanomaista kulkuetta. Ympäri maata syntyi mellakoita ja lakkoja, jotka tukahdutettiin väkivaltaisesti. Vuonna 1912 Lenan kultakaivosten työntekijät Venäjän kaukoidässä menivät lakkoon. Keisarillisen armeijan sotilaat lähetettiin palauttamaan järjestys, ja nämä ampuivat lähes kaksisataa kaivosmiestä. Viranomaiset kieltäytyivät tutkimasta tapausta, mikä synnytti uusia lakkoja ja kasvatti kapinamielialaa. Saksan johdossa nähtiin, että yksinvaltiuden päivät Venäjällä olivat luetut. Kun löytyisi sopiva henkilö kapinan johtajaksi, kansa nousisi yhtenä rintamana keisaria vastaan, ja Venäjä irtautuisi sodasta. Kaupunkien työväestön olot olivat ala-arvoiset ja työpäivät pitkästi yli kymmentuntisia, mutta palkka niin surkea, että se tuskin riitti edes vuokraan. Maaseudulla nähtiin suorastaan nälkää. Lakot ja ammattiliitot olivat ankarasti kiellettyjä, eikä kansalaisoikeuksista ollut tietoakaan. Kun Venäjä vielä kärsi ensimmäisessä maailmansodassa raskaita miestappioita, sodan ja keisarin kannatus laski entisestään. Kaikki poliittiset pyrkimykset vähentää keisarin valtaa tukahdutettiin välittömästi kovalla kädellä. Poliittinen vastarinta jäi voimattomaksi myös siitä syystä, että sosialistit ja liberaalidemokraatit kiistelivät keskenään siitä, mitä asiantilalle pitäisi tehdä, ja haaskasivat Tanskalaiset rikastuivat sodalla Tanskan puolueettomuus ensimmäisessä maailmansodassa ja suotuisa sijainti Itämeren rannalla tarjosivat oivalliset olosuhteet rikastua sotaa käyvien osapuolten kustannuksella. Varsinkin säilykkeiden myynti Saksan armeijalle oli tuottoisaa toimintaa. Säilykkeillä rikastuneita kutsuttiin gulassiparoneiksi, sillä paprikainen gulassi oli myyntiartikkeli, johon oli helppo piilottaa ala-arvoiset ja arveluttavat lihat sekä halvimmat ruhon osat. Berliner-Nielseniksi kutsuttu kööpenhaminalainen halli kauppias meni lihaa hankkiessaan jopa niin pitkälle, että osti vuonna 1915 Kööpenhaminan eläintarhasta kolme biisonia ja myi ne lihoiksi säilyketehtaaseen. Kööpenhaminan pohjoispuolen parhaille rantatonteille nousi toinen toistaan prameampia gulassiparonien huviloita. Koska sodan vuoksi ostettavaa oli niukasti, rahaa sijoitettiin pörssiin tai sitä hassattiin pääkaupungin yö ssä, jossa soitto soi ja viini virtasi. Säilykkeiden menekki oli niin suurta, ettei purkkeihin aina ehditty laittaa edes etikettejä. Lokakuun vallankumouksen kolmivuotisjuhlallisuuksiin kuului suurkuvaelma Talvipalatsin valtauksesta. 125 balettitanssijan ja sadan sirkustaiteilijan näytöstä seurasi Petrogradissa satatuhatta katsojaa. (Kuva Sergei Eisensteinin elokuvasta Lokakuu vuodelta 1927). shutterstock voimiaan ryhmittymien sisäisiin ristiriitoihin. Samaan aikaan vallanpitäjien käyttämien voimakeinojen ylilyönnit pahenivat pahenemistaan. Pian vallankumousjohtajaksi sopiva mies ojennettiin saksalaisille kuin tarjottimella. Talvella 1914 1915, kun sota oli juuttunut asemasodaksi, Saksan ulkoministerille tuotiin kirje venäläiseltä sosialistilta, joka oli lähtenyt maanpakoon vuonna 1905. Izrail Lazarevitš Gelfand, joka tunnettin paremmin peitenimellä Aleksandr Lvovitš Parvus, toimitti Saksalle valmiin suunnitelman vallankumouksen toteuttamiseksi Venäjällä ja Venäjän irrottamiseksi sodasta. Ensimmäiseksi olisi saatava aikaan suurlakko ja mellakoita sekä sabotoitava tiet ja sillat, jotka johtivat kaupungeista rintamalle. Näillä toimilla estettäisiin sotatoimien jatkuminen ja tehtäisiin viranomaiset voimattomiksi. Kun Venäjän yhteiskunta olisi sekasorron vallassa, sosialistit ottaisivat johdon käsiinsä, pakottaisivat keisarin luopumaan vallasta ja solmisivat rauhan Saksan kanssa. Suunnitelman toteuttamiseksi Saksalta haluttiin räjähdysaineita ja rahaa. Saksalaiset suhtautuivat Parvuksen suunnitelmaan epäilevästi. Historia 17 2013 17 Print: anc Status: 815 - PDF PROCES Layout: ac Red.sek: Martin Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een e-mail of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications - www.historianet.nl.
Euroopan historia AOP/getty images Lenin Ulkoministeriötä lähestyivät tuon tuosta ihmiset, jotka vakuuttivat pystyvänsä sopivalla summalla järjestämään Ukrainan talonpoikien kansannousun, suurmielenosoituksen Petrogradissa tai kapinoita Mustanmeren laivastossa. Toistaiseksi Saksa ei ollut saanut sijoituksilleen vastinetta. Parvuksella oli kuitenkin valtti, joka muilta puuttui. Hänen mukaansa Saksalta haluttiin saada taloudellista tukea Venäjän sosiaalidemokraattien enemmistölle, jonka johtaja on tavattavissa Bernissä. Enemmistöllä Parvus tarkoitti Leninin johtamia vallankumousmielisiä bol še vikkeja, joiden nimitys tulee venäjän kielen enemmistöä tarkoittavasta sanasta. Enemmistöstä puhuminen oli lievästi sanottuna yliampuvaa, sillä bolše vikit olivat olleet enemmistönä vain Ennen vallankumousta Lenin edisti aatetta ulkomailta käsin. sosiaalidemokraattisen liikkeen lehden toimituksen kokoonpanosta äänestettäessä. Muuten bol še vikit oli tuolloin sosiaalidemokraattien vähemmistösiipi. Parvus oli tavannut Leninin tosin vain kerran ja tämän aatteellisia kirjoituksia oli monistettu Parvuksen asunnossa sijainneella monistuskoneella. Saksalaisille bol še vikit ja Lenin olivat kuitenkin toiveiden täyttymys, koska toisin kuin monet muut kumoukselliset ryhmät, bol še vikit halusivat lopettaa sodan mahdollisimman pian. Lenin asui maanpaossa Keski-Euroopassa ja hänet tunnettiin yhtenä sosialismin johtavista teoreetikoista. Hänen vankkumaton vakaumuksensa ja henkilökohtainen sitoutuneisuutensa olivat vaikuttavia, ja Lenin-kortin vilauttaminen sai Saksan ulkoministeriönkin kiinnostumaan Parvuksen ehdotuksesta. Ympäri Venäjää osoitettiin mieltä maaliskuussa 1917 valtaan noussutta Kerenskin väliaikaishallitusta vastaan. Niinpä Parvus lähti toukokuussa 1915 Saksan ulkoministeriön siunauksella tunnustelumatkalle Berniin, Sveitsiin. Bernissä Parvus tapasi Leninin tämän kantaravintolassa ja sai kutsun hänen asuntoonsa, jotta asioista voitaisiin keskustella rauhallisemmassa ympäristössä. Kuoleman kauppias asialla Sekä Lenin että Parvus vakuuttivat jälkeenpäin, että keskustelut olivat päättyneet tuloksettomina. Huolimatta siitä, että kansan taloustieteilijä ja marxismin tuntija Parvus oli vallankumouksen vankkumaton tukija, hän oli sosialistien parissa huonossa huudossa. Tähän olivat syynä muun muassa hänen erittäin tuottoisat asekauppansa Konstantinopolissa. Närää herättivät myös hänen aatteen miehelle sopimaton ylellinen elämäntapansa sekä mieltymyksensä hyviin viineihin, paksuihin sikareihin ja iloluontoisiin vaaleaverikköihin. Leninin oli maineensa säilyttämiseksi kieltäydyttävä sosialistien karsastaman Parvuksen tarjouksesta, ja niin hän omien sanojensa mukaan myös teki. Veturi, jolla Lenin saapui Suomesta lokakuussa. james g. howes 18 Historia 17 2013 Leninin salaiset junamatkat 1917 Lenin saapui huhtikuussa 1917 Sveitsistä Saksan läpi sinetöidyllä junalla Petrogradiin bolševikkeja johtamaan. Leninin suunnittelema heinäkuun vallankaappausyritys epäonnistui ja hän joutui pakenemaan maasta. Lenin piileskeli Suomessa, josta hän palasi veturinlämmittäjäksi naamioituneena 7. lokakuuta vallankumouksen johtoon. Sinetöity vaunu Zürichistä 9. huhtikuuta 1917 Lenin ja noin 30 muuta poliittista pakolaista nousi vaunuun, joka sinetöitiin matkalle Saksan halki. Trelleborg Sassnitz Berliini Saksa Frankfurt Zürich Sveitsi Norja Ruotsi Tukholma Haparanda Suomen suuriruhtinaskunta Itävalta-Unkari Petrograd Venäjä Petrograd 16. huhtikuuta 1917 Seitsemän päivää kestäneen matkan jälkeen juna saapui Petrogradiin. Lautalla Ruotsiin 12. huhtikuuta 1917 Leninin junanvaunu kuljetettiin Sassnitzista Saksasta lautalla Trelleborgiin Ruotsiin. Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications www.historianet.fi
AOP/getty images Lenin selosti, miten saksalainen sosiaalisovinisti Parvus oli saanut lähteä tapaamisesta häntä koipien välissä. Ei tiedetä kaunisteliko Lenin totuutta vai onnistuiko Parvus saamaan yhteyden johonkuhun muuhun johtavaan sosialistiin. Joka tapauksessa Parvuksen käynti Bernissä ei vaikuttaisi menneen hukkaan, sillä pian Bernin tapaamisen jälkeen Saksasta alkoi virrata rahaa, aseita ja räjähteitä Tanskan kautta Venäjälle. Kööpenhamina oli sotavuosina varsinainen keinottelijoiden ja mustan pörssin kauppiaiden pesäpaikka. Parvus alkoi monien muiden tapaan myydä sotaan käyviin maihin kaikkea, mistä niissä oli pula. Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Ranskaan ja Venäjälle kulki Tanskan kautta muun muassa jalometalleja, käytettyjä autoja, kalastusaluksia, konjakkia, kondomeja ja lääkkeitä. Parvus palkkasi kirjanpitäjäksi puolalaissyntyisen Jakob Haneckin, joka oli aktiivinen sosialisti ja Leninin tuttu. Parvuksen yhtiön tilikirjat ovat periaatteessa kunnossa, mutta joukossa on summia, joista ei käy ilmi, mistä niissä on kyse. Näiden epämääräisten erien on epäilty olleen joko asehankintoja tai rahasiirtoja venäläisille bolševikeille. Saksan ulkoministeriön asiakirjoista löytyy tieto, jonka mukaan Parvus lupasi Saksan keisarikunnalle vuoden 1915 lopulla järjestää Venäjällä vallankumouksen 20 miljoonalla ruplalla, nykyrahassa noin 25 miljoonalla eurolla. Muutamaa päivää myöhemmin hän sai kuitin mukaan ensimmäiset miljoona ruplaa. Matkaan vaikka läpi helvetin Saksasta saadut rahat käytettiin etupäässä propagandaan. Myös lakko komiteat saivat rahaa Venäjän talouselämän painostamiseen. Tulokset jäivät ensi alkuun laihoiksi. Lakkoja syntyi vain muutamissa kaupungeissa, ja keisari pysyi tiukasti vallan kahvassa. Hiljalleen saksalaisten rahoittama propagandakoneisto alkoi kuitenkin tehdä tehtävänsä: sotilaita karkaili armeijasta ja kaupungeissa syntyi levottomuuksia. Lakot ja mielenosoitukset kävivät yhä yleisemmiksi, ja maaliskuussa 1917 aika oli viimein kypsä. Keisarin luotettavimmatkin joukot tempautuivat mukaan vallankumouksen pyörteisiin. Sotilaat kieltäytyivät ampumasta mielenosoittajia, laskivat aseensa ja liittyivät mukaan. Keisari joutui luopumaan vallasta, ja Venäjälle asetettiin väliaikainen hallitus. Leninin odottama hetki oli koittanut, mutta hän oli pääsemättömissä Bernissä. Fyysisenä esteenä Sveitsin ja Venäjän välissä oli Saksa, jonka kanssa Venäjä oli edelleen sodassa. Ranska ja Britannia olivat kieltäneet Leniniltä alueensa läpi matkustamisen, sillä molemmat maat uumoilivat Leninin irrottavan Venäjän sodasta valtaan noustuaan. Tilanne oli Saksan kannalta kriittinen: jos Lenin ei ehtisi ajoissa Venäjälle, valta voisi päätyä Saksan kannalta epäedullisille tahoille, jotka halusivat Venäjän pysyvän sodassa. Mikäli Lenin ei pääsisi Venäjälle, Saksan investoimat miljoonat menisivät hukkaan. Lenin alkoi itsekin olla kärsimätön: Meidän on mentävä, vaikka sitten helvetin läpi, hän totesi lähimmille tovereilleen. Saksan ulkoministeriön asiakirjoista käy ilmi Parvuksen ja Saksan ratkaisu: Lenin matkustaisi sinetöidyssä junanvaunussa 31 poliittisen Izrail Lazarevitš Gelfandissa eli Aleksandr Lvovitš Parvuksessa huomio kiinnittyi ensimmäisenä ylettömän korkeaan otsaan ja tukevaan olemukseen. Gelfandin peite nimi Parvus tarkoitti pientä, mikä ei sopinut sen paremmin mieheen itseensä kuin tämän suurellisiin elintapoihinkaan. Parvus kelpuutti vain parhaat hotellit ja kalleimmat juomat ja tuprutteli alituisesti paksuja sikareita. Hän oli kuitenkin marxilaisen teorian syvällinen tuntija ja sosialismin järkäh tämätön kannattaja. Hän uskoi Leninin s aavan aikaan vallan kumouksen Venäjällä ja taivutteli Saksan tukemaan Leniniä ja bolševikkejä. Parvuksen mielestä Venäjän sisäinen hajaannus ja tappiot sodassa olivat paras tapa saada aikaan vallankumous Venäjällä. Lenin tapasi Parvuksen vuonna 1915 ja oletettavasti sopi tuolloin tämän kanssa Saksan tuen organisoi misesta. Parvus myös järjesti Leninin junamatkan Sveitsistä Petrogradiin vuonna 1917. Lenin piti kuitenkin Parvukseen etäisyyttä, koska tämä oli sosialistien epäsuosiossa liiketoimiensa vuoksi. ullstein bild pakolaisen seurueessa Saksan halki, minkä jälkeen vaunu siirrettäisiin lautalla Ruotsiin ja sieltä matka jatkuisi junalla autonomisen Suomen läpi Petrogradiin. Leninin matkasta vaiettaisiin ja virallinen selitys olisi, että kyseessä oli erikoiskuljetus vanhaan kotimaahansa palaaville venäläisille. Leninin ehtona junamatkalle oli, että junan matkus tajien passeja tai henkilöllisyyttä ei matkan aikana tarkasteta ja että Saksa vastaisi ruuan ja juoman toimittamisesta suljetun vaunun matkustajille. Seitsemän vuorokautta kestävä henkisesti raskas matka alkoi 9. huhtikuuta 1917. Tilaa ja ruokaa oli niukasti, ja matkalaiset kävivät toistensa hermoille. Varsinkin Lenin, joka yritti työskennellä kirjoitustensa parissa, valitti matkaseuransa pitämästä metelistä. Kolmen vuorokauden junamatkan jälkeen seurasi VALLANKUMOUKSEN unohdettu TUKIJA Saksassa Leninin paluun Venäjälle järjestänyt mies on jäänyt vaille tunnustusta. Izrail Lazarevitš Gelfand (Parvus) 1867 1924 JÄRJESTELIJÄ TAVOITE: Venäjän keisarivallan kaataminen Saksan rahoittaman sosialistisen vallankumouksen avulla. Print: anc Status: 815 - PDF PROCES Layout: ac Red.sek: Martin Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications - www.historienet.dk.
Euroopan historia tervetullutta vaihtelua, kun vaunu kuljetettiin lautalla Sassnitzista Saksasta Ruotsiin Trelleborgiin. Lautalla matkalaisia odotti yltäkylläinen juhlapöytä, ja isäntänä oli Parvuksen kirjanpitäjä Jakob Hanecki. Kun muut aterioivat, Hanecki ja Lenin vetäytyivät pohtimaan Venäjän tilannetta. Ruotsista matka jatkui jälleen junalla, ja neljän vuorokauden kuluttua Leninin juna saapui Petrogradiin. Leniniä solvattiin maanpetturiksi Lenin kuittasi Saksan avun toteamalla: Jos saksalaiset kapitalistit ovat niin hulluja, että auttavat meitä palaamaan Venäjälle, he kaivavat siinä omaa hautaansa. Saksalaiset näkivät asian aivan toisessa valossa. Leninin pääsy Venäjälle on onnistunut. Hän toimii täysin toiveittemme mukaisesti, kirjoitti Saksan tiedustelupalvelun edustaja Tukholmasta pääesikuntaan Berliiniin, kun Leninin juna oli päässyt perille. Saksalaisilla oli syytäkin olla tyytyväisiä Leniniin, joka alkoi välittömästi pitää palopuheita kuukauden verran vallassa ollutta väliaikaista hallitusta vastaan: Uusi hallitus ei ansaitse armoa sen enempää kuin vanhakaan. Kapitalistiselle luonteelleen uskollisena se jatkaa edeltäjänsä aloittamaa imperialististista ryöstösotaa. Saksan ulkoministeriössä myhäiltiin tyytyväisinä: Leninin propaganda näyttää tehoavan kansaan, Saksan hallitukselle raportoitiin heinäkuun 5. päivänä vuonna 1917. Muutamaa päivää myöhemmin Saksan hallitus sai Venäjältä uuden viestin. Lenin ja hänen joukkonsa tarttuvat pian ruoriin, minkä jälkeen syntyy rauha. Venäjän väliaikainen hallitus pelkäsi Leninin ottavan vallan, ja se yritti saada Saksan keisari yliarvioi armeijansa voiman Saksan keisarin Vilhelm II:n suunnitelma meni mynkään, ja hän joutui luopumaan vallasta. Vilhelm II oli lapsesta lähtien unelmoinut vielä johtavansa Saksan armeijan suuriin tekoihin. Noustuaan valtaistuimelle hän keskitti vallan omiin käsiinsä ja pakotti rautakansleri Otto von Bismarckin eroamaan. Keisari ei kuitenkaan ollut haaveittensa mittainen, ja puheissaan ja esiintymisissään hän oli kömpelö kuin norsu posliinikaupassa. Brittiläiselle Daily Telegraph -lehdelle hän meni töräyttämään, että britit olivat yhtä hulluja kuin Liisa Ihmemaassa kirjan kani. Keisarin tahdittomuus sai monet saksa laiset vaatimaan hänen eroaan. Suurimmat arviointivirheensä Vilhelm II teki kuitenkin ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka Venäjä irroittautui kumouksen jälkeen sodasta, Saksa ei päässyt Pariisiin asti itä rintamalta vapautuneiden joukkojenkaan avulla vaan joutui antautumaan. Vilhelm II pakotettiin luopumaan kruunusta, ja Saksasta tuli tasavalta. Saksan keisari Vilhelm II 1859 1941 (hallitsijana 1888 1918) rahoittaja tavoite: Syöstä serkkunsa Nikolai II Venäjän valtaistuimelta, laajentaa omaa valtakuntaansa itään ja pelata Venäjä ulos sodasta, jotta Saksa voisi keskittyä taisteluun länsirintamalla. Leninin epäsuosioon. Yhteistyö Saksan kanssa oli mitä oivallisin ase Leninin mustamaalaamiseen. Leninin ja Saksan suhmuroinnit eivät olleet osapuolten yrityksistä huolimatta pysyneet salassa. Tieto oli päässyt leviämään jo Leninin ollessa lähdössä Sveitsistä. Juna-asemalle oli saapunut lähes sata henkeä osoittamaan mieltään. He huutelivat Leninille vihaisina sika, kansankiihottaja ja Saksan keisari maksaa sinun matkasi. Leninin kannattajat yrittivät peittää ivahuudot laulamalla Kansainvälistä. Kesällä 1917 väliaikainen hallitus yritti kuumeisesti todistaa Leninin ja Saksan keisarin välisen yhteyden, jotta Lenin olisi voitu tuomita maanpetturuudesta. Todistajia kutsuttiin kuulusteluihin, ja heiltä saatiin tietoja. Erään todistajan mukaan Leninin pääesikunnan edessä jaettiin rahaa ja kylttejä, joissa luki Alas väliaikainen hallitus ja Alas rahavalta. Nimi Jakob Hanecki putkahteli esiin yhtä mittaa, mutta Venäjän viranomaiset eivät pystyneet vedenpitävästi todistamaan Saksan taloudellista tukea bolševikeille. Lokakuun vallankumous Samaan aikaan Venäjä oli joutunut lujille ensimmäisessä maailmansodassa. Saksalaiset olivat edenneet heinäkuusta 1917 lähtien voimallisesti, ja 3. syyskuuta 1917 Saksa sai vallattua Lat vian pääkaupungin Riian, joka oli vain muutaman sadan kilometrin päässä Petrogradista. Saksan sodanjohto riemuitsi armeijan saavuttamista voitoista, mutta ulkoministeriössä oltiin sitä mieltä, että menestys oli vähintään yhtä paljon Leninin ja bolševikkien ansiota. Elintarvikepula Venäjällä oli huutava, ja bolševikkien suosion kasvu oli selvästi havaittavissa Venäjän kaupungeissa ja armeijassa. Sotilaita karkasi rintamalta ja työläiset valtasivat tehtaita. Ehkäistäkseen sotilaiden joukkopakoa armeijasta väliaikaishallitus antoi käskyn vapauttaa kesän mellakoiden yhteydessä vangitut bolševikkijohtajat. Leninin, joka oli elokuussa joutunut pakenemaan pidätyksen uhatessa Suomeen, oli jälleen aika palata Venäjälle. Lokakuun alussa hän saapui junanlämmittäjä Viléninä salaa Petrogradiin, jossa hän otti kapinan johdon käsiinsä. Kansa nousi keisarinvaltaa vastaan: työläiset menivät lakkoon, maatyöläiset ottivat maat haltuunsa ja lukemattomat sotilaat karkasivat rintamalta liittyäkseen vallan kumoukseen. 7. marraskuuta Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications www.historienet.no
Salaisen poliisin miehet teloittivat keisari Nikolai II:n perheineen 17. heinäkuuta 1918. 1918 (25. lokakuuta Venäjällä käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan) valtakunta oli niin sekasortoisessa tilassa, että bolševikit ja vallankumouksen puolelle loikanneet sotilaat saattoivat ilman taistelua pakottaa väliaikaisen hallituksen luopumaan tehtävästään ja asettaa Leninin maan johtoon. Rauha tuli Venäjälle kalliiksi Lenin ei solminut lopullista rauhansopimusta Saksan kanssa välittömästi, koska bolševikkien johtoasema oli riippuvainen muiden puolueiden ja ryhmien kannatuksesta eikä niiden piirissä oltu innostuneita ajatuksesta erillisrauhasta arkkivihollisen Saksan kanssa. Rauhan jouduttamiseksi Saksan valtionvarainministeriö siirsi bolševikeille muutama päivä vallankumouksen jälkeen noin viisitoista miljoonaa Saksan markkaa, mikä vastaisi nykyrahassa noin neljääkymmentä miljoonaa euroa. Rahat osoitettiin Saksan kanssa tehtävää rauhaa edistävään propagandaan. Lenin ja Saksan keisari Vilhelm II pääsivät kumpikin viimein tavoitteeseensa, kun Saksan ja sen liittolaisten sekä Venäjän välille solmittiin rauha Brest Litovskin rauhansopimuksella maaliskuussa 1918. Venäjälle sopimus oli raskas se menetti Argentiinan kokoisen maa alueen, muun muassa Baltian maat ja Ukrainan, joissa asui kolmannes maan väestöstä, ja samalla suuret hiili- ja öljyvarannot sekä arviolta puolet maan teollisuudesta. Keisarinvallan aika Venäjällä päättyi peruuttamattomasti 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburgissa, kun Jakov Jurovskin johtama teloitusryhmä ampui keisari Nikolai II:n, tämän vaimon Aleksandran ja perheen viisi lasta. Lue lisää Robert Service: Lenin. A Biography, Pan Books, 2000 Lenin und der Kaiser, Spiegel Special Geschichte 4, 2007 Michael Pearson: The Sealed Train, Rutnam, 1975 Jussila, Osmo: Neuvostoliiton tragedia, Otava, 2012 Die Gekaufte Revolution, Spiegel TV no. 10, 2007 (DVD) Saksa veikkasi useampaa hevosta Leninin pyrkimys irrottaa Venäjä ensimmäisestä maailmansodasta oli hyödyllinen Saksalle, ja siksi Saksa tuki Leninin ja bolševikkien vallankumouspyrkimyksiä. Kun Venäjä ei olisi sodassa, Saksa voisi keskittää kaikki voimansa länsi rintamalle Ranskaa vastaan. Pian vallankumouksen jälkeen Saksan keisarin sympatiat Leninille ja tämän tukijoille haihtuivat: Olisi vaaral lista luottaa bolševikkien hiipuvaan menestykseen, keisari totesi jo kesällä 1918. Saksan ulkoministeriön asiakirjoista käy ilmi, että Saksa alkoi avustaa Leninin poliittisia vastustajia bolševikkien jouduttua vastatuuleen. Keisari Vilhelm halusi tällä tavoin varmistaa, että Venäjän vallanpitäjät olisivat joka tapauksessa Saksalle myötämielisiä riippumatta siitä, mikä keskenään kilpailevista ryhmistä nousisi valtaan. Bolševikeille annetusta tuesta pidettiin tarkasti kirjaa. archiv des auswärtiges amt Print: anc Status: 815 - PDF PROCES Layout: ac Red.sek: Martin Kumouksen jälkeen Lenin jatkoi kansan mielialaa ylläpitävien puheiden pitämistä. Bridgeman Testaa tietosi HISTORIANET.FIN Lenin-VISassa: historianet.fi/lenin Historia 17 2013 21 Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications www.varldenshistoria.se