Yhteenveto 1 (19) Yhteenveto lausunnoista Viestintäviraston päätösluonnos viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisestä
Yhteenveto 2 (19) Sisältö 1 Aluksi... 3 2 Yritykset... 3 2.1 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy... 3 2.2 Mikkelin Puhelin Oyj... 4 2.3 YLE... 4 2.4 TeliaSonera Finland Oyj... 5 2.5 DNA Oy... 6 2.6 Elisa Oyj... 7 3 Viranomaiset... 9 3.1 Kilpailuvirasto... 9 3.2 Kansaneläkelaitos... 10 3.3 Lapin liitto... 11 3.4 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto... 12 3.5 Pohjois-Pohjanmaan liitto... 13 3.6 Päijät-Hämeen liitto... 14 3.7 Varsinais-Suomen liitto... 14 3.8 Uudenmaan ELY-keskus... 14 3.9 Muonion kunta... 14 4 Järjestöt... 15 4.1 FiCom ry... 15 4.2 Finnet-liitto ry... 16 4.3 Keskuskauppakamari... 17 4.4 Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry... 17 4.5 Näkövammaisten Keskusliitto ry... 18
Yhteenveto 3 (19) 1 Aluksi Yleispalveluyrityksen nimeämismenettelyn on viestintämarkkinalain mukaan oltava tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Lisäksi menettelyn tulee täyttää hallintolain vaatimukset. Viestintävirasto on katsonut, että menettelyllisten vaatimusten varmistaminen edellyttää laajaa kuulemista yleispalveluyritysten nimeämisestä. Viestintävirasto on varannut teleyrityksille tilaisuuden tulla kuulluksi nimeämismenettelyn kuvauksesta ja päätösluonnoksista. Koska yleispalveluyritysten nimeämisessä on kysymys laajavaikutteisesti henkilöiden oloihin ja peruspalvelujen saatavuuteen liittyvästä päätöksestä, on Viestintävirasto lisäksi varannut myös yleisen mahdollisuuden lausua päätösluonnoksesta. Yleinen vaikutusmahdollisuuden varaaminen on toteutettu julkaisemalla ilmoitus kuulemisesta sekä muistioluonnos Viestintäviraston internetsivuilla. Muistioluonnos on myös ollut mahdollista saada lausunnon antamista varten Viestintävirastosta. Viestintävirasto sai lausunnoille varatun määräajan loppuun mennessä 16 lausuntoa. Saatujen lausuntojen ja markkinalla tapahtuneiden muutosten johdosta Viestintävirasto muutti osin päätösluonnosta. Suurimmat muutokset liittyivät kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden symmetrisen internetyhteyden tarjontaan soveltuvien viestintäverkkojen arviointiin sekä teleyritysten ilmoituksiin poistaa yleisistä sopimusehdoistaan sopimuksen tekemistä rajoittava ehto. Lisäksi Viestintävirasto huomioi nimeämismenettelyssä TeliaSonera Finland Oyj:n satelliittilaajakaistaliittymien tarjonnan loppumisen kuluttaja-asiakkaille sekä Elisa Oyj:n toteuttamat yrityskaupat. Muutoksilla oli vaikutusta yleispalveluyrityksen nimeämiseen. Viestintävirasto varasi yleisen tilaisuuden lausua päätösluonnoksesta muutetuilta osin. Viestintävirasto sai lausunnoille varatun määräajan loppuun mennessä 12 lausuntoa. Viestintävirasto on toiselta kuulemiskierrokselta annetuista lausunnoista koostanut tekemäänsä yhteenvetoon päätösluonnokseen tehtyjen muutosten osalta lausutut seikat. 2 Yritykset 2.1 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy ilmoitti, että yhtiön vastaus päätösluonnoksen perusteena olleeseen yleispalvelukyselyyn oli ollut kahden kunnan osalta virheellinen. Virheet koskivat puhelin- ja
Yhteenveto 4 (19) 2.2 Mikkelin Puhelin Oyj 2.3 YLE laajakaistaverkkojen peittoalueita. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy ilmoitti korjatut peittoaluetiedot lausunnossaan. Viestintävirasto on tarkistanut markkina-analyysia Pohjois- Hämeen Puhelin Oy:n ilmoittamilla alueilla. Lausunnolla on ollut vaikutusta yleispalveluyrityksen nimeämiseen Virroille. Mikkelin Puhelin Oyj oikaisi Viestintäviraston yleispalvelukyselyyn toimittamaansa vastausta verkkotietojen osalta Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaa, Pieksämäen, Puumalan ja Ristiinan kuntien osalta. Mikkelin Puhelin Oyj ilmoitti lisäksi Viestintävirastolle 14.2.2013, että yhtiö on päivittänyt viestintäpalveluiden yleisiä sopimusehtoja ja poistanut sopimuksen tekemistä koskevan rajoittavan ehdon kohdasta 2.2. Mikkelin Puhelin Oyj:n lausunto koski yhtiön kiinteän kupariverkon peittoaluetietoja. Viestintävirasto on tarkistanut analyysin tältä osin. Päätöstä ei kuitenkaan ole tällä perusteella muutettu, koska nimeämisessä on ollut merkitystä myös teleyritysten Wi- MAX-verkoilla, jotka soveltuvat internetyhteyksien tarjontaan. Näitä verkkoja ei oltu huomioitu Mikkelin Puhelimen lausunnossa. Viestintävirasto on huomioinut sopimusehtoihin tehdyt muutokset yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta koskevassa arvioinnissaan. Muutosten johdosta yleispalveluyrityksen nimeämistä ei ole pidetty välttämättömänä millään alueilla tämän tarkastelun vaiheen perusteella. Yleisradion kannalta 1 Mbit/s internet-yhteyden yleispalvelun saatavuus koko väestölle on tärkeää, koska sen kautta yleisö voi käyttää Yleisradion julkiseen palveluun sisältyviä Ylen internetpalveluja, mm. http://yle.fi/uutiset/ ja http://areena.yle.fi/. Yleisradiolla ei ole lausuttavaa Viestintäviraston perustelumuistion johtopäätöksistä eikä päätösluonnoksesta. Muistio antaa hyvän kuvan laajakaistaliittymäpalvelujen saatavuudesta Suomessa. Muistiossa esitetyt havainnot kannattaa julkaista ViVin
Yhteenveto 5 (19) 2.4 TeliaSonera Finland Oyj markkinakatsausten tyyppisenä yleistajuisena markkinainformaationa Viestintäviraston tehtyä asiassa lopullisen päätöksen. TeliaSonera Finland Oyj piti ongelmallisena sitä, että Viestintäviraston käyttämä yleispalveluanalyysi johtaa käytännössä tarpeettoman laajoihin yleispalvelualueisiin. Vaikka edellisen yleispalveluanalyysin jälkeen kaikki matkaviestinoperaattorit ovat merkittävästi laajentaneet 3G- ja 4G-verkkojaan, kattaa laajakaistan yleispalveluvelvollisuus edelleen lähes koko Suomen. Muilta osin TeliaSonera yhtyi FiComin lausuntoon. TeliaSonera kuitenkin ilmoitti muuttavansa kuluttajaasiakkaiden kanssa käyttämiään yleisiä toimitusehtoja siten, että niistä poistetaan seuraava teksti: 2.2 Sopimuksen tekemättä jättäminen Teleyrityksellä on oikeus olla hyväksymättä asiakkaan tilausta. Yleispalveluvelvollinen teleyritys voi kieltäytyä tekemästä yleispalvelusopimusta vain, jos asiakas on asetettu syytteeseen tai viimeisen vuoden aikana tuomittu jonkin teleyrityksen liittymää hyväksi käyttäen tehdystä tietoliikenteen häiritsemisestä taikka asiakkaalla on jonkin teleyrityksen yleispalveluliittymän käytöstä aiheutuneita maksamattomia, erääntyneitä ja riidattomia velkoja. Muutos tulee voimaan 1.4.2013 alkaen. Jos muutoksella ei ole vaikutusta yleispalveluyrityksen nimeämiseen perustelumuistion sivuilla 35 37 esitettyyn yleispalveluyrityksen nimeämistarpeeseen, varaa TeliaSonera oikeuden olla toteuttamatta muutosta. TeliaSonera katsoi toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa, että yleispalvelupäätösten voimaantulon tulisi tapahtua aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua päätösten antamisesta. Viestintävirasto on huomioinut sopimusehtoihin tehdyt muutokset yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta koskevassa arvioinnissaan. Muutosten johdosta yleispalveluyrityksen nimeämistä ei ole pidetty välttämättömänä millään alueilla tämän tarkastelun vaiheen perusteella. Viestintävirasto ei ole katsonut välttämättömäksi asettaa yleispalveluvelvoitteiden voimaantulolle siirtymäaikaa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan teleyrityksellä voidaan lähtökohtai-
Yhteenveto 6 (19) sesti olettaa olevan hyvät edellytykset yleispalvelun tarjontaan, jos yritys on jo aikaisemmin toiminut yleispalveluyrityksenä tietyllä alueella. Uusien yleispalvelualueiden ja uusien velvoitteiden osaltakin liittymän kohtuulliseksi katsottavan toimitusajan arviointi on tapauskohtaista ja arvioinnissa huomioidaan mm. se, edellyttääkö liittymän toimittaminen uuden verkon rakentamista. 2.5 DNA Oy DNA Oy katsoi, että Viestintäviraston yleispalvelumenettely on hallinnollisesti aivan liian raskas eikä se vastaa EU:n lainsäädäntökehystä. DNA katsoi, että nimeämistarpeen edellytyksiä tulisi kokonaisuudessaan arvioida uudelleen, jotta ne vastaisivat yleispalvelun tarkoitusta ja velvoitteet olisivat suhteellisia eivätkä vääristäisi markkinoita tai kilpailua. DNA viittasi tämän osalta tarkemmin FiComin asiassa toimittamaan lausuntoon ja yhtyy siihen. FiCom ry:n suosituksesta teleyritysten tarjoamien palveluiden yleisiksi sopimusehdoiksi kuluttajille tullaan poistamaan Viestintäviraston perustelumuistion sivuilla 35 37 tarkoitettu kohta 2.2. DNA ottaa käyttöönsä päivitetyn FiCom ry:n suosituksen teleyritysten tarjoamien palveluiden yleisiksi sopimusehdoiksi. Yleispalveluyrityksen valinnan osalta DNA katsoi, että käyttäjien etu mahdollisimman edullisina uuden yhteyden rakentamiskustannuksina ja palvelumaksuina ja Viestintäviraston tavoite yleispalvelun kustannustehokkaasta toteuttamisesta täyttyvät parhaiten, kun yleispalveluvelvoite internetyhteyksien tarjontaan kussakin kunnassa asetetaan sille teleyritykselle, jolla on eniten omaa matkaviestinverkkojen masto- ja kiinteän verkon liityntä- ja siirtoverkkoinfrastruktuuria alueella. Tällöin myös vaadittavan liityntäyhteysrakentamisen tai lisämasto- ja siirtoverkkokapasiteetin investointi ja ylläpito tulevat kustannustehokkaammaksi. DNA katsoi, että Viestintäviraston tulisi tarkistaa yleispalveluyrityksen valintakriteereitä ja laatia näiden perusteella uudet päätösluonnokset koskien internetyhteyksien tarjontaan velvollisia yleispalveluyrityksiä. DNA on sisällyttänyt lausuntoonsa taulukon kunnista, joihin sen näkemyksen mukaan tulisi tällä perusteella nimetä yleispalveluyritykseksi jokin muu teleyritys kuin DNA. DNA katsoi toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa, että perustelumuistioon tehtyjen muutostenkin jälkeen DNA:n velvoitteeksi nimetyt alueet muodostavat rasitteen, mitä ei tulisi missään tapauksessa enää lisätä. Puhelinpalvelujen ja tekstiviestipalvelujen osalta DNA piti tehtyjä muutoksia hyvinä.
Yhteenveto 7 (19) DNA esitti kuitenkin lausunnossaan, ettei yleispalveluvelvollista teleyritystä olisi tarvetta nimetä tietyissä kunnissa. Viestintävirasto on huomioinut sopimusehtoihin tehdyt muutokset yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta koskevassa arvioinnissaan. Muutosten johdosta yleispalveluyrityksen nimeämistä ei ole pidetty välttämättömänä millään alueilla tämän tarkastelun vaiheen perusteella. Lausunnon johdosta ei ole tehty päätösluonnokseen muita muutoksia. Viestintävirasto on selvittänyt 1.3.2012 päivätyllä teleyrityskyselyllä yleispalvelun tarjontaan velvollisten teleyritysten nimeämistarvetta ja valinnut nimettävät yleispalveluyritykset. Kyselyssä on selvitetty nimenomaan teleyritysten itsensä hallinnassa olevaa tilaajaverkkoa. Tarjonnan riittävyyttä on tarkasteltu ottaen huomioon myös toisen teleyrityksen viestintäverkossa toimivat palveluntarjoajat. Valintavaiheessa kriteerinä on ollut teleyrityksen oman verkon peittoalue. 2.6 Elisa Oyj Elisa Oyj korosti, että yleispalveluvelvollisuus tulisi asettaa vain poikkeustapauksissa, jos se on välttämätöntä yleispalvelun takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Myös Euroopan komissio on painottanut yleispalveluvelvollisuuden poikkeuksellisuutta. Elisa piti Viestintäviraston nimeämismenettelyä poikkeuksellisen raskaana ja monimutkaisena. Elisa katsoi, että viraston tulisi perusteellisesti harkita, johtaako osa nimeämiskriteereistä tai niiden soveltamiskäytäntö siihen, että yleispalveluvelvoite määrätään tarpeettoman laajana. Elisa nosti esiin, että Viestintävirasto on analyysissaan katsonut, että symmetrisen 512/512 internetyhteyden nopeusvaatimuksen toteutumista voidaan parantaa liikenteen priorisointiominaisuudella ja että kyseessä on erikseen koko matkaviestinverkkoon hankittava lisäominaisuus. Elisa kiinnitti huomiota siihen, että päätösluonnoksessa ei kuitenkaan ole määritelty, mitä Viestintävirasto tarkoittaa viitatessaan mahdollisuuteen dataliikenteen priorisointiin. Elisa mukaan matkaviestinverkon priorisoinnilla voidaan tarkoittaa useita eri asioita: priorisointi voidaan toteuttaa eri tavoin ja eri osissa verkkoa. Elisa katsoi, että yhtiön käytössä olevaa priorisointitoimintoa ei ole päätösluonnosta valmisteltaessa selvitetty riittävästi, vaikka ominaisuus on vaikuttanut analyysin lopputulokseen. Elisa kuvasi käytössään olevaa toimintoa ja sen soveltuvuutta 512/512 kbit/s -liittymän toteuttamiseen tarkemmin. Elisa totesi, että kaikki WCDMA- ja LTE-
Yhteenveto 8 (19) matkaviestinverkot tukevat vastaavaa priorisointia, mitä Elisan verkossa on toteutettu. Tämä priorisointi voidaan ottaa käyttöön kohtuullisessa aikataulussa ja kohtuullisin kustannuksin. Elisa katsoi lisäksi, että kuulo- ja puhevammaisille tarjottavan 512/512 kbit/s -liittymän tavoitteena on ennen kaikkea riittävän kapasiteetin turvaaminen käyttäjälle. Priorisointi on vain yksi tekijä, joka vaikuttaa käytettävissä olevaan kapasiteettiin. Elisan näkemyksen mukaan huomattavasti olennaisempia tekijöitä ovat esimerkiksi transmissioyhteyksien kapasiteetti ja laatu, tukiaseman yleinen kapasiteetti, päästä-päähän -yhteyden hallinta ja core-verkon ominaisuudet. Priorisointiominaisuus on siten saanut liian suuren merkityksen Viestintäviraston päätösluonnoksessa. Elisa katsoi, että keskeinen kysymys kuulo- ja puhevammaisille käyttäjille taatun 512/512 kbit/s -internetliittymän toimivuuden ja laadun varmistamisessa on riittävän verkkopeiton ja kapasiteetin varmistaminen. Elisan arvion mukaan yleispalvelun kustannustehokas toteutus ja käyttäjien edut voitaisiin parhaiten turvata nimeämällä 512/512 kbit/s -liittymän tarjontaan velvolliseksi yleispalveluyritykseksi yritys, jolla on kattavin kiinteä verkko tai vähintään HSPA-matkaviestinverkko tarkastellulla alueella. Elisa korosti, että priorisointitoiminne on hyvinkin yksinkertaisesti käyttöönotettavissa tarpeen konkretisoiduttua. Lisäksi Elisa kiinnitti huomiota siihen, että kapasiteetin lisääminen olemassa olevaan tukiasemaan on kustannustehokkaampi toimenpide kuin uuden tukiaseman rakentaminen. Elisa katsoi, että myös teleyritysten aikaisemmat 1 Mbit/s - yleispalveluvelvoitteet tulisi huomioida yleispalveluyrityksiä nimettäessä, koska yritykset ovat jo tätä velvollisuutta toteuttaessaan voineet joutua lisäämään verkon kapasiteettia. Elisa katsoi, että palvelun toteutuksen kustannustehokkuus vaikuttaa väistämättä myös yleispalveluliittymän hintaan käyttäjälle. Liittymä saadaan myös toimitettua asiakkaalle nopeammin alueella, jolla jo on kattava verkko eikä uusien tukiasemien rakentamiselle ole tarvetta. Näin ollen myös käyttäjien edut puoltavat ratkaisua, jossa verkon rakentamista ei tarvittaisi. Elisa katsoi, että todellista tarvetta yleispalveluyrityksen nimeämiselle perustelumuistion sivuilla 35 37 käsitellyllä sopimusehtoperusteella ei ole, koska markkinalla ei käytännössä ole esiintynyt ongelmia. Elisa on kuitenkin valmis poistamaan ongelmallisena pidetyn sopimusehdon kohtuullisen siirtymäajan kuluessa edellyttäen, että tällä perusteella yleispalvelukuntia ei nimetä. Elisa ehdotti kolmen kuukauden siirtymäaikaa päätösten antamisesta lukien.
Yhteenveto 9 (19) Elisa katsoi, että päätösluonnoksia tulisi muuttaa edellä selvitetyllä tavalla. Elisa pyytää, että Viestintävirasto lähettäisi muutetut päätösluonnokset lyhyelle lausuntokierrokselle. Elisa katsoi toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa, että yleispalveluvelvoitteet tulisivat voimaan vuoden 2014 alusta erityisryhmiä koskevan uuden symmetrisen 512/512 kbit/s internetyhteyden osalta. Viestintävirasto on huomioinut sopimusehtoihin tehdyt muutokset yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta koskevassa arvioinnissaan. Muutosten johdosta yleispalveluyrityksen nimeämistä ei ole pidetty välttämättömänä millään alueilla tämän tarkastelun vaiheen perusteella. Viestintävirasto selvitti lausuntokierroksen jälkeen tarkemmin Viestintäviraston määrittelemät minimivaatimukset täyttävän priorisointitoiminteen käyttöönoton kustannuksia. Kustannukset edellä mainitun priorisointitoiminteen käyttöönotosta voidaan selvityksen perusteella arvioida kohtuullisiksi. Priorisointitoiminnetta ei tarvitse hankkia Viestintäviraston näkemyksen mukaan koko verkkoon, vaan riittävää on, että ominaisuus toteutetaan tarvittaviin tukiasemiin. Koska priorisointitoiminteen käyttöönoton kustannukset voidaan arvioida kohtuullisiksi, soveltuvat Viestintäviraston näkemyksen mukaan symmetrisen 512/512 kbit/s -liittymän tarjontaan siten lähtökohtaisesti kaikki vähintään HSPA-verkot. Viestintävirasto muutti analyysia tältä osin. Viestintävirasto ei ole katsonut välttämättömäksi asettaa yleispalveluvelvoitteiden voimaantulolle siirtymäaikaa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan teleyrityksellä voidaan lähtökohtaisesti olettaa olevan hyvät edellytykset yleispalvelun tarjontaan, jos yritys on jo aikaisemmin toiminut yleispalveluyrityksenä tietyllä alueella. Uusien yleispalvelualueiden ja uusien velvoitteiden osaltakin liittymän kohtuulliseksi katsottavan toimitusajan arviointi on tapauskohtaista ja arvioinnissa huomioidaan mm. se, edellyttääkö liittymän toimittaminen uuden verkon rakentamista. 3 Viranomaiset 3.1 Kilpailuvirasto Kilpailuvirasto kiinnitti huomioita useiden teleyritysten kuluttajaehtoihin sisältyvään sopimusehtoon ja sen sääntelyvaikutuksiin. Kyseisen ehdon mukaan teleyrityksellä on oikeus olla hyväksymättä asiakkaan tilausta. Viestintävirasto on tulkinnut eh-
Yhteenveto 10 (19) 3.2 Kansaneläkelaitos toa siten, että palvelu ei tällöin vastaa sisällöltään viestintämarkkinalain 60 c :ssä määriteltyä yleispalvelua, koska kyseessä on avoin mahdollisuus kieltäytyä tarjoamasta palvelua. Kilpailuvirasto on pitänyt tilanteesta aiheutuvaa ylimääräistä sääntelyä kielteisenä asiana. Kilpailuviraston mukaan olisi toivottavaa, että ongelma ratkeaisi muilla tavoin kuin sääntelyä lisäämällä. Yleispalveluvelvoitteiden muuttaminen vaikuttaa Kilpailuviraston mukaan tapahtuneiden muutosten valossa perustellulta eikä Kilpailuvirastolla ole muilta osin huomautettavaa muistioluonnokseen. Kilpailuvirasto piti toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa hyvänä sitä, että Viestintävirasto on nyt laatimassaan luonnoksessaan päätynyt olla laajentamatta yleispalveluvelvoitetta tältä osin, koska teleyritykset ovat ilmoittaneet poistavansa yleisistä sopimusehdoistaan sopimuksen tekemistä rajoittavan ehdon. Viestintävirasto on neuvotellut FiCom ry:n, Finnet-liiton ja suurimpien teleyritysten kanssa sopimusehdosta. Seuraavat teleyritykset ovat lausunnossaan ilmoittaneet poistavansa ehdon kuluttajasopimuksistaan: DNA Oy, Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj. Lisäksi Mikkelin Puhelin Oyj ilmoitti viestissään Viestintävirastolle 14.2.2013, että yhtiö on poistanut ehdon viestintäpalveluiden yleisistä sopimusehdoistaan. Viestintävirasto on huomioinut sopimusehtoihin tehdyt muutokset yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta koskevassa arvioinnissaan. Muutosten johdosta yleispalveluyrityksen nimeämistä ei ole pidetty välttämättömänä millään alueilla tämän tarkastelun vaiheen perusteella. Kela on 1.9.2010 alkaen vastannut vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vammaisten henkilöiden tulkauspalvelua koskevan lain (133/2010) nojalla. Tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauksena, jos se on asiakkaalle sopiva ja käyttökelpoinen tulkkauspalvelun muoto. Tällöin Kela hankkii asiakkaalle etätulkkauksessa tarvittavat laitteet, ohjelmistot ja tietoliikenneyhteydet. Kela on 21.6.2011 päättänyt hankkia palvelut TeliaSonera Finland Oyj:ltä. Toimitussopimukseen kuuluva palveluiden testaus on aloitettu lokakuussa 2011. Etätulkkauksessa käytetään mymmx-ohjelmistoa. Kela totesi pilottijaksolla saatujen kokemusten perusteella, että Viestintäviraston päätösluonnoksessa määritelty yhteyden vähimmäisnopeus 512/512 kbit/s (tilapäisesti vähintään 384
Yhteenveto 11 (19) kbit/s) on etätulkkaukseen liian alhainen ja riittävän hyvän videokuvan muodostumista tällä nopeudella ei voida taata. Lisäksi Kela on todennut, että asiakkaiden käytettävissä olevan tietoliikenneyhteyden tyypillä on huomattava merkitys etätulkkauksen onnistumiseen. Etätulkkaus toimii parhaiten kiinteällä yhteydellä, mutta tällöinkin asiakkaan käyttöpaikan etäisyydellä lähimmästä kiinteän verkon jakokeskuksesta sekä kaapelin laadulla on huomattava merkitys yhteyden laadulle. Etätulkkausta voidaan käyttää joissain tilanteissa mobiiliyhteyden (3G) kautta, mutta tähän käyttöön liittyy useita tekijöitä, jotka voivat estää riittävän hyvän kuvayhteyden muodostumisen. Kelan näkemys on, että kuulo-, kuulonäkö-, ja puhevammaisten käyttämään etätulkkauspalveluun tarvitaan tietoliikenneyhteys, jonka nopeus on vähintään 1/1 Mbit/s. Yhteyden tulisi ensisijaisesti olla kiinteä. Viestintävirasto katsoo, että kuulo- ja puhevammaisille henkilöille taatun 512/512 kbit/s -internetyhteyden tarjontaan soveltuvat kiinteät viestintäverkkotekniikat sekä matkaviestinverkoista lähtökohtaisesti vähintään HSPA-verkot. Kuulo- ja puhevammaisille henkilöille tarkoitetun symmetrisen internetyhteyden tulee täyttää valtioneuvoston asetuksessa määritellyt vaatimukset. Viestintävirasto ei voi toimivaltansa puitteissa päättää yhteysnopeudesta. Viestintäviraston määräyksessä 58 on kuitenkin täsmennetty liittymän teknisiä ominaisuuksia, kuten tiedonsiirron yhdensuuntaista enimmäisviivettä ja yhteysnopeuden mittausta. 3.3 Lapin liitto Lapin liitto piti toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa tärkeänä, että yleispalveluvelvollinen operaattori nimetään asukkaiden ja yritysten peruspalvelujen turvaamiseksi koko maakunnan alueelle. Viestintävirasto on muutetussa esityksessään Lapin maakunnan alueelta jättänyt Muonion ja Keminmaan alueille nimeämättä yleispalveluvelvollisen operaattorin puhelin- ja tekstiviestipalvelujen osalta. Lapin liitto on Muonion kunnasta saanut tietoa, että puhelinpalveluissa on merkittäviä puutteista mm. Kerässiepin alueella. Lausunnon johdosta ei ole tehty muutoksia päätösluonnokseen. Viestintävirasto on selvittänyt käyttäjien mahdollisuuksia saada yleispalveluja Viestintäviraston käsittelemien valitusten avulla. Tämä nimeämistarpeen arvioinnin vaihe ei ole muodostunut määrääväksi kriteeriksi yhdenkään tarkastellun alueen osalta.
Yhteenveto 12 (19) 3.4 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Viestintävirasto kerää tietoa puhelinpalvelujen saatavuuteen liittyvistä kuluttajavalituksista jatkossakin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto piti tarkoituksenmukaisena turvata internetyhteys- ja puhelinpalvelujen saatavuus ja toimivuus harvaanasutuilla alueilla vähintään esityksessä kerrotulla tavalla. Liitto piti esitystä yleispalveluyrityksen nimeämisestä lähes koko maahan kannatettavana. Matkapuhelinverkoissa tarjottavan yleispalveluliittymän osalta Pohjois-Karjalan liitto on katsonut, että yleispalvelupäätöksiin tulisi lisätä yleispalveluyritykselle velvollisuus asentaa liittymän kuuluvuutta parantava antenni käyttäjälle velvoituksetta. Lisäksi liitto on katsonut, että yleispalvelun tulisi olla saatavissa myös loma-asuntoihin tai vastaaviin. Lisäksi puhelinliikenteen toimivuuden varmistamiseksi tulisi liiton näkemyksen mukaan asettaa operaattoreille matkaviestinverkon yleistäkin peittoa koskevia velvoitteita. Liitto on pitänyt erittäin hyvänä kuulo- ja puhevammaisille käyttäjille taatulle symmetriselle internetyhteydelle asetettua 150 ms enimmäisviivettä koskevaa vaatimusta. Vastaava vaatimus tulisi liiton näkemyksen mukaan asettaa muille yleispalveluun kuuluville internetyhteyksille. Pohjois-Karjalan liitto on lisäksi katsonut, että jo yleispalvelupäätösten antamisen yhteydessä tulisi määritellä yleispalveluun kuuluvan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden nopeudeksi 10 Mbit/s. Pohjois-Karjalan liitto esitti toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa, että Kontiolahden, Joensuun (entisen Pyhäselän kunnan) ja Outokummun alueille nimettäisiin puhelin- ja tekstiviestipalveluiden yleispalveluyritys samalla tavalla kuin kyseisten kuntien alueille on nimetty 1 Mbit/s ja symmetrisen 512 kbit/s internetyhteyden yleispalveluyritys. Lisäksi Pohjois-Karjalan liitto toi esille, että perustelumuistion uudessa karttakuvassa puhelin- ja tekstiviestipalveluiden osalta ei ollut merkitty joensuun (entisen Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueita) sellaisiksi alueiksi, joihin nimeämistarve, vaikka perustelumuistiossa oli kuitenkin näiden alueiden osalta todettu nimeämistarve. Lausunnon johdosta ei ole tehty päätösluonnokseen muutoksia. Viestintävirastolla ei ole toimivaltaa asettaa yleispalveluyritykselle antennin asentamista koskevia tarkempia velvoitteita eikä myöskään velvoitetta parantaa matkaviestinverkkojen yleistä peittoa. Viestintävirasto ei myöskään toimivaltansa puitteissa
Yhteenveto 13 (19) 3.5 Pohjois-Pohjanmaan liitto voi laajentaa yleispalvelua vapaa-ajan asuntoihin tai päättää yleispalveluun kuuluvan internetyhteyden nopeudesta. Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain nojalla antaa määräyksiä yleispalveluliittymän teknisistä ominaisuuksista. Viestintävirasto on Viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta antamassaan teknisessä määräyksessä (M 58) asettanut kuulo- ja puhevammaisille taatulle 512/512 kbit/s liittymälle liittymän enimmäisviivettä koskevan vaatimuksen. Tätä on pidetty perusteltuna, koska valtioneuvoston asetuksen 1/2012 mukaan liittymällä on voitava käyttää videopuhelu- ja etätulkkauspalveluja. Sen sijaan yleispalveluun kuuluvalle tarkoituksenmukaiselle 1 Mbit/s internetyhteydelle ei ole asetettu vastaavia palvelujen käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintävirasto ei tästä johtuen ole pitänyt perusteltuna asettaa tälle liittymälle tiedonsiirron viivettä koskevaa vaatimusta. Viestintäviraston tekemän analyysin perusteella Pohjois- Karjalan liiton toisella kuulemiskierroksella mainitsemille alueille ei ole yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta puhelinpalvelun ja kuulo- ja puhevammaisille henkilöille tarkoitettujen tekstiviestipalvelujen tarjontaan. Viestintävirasto lisäsi perustelumuistion liitteenä olevaan karttakuvaan tekstin: "Karttapiirrokset eivät ole täysin yhteneviä tarkasteltujen alueiden kanssa. Tarkat kuntalistaukset ja asetettavat yleispalveluvelvoitteet ilmenevät Viestintäviraston perustelumuistion kuntakohtaisesta liitteestä." Pohjois-Pohjanmaan liitto piti yleispalveluvelvoitetta tärkeänä niin puhelin- kuin laajakaistayhteyksissäkin. Liitto totesi, että odotukset yleispalveluvelvoitteen vaikutuksista erityisesti hajaasutusalueiden laajakaistayhteyksien parantamisessa olivat korkealla. Perinteisten operaattoreiden ei kuitenkaan liiton näkemyksen mukaan ole juurikaan tarvinnut muuttaa palvelutarjontaansa eikä suhtautumistaan haja-asutusalueiden laajakaistan yhteyksien parantamiseen. Pohjois-Pohjanmaan liitto kannatti yleispalveluvelvoitetta ja sen nimeämiskäytäntöä, mutta ehdotti yleispalveluvelvoitteeseen muutoksia. Yleispalvelupäätösten aikaan vuosina 2009 ja 2010 asetettu 1 megan yleispalveluvelvoite oli silloin hyväksyttävä, mutta tälle hetkellä auttamattoman hidas. Laajakaistan yleispalveluvelvoitteen miniminopeus tulisi nostaa 5 megaan ja velvoitteen toteutumisen seurannan ja reagoinnin tulisi kuulua Viestintävirastolle. Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä kuulo- ja puhevammaisten viestintäpalveluiden lisääminen yleispalvelu-
Yhteenveto 14 (19) 3.6 Päijät-Hämeen liitto velvoitteeseen on tärkeä askel kohti eri väestöryhmien yhdenvertaista palvelutarjontaa. Viestintävirasto ei voi toimivaltansa puitteissa päättää yleispalveluun kuuluvan internetyhteyden nopeudesta tai yhteysnopeuden nostamisesta. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa, että yleispalveluyritykset noudattavat niille asetettuja velvoitteita ja että jokaisen oikeus yleispalveluun toteutuu. 3.7 Varsinais-Suomen liitto Päijät-Hämeen liitto katsoi toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa, että päätösluonnokseen tehty tarkennus vahvistaa asukkaiden yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa. Muilta osin Päijät-Hämeen liitolla ei ole päätösluonnoksesta lausuttavaa. 3.8 Uudenmaan ELY-keskus 3.9 Muonion kunta Varsinais-Suomen liitto ei antanut asiassa lausuntoa. Liiton mukaan tähän ei ollut tarvetta koska päätösluonnos ei ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen kanssa eikä liitolla ole siitä huomautettavaa. Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti, että sillä ei ole lausuttavaa asiassa. Muonion kunta esitti toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa, että Viestintävirasto nimeäisi yleispalveluvelvollisen yrityksen puhe- ja tekstiviestipalveluihin Muonion kunnan alueelle. Muonion kunta viittasi palautteeseen, jota kunta saa puhelinten kuuluvuudesta Muonion kunnan alueella. Lausunnon johdosta ei ole tehty muutoksia päätösluonnokseen. Viestintävirasto on selvittänyt käyttäjien mahdollisuuksia saada yleispalveluja Viestintäviraston käsittelemien valitusten avulla. Tämä nimeämistarpeen arvioinnin vaihe ei ole muodostunut
Yhteenveto 15 (19) määrääväksi kriteeriksi yhdenkään tarkastellun alueen osalta. Viestintävirasto kerää tietoa puhelinpalvelujen saatavuuteen liittyvistä kuluttajavalituksista jatkossakin. 4 Järjestöt 4.1 FiCom ry FiCom ry kiinnitti lausunnossaan huomiota yleispalvelusääntelyn tavoitteisiin. FiCom viittasi lausunnossaan Euroopan komission tiedonantoon "Yleispalvelu sähköisessä viestinnässä: kertomus julkisen kuulemisen sekä yleispalvelun laajuuden kolmannen säännöllisen uudelleentarkastelun tuloksista direktiivin 2002/22/EY 15 artiklan mukaisesti". FiCom katsoi, että yleispalveluvelvoitteen tarkoituksena on toimia yhteiskunnallisena turvaverkkona, ei edistää laajakaistaa. FiCom kiinnitti lisäksi huomiota siihen, Euroopan komissio on katsonut kansallisia laajakaistahankkeita koskevassa dokumentissaan Suomen saavuttaneen täyden kattavuuden peruslaajakaistan osalta. FiCom on pitänyt suhteettomana sitä, että Viestintävirasto on päätösluonnoksessa verkkojen puutteellisen kattavuuden perusteella asettamassa laajakaistavelvoitteen yli 300 kunnan tai kunnan osan alueelle ja puhepalveluiden osalta lähes 90 alueelle. FiCom katsoi, että Viestintäviraston nimeämismenettelystä puuttuu yleispalveluvelvoitteen tarkoitus yhteiskunnallisesta turvaverkosta. FiCom arvosteli erityisesti Viestintäviraston nimeämistarpeen arvioinnissa käyttämää ns. kolmen kilpailevan palveluntarjoajan kriteeriä. FiComin näkemyksen mukaan kilpailukriteerin asettaminen säännellyn palvelun tarjoamiseksi ei ole tarkoituksenmukainen. Menettelyssä tulisi lisäksi huomioida, että kilpailupaine voi syntyä vaikka säännellyllä alueella olisi vain yksi toimija tai osalla aluetta olisi toinen tai useampi palveluntarjoaja. FiComin mukaan Viestintäviraston käyttämissä kriteereissä on ongelmallista, että ne lähestyvät asiaa pääasiassa teoreettisesti ottamatta huomioon tosiasiallista tilannetta palvelun saatavuudesta ja yleispalveluvelvoitteen tarkoituksesta, joka on peruspalveluiden tarjoaminen kuluttajille erityisesti syrjäseudut, pienituloiset ja vammaiset henkilöt huomioiden. Mainitun kilpailukriteerin lisäksi arviointimenettelyn teoreettisuus ilmenee myös sopimusehtojen arviointia koskevan kriteerin osalta. FiCom on katsonut, että yleispalvelun tarkoituksen mukaisesti tulisi olla riittävää, että tarkastellulla alueella on kattavasti saatavilla palveluja jo yhdeltä palveluntarjoajalta, jos palvelut ovat kohtuuhintaisia ja esteettömiä.
Yhteenveto 16 (19) 4.2 Finnet-liitto ry FiCom kiinnitti lisäksi huomiota siihen, että useat jäsenvaltiot ovat komission tiedonannon mukaan harkintavaltansa puitteissa päättäneet olla nimeämättä lainkaan yleispalveluntarjoajaa tai ovat keventäneet velvoitteita sellaisten palveluelementtien osalta, jotka hoituvat jo markkinoiden toimesta (esim. yleisöpuhelimet ja hakemistopalvelut). FiComin käsityksen mukaan Suomessa on markkinaehtoisesti kattavasti saatavilla kohtuuhintaisia ja laadukkaita puhelin- ja internetyhteyspalveluja. FiComin mukaan laajakaistavelvoitteen asettamisella koko maahan on luotu edistämisväline "laajakaista kaikille" -tavoitteen saavuttamiseksi vastoin yleispalvelun tarkoitusta. FiCom piti toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa hyvänä sitä, että teleyritysten sopimuksen solmimista koskevan ehdon poisto on huomioitu päätösluonnoksessa, mikä on osaltaan kaventanut puhelin- ja tekstiviestipalvelun nimeämistarvetta. FiCom esitti lausunnossaan siirtymäaikaa velvoitteiden voimaantulolle. Lausunnon johdosta ei ole tehty päätösluonnokseen muutoksia. Viestintävirasto ei ole katsonut välttämättömäksi asettaa yleispalveluvelvoitteiden voimaantulolle siirtymäaikaa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan teleyrityksellä voidaan lähtökohtaisesti olettaa olevan hyvät edellytykset yleispalvelun tarjontaan, jos yritys on jo aikaisemmin toiminut yleispalveluyrityksenä tietyllä alueella. Uusien yleispalvelualueiden ja uusien velvoitteiden osaltakin liittymän kohtuulliseksi katsottavan toimitusajan arviointi on tapauskohtaista ja arvioinnissa huomioidaan mm. se, edellyttääkö liittymän toimittaminen uuden verkon rakentamista. Finnet-liiton lausunto edusti liiton ja jäsenyritysten kantoja. Lisäksi jäsenyritykset toimittivat omia yleispalvelualueitaan koskevia ongelmia Viestintäviraston tietoon ja oikaistavaksi. Finnet-liitto piti päätösluonnosta poikkeuksellisen massiivisena sääntelytoimena. Markkinoilla ei ole liiton näkemyksen mukaan minkäänlaista saatavuusongelmaa ja kuitenkin yleispalveluvelvollisuus kattaisi käytännössä koko maan. Finnet-liitto totesi, että Viestintäviraston käyttämä nimeämismenettely perustuu sinänsä analyyttiseen ja loogiseen moniportaiseen pisteytysmekanismiin. Erottautumismarginaalien ja muuttujien pienilläkin muutoksilla kuitenkin liiton näkemyksen mukaan päädyttäisiin aivan toisenlaisiin tuloksiin. Menetelmä on johtanut liiton mukaan monessa kunnassa yllättävää ja ennalta arvaamattomaan tilanteeseen.
Yhteenveto 17 (19) 4.3 Keskuskauppakamari Finnet-liitto toi esiin, että Euroopan komissio pitää yleispalveluvelvoitetta ainoastaan ns. turvaverkkona. Televerkkojen laatua ja kattavuutta ei tulisi parantaa yleisesti YPV-verukkeella. Finnet-liitto totesi lausunnossaan, että Viestintäviraston kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin, että virasto poistaa asiakkuutta rajaavien toimitusehtojen vuoksi yleispalvelun piiriin asetetut kunnat (perustelumuistion sivut 35 37), mikäli teleyritykset poistavat rajaukset omista ehdoistaan. Finnet-liitto jäsenyrityksineen katsoi hankkeen olevan ylimitoitettu ja että toimitusehtojen tarkistusmahdollisuus tulee toteuttaa tarpeettoman sääntelyn poistamiseksi. Viestintävirasto on huomioinut sopimusehtoihin tehdyt muutokset yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta koskevassa arvioinnissaan. Muutosten johdosta yleispalveluyrityksen nimeämistä ei ole pidetty välttämättömänä millään alueilla tämän tarkastelun vaiheen perusteella. Lausunnon johdosta ei ole muilta osin tehty päätösluonnokseen muutoksia Keskuskauppakamari katsoi toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa, että uusien yleispalvelupäätösten voimaantulolle tulisi antaa riittävän pitkä siirtymäaika. Lausunnon johdosta ei ole tehty päätösluonnokseen muutoksia. Viestintävirasto ei ole katsonut välttämättömäksi asettaa yleispalveluvelvoitteiden voimaantulolle siirtymäaikaa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan teleyrityksellä voidaan lähtökohtaisesti olettaa olevan hyvät edellytykset yleispalvelun tarjontaan, jos yritys on jo aikaisemmin toiminut yleispalveluyrityksenä tietyllä alueella. Uusien yleispalvelualueiden ja uusien velvoitteiden osaltakin liittymän kohtuulliseksi katsottavan toimitusajan arviointi on tapauskohtaista ja arvioinnissa huomioidaan mm. se, edellyttääkö liittymän toimittaminen uuden verkon rakentamista. 4.4 Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Kokonaisuudessaan Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry piti yleispalvelupäätöksiin ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Päätösluonnoksessa on esitetty puhelinpalveluja koskevien yleispalveluvelvoitteiden laajentamista kaikkialle Suomeen. Syynä on se, että teleyritykset ovat muuttaneet sopimusehtojaan siten, että ne ovat varanneet itselleen täysin avoimesti määritellyn oikeuden olla tekemättä sopimusta asiakkaan kans-
Yhteenveto 18 (19) 4.5 Näkövammaisten Keskusliitto ry sa, mikäli yritykselle ei ole määrätty yleispalveluvelvollisuutta. Kuluttajaliitto piti teleyritysten toimintaa erittäin valitettavana. Kuluttajaliitto katsoi, että Viestintäviraston esitys yleispalveluvelvollisuuden määräämisestä on tarpeellinen sen varmistamiseksi, että kaikilla kuluttajilla olisi mahdollisuus saada perusviestintäpalveluja kohtuullisilla ehdoilla ja kohtuulliseen hintaan. Kuluttajaliitto piti toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa hyvänä, että uhka puhelinpalveluja koskevien yleispalveluvelvoitteiden laajentamisesta koskemaan koko Suomea, oli saanut keskeiset teleyritykset muuttamaan sopimusehtojaan. Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL) ei ole pitänyt ehdotettua sääntelyä riittävänä. NKL on katsonut, että näkövammaisille henkilöille tulisi nimenomaisesti taata esteetön sähköinen liittymän hallintapalvelu W3C:n WCAG2.0 -ohjeiden/standardien mukaisesti. Se mahdollistaisi näkövammaiselle asiakkaalle liittymän kokonaisvaltaisen ja omaehtoisen hallinnoinnin sekä mm. sopimusehtoihin tutustumisen ja tiettyjen liittymän estojen hallinnan samalla tavalla kuin muillekin asiakkaille. Toisin kuin muistiossa esitetään, myöskään paperilasku ei NKL:n näkemyksen mukaan ole esteetön. Sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille paperilasku on harvoin luettavissa ilman ulkopuolista apua. NKL ihmettelee, mitä muistiossa mainittu "lukulaite" tässä yhteydessä tarkoittaa. Jos kysymys on skannerista ja tekstintunnistusohjelmasta, teoreettinen mahdollisuus saada niiden avulla selkoa laskun sisällöstä ja erittelystä ei ole realistinen monenkaan näkövammaisen kohdalla. Selaimella luettava sähköinen lasku on esteetön, kun se täyttää Verkkosisällön saavutettavuusohjeen (WCAG) 2.0 kriteerit. Myös pdfdokumentti on saavutettava, kun se täyttää Adoben saavutettavuuskriteerit. NKL:n mielestä Viestintävirasto on asettanut esteettömyyden kriteerit jokseenkin matalalle tasolle. Päätösluonnoksessa määritelty esteettömyys yleispalvelussa ei toteudu näkövammaisten osalta valtioneuvoston asetuksessa esitetyllä tavalla. Kriteerit pitäisi arvioida uudelleen ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin esteettömyyden toteutumiseksi myös näkövammaisille. NLK piti toisella kuulemiskierroksella antamassaan lausunnossa merkittävänä parannuksena aiempaan muistioluonnokseen sitä, että laskun voisi saada esteettömässä sähköisessä muodossa ja etenkin mahdollisuutta saada teleyritykseltä henkilökohtaista
Yhteenveto 19 (19) avustusta laskutukseen liittyvien asioiden hoitamiseen ja laskun maksamiseen. Viestintävirasto on lausunnon johdosta muuttanut tulkintaansa laskutuksen esteettömyydestä siten, että pelkkää paperilaskua ei ole enää pidetty esteettömänä. Viestintävirasto on tämän määritelmän mukaisesti tarkastellut uudestaan näkövammaisille taatun esteettömän laskutuksen saatavuutta. Viestintäviraston teleyrityksiltä ja yritysten internet-sivuilta saaman tiedon mukaan hyvin suuri osa teleyrityksistä tarjoaa sähköistä laskutusta tai henkilökohtaista apua laskun maksamisessa ja laskutukseen liittyvissä asioissa. Viestintävirasto on pitänyt näitä tapoja näkövammaisille esteettöminä. Viestintävirasto toteaa, että esteettömänä pidetyn laskutuksen käsitteen täsmentäminen ei vaikuttanut nimeämistarpeen arvioinnin lopputulokseen. Saatujen tietojen mukaan palveluja, joiden laskutus on esteetön, on saatavilla kaikkialla Suomessa.