SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

LIITE 3

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 1 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU... 3 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät... 3 3.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 4 3.2.1 Maisemamaakunta... 4 3.2.2 Maisema-alueet... 4 3.2.3 Kulttuurihistorialliset kohteet... 7 3.3 Hankealueen ja sen lähiympäristön maisemakuva... 19 4 VAIKUTUSPERIAATTEET... 22 4.1 Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan... 22 4.2 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan... 24 5 YHTEENVETO... 25 LÄHTEET... 26 LIITTEET Liite 1: Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 4/2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4/2014 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 1 (26) Tuulivoimapuisto 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Sievin Puutikankankaan alueelle tuulivoimapuistohanketta. Tuulivoimapuisto koostuu enintään yhdeksästä tuulivoimalasta. Tämän maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila siltä kannalta että tuulivoimaa sijoitetaan lähialueille. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Sievin Puutikankankaan tuulivoimapuistoalue sijaitsee noin 8 kilometriä Sievin kirkonkylän länsipuolella ja noin 8,5 kilometriä Toholammin kirkonkylän pohjoispuolella. Hankealue rajoittuu lounaisreunastaan Sievin ja Toholammin kunnanrajaan. Pohjoispuolelle jää valtatie 28, Kokkolantie. Hankealueen pinta-ala on noin 11 km2. Maa-alueet ovat yksityisten maanomistajien ja Sievin kunnan omistuksessa. TM Voima Oy suunnittelee Puutikankankaan alueelle enintään 9 tuulivoimalasta muodostuvaa alle 30 MW tehoista tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 140-160 metriä, roottorin halkaisija n.120-140 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Puutikankankaan tuulipuiston sähköverkkoliityntä on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi maakaapeloinnilla 110/20 kv sähköaseman kautta Fingrid Oyj:n Ventusneva-Uusnivala 110 kv voimansiirtoverkkoon hankealueen luoteispuolella. Ilmajohtoja ei rakenneta. Sähkönsiirtosuunnitelmat tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Puutikankankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä ja siellä kulkee metsäteitä. Hankealue sijoittuu Sievin ja Toholammin kuntien rajalle korkeammalle harjualueelle, missä korkeimmat kohdat ovat noin 107,5m mpy. Alueen itäosassa on ojitettuja suoalueita. Pääosin hankealue sijoittuu korkeustasoltaan noin 92,5-105 m mpy. Hankealueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita, eikä siellä ole tunnettuja muinaismuistoja eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

2 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Kuva 1. Hankealueen sijainti, sekä hankealueen läheisyydessä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Kuva 2. Alustava hankealueen rajaus ilmakuvalla. Varsin suurella osalla hankealueesta ei ole puustoa tai se on hyvin matalaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 3 (26) Tuulivoimapuisto 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN TARKASTELU 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun Sievin Puutikankankaan tuulipuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet. Maisemaselvitys on laadittu tuulivoimarakentamisen mahdollistavan kaavan pohjaksi ja maiseman ominaisuuksia on tarkasteltu siitä lähtökohdasta. Tarkoitus on että maisemaselvitystä voidaan käyttää apuna maiseman sietokyvyn arvioimiseksi, kun voimalahanketta viedään eteenpäin. Tuulipuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään maiseman fyysisenä muuttumisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden sekä niiden rakentamista ja huoltoa varten rakennettavien teiden välittömässä lähiympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei yleensä kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat ovat havaittavissa kohteista. Tästä johtuen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön voidaan pitkälti tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä maastokäynneillä otettuja valokuvia kohdealueesta. Maisema-arkkitehdin maastokäynti selvitysalueelle ja sen ympäristöön on tehty 13.-15.10.2014. Lisäksi maiseman kestokykyä on pohdittu yleisellä tasolla ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema " (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, RKY 1993, maakuntakaavat). Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilan ja kestokyvyn arvioinnissa selvitysalue ulottuu 12 km etäisyydelle hankealueesta, mutta painopiste on lähialueen (0-5 km hankealueesta) maisemakuvan ja arvokohteiden kuvailussa. Selvityksessä käytettyjä etäisyyksiä tarkastellessa on tärkeää huomata, että etäisyydet on ilmoitettu etäisyytenä hankealueeseen, eikä lähimpiin voimaloihin. Tämä johtuu siitä, että voimaloiden sijoittelu hankealueen sisällä on vielä kesken. Etäisyydet lähimpiin voimaloihin tulevat siis todellisuudessa olemaan lopullisesta sijoittelusta riippuen todennäköisesti keskimäärin useita satoja metrejä suurempia kuin tässä selvityksessä ilmoitetut etäisyydet. Hankealueella tarkoitetaan alustavaa hankealueen rajausta, joka on esitetty mm. kuvissa 1 ja 2. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Miina Ant-Wuorinen ja laaduntarkastajana on toiminut maisema-arkkitehti Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

4 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto 3.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on kuvailtu 12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. 3.2.1 Maisemamaakunta Sievi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993b) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaan aluekokonaisuuteen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko alueeseen. Keski-Pohjanmaata luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Paksu moreenipeite on drumlinisoitunut suuressa osassa aluetta. Soiden runsaus johtuu lähinnä yleisestä tasaisuudesta. Jokien yläjuoksulla asutus on yleensä sijoittunut laakson reunalla oleville kumpareille. Pellot ovat asutuksen ja joen välissä. Keski- ja alajuoksulla rakennukset sijaitsevat jokitöyräällä. Seudun erikoisuutena on leveärunkoinen, sivukamarillinen asuinrakennus. Peltoviljelyn ohella karjanpidolla on ollut hivenen tärkeämpi merkitys kuin Etelä-Pohjanmaalla. 3.2.2 Maisema-alueet Suomessa arvokkaita maisema-alueita on arvotettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kuvailevat tekstit perustuvat Maisemaaluetyöryhmän mietintöön II (Ympäristöministeriö 1993). Nykyisin voimassa olevat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on vahvistettu Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kuvailevat tekstit ja aluerajaukset on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueelta lainattu julkaisusta Pohjois- Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997). Hankealueen eteläpuolella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Sen alueella sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kohdeluettelo ja niiden aluerajaukset perustuvat Keski-Pohjanmaan voimassa olevaan maakuntakaavaan ja niiden kuvaukset Keski-Pohjanmaan liiton julkaisuun Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet. (Sigma Konsultit Oy 2001) Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta inventointi on valmistunut vuonna 2014. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi valmistuu Pohjois-Pohjanmaan osalta vuoden 2014 aikana ja Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan osalta se on valmistunut vuonna 2013. (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 2013) Inventointi ei ole vielä lainvoimainen, mutta se on huomioitava maankäytön suunnittelussa sitä mukaan kun se valmistuu. Puutikankankaan hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 5 (26) Tuulivoimapuisto Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Voimassa olevassa maakuntakaavassa on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi merkitty tuulipuiston lounaispuolella sijaitseva Lestijoen kulttuurimaisema. Etäisyys hankealueeseen on lähimmillään noin 5,2 kilometriä. Lestijokilaakso on edustava keskipohjalainen jokivarren viljelymaisema, jossa asutus on hakeutunut kapeahkoa viljeltyä jokilaaksoa reunustaville kumpareille. Jokilaakson maisema-alue jakautuu kahteen osaan Toholammin keskustaajaman molemmin puolin. Pohjoispuolella on 12 kilometrin pituinen ja puolitoista kilometriä leveä viljelytasanko. Lounaisessa sitä rajaa Toholammen-Kannuksen päätie, koillisessa metsäinen selänne. Luoteispäässä avautuu laaja näkymä pitkin jokilaaksoa. Eteläinen osa on Lestijoen ja siihen laskevien sivujokien yhtymäkohdassa jokilaaksoihin levittäytyvä viljelyaukea, jota luoteessa rajaa Toholammin keskusta ja lännessä päätie.( ) Keskustaajaman luoteispuoleisessa osassa arvokkaimmat asutusryhmät nykyään ovat Jämsän asutus, Laitalan, Oikemuksen ja Välikankaan asutusryhmät ja Riutan asutus. Lestijoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta on vuoden 2013 inventoinnissa esitetty laajennettavaksi joen yläjuoksulle, aina Sykäräiselle asti. Uusi valtakunnallisesti arvokas maisema-alueen osa sijoittuu lähes kokonaan voimassa olevassa maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi luokitellulle alueelle. Hankealuetta lähimpänä sijaitseva valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen osaan (Toholammen kirkonkylän pohjoispuolella) ei ole esitetty kuin hyvin vähäisiä muutoksia. (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013) Kuva 3. Näkymä Kirkkojärventieltä Korpivainion tilan tienoilta pohjoiseen Lestijoelle. Puutikankankaan hankealue jää kuvan oikeaan reunaan. Avoin maisematila jatkuu joen suuntaisesti useita kilometrejä ja se rajautuu selkeästi metsäisiin selänteisiin. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG

6 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet Vanhakirkko-Jyrinki, n. 1,7 km pohjoiseen Vanhakirkon ja Jyringin maisema-alueella on runsaasti vanhaa rakennuskantaa. ( ) Maisema-alueen halki virtaavan Vääräjoen ranta-alueet ovat paikkakunnan vanhinta viljely- ja asuinaluetta. Sen rannoilla on tervahaudan pohjia. Alueella on toiminut pikipolttimo. Seudulle harvinaisten soravarojen käyttö on aiheuttanut maisemahäiriöitä Maisema-alueelle sijoittuu useita kulttuuriympäristön maakunnallisia arvokohteita. Kuva 4. Vanhakirkko-Jyringin viljelymaisemaa. Alueella on melko runsaasti kauniisti harmaantuneita latoja ja aittoja. Useimpiin on kuitenkin tehty peltikatto. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG Leppilammin kylä, etäisyyttä noin 4,6 kilometriä, Kannus Kylän asutus on muodostunut rykelmäksi Hautamäen länsirinteeseen metsälammen rannalle, jossa viljelykset sijoittuvat kylän ja lammen väliin. Leppilammen kylän keskuksen muodostavat viisi perinteistä maalaistaloa, jotka sijaitsevat lähekkäin kapean kylänraitin varressa. Muut rakennukset sijoittuvat lähemmäs metsälammen rantaa. Kylämaisema on harmoninen ja suhteellisen hyvin säilynyt. Rakennusten lisäksi maiseman keskeisiä elementtejä ovat pellot lammen rannassa, pienet mutkittelevat kylätiet, kookkaat pihapuut ja pienet metsäkaistaleet. Lestijoen kulttuurimaisema (RKY 1993), n.5km lounaaseen Lestijoen kulttuurimaisemalle antavat leimansa jokilaakson lievästi kumpareiset tasangot ja mäkikumpareilla sijaitsevat yhtenäiset rakennusryhmät. Paikka paikoin vanhat puusillat ylittävät joen. Maisema alue jatkuu yhtenäisenä aina Riutasta Syriin saakka. Aluerajaus on osittain yhtenevä vastaavan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kanssa. Puutikankankaan hankealueen läheisyydessä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden alueiden rajauksissa ei ole merkittävää eroa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 7 (26) Tuulivoimapuisto 3.2.3 Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Sievin Korhoskylä sijaitsee noin 7,3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Muut RKY2009 kohteet sijaitsevat yli 12 kilometrin päässä hankealueesta. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Museoviraston internetsivuilta www.rky.fi. Korhoskylä Sievin Korhoskylä sijaitsee n.7,3 kilometrin päässä hankealueesta. Kylä on säilynyt hyvin niin kylärakenteensa, sitä ympäröivän maiseman kuin rakennuskantansakin osalta. Korhoskylän eli Asemakylän rungon muodostaa vanha maantie ja sen vaikutuspiiriin sijoittunut rakennuskanta. Kylän vanhinta kerrostumaa edustaa Korhosen pihapiiri, joka muodostuu Ylitalon ja Järvirannan rekisteritiloista. ( ) Ylitalon ja Järvirannan rakennukset muodostavat umpipihan. ( ) Tien toisella puolen on Kiviluodon pihapiiri. Oulu-Seinäjoki-radan rautatieasema ympäristöineen 1880-luvulta on puolestaan antanut kylälle toisen nimen ja vaikuttanut erilaisten palveluiden rakentumiseen kylätien varteen. Korhoskylää vastaava RKY1993-alue Asemankylä on keskeisiltä osiltaan yhtenevä RKY2009-alueen kanssa. Kuva 5. Korhoskylä (Asemankylä) on suhteellisen tiiviisti rakennettua, eikä pitkiä näkymälinjoja juuri muodostu. Perinteiset pihapiirit ja rakennukset muodostavat viehättävän miljöön. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG

8 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisia, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita on 12 kilometrin säteellä hankealueesta runsaasti. Valtaosa yksittäisistä kohteista kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Vanhakirkko-Jyrinki tai valtakunnallisesti arvokkaaseen Korhoskylään. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnista Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistorialliset kohteet 3 (1993). Inventoinnissa kohteet on arvotettu mm. säilyneisyyden perusteella: A, B, C tai D- luokkaan. A: Kohde on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa tai on harvinaisuutensa tai muun syyn vuoksi erityisen arvokas. Siksi suositellaan sen säilyttämistä nykyisellään, eikä siihen tulisi tehdä kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa alentavia muutoksia. B: Kohteessa on tehty sen kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa heikentäviä muutoksia, joita suositellaan korjattavaksi ko. arvot palauttaen. C: Kohteen käytön tai säilymisen kannalta tarpeelliset muutokset ovat mahdollisia. Aluekohteessa vanhan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman säilymiseen kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. D: Kohde on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteiden luettelointiperusteet on jaettu inventoinnissa rakennushistoriallisiin, historiallisiin ja maisemallisiin perusteisiin. Maisemalliset perusteet on lisäksi jaettu miljöökohteisiin, joissa on selvästi rajautuva lähimaisema (esim. katutila, pihapiiri, tieosuus tai pienialainen viljelys) ja maisemakokonaisuuksiin, joissa avautuu laaja maisema luontevalta tarkkailupaikalta. Tuulivoiman maisemavaikutuksia arvioitaessa erityistä huomiota on syytä kiinnittää hyvin säilyneisiin kohteisiin, joiden arvo perustuu erityisesti maiseman ominaisuuksiin. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on myös huomioitava Pohjois-Pohjanmaan liiton inventoinnin mahdollinen vanhentuneisuus. Inventointi on tehty vuonna 1993, eli se on yli 20 vuotta vanha. Osa kohteista saattaakin olla hävinneitä tai menettänyt kulttuurihistorialliset arvonsa. Jos vaikutusten arvioinnissa ilmenee tuulivoimarakentamisen kannalta hyvin kriittisiä kohteita, niiden kunto on syytä tarkistaa suunnittelun edetessä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi listattu kohteita, joita uudessa RKY 2009 kohdeluettelossa ei enää ole. Niitä voidaan kuitenkin pitää edelleen maakunnallisesti merkittävinä. Näitä RKY1993-kohteita kuvailevat tekstit perustuvat Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisuun (1993): Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristön kohteita enintään 12 kilometrin etäisyydellä Puutikankankaan hankealueesta. Sievi Huhtala, (n.1km länteen) Viljelysmaiseman keskellä mäellä sijaitseva, puistomaisen pihapuuston somistama hyväkuntoinen talouskeskus, johon kuuluu 1700-luvulta oleva asuinrakennus, navetat vuosilta 1911 ja 1949 ja 1800-luvun luuvariihi Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, sekä maisemallisin perustein (miljöökohde, jossa on selvästi rajautuva lähimaisema sekä maisemakokonaisuus, luontevalta tarkkailupaikalta näkyvä laaja maisema). (C)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 9 (26) Tuulivoimapuisto Vanhakirkko-Jyrinki kulttuurimaisema Vääräjoen varrella (RKY1993), n. 1,7 km koilliseen Vääräjoen varrella on arvokasta kulttuurimaisemaa ja perinteistä rakennuskantaa Vanhakirkon ja Jyringin välillä. Sievin ensimmäiset kirkot sijaitsivat 1600- ja 1700- luvuilla Vanhakirkon kylässä. Paikalla on Kalmistokankankaan vanha kirkkotarha sekä 1954 rakennettu kappeli Kohde on osittain yhtenevä maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Vanhakirkko-Jyrinki kanssa. Kunnarin torppa ja Petäjäisoja (n. 2,4 km koilliseen) Kymmenkunta rakennusta käsittävä yhtenäinen huonokuntoinen rakennusryhmä, tila on entinen kruununtorppa. Petäsojan viljelys- ja koskimaisema. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, sekä maisemallisin perustein (miljöökohde, jossa on selvästi rajautuva lähimaisema sekä maisemakokonaisuus, luontevalta tarkkailupaikalta näkyvä laaja maisema). (C) Peräkorpi (n. 2,6 km pohjoiseen) Hyvin säilynyt maaseudun asuinrakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A) Tuomaala (n. 3,2 km pohjoiseen) Rakennusryhmä, johon kuuluu mm. asuinrakennus ja jalka-aitta 1700-luvulta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein, rakennuksiin on tehty myöhempiä muutoksia. (B) Kohtaniemen aitat (n. 3,2 km koilliseen) Kolme hyväkuntoista hirsiaittaa (1700-, 1800- ja 1900-luvulta, kahdessa peltikatto), jotka on siirretty nykyiselle paikalleen Vanhakirkolta lukkarin talosta. Yksi aitta on kotiseutumuseona. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C) Entinen Sievin pappila (n. 3,9 km koilliseen) Punainen hirsirakennus 1800-luvulta. Lähellä on v.1704 rakennettu v. 1895 kengitetty aitta sekä lautakattoinen, punaiseksi maalattu hirsinen paja n. vuodelta 1850. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin ja historiallisin perustein. (B) Markkulan aitta (n. 4,1 km koilliseen) Kaksi 1700-luvun patsasaittaa, jotka on maalattu punaisiksi. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (B) Pakkalan aitta (n. 4,1 km koilliseen) Pieni suoraseinäinen aittarakennus, jonka oven yläpuolelle on kaiverrettu vuosiluku 1668. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A) Pöllän aitta (n. 4,1 km koilliseen) Suurehko kammillinen, 1600-luvulla rakennettu patsasaitta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A) Korhosen aitta (n. 4,4 km koilliseen) Kalajoelta siirretty, v.1768 rakennettu patsasaitta, jonka hirressä on nähtävissä mahdollisesti Wilhelm von Schwerinin Kalajoella verellään tekemä kirjoitus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin ja historiallisin perustein. (A)

10 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Lana (n. 4,5 km kaakkoon) Lanajärven lähellä sijaitseva harmaiden hirsirakennusten muodostama talouskeskus, joka on entinen kruununtorppa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, sekä maisemallisin perustein (miljöökohde). (C) Uutela ja Saari (n. 4,8 km koilliseen) Kahden pihapiirin muodostama yhtenäinen kokonaisuus, jonka muodostavat pieni pystylaudoituksella vuorattu punainen asuinrakennus vuodelta 1901, aitta vuodelta 1897 (siirretty Isoniemeltä), savusauna, puuvaja, riihi, navetta, karjalato ja leikkimökki. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, sekä maisemallisin perustein (miljöökohde). (C) Lestijokivarren kulttuurimaisema (RKY1993), etäisyyttä noin 5,2 kilometriä. Lestijokivarren laajassa maisemakokonaisuudessa on perinteistä talonpoikaista rakennuskantaa mm. Yli-Kannuksen ja Väli-Kannuksen kylissä. Vanhat maantiet seurailevat jokea sen molemmilla rannoilla ja viljelyalat reunustavat jokea varsin kapeina vyöhykkeinä. ( ) Lestijoen kulttuurimaisemalle antavat leimansa jokilaakson lievästi kumpareiset tasangot ja mäkikumpareilla sijaitsevat yhtenäiset rakennusryhmät. Paikka paikoin vanhat puusillat ylittävät joen. Maisema-alue jatkuu yhtenäisenä aina Riutasta Syriin saakka. Alueeseen kuuluu myös mm. Toholammen puukirkko vuodelta 1861, sitä ympäröivä kiviaita ja pappilan rakennuksia. Verrosen talo ja tervahaudat (n. 5,1 km koilliseen) Perinteistä maaseuturakentamista, mm. päärakennus, jonka vanhin osa 1600- luvulta(jatkettu 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa), aitta ja talli. (A) Lähistöllä Vääräjoen rantamilla on tervahaudan pohjia. Alueella on toiminut pikipolttimo ( Pikipannun hauta ) (D) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. Kirkkotarha (Kalmistokangas) (n. 5,1 km koilliseen) Kirkkotarha lienee toiminut hautausmaana jo ennen vuotta 1645, jolloin Sievin kappeliseurakunta perustettiin. Paikka on entinen kirkonpaikka, ensimmäinen kirkko rakennettiin v.1654 ja toinen 1690. Kiviaidan kivien sanotaan olevan peräisin hiidenkiukaista. Nykyinen kappeli on vuodelta 1954 ja rakennettu v.1775 paikalle tehdyn kolmannen kirkon mallin mukaan. Kohde on luetteloitu historiallisin perustein ja se kuuluu laajempaan arvokohteeseen Vanhakirkko-Jyrinki. (A) Hautakangas (n. 5,5 km koilliseen) Alueelle tyypillistä talonpoikaisrakentamista edustava, 200 vuotta vanha asuinrakennus, joka iästään huolimatta on hyväkuntoinen. Hautakangas on pienellä mäellä peltoaukeaman ja metsän laidassa. Vanha kylätie kulkee sen laidasta Rakennukseen on tehty useita muutoksia ja se on siirretty 500m päästä nykyiselle paikalleen vuonna 1927. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C) Mattilan aitta (n. 5,8 km pohjois-luoteeseen) Vuonna 1770 rakennettu suurehko kammiaitta, jonka oviaukon yläpuolella on puumerkki ja seinissä ampumajälkiä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (B) Vesimylly (n. 5,9 km pohjois-luoteeseen) Vääräjoen varrella oleva v.1914 rakennettu entinen osuuskunnan mylly, johon on myös tehty sähkölaitos 1920-luvulla. Mylly on ollut viimeksi toiminnassa 1960-luvun alkupuolella. Ympärillä on kaunis jokimaisema pienine saarineen. Kohde on luetteloitu historiallisin ja maisemallisin (miljöökohde) perustein.(a)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 11 (26) Tuulivoimapuisto Yliruuttila (n. 6 km koilliseen) Harmaiden hirsirakennusten ryhmä, jonka päärakennus on kuistiton, oletettavasti 1700-luvun alussa rakennettu ja nykyiselle paikalleen vuonna 1928 siirretty. Muita vanhoja rakennuksia ovat mm. 1700-luvulta olevat kaksi aittaa(toinen kammillinen), ladot, riihet, sauna, puuvaja, paja. Lisäksi uudempia rakennuksia 1940- ja 50- luvuilta. Kohde on luetteloitu historiallisin ja maisemallisin (miljöökohde) perustein.(c) Halosen aitta (n. 6,2 km itä-koilliseen) Pieni kammiaitta 1600-luvulta, siirretty nyktyiselle paikalleen Luokkalan kosken rannalta, missä aitta on ollut mm. siltavartion käytössä Isonvihan aikaan. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A) Jyringin koulu (n. 6,2 km itä-koilliseen) Kaksikerroksinen, pystylaudoituksella vuorattu, nyt peltikattoinen ja keltaiseksi maalattu koulurakennus vuodelta 1925. Rakennuksen koristeellisista moniruutuisista ikkunoista osa on vaihdettu yksinkertaisempiin. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C) Kuva 6. Jyringin koulu sijaitsee ympäristöään korkeammalla selänteellä. Koulua ympäröi puusto ja sen välittömän ympäristöön on tehty melko runsaasti nykyaikaisia mm. leikki- ja liikuntapaikkojenrakenteita. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG Huhtala ja Kankaanpää (n. 6,8 km itä-koilliseen) Toimivista ja hyvin säilyneistä 1800-luvun alun ja keskivälin rakennuksista muodostuva pihapiiri. Rakennuksiin on tehty paljon muutoksia ja rakennusryhmästä, joka ennen muodosti umpipihan, osa on purettu. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C)

12 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Korven talot (n. 7,1 km itä-koilliseen) Kaksi osittain puiden ympäröimää ja koivukujan toisistaan erottamaa pihapiiriä, joissa molemmissa on asuinrakennus, navetta ja liiteri. Päärakennukset ovat 1800-luvun puolivälistä ja 1900-luvun alusta. Valtaosa ulkorakennuksista on 1900- luvun alusta. Kohde on luetteloitu historiallisin ja maisemallisin (miljöökohde) perustein. (C) Ylitalo ja Kiviluoto (n. 7,9 km pohjoiseen) Ylitalon neljältä sivulta suljettuun pihapiiriin kuuluu asuinrakennus, joka perimätiedon mukaan vuodelta 1668 ( mutterikuisti vuodelta 1870, vaaleaksi maalattu ulkolaudoitus), toinen asuinrakennus, joka on siirretty tälle paikalle 1840-luvulla Pihapiiriin kuuluu myös piharakennuksia. Sivummalla on lato, aitta ja uusi navetta. Tien toisella puolella sijaitsee entinen kauppakartano, jonka rakennuksissa on toiminut myös matkustajakoti. Taloryhmään kuuluu kauppana toiminut, monimuotoinen vaalea rakennus (1890, laajennus 1906), pienempi punainen asuinrakennus sekä ulkorakennuksia. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, maisemallisin (miljöökohde ja maisemakokonaisuus) sekä historiallisin perustein. (C) Nummela (n. 7,9 km pohjoiseen) Nummela on Sievin asemapäällikön rakennuttama asuinrakennus, joka edustaa asemarakennuksille ominaista tyyliä, jota Sievissä on jäljellä enää tässä talossa ja rautatieasemassa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C) Korhosen koulu (n. 7,9 km pohjoiseen) Korhosen koulu on Sievin ensimmäinen, v.1896 rakennettu koulu. Rakennus on ollut alkujaan yksikerroksinen ja se on korotettu myöhemmin kaksikerroksiseksi. Kohde on luetteloitu historiallisin ja rakennushistoriallisin perustein. (C) Rautatieasema (n. 8,1 km pohjoiseen) Rautatieasema on runsain puuleikkauksin koristeltu pienehkö asemarakennus, jonka vanhin osa on rakennettu vuosina 1884-86 pysäkin tyyppipiirustusten perusteella. Vuonna 1908 sitä laajennettiin poikkipäädyllä B. Granholmin laatimien suunnitelmien mukaan. Alueeseen liittyy miljööltään arvokas puisto, asuinrakennuksia sekä makasiinirakennuksia. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin ja maisemallisin (miljöökohde) perustein. (A) Sairasen kauppatalo (n. 8,1 km pohjoiseen) Sairasen kauppatalo on 1900-luvun alussa rakennettu uusrenessanssityylinen kauppatalo, jonka sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A) Niemelän aitta (n. 9,2 km itään) Harvinaista mansardikattoista tyyppiä edustava vilja-aitta, joka on tiettävästi siirretty Vahtolan tilalta. Toinen Vahtolasta tuotu aitta on Päivölässä ja siinä on vuosiluku 1812. Niemelän aitta on samaa ikäluokkaa, siinä on maasepän tekemä lukko ja alkuperäiset laarit. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A) Sievin kirkko ympäristöineen (RKY1993), etäisyyttä noin 10 kilometriä koilliseen. Sievin kirkon ympäristö on säilyttänyt perinteisen ilmeensä. Sievin puukirkko rakennettiin Mikko Karjalahden johdolla 1859-61. Alueeseen kuuluu myös kaksi hautausmaata ruumishuoneineen, hirsinen lainajyvästön makasiini vuodelta 1865 sekä pappilan rakennusryhmä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 13 (26) Tuulivoimapuisto Kuva 7. Sievin kirkko sijaitsee ympäristöään korkeammalla selänteellä. Kirkkoa ympäröi mäntyvaltainen puusto. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG Sievin kirkko (n.10 km koilliseen) Lääninarkkitehti L.I. Lindqvistin piirustusten mukaan v.1861 valmistunut puinen satulakattoinen ristikirkko, jonka keskivarren toisessa päässä on torni, toisessa runkohuonetta kapeampi sakaristo. keskivarteen liittyvät hieman lyhyemmät ristivarret. Kirkon ulkovuoraus ja maalaus tehtiin v. 1874 F.W. Lüchoun hyväksymien suunnitelmien mukaan. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein.(a) Samaan Kirkonmäen (Kirkonkankaan) kokonaisuuteen kuuluvat myös kohteet vanha hautausmaa, pappila ja lainamakasiini.

14 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Kuva 8. Sievin vanhaa hautausmaata Puutikankankaan hankealueen suuntaan kuvattuna. Melko jyrkästi nouseva maasto ja puusto peittävät näkymät viereisiltä teiltä hautausmaan yli. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG Ruumishuone ja vanha hautausmaa (n.10 km koilliseen) Hautausmaan portinpieleen v.1866 rakennettu hirsirakennus. Seinän vieressä oleva vaivaisukko lienee samanikäinen. Kohde on luetteloitu historiallisin perustein. (A) Sievin pappila (n.10 km koilliseen) Kirkonrakentaja Mikko Karjalahden suunnitelmien mukaan vuonna 1863 rakennettu pappila, sen entinen väentupa ja aittarakennus sijaitsevat Kirkkokankaan laidassa vanhan raitin ja kantatie 85:n välissä. (C) Pihapiirin tuntumassa on vuodelta 1866 oleva suuri aitta, joka on ollut aiemmin museona. (A) Kohde on luetteloitu historiallisin, rakennushistoriallisin ja maisemallisin perustein.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 15 (26) Tuulivoimapuisto Kuva 9. Lainamakasiini Sievin kirkon mäellä. Rakennus ja koko kirkon mäki on mäntyvaltaisen puuston ympäröimä, kirkko jää kuvassa vasemmalle. Kuva Miina Ant- Wuorinen/FCG Lainamakasiini (n.10 km koilliseen) Kirkonmäellä sijaitseva manttaalikunnan viljamakasiini vuodelta 1865. Makasiini on nykyisin museona. Kohde on luetteloitu historiallisin perustein. (A) Keskitalo (n.10 km luoteeseen) 1700-luvun puolivälissä rakennettu pitkä maatilan päärakennus. Pihapiiristä on siirretty 1930-luvulla Alatalon nykyinen asuinrakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C)

16 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Taulukko maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteista. Taulukossa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät alueet 12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet ja alueet ovat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta, jollei tosin mainita. Kohde (lähialue) Status Etäisyys hankealueesta (0-5 km) Huhtala Maakunnallisesti arvokas kohde n.1km Vanha kirkko ja Jyrinki Maakunnallisesti arvokas (RKY 1993) n.1,7 km Vanhakirkko Jyrinki maisema alue Kunnarin torppa ja Petäjäisoja Maakuntakaava, Maisema aluetyöryhmän mietintö II Maakunnallisesti arvokas kohde n.1,7km n. 2,4 km Peräkorpi Maakunnallisesti arvokas kohde n. 2,6 km Tuomaala Maakunnallisesti arvokas kohde n. 3,2 km Kohtaniemen aitat Maakunnallisesti arvokas kohde n. 3,2 km Entinen Sievin pappila Maakunnallisesti arvokas kohde n. 3,9 km Markkulan aitta, Pakkalan aitta ja Pöllän aitta Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,1 km Korhosen aitta Maakunnallisesti arvokas kohde 4,4 km Lana Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,5 km Leppilammen kylä Maakunnallisesti arvokas kohde (Keski Pohjanmaan maakuntakaava) n.4,6 km Uutela ja Saari Maakunnallisesti arvokas kohde n. 4,8 km Kohde (välialue) Verrosen talo ja tervahaudat Kirkkotarha (Kalmistokangas) Lestijokivarren kulttuurimaisema Lestijoen kulttuurimaisema Status Maakunnallisesti arvokas kohde Maakunnallisesti arvokas kohde Maakunnallisesti arvokas (RKY 1993+Keski Pohjanmaan maakuntakaava) Valtakunnallisesti arvokas maisema alue (Maisemaaluetyöryhmän mietintö II) Etäisyys hankealueesta (5-12 km) n. 5,1 km n. 5,1 km n.5,2 km n.5,2 km Hautakangas Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5,5 km Mattilan aitta Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5,8 km Vesimylly Maakunnallisesti arvokas kohde n. 5,9 km Yliruuttila Maakunnallisesti arvokas kohde n. 6 km Halosen aitta Maakunnallisesti arvokas kohde n. 6,2 km

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 17 (26) Tuulivoimapuisto Jyringin koulu Maakunnallisesti arvokas kohde n. 6,2 km Huhtala ja Kankaanpää Maakunnallisesti arvokas kohde n. 6,8 km Korhoskylä RKY 2009 n.7 km Asemankylä Maakunnallisesti arvokas (RKY 1993) n.7 km Korven talot Maakunnallisesti arvokas kohde n. 7,1 km Ylitalo, Kiviluoto, Nummela ja Korhosen koulu Rautatieasema ja Sairasen kauppatalo Sievin kirkko ympäristöineen Maakunnallisesti arvokas kohde Maakunnallisesti arvokas kohde Maakunnallisesti arvokas (RKY 1993) n. 7,9 km n.8,1 km n.9,2km Kuva 10. Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt sekä tunnetut muinaisjäännökset. Keski-Pohjanmaan osalta kartalle on lisätty maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden lisäksi tekstissä esiintyvää paikannimistöä. Paikannimen perään on lisätty merkintä (K), kun kyseessä on kylä.

18 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Paikallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet Paikallisesti arvokkaista kohteista on huomioitu hankealueella ja se välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kohteet. Hankealueen halki kulkee Eskolan metsäradan eli Pikkuradan linjaus. Rata on osittain jäänyt metsäteiden alle, mutta ratapohjaa saattaa olla paikoin vielä jäljellä. Pikkurata oli kapearaiteinen metsärata, joka toimi vuosina 1920 1961 Sievin, Kannuksen, Toholammin, Reisjärven ja Lestijärven valtionmetsissä. Pääosa metsäradasta sijaitsi Sievin kunnan alueella. Pituutta radalle kertyi vuosien kuluessa yhteensä 68 kilometriä. Pikkurata olikin Suomen pisin ja pitkäaikaisin nimenomaan puutavaran kuljettamiseen käytetty rata. Rataa pitkin kuljetettiin puutavaraa Eskolan asemalle pääradalle. Radan varteen rakennettiin metsätyömiehille kämppiä yöpymistä varten. (www.kirjastovirma.net) Noin 0,5 km etäisyydelle hankealueesta, Arkkuinnevalle sijoittuu paikallisesti tunnettu Isovihanaikaisen piilopirtin sijaintipaikka Arkkuinpirtti. Paikalle on pystytetty muistomerkki isonvihanaikaan sinne surmatulle suurelle joukolle sieviläisiä. (Sieviläinen 2008) Muinaisjäännökset Hankealueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Lähin tunnettu muinaisjäännös Pietilä sijaitsee Sievinmäellä, noin 3 km etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen. Syksyllä 2014 hankealueella on suoritettu arkeologin inventointi, jossa ei löytynyt uusia muinaisjäännöksiä. Sen sijaan alueen koillisreunalta löytyi tervahauta, jossa havaittiin runsaasti rautakuonaa. Tästä voidaan päätellä, että paikalla on myöhemmin valmistettu myös rautaa. Tiedot lähimmistä muinaisjäännöksistä on esitetty alla olevassa taulukossa ja kuvassa 10. Rekisterinumero Nimi Tyyppi Etäisyys hankealueesta 746010064 Pietilä asuinpaikat n. 3 km kivikautinen 746010067 Murhianjärvi kivirakenteet n. 3,2 km röykkiöt ajoittamaton 1000012190 Hepoharju kivirakenteet, n. 3,6 km purnut, ajoittamaton 746010074 Sopenkangas asuinpaikat n. 3,7 km kivikautinen 1000014360, Vanhakirkko(1 ja 2) asuinpaikat, kivikautinen n. 4,3 km 1000014829 kultti ja tarinapaikat, kuppikivet, ajoittamaton 1000007496 Leppilampi SE asuinpaikat, kivikautinen n.4,8 km

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 19 (26) Tuulivoimapuisto 3.3 Hankealueen ja sen lähiympäristön maisemakuva Sievin eteläosat ovat pääosiltaan alavaa, mutta alueella esiintyy paikoin korkeuspiirteiltään vaihtelevia harjualueita. Hankealue sijoittuu Sievin ja Toholammin kuntien rajalle korkeammalle harjualueelle, missä korkeimmat kohdat ovat noin 107,5 m mpy. Pääosin hankealue sijoittuu korkeustasoltaan noin 92,5-105 m mpy. Metsäinen hankealue jää Lestijoen ja Vääräjoen jokilaaksojen välille. Jokilaaksot ovat pääasiassa avointa viljelysmaisemaa. Toholammin puolella Lestijoki kulkee laakson pohjalla ja sitä ympäröi laaja yhtenäinen, pitkänomainen peltoalue. Tiet kulkevat pääasiassa pellon ja metsän rajassa ja rakennukset ovat sijoittuneet sen varrelle pieniin kyliin. Tuulipuiston alue on metsätalouskäytössä ja hankealueella vaihtelevat eri-ikäisen puuston metsäpalstat ja suoalueet. Alueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja suurin osa suoalueista ojitettuja. Alueelle sijoittuu metsäautoteitä. Lähialueen maisema koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsäalueista, soista ja viljelyalueista. Lähialueen viljelymaisemat muodostuvat laajuudeltaan erisuuruisista peltoalueista. Lestijoen kulttuurimaisema levittäytyy laajaksi pitkänomaiseksi viljelyalueeksi sijoittuen tuulipuiston itä- ja lounaispuolelle, lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyydelle. Hankealueen pohjois-koillispuolella Vanhakirkon ja Sievin kirkonkylän ympäristössä on myös laajoja peltoalueita. Lähin asutus sijoittuu Huhtalaan n. 1 km etäisyydelle, hankealueen luoteispuolelle ja lähin kyläkeskus sen pohjoispuolelle Vanhakirkolle, n.3,5 km etäisyydelle hankealueesta. Lähialueen asuinrakennukset sijoittuvat pääasiassa metsäsaarekkeisiin tai teiden varsille. Uusia omakotitaloja on myös jonkin verran pellolla eikä niillä ole suojanaan juurikaan kasvillisuutta. Hankealueen itäpuolelle noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle sijoittuu Sievin taajama. Reilun kahdeksan kilometrin etäisyydelle hankealueesta, sen lounaispuolelle sijoittuu Toholammin kirkonkylä. Eskolan taajamaan on matkaa lähimmillään noin 5,5 kilometriä hankealueen itäisistä osista. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat hankealueen länsipuolella noin 0,3 ja 0,6 km etäisyyksillä hankealueesta. Loma-asuntojen ympäristö on peitteistä metsämaastoa ja molempien läheisyydessä on pieni lampi. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita tai korkeita rakennelmia. Hankealueen koillispuolella, reilun kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee Louetkallion 3-rinteinen laskettelukeskus. Laskettelurinteen ympäristössä kulkee hiihtolatuja. Vanhakirkon ja Jyringin alueella on runsaasti vanhoja pihapiirejä ja viljelyalueita. Alueen vanha rakennuskanta on keskittynyt näihin kahteen kylään, sekä niitä yhdistävien pellon ja metsän rajassa kulkevien teiden varsille, enimmäkseen peltojen pohjoispuolelle. Jotkin tilat sijoittuvat pienempiin saarekkeisiin peltojen keskelle. Alueella on runsaasti maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita, jotka ovat lähinnä perinteiseen maaseutuelämään liittyviä rakennuksia ja pihapiirejä. Vanhemmat pihapiirit ovat pääasiassa suojaisia useammalta sivulta suljettuja ja kookkaan puuston ympäröimiä. Muutamat uudemmat asuinrakennukset on rakennettu yksittäisinä rakennuksina keskelle peltoa, eikä suojaavaa puustoa ole ainakaan vielä istutettu. Jyringin vanha rakennuskanta sijoittuu pääasiassa ympäristöään korkeamman selänteen reuna-alueille. Alue on vanhan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman osalta viehättävää, mutta maisemakuvaa vaurioittavia tekijöitä on useita. Huomattavimpia näistä ovat Jyringin kylän keskiosiin sijoittuvat soranottoalueet. Pienempiä maisemahaittoja ovat mm. Jyringin koulun ympäristön rakenteet joita ei ole onnistuttu sopeuttamaan perinteiseen maalaismaisemaan, (mm. jääkiekkokaukalo, jätepiste, koripallokenttä ja leikkivälineet). Lisäksi alueella on useita pihapiirejä joiden alueille on kasattu huomattavia määriä romuja ja epämääräisiä rakennelmia. Myös uudemmat asuinrakennukset, joiden sijoittuminen ja ryhmittely poikkeavat huomattavasti alueen perinteisestä tavasta rikkovat alueen eheyttä.

20 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Kuva 11. Vanhaa rakennuskantaa ja komeita mäntyjä Markkulan kylässä. Rakennukset ovat sijoittuneet Vanhakirkko-Jyringin maisema-alueelle tyypillisesti metsän ja pellon rajalle. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG Kuva 12. Soranottoalue Jyringin koulun kupeessa. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 21 (26) Tuulivoimapuisto Hankealueen luoteispuolella asutus on keskittynyt Sievinmäentien ja Vääräjokeen laskevien ojien varteen. Sievinmäellä asutus on sijoittunut mäelle, ympäröivää maastoa korkeammalle kohdalle. Muutoin asutus sijaitsee pääasiassa peltojen ja selänteiden reuna-alueilla. Hankealueen luoteispuolella sijaitseva Eskola on metsäinen taajama. Taajaman pohjois- ja itäpuolella on peltoalueita, mutta valtaosa asutuksesta sijaitsee näistä eril-lään. Luoteispuolella sijaitsee myös idyllinen maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Leppilammen kylä, jonka peltoalueet sijaitsevat lähinnä kylän länsipuolella lammen rannalla, sekä kylän lounaispuolella. Sievinmäentien eteläosien, Eskolan ja Leppilammen kylän ja Puutikankankaan hankealueen väliin jää voimalinja. Kuva 13. Sievinmäellä rakennukset ovat sijoittuneet maaston korkeimmalle kohdalle. Pihapiiri jää rakennusten väliin. Kuva Miina Ant-Wuorinen/FCG Kuva 14. Näkymä Sievinmäentieltä Koivuojan tilan tienoilta Puutikankankaan hankealueen suuntaan. Sähkölinjat halkovat peltoja, joiden keskelle jäävään saarekkeeseen sijoittuu tilakeskus. Tilakeskuksen puusto ja rakennukset suojaavat tilan pihapiiriä. Kuva Miina Ant- Wuorinen/FCG

22 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Hankealueen itä- ja kaakkoispuolella maasto on peitteistä, pääosin talousmetsää ja ojitettuja suoalueita yli 12 km etäisyydelle. Alueella on myös useita pieniä järviä ja lampia, joiden rannoilla on jonkin verran loma-asutusta. Lähin lomaasuntokeskittymä on Louetjärven rannoilla, noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Valtaosa loma-asunnoista sijoittuu järven lounais-pohjoisrannoille. Itäpuolelle kulkevan Toholammentien varrella on myös muutamia asuinrakennuksia, joista lähimpänä sijaitsee Korpelan tila (etäisyyttä n.3,3km hankealueeseen). Tilan ympäristön pellot ovat pienialaisia ja metsän ympäröimiä. Toholammentien varrella on myös Tuppuranevan turvetuotantoalue. Hankealueen etelä-länsipuolella sijaitsee Lestijoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jonne myös alueen asutus on keskittynyt. Alueella sijaitsee useita kulttuurihistorian ja maiseman kannalta merkittäviä rakennuksia tai rakennusryhmiä, vaikkakaan kohteita ei ole merkitty maakuntakaavaan. Alueen kylät ovat sijoittuneet nauhamaisesti Vanhan maantien molemmin puolin. Hankealueen vaikutusalueelle sijoittuvia merkittäviä kyliä ovat Riutta (etäisyyttä n. 7 km länteen), Välikangas (n. 7 km lounaaseen), Oikemus ja Laitala (n. 8 km lounaaseen) ja Jämsä (etäisyyttä noin 6,5 km lounaaseen). Merkittävimpiä yksittäisiä taloja tai pihapiirejä ovat Järvenojan, Jämsän, Kivelän, Kukkolan ja Rantamäen talot sekä Pajamäen ja Kotilan pihapiirit. 4 VAIKUTUSPERIAATTEET 4.1 Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan Tuulipuiston rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat rakennetuksi tuulivoiman tuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Jos rakennusalueet ovat pääosin peitteistä aluetta, maisematila muuttuu aiempaa avoimemmaksi voimaloiden ja niiden vaatiman infrastruktuurin rakentamisen myötä. Tuulipuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia maisemaan etäämpänä rakennusalueilta, muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman luonne kuitenkin vaikuttaa siihen kuinka hallitsevia voimalat ovat maisemakuvassa ja kuinka merkittävinä voimaloiden aiheuttamia maisemakuvan muutoksia voidaan pitää. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Voimaloiden korkeudesta huolimatta niiden havaittavuus lähialueella saattaa olla varsin heikko, ellei voimaloiden ja tarkastelupisteen välille jää riittävän laajaa avointa aluetta. Tällaisia avoimia maisematiloja muodostavat muun muassa peltoaukiot, avosuot ja laajat vesistöt. Toisaalta melko vähäinenkin pihapuusto ja sopivasti sijoittuneet rakennukset voivat vähentää merkittävästi voimaloiden havaittavuutta ja hallitsevuutta maisemassa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Myös kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus voimistuu etäisyyden kasvaessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Puutikankankaan 23 (26) Tuulivoimapuisto Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta. On kuitenkin huomioitava, että vaikka voimalan torni ei näy, voi lentoestevalon loisteen silti havaita sumuisissa ja pimeissä olosuhteissa. Tuulivoiman maisemavaikutusten arvioinnissa käytetään usein käsitettä voimalan dominanssivyöhykkeestä. Sillä tarkoitetaan aluetta, jolla voimala hallitsee maisemakuvaa näkyessään. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa noin 1,5 kilometrin etäisyyttä tuulivoimaloista. Suomeen tänä päivänä kaavailluissa tuulivoimahankkeissa voimalat ovat kuitenkin suuruusluokaltaan useimmiten paljon kookkaampia kuin ne voimalat, joihin selvitykset perustuvat ja näin ollen dominanssivyöhyke on todennäköisesti laajempi. Voimaloiden dominanssivyöhykkeellä tuulivoimalan näkyessä pihapiiriin se hallitsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Maisemavaikutuksia arvioitaessa tehdään yleensä näkemäalueanalyysitarkastelu, jossa selvitetään yleispiirteisellä tasolla mille alueille voimaloita todennäköisesti näkyy. Pihapiirien puustoa ei useinkaan voida huomioida yleispiirteisessä näkemäanalyysitarkastelussa. Maiseman muutosten kannalta kriittisimpien kohteiden osalta voidaankin tarvittaessa tehdä näkemäanalyysitarkastelun jälkeen hieman tarkempi ilmakuvatarkastelu, jotta voidaan arvioida onko esim. pihapuustoa ja/ tai talousrakennuksia kriittisimpien kohteiden näkösuojana. Näin ollen tuulivoimaloille muodostuu näkymiä vain tietyistä kohdista katsottaessa, eikä esim. koko piha-alueen laajuudelta tai joissakin tilanteissa voimalat peittyvät kokonaan näkyvistä. Myös se että maisemassa on rauhallisia kohtia, joissa silmää voi lepuuttaa vähentää voimaloiden häiritsevyyttä. Noin 1,5-5 kilometrin etäisyydellä voimala on alueen luonteesta riippuen edelleen usein varsin hallitseva elementti näkyessään. Kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus on kuitenkin dominanssivyöhykettä voimakkaampi. Mitä kauemmas voimaloista mennään, sitä laajempi avoin tila tarvitaan katselupisteen ja voimaloiden väliin voimaloiden näkymiseksi. Kauemmas mentäessä myös muiden maiseman elementtien vaikutus maisemakuvaan voimistuu suhteessa voimaloihin. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden aiheuttama havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Välivyöhykkeellä, etäisyys noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat eivät etäisyydestä johtuen enää hallitse maisemaa. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Kaukomaisemassa voimalat tai niiden osat ovat havaittavissa maisemassa horisontin ja puuston latvuston yläpuolella, mutta voimalat eivät alista maiseman etualalla olevia elementtejä. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden tornit voitaneen erottaa jopa 20 30 km etäisyydeltä. Voimaloiden maisemavaikutusten kokeminen on kuitenkin hyvin henkilökohtaista ja sen vuoksi vaikutusten merkittävyyden yksiselitteinen arvioiminen on haasteellista. Jotta maisemavaikutukset voidaan huomioida tuulipuistojen suunnittelussa mahdollisimman hyvin, on kuitenkin järkevää pyrkiä perusteltuun yleistykseen vaikutusten voimakkuudesta.

24 (26) Sievin Puutikankankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto 4.2 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan jokaiseen tuulivoimalaan tulee asentaa lentoestevalo (ilmailulaki 1194/09 165). Esimerkiksi Saksassa lentoestevaloja ei vaadita kuin tuulivoimapuiston uloimmaisiin voimaloihin. Lentoestevalot asennetaan tuulivoimalan konehuoneen päälle, eli valot sijaitsevat voimaloiden napakorkeudella. Estekorkeudeksi katsotaan tuulivoimalan kokonaiskorkeus, kun lapa on yläasennossa. Asennettavan lentoestevalon valaistusteho ja valon tyyppi määräytyy lentoesteen korkeuden ja lentoesteen sijainnin mukaan. Lentoestevalon väri voi olla punainen tai valkoinen, jatkuvasti palava tai vilkkuva. Vilkkuvan valon vilkkumisvaikutusta lisää tuulivoimaloiden kohdalla syntyvä optinen harha, kun lapa ohittaa palavan valon, yhtenäisestikin palava valo vaikuttaa vilkkuvalta kauempaa katsottaessa. Vilkkuminen ja valojen välähtäminen hämärässä voidaan kokea häiritsevänä. Taulukko tyypillisesti tuulivoimaloihin vaadittavista lentoestevaloista Suomessa. (Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi, 2013) Tuulivoimalan Tyypillisesti vaaditut lentoestevalot kokonaiskorkeus Alle 70 metriä Lentoestevaloa ei tarvita, poikkeuksena lentokenttäalueet 70 100 metriä B tyypin pienitehoiset estevalot ( 32 cd) jatkuva punainen valo 100 150 metriä B tyypin keskitehoiset estevalot (2 000 cd) vilkkuva punainen valo (välähdysfrekvenssi 20 60/min) Yli 150 metriä cd = kandela, tehollinen valovoima Päivällä: B tyypin suurtehoiset estevalot 100 000 cd (2 x 50 000 cd) vilkkuva valkoinen valo (välähdysfrekvenssi 40 60/min) Hämärällä: B tyypin suuritehoinen (20000 cd) vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen päällä, voidaan käyttää vastaavasti (2 x 10 000 cd valaisimien katsotaan täyttävän vaatimuksen) Yöllä: 2 000 cd vilkkuva valkoinen valo (välähdysfrekvenssi 40 60/min) tai keskitehoinen (2000 cd) B tyypin vilkkuva punainen tai keskitehoinen (2000 cd) C tyypin kiinteä punainen valo. Mikäli maston korkeus on 105 m tai enemmän, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A tyypin pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, enintään 52 m välein. Alimman valotason tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle. Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Uusimmassa lentoestevaloteknologiassa valokeila on kuitenkin hyvin kapea, mikä merkittävästi vähentää valon heijastumista pilvistä. Jos hankealue ei sijaitse lentopaikkojen esterajoituspintojen sisäpuolella, tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat liikenteen turvallisuusvirasto Trafin uusien ohjeiden mukaan olla yöaikaan jatkuvasti palavat keskitehoiset kiinteät punaiset valot, kuten muissakin korkeissa rakennelmissa (esim. teleliikennemastot). Päivällä lentoestevalojen tulee olla suuritehoiset vilkkuvat valkoiset valot, mutta valoisalla ja kirkkaalla säällä lentoestevalot eivät ole selvästi havaittavissa. Pilvisellä säällä valot voivat myös heijastua pilvistä ja ne voidaan havaita selkeämmin.