Jätteestä liiketoimintaa? Kestävien liiketoimintamallien ja teollisen symbioosin näkökulmia Janne Huiskonen Professori LUT Tuotantotalous Arvoverkostojen johtaminen
Jätteestä liiketoimintaa Jätteiden käsittely on maailmanlaajuinen haaste. Uusien teknologioiden, mitä syntyy jätteisiin liittyvässä liiketoiminnassa, hyödyntäminen voi tarjota yrityksille lähes rajattomasti liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologiaa ja liiketoimintaosaamista yhdistämällä voimme mennä kohti nollajäteyhteiskuntaa, jossa jätteet kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti. Tämä edellyttää uudenlaista verkostoitumista ja uusia liiketoimintamalleja. Kun teknologiset valmiudet ovat, tarvitaan toimiva liiketoimintamalli, jotta syntyy kilpailukykyistä businesta. Tulevaisuuden ekologisesti kestävät liiketoimintamallit Resurssitehokkuus Suljetut kierrot Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta on toisen raaka-ainetta
Loppuelinkaaren hallinta Reuse uudelleenkäyttö Refurbish kunnostaminen Remanufacture uudelleenvalmistus Recycle kierrätys Energy recovery hyödyntäminen energiana Disposal hävittäminen (Sundin & Lee 2011)
Kestävän liiketoiminnan tutkimusta LUT Tuotantotaloudessa Cleantech Solutions -hanke (Ympäristöratkaisujen yhteisluonti leadasiakkaiden kanssa) Prosessit ja työkalut ympäristöratkaisujen yhteisluontiin ja nopeaan kaupallistamiseen 2011-2013 DemaNET-hanke (Dematerialization and Sustainable Competitiveness through New Models for Industrial Networking - Teollisuuden uudet verkostomaiset toimintamallit materiaalitehokkuuden ja arvopohjaisen kilpailukyvyn edistäjänä) Ekoteolliset verkostot ja kestävät liiketoimintamallit 2012-2014 Jätteistä liiketoimintaa Komposiittituotteiden liiketoimintamallin hahmottelu
DemaNET Green Growth -ohjelman pääteema on talouden kestävä kasvu ja luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Ohjelman tavoitteena on tukea resurssitehokkuudeltaan harppauksellisten innovaatioiden syntyä ja luoda pohjaa uusien vihreän kasvun arvoverkostojen kehittymiselle. Ohjelma tarkastelee aihetta systeemisen muutoksen näkökulmasta ja haastaa toimijoita uudistumaan. DemaNET -projektissa tutkitaan, arvioidaan ja edistetään innovatiivisia konsepteja ja verkostopohjaisia toimintamalleja, jotka tukevat suomalaisen teollisuuden dematerialisaatiota, eli tuotantoon käytettävän materiaalin ja energian vähenemistä. Tarkasteltavat konseptit ja toimintamallit ovat uudelleenvalmistus, strategiset ekoteolliset verkostot sekä kestävät liiketoimintamallit. Projektin tavoitteena on luoda tietoutta ja valmiuksia näiden toimintamallien käyttöönottoon ja siten auttaa suomalaista teollisuutta varautumaan tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin. Projektin tuloksena luodaan teollisuudelle uusia verkostomaisia toimintamalleja ja tunnistetaan niiden mahdollisuuksia, edellytyksiä, ajureita ja kannustimia sekä luodaan kehityspolku kohti radikaalia materiaalitehokkuuden parantumista. Tutkimusorganisaatioina toimivat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja VTT. DemaNET -projektiin osallistuvat yritykset ovat Benet Oy, Fortum Oyj, John Deere Forestry Oy, Kemira Oyj, Martela Oyj, Pöyry Finland Oy, Teknologiateollisuus ry, Turun korjaustelakka Oy, UPM Oyj, Tana Oy ja Valtra Oy Ab. Projektin kesto on 1.4.2012 31.10.2014.
DemaNET työpaketit DemaNETtutkimusprojekti Yhteisvaikuttavuus ja kehityspolku (JyU, LUT, VTT) Teollinen uudelleenvalmistus (VTT) Strategiset ekoteolliset verkostot (JyU, LUT) Kestävät liiketoimintamallit (LUT) Strategiset ekoteolliset verkostot Tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä miten uusilla verkostomaisilla toimintamalleilla voidaan edistää dematerialisaatiota. Tarkoituksena on tunnistaa millaisia strategisia ekoteollisia verkostoja voidaan rakentaa, esimerkiksi yli teollisuusalojen. Kestävät liiketoimintamallit Tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä mitä tarkoitetaan kestävällä liiketoimintamallilla ja miten kestävä liiketoimintamalli rakennetaan. Tarkoituksena on tunnistaa uusia, poikkeuksellisia liiketoimintamalleja ja haastaa nykyinen ajattelutapa.
Ekoteolliset verkostot: Tunnistettuja verkostotyyppejä TOIMINNAN FOKUS TEOLLISET SYMBIOOSIT Jätteiden ja sivutuotteiden uudelleenkäyttö VIHREÄT TOIMITUSKETJUT Jätteiden ja päästöjen minimointi toimitusketjusta YMPÄRISTÖAIHE- VERKOSTOT Toimijoiden mobilisointi yhteiskuntavastuulliseen toimintaan YMPÄRISTÖRATKAISU- VERKOSTOT Toimijat yhdistävät voimavarojaan yhteisiin tuote-palvelukonsepteihin KOORDINOINTI Itseohjautuvaa, fasilitoitua Hierarkkiset ja formaalit keinot Projektimuotoinen Usein yksi integroiva toimija TYYPILLISET TOIMIJAT Teollisuusyritykset, usein eri aloilta Teollisuusyritykset, yleensä saman arvoverkon sisällä Usealta eri sektorilta Arvoverkkojen jäsenet, relevantit sidosryhmät PÄÄHYÖDYT Materiaalikierron paraneminen, uudet liiketoimintamahdollisuudet Ympäristöjalanjäljen pienentäminen Ympäristöongelmien korjaaminen Dematerialisaation edistäminen
Teolliset symbioosit Käytetään myös teollinen ekosysteemi ekoteollinen verkosto ekoteollinen alue (estate) ekoteollisuuspuisto Teollisen ekologian osa-alue, joka tunnetaan teollisena symbioosina käsittää perinteisesti erillisten toimialojen yhteisen lähestymistavan kilpailuedun tavoitteluun, sisältäen fyysistä materiaalien, energian, veden ja sivutuotteiden vaihtoa. Lähtökohtana teolliselle symbioosille ovat yhteistyö sekä maantieteellisen läheisyyden luomat yhteisvaikutukselliset mahdollisuudet. (Chertowin 2000) Teollinen symbioosi yhdistää erilaisia organisaatioita verkostoksi edistääkseen ekoinnovaatioiden ja pitkän aikavälin kulttuurin muutosta. Tiedon tuottaminen ja jakaminen verkoston kanssa luo molemminpuolisesti kannattavia vaihtoehtoja vaadittujen tuotantopanosten uudenlaiselle hankinnalle, lisäarvoa tuottavia kohteita jätteille sekä parantuneita teknisiä ja liiketoiminnallisia prosesseja. (Lombardi & Laybourn 2012) Teollisessa symbioosissa pyritään resurssien suljettuun kiertoon luonnon ekosysteemien tavoin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että toisen yrityksen tai toimijan jäte- tai sivuvirtoja käytetään toisen yrityksen prosessien raaka-aineena. (Motiva 2013)
Sybimar suljetun kierron konsepti
Teollisen symbioosin ohjelmat NISP Britanniassa on käynnistetty erittäin laaja kansallinen teollisen ekologian ohjelma (National Industrial Symbiosis Programme, NISP), jolla tavoitellaan vähähiilistä kestävää taloutta. NISP-ohjelmassa on kytketty perinteisesti erillään toimivia teollisuuslaitoksia ja organisaatioita verkostoksi. Innovatiivisilla strategioilla on tähdätty tehokkaampaan resurssien käyttöön (materiaalit, energia, vedenkäyttö, asiantuntemus ja logistiikka) yritysten välillä. Ohjelmassa on mukana yli 13 500 yritystä ja organisaatiota, erityisesti pk-yrityksiä. Vuosien 2005-2010 aikana ohjelmalla saavutettiin huikeita tuloksia, kuten 156 milj. punnan vuotuiset säästöt 7 milj. tonnia vähemmän teollisuusjätettä kaatopaikalle 6 milj. tonnia vähemmän CO 2 -päästöjä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä vähennetty 10 milj. tonnia 400 000 tonnia vähemmän ongelmajätettä luotu ja turvattu 8 770 työpaikkaa Sitra Sitra vauhdittaa teollisten symbioosien muodostumista. Tavoitteena on saada aikaan uusia menestysmalleja ja toimintatapoja sekä tunnistaa uutta ainekiertoihin liittyvää osaamista. Motiva Motiva on käynnistänyt vuonna 2013 hankkeen, jossa selvitetään, mikä olisi Suomessa tehokkain tapa edistää eri toimijoiden välisten materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä kansallisella tasolla. Hankkeessa arvioidaan mahdollisuudet kansallisen teollista symbioosia edistävän toteutusmallin käytännön toteuttamiseksi ja tehdään suunnitelma kyseisen mallin valmistelusta.
Sitran teettämän selvityksen mukaan teollisiin symbiooseihin liittyvä liiketoiminta tuo suomalaisyrityksille uusia kipeästi kaivattuja vientimahdollisuuksia. Globaali markkinakatsaus todentaa teolliset symbioosit uudeksi keinoksi päästä kansainvälisille markkinoille. Kysyntä energian ja raaka-aineiden resurssiviisaammista ratkaisuista kasvaa voimakkaasti monilla toimialoilla. Suomalaisyritykset pystyvät vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään kehittämällä yhdessä kilpailukykyisiä, tuottavuutta parantavia kokonaiskonsepteja ja tarjoamalla niitä suoraan kohdemarkkinoille. Teollisissa symbiooseissa yhä useampi yritys pääsee kiinni liiketoimintaan, joka ei muutoin olisi niille mahdollista. (Sitra 26.9.2013)
Systeeminen ajattelu Teollinen ekologia (industrial ecology) Verkoston liiketoimintamalli Poikkitieteellinen tutkimusala, joka tutkii fyysisiä materiaali- ja energiavirtoja teollisessa yhteiskunnassa sekä yhteiskunnan ja luonnon ekosysteemin välillä. Käyttää luonnon omaa kierrätysjärjestelmää mallina pyrkiessään vähentämään teollisuuden ympäristökuormitusta. Luonnossa ei ole jätettä, vain resursseja. Teollinen symbioosi (industrial symbiosis) Useamman toimijan muodostama kokonaisuus, jossa tosiaan täydentävät toimijat tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen raaka-ainetta ja päinvastoin. Yritykset nähdään kuluttajien ja tuottajien verkostona, joka muistuttaa luonnon ekosysteemiä. Vihreä toimitusketjun hallinta (green supply chain managment) Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon ketjun kaikissa vaiheissa raaka-aineiden hankkimisesta, valmistamiseen, varastoimiseen ja toimittamiseen saakka. Liiketoimintamahdollisuudet Ekologinen kestävyys Ekologinen tuotesuunnittelu (design for environment, eco-design) Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon olennaisena osana tuotesuunnittelua. Tuotteen elinkaariajattelu
Kestävät liiketoimintamallit: Tunnistettuja ekologisesti kestävien liiketoimintamallien elementtien arkkityyppejä TUOTEPALVELUJÄRJESTELMÄT ULKOISET KANNUSTINPALVELUT ELINKAARIMALLIT RIITTÄVYYTEEN PERUSTUVAT MALLIT LAAJENNETUN VASTUUN MALLIT Tuotelähtöinen tuotepalvelujärjestelmä (product-oriented) Käyttölähtöinen tuotepalvelujärjestelmä (use-oriented) Ratkaisulähtöinen tuotepalvelujärjestelmä (result-oriented) ESCO-palvelu (energy service company) MASCO-palvelu (material service company) CMS-palvelu (chemical management service) Vihreä toimitusketjun hallinta (green supply chain managment) Loppuelinkaaren hallinta (take-back management), 4 R strategiat Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu (design for environment, eco-design) Kehdosta kehtoon (cradle to cradle) Teollinen symbioosi (industrial symbiosis), teollinen ekosysteemi (industrial ecosystem), ekoteollinen puisto (ecoindustrial park) Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva liiketoiminta (renewables-based business) Vähähiilinen liiketoiminta (low-carbon business) Kestävä kulutus (sustainable consumption) Kysynnän ohjaaminen (demand management) Pitkäikäisyys (longevity) Eettinen kauppa (ethical trade) Paikallisuus (localization) Biodiversiteetin suojelu (protection of biodiversity) BoP-malli (base of the pyramid) Vaihtoehtoiset omistusmallit
Onko meillä jätteitä vai sivutuotteita? Vietkö kaatopaikalle jätettä ja maksat siitä, vaikka se olisi käyttökelpoista raaka-ainetta? Meidän pitäisi päästä eroon jäte sanasta Jäte = sivutuote = resurssi Sivuvirrat mahdollistavat tuotteita, joten sivuvirta ei ole jäte. Jätehuolto ei voi toimia omana saarekkeenaan, vaan se on aina kiinni energian tuotannossa ja materiaalien käyttöketjuissa. Kun puhutaan sivuvirroista (ei jätteistä), puhutaan materiaalikierrosta (ei jätehuollosta). Kehittämällä yhdessä, muutamme kustannuseriksi koetut jätteet rahanarvoisiksi tuotannontekijöiksi, ja samalla säästämme ympäristöä.
Viittaukset Chertow, M.R. 2000. Industrial symbiosis: Literature and taxonomy. Annual Review of Energy and the Environment 25. p. 313-337. Lombardi, D.R. & Laybourn, P. 2012. Redefining Industrial Symbiosis - Crossing Academic- Practitioner Boundaries. Journal of Industrial Ecology. Volume 16, nro 1. p. 28-37. Motiva. 2013. Teollinen symbioosi Jätevirrat paremmin hyödyksi teollisissa prosesseissa. [verkkodokumentti]. Saatavilla http://www.motiva.fi/toimialueet/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_parantaminen_yrit yksissa/teollinen_symbioosi_jatevirrat_paremmin_hyodyksi_teollisissa_prosesseissa Sitra. 2013. Teolliset symbioosit lisäävät suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia. [verkkodokumentti]. Saatavilla http://news.cision.com/fi/sitra/r/teolliset-symbioosit-lisaavatsuomalaisyritysten-vientimahdollisuuksia,c9472495 Sundin, E. & Lee, H. M. 2011. In what way is remanufacturing good for the environment? Proceedings of EcoDesign 2011 International Symposium. p. 551-556. Sybimar. Suljetun kierron konsepti. [verkkodokumentti]. Saatavilla http://www.sybimar.fi/files/75/sybimar_esite_suljetun_kierron_konsepti.pdf