Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki. Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2000

Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2000

S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 2 Tavoitteet 2 Käyttöohjeet 2 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 2 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 3 Kulutustilaston luotettavuus 4 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 4 Sääolosuhteiden huomioon otto 4 Uudet lämmitystarvelukualueet 5 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 6 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 6 Eri rakennustyypit 7 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset 7 Suurimmat kaupungit 7 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 8 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 9 8 YHTEENVETO 9 TAULUKKOLIITE (53 sivua) 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Kulutus rakennustyypeittäin 4 Ominaiskulutusten kehitys Palvelu (julkiset) rakennukset 5 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 6 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa 7 Yleistietoja kulutuksista Palvelu(julkiset) rakennukset 8 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 9 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Palvelu(julkiset) rakennukset 10 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 11 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 12 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 13 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset suuruusjärjestyksessä 15 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 16 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 17 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset Yksityiskohtaisia tietoja kuntien ja kuntayhtymien kulutuksista voi pyytää Kuntaliitosta.

2 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2000 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.

3 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 1999 vuoteen 2000 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2000 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % (mk) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) 1 100 185 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) 1 100 370 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 2 380 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 1 870 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 1,21 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 140 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 140 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 160 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 160 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 110 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 500 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 500 13 Muu (MWh) 1 100 185 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ Vuoden 2000 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista vain Porvoosta ja Kokolasta. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 31 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,50 miljoonaa asukasta. Kulutustilastoinnin kattavuus asukasluvulla mitattuna on säilynyt korkeana (97 %) yli 30 000 asukkaan kunnissa. Kattavuus on viime vuosina laskenut alle 30 000 asukkaan kunnissa. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Vuoden 2000 osalta kulutustilaston antoi 137 kuntaa, kun i vuoden 1999 osalta kuntia oli 131.

4 Kulutustilaston luotettavuus Rakennuskuutioissa mitaten kulutustilastossa on nyt enemmän rakennuskuutioita kuin vuonna 1999. Vuoden 1999 kulutustilastossa oli 82 milj. m 3, kun niitä vuonna 2000 oli 88 milj. m 3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen n. 24 % ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 69 %. Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 15 % ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 8 %. Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 7 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on ehkä luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Sääolosuhteiden huomioon otto Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2000 kulutustilaston toimitti sähköpostin kautta Excel-taulukkona noin 85 90 kuntaa tai kuntayhtymää. Osaa Exceltaulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu juuri Excel 5.0-muodossa vaan jossakin muussa Excel-versiossa. Tavoitteena on myös tulevina vuosina käyttää Excel-taulukkoa kulutustietojen siirrossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normali-

5 sointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Uudet lämmitystarvelukualueet Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi siis tehdään kahteen suuntaan: toisaalta normaalivuodelle ja toisaalta Jyväskylään. Kuntaliitto on nyt kolmannen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Joidenkin kuntien sijaintia näillä 16 lämmitystarvelukualueella on siis tarkistettu. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Uutta lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 8565 3100. Edellä mainitussa kaavassa ei ole huomioitu kunkin lämmitystarvelukualueen (16 kpl) sisäistä tekijää eli Motivan (A3-kokoisessa paperissa) mainittua kerrointa k1. KTM on tukenut uuden tilasto-ohjelmiston tekoa, jossa Kuntaliittoon saatu laaja kulutustilastoaineisto käsitellään ja raportoidaan. Uudessa tilastoinnissa on luovuttu pitkälle kaupungit / muut kunnat -jaottelusta ja menty kuntakokoluokitukseen: yli 30 000 asukkaan kunnat, 10 000 30 000 asukkaan kunnat ja alle 10 000 asukkaan kunnat. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.

6 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa yli 50 miljoonaa markkaa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 60 100 miljoonaa markkaa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000:ta hiilidioksiditonnia. Sähkön säästön osalta päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan noin kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,5 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 88 %, kevyellä polttoöljyllä 9 % ja sähkölämmöllä 1,5 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli alle prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten palvelurakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 71,1 milj. m 3 ja asuinrakennuksia 16,9 milj. m 3. Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2000 47,8 kwh/m 3 ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 37 % korkeampi eli 65,8 kwh/m 3. Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2000 37,5 kwh/m 3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 27 %. Syynä on sekä hyvin lämpimän vuoden normalisointi normaalivuodelle että kaikkien paikkakuntien normalisointi Jyväskylään. Johtuen siitä, että monella alueella oli vuosi 2000 jopa yli 20 % normaalia lämpimämpi, tuo näin suuren eron normalisointi epävarmuutta. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Vaasassa ko. vuosi oli n. 20 % normaalia lämpimämpi. Jos vuosi on yli 10 % normaalia lämpimämpi, voi normalisoinnin tuloksen tarkkuus olla ehkä +/ 2 3 % ottaen varsinkin vielä huomioon normalisoinnin Jyväskylään. Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungit-ryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus näytti nyt nousseen

kaupunkien osalta vuodesta 1999 vuoteen 2000 3,9 %. Ominaiskulutus nousi 50,6:een kwh/m 3. Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 16,3 kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa 10,7 kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 141 litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 392 litraa/m 3. 7 Eri rakennustyypit Julkisia rakennuksia oli kulutustilastossa yhteensä 7 750 ja asuinrakennuksia runsas 3 530. Julkiset rakennukset/asuinrakennukset Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa. Siinä normalisoitu lämmön ominaiskulutus nousi 3,4 %, sähkön ominaiskulutus laski 1,5 % ja veden ominaiskulutus laski 4,8 %. Vuonna 2000 sähkön ominaiskulutus oli 15,2 kwh/m 3 ja veden ominaiskulutus oli 158 litraa/m 3. On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten palvelurakennusten (= julkisten rakennusten) lämmön ominaiskulutus nousi vuodesta 1999 2,8 % ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus nousi 4,3 %. Merkittävää on erityisesti peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutuksen nousu 3,4 %:lla. Hoitoalan rakennukset on myös varsin suuri ryhmä, ja siinä lämmön ominaiskulutuksen nousu oli 1,4 %. Sähkön ominaiskulutus laski erityisesti kokoontumisrakennuksissa, 4,0 %. Niissä ominaiskulutus oli 19,1 kwh/m 3. Asuinrakennuksissa sähkön ominaiskulutus laski 3,3 %. Veden ominaiskulutus laski lähes kaikissa rakennustyypeissä, erityisesti kouluissa ja kokoontumisrakennuksissa. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa palvelurakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisten rakennusissa rakennuksissa. Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 13,8 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen 3,5 %. Lukua on kuitenkin syytä pitää epävarmana johtuen suuresta normalisointimäärästä toisaalta normaalivuodelle ja Jyväskylään. Voidaan ehkä korkeintaan sanoa, että Helsingissä lämmön ominaiskulutus nousi hieman.

8 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET Espoossa lämmön ominaiskulutus laski yhden prosentin. Tampereella lämmön ominaiskulutus nousi yli 10 %. Vantaalla lämmön ominaiskulutus pysyi lähes entisellään ollen kuitenkin selvästi korkeampaa tasoa kuin muissa suurissa kaupungeissa (61 kwh/m 3 ). Turussa lämmön ominaiskulutus säilyi lähes entisellään. Oulussa lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen jopa 15 % julkisten rakennusten osalta. Muutos tuntuu epäluotettavan suurelta. Lahdessa lämmön ominaiskulutus nousi 11 %. Lahdessa tilastosta on poistettu rakennuksia, jotka eivät ole teknisen viraston hallinnassa vaan jonkun kaupungin yhtiön hallinnassa kuten muun muassa Lahden suurhalli, jossa on paljon kuutioita ja pieni ominaislämmönkulutus. Sibeliustalo on lisätty teatteri- ja konserttirakennuksiin. Rakennus- ja laitekanta vanhenee ja investointi- ja kunnossapitomäärärahat ovat pienentyneet. Kuopiossa on edelleen ainakin kaupunkien pienin lämmön ominaiskulutus, 34,1 kwh/m 3. Ominaiskulutus on nyt hieman noussut. Jyväskylässä lämmön ominaiskulutus on harvinaisen tasaisesti noussut ainakin vuodesta 1994. Tosin varsin vähän vuodessa (katso taulukkoliitteen kaaviot). Porissa lämmön ominaiskulutus näytti julkisissa rakennuksissa nousseen 2,7 %. Lappeenrannassa ominaiskulutus hieman laski. Vaasassa lämmön ominaiskulutus laski 3 %. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteen taulukossa. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain vuosi 1999 ja 2000. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineisto vuosilta 1999 ja 2000. Varsin merkittävää on, että sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttää taittuneen vuosina 1998 2000. Nyt sähkön ominaiskulutus on laskussa, kun se erittäin pitkään on ollut nousussa. Sähkön ominaiskulutus laski vuoden 2000 aineistossa verrattuna vuoden 1999 aineistoon 1,5 %:lla. Kuten taulukkoliitteestä nähdään, on erityisesti 10 000 30 000 asukkaan kunnissa sähkön ominaiskulutus laskenut (5,6 %). Sen sijaan yli 30 000 asukkaan kunnissa sähkön ominaiskulutus on säilynyt ennallaan. Ehkä tässä kohdin näkyy se, että kasvukeskuksissa sähköä käytetään enemmän ja ehkä muuttotappiokunnissa sähkön käyttö vähenee. Julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutusluvut (kwh/m 3 ) ovat suhteellisen luotettavia, kun sen sijaan asuinrakennusten osalta ominaisku-

lutukset vaihtelevat erittäin paljon. Asuinrakennusten osalta vaihtelu johtuu myös pitkälti siitä, mitä asuinrakennusten sähkön kulutukseen on luettu. 9 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Veden ominaiskulutuksissa on yleensä ollut laskeva suunta, tällä kertaa lähes 5 % julkisten rakennusten osalta. Julkisissa rakennuksissa on nyt vedenkulutus keskimäärin 141 litraa/m 3 vuodessa. Asuinrakennusten osalta ovat myös vedenkulutustiedot huomattavasti epävarmemmalla pohjalla kuin julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennuksissa näyttäisi myös veden ominaiskulutus litraa/m 3 laskeneen. Ominaiskulutus oli vuonna 2000 vajaa 400 litraa/m 3. 8 YHTEENVETO Vuoden 2000 lämmön ominaiskulutukset ovat huonosti verrattavissa edellisten vuosien ominaiskulutuksiin. Vuosi 2000 oli poikkeuksellisen (noin 20 % alle normaalin) lämmin ja kun lämmön ominaiskulutuksia pyritään vertailemaan ne toisaalta normalisoidaan sekä normaalivuodelle (usein 18 %:n korjaus) ja lisäksi Jyväskylään (riippuen maantieteellisestä sijainnista +/ %:n korjaus). Lämmitystarveluku normalisoi vuodet vain lämpötilan osalta. Tuulisuuden tai kosteusolosuhteiden vaihtelua ei huomioida. Yli 30 000 asukkaan kunnat seuraavat lämmön, sähkön ja veden kulutusta varsin järjestelmällisesti ja tilasto on siltä osin lähes 100 %:inen. 10 000 30 000 asukkaan kunnissakin kulutusseurannan kattavuus on yli puolet. Sen sijaan alle 10 000 asukkaan kunnista kulutusseurannan piirissä on vain joka neljäs. Vastoin odotuksia julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi olevan kasvusuunnassa. Energiansäästösopimusten piirissä on nyt yli puolet kuntien rakennuksista. Monessa kunnassa on kuitenkin kosteus- ja homevaurioiden tähden ja niiden ehkäisemiseksi lisätty koulujen ja muiden rakennusten ilmastointia iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä näkynee lämmön ominaiskulutuksen nousussa. Toisaalta on varsin merkittävää, että sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttää taittuneen. Yhteen laskien lämmön ja sähkön ominaiskulutus näyttää nousua olleen vuodesta 1998 vuoteen 2000 vain prosentin verran. Nyt lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on 64 kwh/m 3.

On havaittavissa, että lämmön ja sähkön kulutustilastointi on kunnissa, varsinkin pienimmissä kunnissa selvästi heikentynyt. Syynä lienee muun muassa henkilöstön vähentyminen kiinteistönpidon tehtävissä. Toinen tärkeä syy voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei ehkä aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä tai käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä. 10

Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 136 kpl 97,1 % 57,2 % 26,0 % 68,7 % 2000 137 kpl 96,9 % 53,0 % 24,9 % 67,3 % 2001 0 kpl 100,0 % 90,0 % Kattavuus yhteensä % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,7 % 67,3 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi R001

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2000 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (7.11%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.78%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.36%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.78%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.23%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.95%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.44%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.22%) Rakennuskanta 61,1 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (4.27%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.10%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.67%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.16%) 1. ASUINRAKENNUKSET (9.57%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (14.30%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.18%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.30%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (16.45%) Rakennuskanta 13,1 miljoonaa m³ R009

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2000 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (9.98%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.35%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.18%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.07%) 1. ASUINRAKENNUKSET (13.17%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (16.50%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (42.11%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.26%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.40%) Rakennuskanta 7,4 miljoonaa m³ Kuntayhtymät 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.77%) 6. VARASTORAKENNUKSET 9. (lämmi MUUT (0.14%) (0.25%) 1. ASUINRAKENNUKSET (2.86%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (38.06%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (56.40%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.34%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (1.18%) Rakennuskanta 6,5 miljoonaa m³ R009

Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2000 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (7.11%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.78%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.12%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.36%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.78%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.23%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.95%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.44%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.22%) Rakennuskanta 88,1 miljoonaa m³ R009

Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 154 kuntaa vuodelta 2000 Sivu 1/2 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000mk Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET 3529 95,3 % 7898 16957 49,9-5,2 % 65,8 4,2 % 22550 10,7-3,3 % 11592 392,5-6,0 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone 2435 97,8 % 6895 15010 49,4-5,1 % 65,8 4,2 % 20756 10,6-4,8 % 10193 406,0-5,1 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma 911 69,3 % 682 1277 55,3-5,8 % 67,2 2,9 % 1242 10,0 7,7 % 951 391,3-9,1 % 13. Asuntolarakennukset 183 94,8 % 322 669 50,6-3,8 % 63,7 6,6 % 552 14,7 13,2 % 448 326,3-5,8 % 2. HOITOALAN RAKENNUKSE 2364 88,9 % 6730 13481 53,8-8,5 % 69,5 1,4 % 44934 24,0 4,6 % 42905 306,7 0,6 % 21. Terveydenhoitorakennuks 603 93,2 % 3618 7291 54,4-9,7 % 71,6-0,2 % 28462 27,6 3,6 % 26962 297,4 0,5 % 22. Huoltolaitosrakennukset 462 85,3 % 1544 3097 54,5-9,4 % 67,1-0,1 % 13469 20,8-0,8 % 13417 353,4 0,9 % 23. Lasten päiväkodit 1194 87,2 % 1441 2840 51,7-5,5 % 67,2 5,4 % 2762 18,8 8,3 % 2287 272,6-0,2 % 24. Muut 105 95,8 % 127 253 54,7-4,7 % 67,3 5,7 % 241 20,6 51,7 % 241 266,6 23,5 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTORA 401 97,4 % 1348 4214 34,6-8,9 % 44,2 1,0 % 24959 18,2-4,7 % 24181 82,4-3,9 % 4. KOKOONTUMISRAKENNUK 954 94,9 % 3323 11617 30,7-7,2 % 39,1 2,9 % 46435 19,1-4,0 % 44879 156,9-6,8 % 41. Teatteri- ja konserttirakenn 51 98,0 % 363 1479 26,5-7,8 % 32,8 2,3 % 1311 14,3 8,0 % 1088 56,7 1,3 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytte 257 93,4 % 558 1985 29,4-9,3 % 37,1 0,6 % 12315 18,6-1,7 % 12135 59,9-4,2 % 43. Seura-, kerho- yms. rakenn 321 88,6 % 375 1120 34,1-11,4 % 44,6-0,9 % 1061 13,5 3,9 % 789 75,2-9,6 % 44. Jäähallit 40 97,8 % 229 1630 15,5-6,4 % 19,7 3,3 % 1826 22,2-5,9 % 1573 92,4 2,1 % 45. Uimahallit 77 100,0 % 1009 1581 69,9-7,3 % 86,9 2,1 % 26770 37,6 0,8 % 26762 628,1-6,6 % 46. Muut 208 94,7 % 788 3822 21,1-7,1 % 28,0 3,8 % 3152 13,3-9,6 % 2532 55,1 26,9 % 5. OPETUSRAKENNUKSET 2906 86,2 % 10639 31801 36,3-6,2 % 45,5 3,4 % 107242 10,9-1,5 % 103444 84,1-11,7 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. ra 2234 84,5 % 7751 23171 36,2-7,2 % 46,0 3,2 % 96827 10,1 2,6 % 93974 90,6-6,4 % 52. Ammatilliset oppilaitokse 502 93,0 % 2542 7567 36,4-3,2 % 44,7 4,6 % 9482 12,5-17,4 % 8465 69,5-23,5 % 53. Muut 170 75,6 % 346 1062 35,4 4,0 % 42,8 11,7 % 934 14,5 55,2 % 1005 96,6 17,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET ( 88 97,2 % 165 459 38,9-1,7 % 48,7 9,9 % 428 10,8-9,8 % 433 62,2 6,9 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSE 158 98,9 % 504 2670 20,5-11,2 % 28,4-0,7 % 1449 24,8-5,2 % 396 62,7-24,8 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 93 96,6 % 235 1256 19,6-3,1 % 26,5 7,3 % 1207 10,4 5,8 % 506 62,3 9,0 % 9. MUUT 787 86,7 % 1702 5664 33,1-8,1 % 42,5 1,3 % 18042 21,1-0,4 % 14441 134,2 2,1 % R018

Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 154 kuntaa vuodelta 2000 Sivu 2/2 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000mk Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 100. YHTEENSÄ 11280 89,9 % 32544 88119 39,9-6,4 % 51,2 3,4 % 267246 15,2-1,5 % 242778 157,9-4,8 % R018

Ominaiskulutuksien kehitys - Palvelurakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 48 Lämmön ominaiskulutus 47,8 Ominaiskulutus 47.5 47 46.5 46 47,2 46,2 47,0 46,5 45.5 45,4 45,3 45 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 16.5 Sähkön ominaiskulutus 16,3 16,4 16,3 16 Ominaiskulutus 15.5 15 14.5 14,3 14,8 14,8 15,3 65 14 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus Ominaiskulutus 64 63 62 61 61,5 61,1 60,7 63,3 62,9 64,0 60 60,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 R101B

Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 66 Lämmön ominaiskulutus 65,8 Ominaiskulutus 65.5 65 64.5 64 63,9 64,5 64,4 65,2 63.5 63 63,2 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 63,1 12 Sähkön ominaiskulutus 11,3 11,2 11,6 11,0 10,7 Ominaiskulutus 10 8 6 4 3,3 9,8 2 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 78 76 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 75,8 75,6 76,8 76,4 Ominaiskulutus 74 72 70 73,6 74,1 68 66,5 66 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 R101A

Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Palvelurakennukset Ominaiskulutus 65 60 55 50 45 40 35 60,9 61,0 61,4 57,9 55,3 55,6 56,0 53,7 53,2 50,7 51,4 49,4 47,5 47,2 43,8 44,0 45,5 45,6 44,9 43,0 43,6 44,0 42,9 38,4 39,5 36,6 35,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Helsinki Espoo Tampere Vantaa 60 58,0 56,9 Ominaiskulutus 55 50 45 40 35 53,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 52,3 52,2 51,1 52,0 49,7 49,3 49,5 47,5 48,0 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34,1 30 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 30 59,2 58,7 57,8 56,7 53,2 52,3 52,2 50,8 49,2 49,7 47,5 47,5 47,8 46,7 46,1 46,7 44,8 44,9 43,9 43,6 37,5 36,3 36,6 35,3 33,1 33,7 32,7 31,8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 1/6 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 4142,1 152,0 1388 13783,7 2,5 % 45,7 % 96,7 % 31,7 45,6 19,1 Espoo 209667 963,5 35,0 429 2729,0-4,8 % 94,0 % 37,0 53,2 16,8 164,2 Tampere 193173 1063,5 40,2 163 3654,7 0,7 % 100,0 % 31,5 39,5 13,7 137,5 Vantaa 176387 790,6 29,9 157 1919,3 7,0 % 80,2 % 100,0 % 44,5 61,4 16,1 Turku 172107 1197,1 44,5 295 3411,6-0,0 % 85,3 % 98,7 % 37,4 52,0 16,2 154,8 Oulu 117670 526,9 19,7 131 1533,8 15,7 % 58,3 % 91,9 % 37,0 40,7 15,9 140,7 Lahti 96666 538,2 20,4 91 1279,0-6,9 % 100,0 % 45,5 56,9 Kuopio 86575 546,5 20,4 166 1993,0 0,0 % 86,0 % 96,1 % 29,4 34,1 13,2 108,2 Jyväskylä 77879 496,9 18,3 117 1619,7 2,8 % 55,3 % 93,6 % 32,6 37,5 16,7 Pori 76220 439,4 16,6 97 1223,2 7,3 % 63,6 % 100,0 % 38,8 52,2 10,7 136,6 Lappeenranta 57583 432,5 14,9 130 910,9-0,5 % 87,2 % 48,1 58,7 18,8 142,8 Vaasa 56658 439,6 16,2 115 1350,0-1,0 % 95,9 % 34,6 43,6 14,6 122,0 Kotka 55238 405,7 15,3 78 1303,5-6,1 % 95,5 % 33,7 46,5 12,9 162,3 Joensuu 51514 325,8 12,3 97 941,8 4,6 % 73,7 % 100,0 % 37,4 41,8 12,1 123,6 Hämeenlinna 45980 428,5 16,0 105 1316,7 6,2 % 94,1 % 95,4 % 35,0 43,8 18,6 130,2 Hyvinkää 42325 249,5 9,3 69 772,0 0,0 % 96,7 % 82,7 % 35,2 44,0 13,5 115,9 Rauma 37418 208,1 7,6 68 728,7 16,8 % 62,1 % 73,7 % 30,8 42,8 16,4 Kajaani 36373 286,0 10,8 97 916,1-1,2 % 76,3 % 92,7 % 33,8 35,5 15,2 106,9 Rovaniemi 35700 185,8 7,0 31 530,5-3,1 % 81,6 % 100,0 % 37,9 34,9 14,3 Järvenpää 35459 129,6 4,9 31 300,0-16,7 % 50,4 % 100,0 % 46,7 58,5 17,3 233,3 Lohja 34792 155,0 5,5 53 480,3 2,3 % 75,9 % 79,8 % 33,9 46,8 15,1 136,0 Mikkeli 32826 179,7 6,5 52 523,8 10,1 % 56,4 % 96,9 % 39,9 48,7 16,1 Kouvola 31614 209,2 7,8 44 650,2-0,1 % 77,9 % 98,6 % 34,3 42,9 14,5 126,9 Nurmijärvi 32335 133,1 4,2 32 309,2-2,6 % 71,0 % 85,8 % 40,4 50,6 13,1 144,2 Jyväskylän mlk 31870 97,3 3,6 39 289,1-7,0 % 83,3 % 36,1 41,5 13,8 133,3 Imatra 30867 236,4 10,1 41 818,0 74,7 % 52,6 % 40,9 49,9 19,6 110,5 Tuusula 31168 161,4 5,2 51 412,6 19,0 % 49,7 % 38,8 53,5 15,4 133,7 Kerava 30137 95,0 3,6 37 328,1 0,5 % 100,0 % 31,3 43,2 15,5 133,5 Seinäjoki 30051 156,7 5,9 31 573,3 0,1 % 95,9 % 31,3 39,3 15,1 105,2 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2497375 15220 564 4235 46602-1,6 % 58,9 % 94,5 % 35,0 46,1 16,4 137,7 Kunnat 10 000-30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk R014B

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 2/6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 105,6 3,6 63 436,4-3,1 % 82,1 % 58,1 % 25,0 35,9 8,9 85,6 Savonlinna 28102 160,3 5,8 61 477,6 24,6 % 76,5 % 82,0 % 35,3 40,9 12,1 133,6 Riihimäki 26106 179,0 5,7 39 404,0 1,4 % 83,6 % 42,1 52,7 13,2 142,9 Kemi 23967 206,9 7,5 72 590,1 2,8 % 70,4 % 92,0 % 36,8 38,6 11,9 133,8 Salo 24199 142,6 5,3 71 487,0 3,5 % 53,2 % 66,8 % 32,1 44,2 16,1 147,6 Varkaus 23437 153,1 5,7 38 490,3 0,7 % 67,7 % 82,8 % 34,0 39,3 15,1 115,8 Iisalmi 23389 149,5 5,7 50 341,9-3,4 % 54,1 % 100,0 % 45,0 50,3 17,3 121,3 Raisio 23122 117,1 4,4 41 376,1 7,4 % 81,8 % 94,8 % 33,3 46,3 18,1 162,7 Heinola 21351 144,3 4,9 35 355,4-5,7 % 79,2 % 40,9 51,2 20,0 148,6 Kuusankoski 20835 109,9 4,1 28 401,9 0,0 % 64,8 % 95,9 % 33,5 41,9 19,0 Hollola 20164 103,7 3,7 40 310,3-0,7 % 63,4 % 35,4 44,3 18,5 139,7 Pietarsaari 19730 125,8 4,7 39 369,6 1,2 % 47,4 % 87,4 % 37,0 46,5 12,5 125,6 Siilinjärvi 19584 79,3 2,9 25 239,3-0,3 % 65,0 % 66,7 % 36,3 42,0 15,9 109,4 Kaarina 19854 97,7 3,5 46 238,6 87,5 % 45,5 63,3 164,9 Forssa 18644 142,7 5,4 32 532,4-6,0 % 102,4 % 97,7 % 29,0 36,3 19,0 121,0 Kuusamo 17891 157,1 5,9 42 412,5 9,3 % 67,3 % 100,0 % 41,2 37,9 15,1 151,7 Anjalankoski 17727 126,4 4,8 35 316,8 0,2 % 95,5 % 44,4 % 48,2 60,3 Uusikaupunki 17216 79,0 2,7 27 262,4 0,0 % 41,6 % 81,9 % 30,6 42,5 16,2 158,7 Laukaa 16467 95,5 3,5 45 239,0-0,7 % 57,0 % 49,1 % 44,1 50,8 13,6 143,2 Lieksa 15479 142,9 5,2 63 365,5-0,0 % 84,1 % 67,7 % 47,2 49,6 16,0 151,1 Lempäälä 15964 73,1 2,6 34 191,7-2,0 % 51,0 % 78,2 % 39,6 49,7 13,8 Kauhajoki 15028 64,1 2,4 16 174,4-1,7 % 100,0 % 39,7 49,9 Orimattila 14081 69,0 2,6 27 246,8 11,8 % 66,6 % 80,6 % 30,5 38,1 13,1 102,7 Lieto 13845 78,5 2,8 36 191,0-0,9 % 795,8 % 59,0 % 44,7 62,2 15,0 Pieksämäki 13102 78,4 2,8 32 243,8 3,7 % 76,0 % 94,3 % 33,7 39,0 11,9 102,5 Kankaanpää 13159 102,6 3,8 32 269,0 0,0 % 77,0 % 64,0 % 41,8 52,5 14,9 152,8 Naantali 13037 94,2 3,6 29 280,0 94,9 % 100,0 % 36,4 50,6 15,6 122,1 Keuruu 11974 73,2 2,8 31 203,9 7,3 % 63,8 % 67,7 % 41,4 47,7 8,2 115,1 Parainen 11981 70,5 2,6 25 213,0 0,0 % 72,1 % 66,3 % 35,8 49,7 13,1 95,2 Leppävirta 11208 89,9 3,3 35 258,8 10,5 % 76,4 % 37,8 43,8 18,5 198,4 Joutseno 11091 53,5 2,2 22 149,8 0,0 % 74,8 % 62,5 % 47,8 58,4 14,6 154,6 Nivala 11151 68,2 2,4 29 161,0-4,7 % 58,5 % 44,8 49,3 26,7 139,5 Kemijärvi 10743 149,0 5,6 42 358,0-5,0 % 66,1 % 83,5 % 45,3 41,7 140,6 Kitee 10545 79,1 2,8 36 183,2-5,4 % 56,4 % 72,7 % 46,6 52,1 13,9 138,3 Saarijärvi 10606 76,1 2,8 40 181,7 0,0 % 72,7 % 82,9 % 45,6 52,5 17,4 187,0 Kiuruvesi 10503 93,4 3,5 46 216,8 8,1 % 95,9 % 87,4 % 50,0 55,0 19,4 162,5 R014B Veden l/m³ l/as/vrk

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 3/6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Pudasjärvi 10231 126,2 4,6 35 298,2-2,5 % 83,5 % 61,5 % 46,4 48,7 13,7 177,7 Alavus 10009 52,8 1,9 24 177,0 52,1 % 69,3 % 31,9 36,9 13,3 101,4 Kiiminki 10101 66,0 2,3 29 162,0 9,8 % 82,4 % 41,3 45,5 8,3 134,6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 654898 1000mk Veden l/m³ 4176 152 1492 11807-1,4 % 63,2 % 78,8 % 38,4 45,8 15,0 136,6 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Paimio 9797 42,5 1,6 35 134,3 3,0 % 64,9 % 79,5 % 34,5 47,9 13,6 155,4 Eura 9524 75,9 2,7 88 196,7 5,0 % 78,2 % 86,4 % 48,7 65,4 Kalajoki 9150 67,3 2,5 51 232,2 0,4 % 42,1 % 71,5 % 32,1 35,3 23,0 134,0 Kauniainen 8549 95,3 3,6 25 226,3 0,0 % 78,4 % 100,0 % 59,1 81,4 23,3 208,6 Kristiinankaupunki 8252 15,8 0,6 12 37,5-78,7 % 47,4 59,7 8,1 142,1 Haapavesi 8075 68,2 2,3 43 179,7 12,3 % 72,3 % 37,7 41,5 10,2 121,6 Harjavalta 8003 45,1 1,6 23 148,2-12,9 % 73,7 % 64,2 % 33,0 44,3 12,0 103,8 Viitasaari 8010 69,2 2,5 38 173,5 21,7 % 82,8 % 41,9 48,5 12,8 108,9 Toijala 8060 48,7 1,7 25 128,8 61,3 % 37,7 % 40,8 51,1 15,0 150,6 Jämsänkoski 7749 60,5 2,3 14 110,5 5,6 % 59,3 % 76,9 % 59,8 68,8 17,5 248,5 Uusikaarlepyy 7529 67,5 1,6 33 132,1-3,5 % 77,7 % 77,4 97,4 11,8 140,7 Laihia 7449 29,9 1,0 12 111,3 6,1 % 54,7 % 28,4 35,7 38,2 329,8 Mänttä 7077 56,9 2,2 19 120,2-7,5 % 78,0 % 100,0 % 51,1 58,9 20,5 173,6 Pyhäselkä 7208 39,6 1,4 22 129,6 88,8 % 69,7 % 33,0 36,9 15,2 Kruunupyy 6868 52,3 1,8 30 136,7 0,0 % 84,9 % 36,2 % 42,0 52,9 10,9 130,7 Kangasniemi 6730 37,0 1,4 13 96,0 20,9 % 100,0 % 43,6 50,2 17,4 145,5 Teuva 6686 62,4 2,3 33 149,2 0,0 % 72,1 % 79,2 % 45,6 57,4 15,0 170,2 Piikkiö 6505 32,4 1,1 20 87,1 100,0 % 6,0 % 42,0 58,4 19,2 112,4 Pieksämäen mlk 6364 35,5 1,4 17 100,6 15,6 % 71,9 % 62,4 % 40,4 46,7 12,0 Tammela 6357 16,5 0,6 4 54,2 0,0 % 100,0 % 32,9 41,2 13,2 110,7 Kerimäki 6207 62,6 1,5 23 106,2-2,9 % 68,2 % 47,7 53,3 16,2 110,1 Loimaan kunta 6152 31,2 1,0 19 81,0-1,7 % 79,3 % 13,3 % 38,6 48,3 12,4 Juankoski 5948 46,8 1,7 10 72,4 0,0 % 98,6 % 68,8 76,9 14,6 151,4 R014B Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 4/6 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kittilä 5901 53,7 2,0 17 137,6 0,0 % 55,3 % 77,4 % 48,3 44,5 11,6 175,9 Suolahti 5747 43,1 1,6 22 113,2 83,3 % 42,1 48,7 0,2 163,3 Urjala 5714 34,4 1,2 11 89,3 0,0 % 65,1 % 43,3 54,2 10,8 115,7 Ylitornio 5652 77,9 2,7 51 175,3 3,0 % 91,5 % 59,3 % 47,3 43,6 13,3 203,3 Jokioinen 5659 41,3 1,2 28 92,8 11,4 % 49,4 % 41,8 52,3 8,7 99,9 Tohmajärvi 5276 53,2 1,9 25 137,6 4,2 % 60,0 % 40,7 45,5 14,1 Taivalkoski 5224 51,1 1,9 21 122,7-0,1 % 82,7 % 86,5 % 45,3 47,5 19,6 147,2 Karstula 5261 53,9 2,0 19 103,6 6,6 % 52,0 % 82,2 % 56,7 65,6 218,7 Säkylä 5195 31,4 1,1 23 111,8 0,0 % 64,8 % 67,9 % 30,2 40,5 9,4 74,0 Ristiina 5185 42,7 1,5 17 104,9 0,0 % 45,8 55,9 12,7 Masku 5239 35,8 0,8 23 83,0 3,8 % 98,8 % 39,9 55,5 9,5 119,3 Viiala 5219 35,7 1,2 11 99,3-6,7 % 67,1 % 39,2 49,1 8,1 154,4 Pohja 4960 41,5 1,4 20 89,8 0,9 % 83,1 % 46,9 % 46,7 64,8 9,7 128,3 Posio 4792 104,4 3,8 27 242,2 74,1 % 58,4 % 47,4 43,6 16,2 258,6 Vähäkyrö 4806 18,1 0,7 7 42,8 100,0 % 45,6 57,4 Parikkala 4689 35,8 1,3 21 85,5-0,7 % 58,8 % 46,0 56,2 Kälviä 4589 30,9 1,0 21 93,3 1,2 % 92,8 % 34,7 38,2 15,1 91,9 Padasjoki 3988 43,2 1,5 24 93,4 75,5 % 53,2 66,6 18,3 191,0 Hauho 3956 21,9 0,7 10 47,1 47,3 59,2 12,6 Simo 3924 46,2 1,5 27 96,6 26,3 % 48,3 50,7 10,8 126,0 Toholampi 3841 34,0 1,2 24 123,9 65,5 % 59,0 % 30,2 33,2 18,4 171,0 Punkalaidun 3770 46,9 1,7 17 92,5 10,4 % 85,8 % 46,6 % 58,3 72,9 15,5 376,8 Hyrynsalmi 3575 25,0 0,9 11 55,6 0,0 % 100,0 % 48,7 51,0 211,9 Vihanti 3596 32,5 1,1 19 77,0-0,8 % 77,9 % 44,2 48,6 11,0 135,4 Vimpeli 3602 40,5 1,4 13 99,0 0,0 % 107,6 % 9,1 % 45,6 52,8 12,4 133,3 Kärsämäki 3238 17,6 0,7 5 27,9 0,0 % 32,7 % 100,0 % 68,3 75,2 12,2 271,0 Himanka 3301 24,6 0,9 21 56,6 0,0 % 82,7 % 46,0 50,6 16,3 230,0 Rusko 3268 17,5 0,6 9 45,4 99,1 % 18,6 % 40,9 56,8 17,2 119,8 Lemi 3130 18,7 0,7 13 52,1 9,9 % 40,3 49,2 16,7 127,1 Uurainen 3117 16,4 0,6 9 26,6 76,0 % 82,7 95,3 272,4 Keitele 3005 12,0 0,4 10 49,1 87,2 % 26,4 30,6 13,6 99,4 Pomarkku 2692 26,6 0,9 24 67,0 44,7 56,1 Kylmäkoski 2675 12,1 0,4 12 26,5-14,5 % 64,6 % 48,0 66,6 14,0 Kortesjärvi 2582 12,9 0,5 13 48,3 3,9 % 78,9 % 90,8 % 30,8 38,8 166,2 Vehmaa 2515 10,4 0,4 13 26,2 0,0 % 54,6 % 45,0 62,5 16,3 65,4 Rautavaara 2469 17,1 0,6 4 38,0 100,0 % 48,7 51,1 13,3 R014B Veden l/m³ l/as/vrk

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 5/6 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Luopioinen 2405 15,6 0,5 15 38,0 0,0 % 64,7 % 46,2 57,9 17,3 Korsnäs 2266 21,9 0,7 14 49,9 0,0 % 47,5 59,8 11,4 162,3 Sahalahti 2242 1,6 0,1 8 19,9 46,6 58,5 Kuivaniemi 2182 25,6 0,8 19 55,1 5,0 % 71,9 % 59,5 % 46,8 49,1 10,2 154,3 Honkajoki 2201 24,9 0,9 36 80,6 85,5 % 44,2 55,4 17,9 267,4 Multia 2170 19,1 0,7 10 46,5 0,0 % 62,0 % 22,0 % 55,4 63,8 13,1 151,0 Pulkkila 1843 19,0 0,7 5 52,6 78,1 % 91,4 % 39,2 43,2 12,6 118,1 Kannonkoski 1759 14,4 0,5 16 36,5 0,0 % 38,2 % 69,6 % 42,1 48,7 10,5 125,1 Suodenniemi 1466 9,1 0,3 10 23,4 49,1 61,6 10,1 217,7 Virtasalmi 1211 10,8 0,4 16 32,0 106,3 % 45,5 52,7 11,8 142,9 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 343346 2582 90 1400 6452 0,8 % 70,5 % 67,7 % 44,6 52,9 14,6 163,9 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsingin Yliopistollinen keskus 662,2 25,3 39 1202,6 4,3 % 94,4 % 95,3 % 60,3 86,7 38,2 289,6 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 109,7 4,1 9 308,5 0,1 % 92,1 % 84,9 % 38,7 53,3 34,6 298,2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 406,3 16,0 93 825,0 100,0 % 68,5 % 58,7 73,7 29,7 341,6 Kangasalan seudun terveyskesk 12,1 0,4 7 37,2 0,0 % 100,0 % 87,5 % 31,0 38,9 25,5 295,2 Raahen seudun terveydenhuollo 56,4 2,1 13 82,1 23,3 % 84,2 % 100,0 % 82,0 90,3 Savonlinnan perusterveydenhuo 19,7 0,7 3 52,0 10,2 % 99,8 % 100,0 % 40,9 47,3 22,5 284,6 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 147,5 5,5 34 447,0 89,7 % 86,5 % 35,9 41,3 19,0 134,2 Koillis-Pohjanmaan ammatillise 31,1 1,2 10 76,2 75,5 % 100,0 % 44,2 46,3 17,0 117,1 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtym 79,2 2,9 22 211,9 0,0 % 8,7 % 62,6 % 41,0 43,0 4,3 14,4 Oulun seudun ammatillisen koul 268,9 10,0 93 708,0 100,0 % 80,2 % 41,4 45,5 16,6 107,3 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay 285,4 10,7 139 735,8 1,3 % 88,2 % 87,9 % 42,1 47,1 14,6 102,5 Pohjois-Satakunnan koulutuskun 23,6 0,9 10 85,0 0,0 % 102,0 % 94,6 % 30,1 37,8 9,4 Pohjois-Savon ammatillisen kou 127,7 4,7 76 412,6 64,5 % 33,9 39,3 18,8 103,5 Päijät-Hämeen koulutuskonsern 279,7 10,6 0 602,5-6,8 % 100,0 % 50,2 62,8 13,3 93,8 Seinäjoen ammattioppilaitoksen 70,6 2,6 28 226,8 30,7 % 84,9 % 33,9 42,6 14,1 132,2 Kajalakoti ky 4,6 0,2 2 10,4-2,6 % 49,3 68,0 17,2 413,5 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Palvelurakennukset 154 kuntaa Sivu 6/6 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Seinäjoen ammatillisen korkeak 83,4 2,6 46 278,0 59,7 % 32,5 40,9 13,6 Kuntayhtymät yhteensä: 0 2668 100 624 6302-2,5 % 65,4 % 84,5 % 46,9 58,7 18,3 145,8 Raportti yhteensä: 3495619 24646 907 7751 71163-1,4 % 61,1 % 88,4 % 37,5 47,8 16,3 141,5 Veden l/m³ l/as/vrk R014B

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 1/6 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 5145,5 192,1 2001 10915,3 1,7 % 36,2 % 99,0 % 50,4 69,7 13,4 Espoo 209667 7,4 0,3 13 13,0-3,7 % 52,0 % 59,3 81,9 11,2 338,5 Tampere 193173 65,5 2,5 18 158,9-3,0 % 100,0 % 44,6 54,5 6,3 289,8 Vantaa 176387 9,4 0,4 7 19,6-21,0 % 0,8 % 100,0 % 52,0 69,2 7,4 Turku 172107 61,1 2,3 37 123,2 0,0 % 3,1 % 100,0 % 53,6 71,9 2,9 366,9 Oulu 117670 8,4 0,3 7 13,1 0,0 % 0,5 % 100,0 % 69,6 75,7 7,3 366,4 Lahti 96666 467,7 17,7 98 1186,6 100,0 % 42,6 52,0 3,9 Kuopio 86575 0,0 0,0 Jyväskylä 77879 554,3 20,3 116 1102,0 13,8 % 37,7 % 90,1 % 53,4 60,5 5,2 Pori 76220 18,5 0,7 12 44,8 65,3 % 2,3 % 100,0 % 44,5 57,9 2,4 320,8 Lappeenranta 57583 0,0 0,0 Vaasa 56658 7,5 0,2 8 14,0 40,0 % 61,7 % 52,6 64,6 7,4 285,7 Kotka 55238 213,2 8,1 119 589,1 0,0 % 99,4 % 39,1 52,1 5,1 473,6 Joensuu 51514 12,4 0,5 14 22,2 23,3 % 1,7 % 100,0 % 60,3 66,5 4,6 414,4 Hämeenlinna 45980 54,4 2,0 15 109,0 0,0 % 7,8 % 97,5 % 52,6 64,2 6,0 416,3 Hyvinkää 42325 1,9 0,1 3 4,4-20,0 % 0,6 % 43,9 53,6 3,0 402,3 Rauma 37418 63,2 2,4 32 138,0-20,7 % 11,8 % 92,5 % 49,4 66,3 4,5 Kajaani 36373 0,0 0,0 Rovaniemi 35700 0,0 0,0 Järvenpää 35459 1,6 0,1 2 3,0 0,0 % 0,5 % 100,0 % 59,0 72,0 4,0 333,3 Lohja 34792 16,3 0,4 11 18,0-0,1 % 2,8 % 61,5 % 71,5 95,2 4,3 106,7 Mikkeli 32826 4,1 0,2 2 8,5 0,0 % 0,9 % 100,0 % 52,6 62,8 9,0 Kouvola 31614 17,6 0,6 9 41,3 0,0 % 4,9 % 97,5 % 45,0 54,9 8,8 325,7 Nurmijärvi 32335 5,8 0,2 3 11,5 0,0 % 2,6 % 93,9 % 51,5 62,8 5,9 452,2 Jyväskylän mlk 31870 1,3 0,0 2 2,7 0,0 % 100,0 % 52,6 59,6 15,3 444,4 Imatra 30867 0,0 0,0 Tuusula 31168 2,5 0,1 4 4,8 0,0 % 73,9 % 56,7 75,5 4,8 285,4 Kerava 30137 0,0 0,0 Seinäjoki 30051 0,0 0,0 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2497375 6740 251 2533 14543-2,2 % 24,1 % 98,1 % 49,6 66,5 11,3 408,4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Veden l/m³ l/as/vrk R014A

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 2/6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 25,2 0,6 22 29,2 1,4 % 5,5 % 23,3 % 64,9 89,7 5,6 249,0 Savonlinna 28102 7,0 0,2 11 12,5 13,6 % 2,0 % 33,3 % 57,0 64,8 5,4 385,6 Riihimäki 26106 6,7 0,3 5 13,0 0,0 % 100,0 % 55,6 67,8 5,7 393,1 Kemi 23967 0,0 0,0 Salo 24199 117,1 4,3 68 270,2 0,0 % 29,5 % 88,5 % 46,7 62,1 9,6 455,8 Varkaus 23437 7,7 0,3 4 17,0-0,2 % 2,3 % 100,0 % 48,8 55,5 10,6 385,1 Iisalmi 23389 139,5 5,2 113 290,6 0,0 % 46,0 % 94,6 % 51,2 56,5 4,7 473,6 Raisio 23122 6,1 0,2 7 11,9 10,2 % 2,6 % 84,1 % 55,7 74,7 35,5 421,8 Heinola 21351 8,3 0,3 5 11,1 67,4 % 82,0 100,0 9,6 242,3 Kuusankoski 20835 0,0 0,0 Hollola 20164 10,4 0,4 14 19,9-7,4 % 63,0 % 55,8 68,1 20,4 368,8 Pietarsaari 19730 0,0 0,0 Siilinjärvi 19584 0,0 0,0 Kaarina 19854 3,0 0,1 8 5,4 75,4 % 56,5 75,7 314,8 Forssa 18644 10,1 0,4 5 23,3 0,0 % 4,5 % 100,0 % 47,0 57,4 3,2 317,6 Kuusamo 17891 16,2 0,6 10 31,0-0,0 % 5,1 % 100,0 % 56,5 52,6 9,3 213,1 Anjalankoski 17727 0,0 0,0 Uusikaupunki 17216 9,5 0,3 6 19,2 0,1 % 3,0 % 44,5 59,6 7,4 307,3 Laukaa 16467 30,5 1,1 19 52,9 0,0 % 12,6 % 60,9 % 63,2 71,6 7,6 449,5 Lieksa 15479 34,7 1,2 28 68,8 1,5 % 15,8 % 48,2 % 56,4 58,8 7,3 315,4 Lempäälä 15964 2,3 0,1 2 5,4 0,0 % 1,4 % 48,8 59,7 11,5 Kauhajoki 15028 2,2 0,1 1 5,7 0,0 % 100,0 % 41,1 50,2 Orimattila 14081 0,0 0,0 Lieto 13845 3,3 0,1 5 5,8 0,0 % 24,2 % 79,2 % 62,5 83,8 13,9 Pieksämäki 13102 0,0 0,0 Kankaanpää 13159 0,0 0,0 Naantali 13037 2,5 0,1 1 5,8 2,0 % 100,0 % 46,8 62,7 9,5 281,0 Keuruu 11974 8,4 0,1 5 8,1 5,2 % 2,5 % 54,1 61,2 3,1 380,2 Parainen 11981 32,4 1,2 11 82,3 0,0 % 27,9 % 52,2 % 43,4 58,2 0,4 388,8 Leppävirta 11208 4,2 0,1 3 5,0 0,0 % 50,2 % 59,8 68,0 13,1 496,0 Joutseno 11091 0,0 0,0 Nivala 11151 0,0 0,0 Kemijärvi 10743 3,8 0,1 1 7,5-44,0 % 1,4 % 100,0 % 54,6 50,8 393,3 Kitee 10545 59,4 2,2 31 111,6 1428,4 % 34,3 % 97,3 % 57,6 63,5 6,2 408,0 Saarijärvi 10606 37,7 1,3 47 99,8 0,0 % 39,9 % 41,1 % 41,3 46,8 4,6 366,4 Kiuruvesi 10503 3,0 0,1 10 9,3 31,0 % 4,1 % 70,0 % 34,8 37,9 20,6 243,0 R014A Veden l/m³ l/as/vrk

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 3/6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Pudasjärvi 10231 4,0 0,1 5 7,6 0,0 % 2,1 % 71,4 % 58,0 60,5 8,9 565,8 Alavus 10009 0,7 0,0 1 0,6 0,2 % 61,7 70,2 61,7 Kiiminki 10101 8,9 0,2 5 19,4 1,2 % 8,9 % 42,0 45,7 5,4 540,1 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 654898 1000mk Veden l/m³ 605 21 453 1250-8,6 % 10,3 % 77,6 % 50,9 60,1 7,1 411,3 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Paimio 9797 1,1 0,0 2 2,1 0,0 % 1,0 % 44,3 % 57,0 76,4 12,8 338,1 Eura 9524 8,2 0,3 7 18,3-5,9 % 7,3 % 58,1 % 49,1 63,9 Kalajoki 9150 2,2 0,1 5 4,4-10,2 % 0,8 % 69,1 % 59,0 64,1 15,9 393,2 Kauniainen 8549 4,8 0,2 2 5,2 0,0 % 1,8 % 100,0 % 100,1 133,3 2,7 519,2 Kristiinankaupunki 8252 0,0 0,0 Haapavesi 8075 0,0 0,0 Harjavalta 8003 0,7 0,0 2 2,7 0,0 % 1,3 % 57,3 74,5 7,1 440,7 Viitasaari 8010 46,2 1,6 35 99,2 490,5 % 73,7 % 48,0 54,6 3,2 432,0 Toijala 8060 33,1 1,2 28 84,3 40,1 % 44,3 % 43,4 53,0 11,2 440,1 Jämsänkoski 7749 0,0 0,0 Uusikaarlepyy 7529 0,0 0,0 Laihia 7449 0,0 0,0 Mänttä 7077 0,0 0,0 Pyhäselkä 7208 1,1 0,0 1 2,3 1,6 % 100,0 % 51,3 56,6 Kruunupyy 6868 0,0 0,0 Kangasniemi 6730 0,0 0,0 Teuva 6686 10,2 0,4 14 19,4-4,4 % 9,4 % 66,2 % 58,0 71,2 11,0 248,7 Piikkiö 6505 0,0 0,0 Pieksämäen mlk 6364 25,4 0,9 25 60,5-3,0 % 43,2 % 91,0 % 45,2 51,4 5,7 Tammela 6357 3,5 0,1 2 7,8 0,0 % 100,0 % 48,7 59,4 5,5 461,5 Kerimäki 6207 20,3 0,6 13 29,5-2,3 % 18,9 % 64,9 71,6 10,8 274,6 Loimaan kunta 6152 1,3 0,0 2 3,4-60,9 % 3,3 % 32,9 40,1 3,2 Juankoski 5948 19,3 0,7 13 33,4-0,9 % 100,0 % 62,5 68,9 11,9 256,0 R014A Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 4/6 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kittilä 5901 5,6 0,2 8 10,3 0,0 % 4,1 % 100,0 % 58,3 54,2 4,2 233,0 Suolahti 5747 0,9 0,0 1 1,4 72,0 81,9 0,6 324,3 Urjala 5714 20,1 0,7 15 50,5 0,0 % 36,8 % 44,8 54,6 4,1 394,1 Ylitornio 5652 9,3 0,3 8 16,3 0,0 % 8,5 % 69,2 % 60,9 56,7 8,7 245,4 Jokioinen 5659 20,8 0,7 23 51,0 5,4 % 52,8 % 44,3 54,1 4,6 456,9 Tohmajärvi 5276 2,4 0,1 3 7,3 0,0 % 69,4 % 35,5 39,2 7,1 Taivalkoski 5224 3,6 0,1 4 5,1-0,2 % 3,5 % 100,0 % 74,7 77,9 7,8 219,2 Karstula 5261 6,6 0,2 7 12,8-8,6 % 6,4 % 82,3 % 56,5 64,3 289,1 Säkylä 5195 6,6 0,2 10 13,3 0,0 % 7,7 % 83,3 % 51,3 66,6 4,7 399,2 Ristiina 5185 32,7 1,1 38 71,1-0,8 % 51,7 61,7 Masku 5239 0,0 0,0 2 9,9 1002,4 % 11,8 % Viiala 5219 19,8 0,7 10 32,8-17,2 % 22,2 % 37,2 % 66,9 81,6 2,7 212,7 Pohja 4960 13,6 0,5 17 18,4 1,2 % 17,0 % 31,8 % 81,9 109,8 1,1 439,7 Posio 4792 16,2 0,6 17 35,1 10,7 % 79,3 % 50,3 46,8 4,9 168,9 Vähäkyrö 4806 0,0 0,0 Parikkala 4689 18,3 0,7 13 40,8 1,2 % 76,9 % 49,1 58,6 Kälviä 4589 3,8 0,1 9 11,6 4,5 % 11,5 % 36,8 40,0 7,2 319,8 Padasjoki 3988 4,8 0,2 3 6,7 5,4 % 80,7 98,5 7,4 1950,0 Hauho 3956 0,0 0,0 Simo 3924 3,1 0,1 3 6,4 83,7 % 53,4 55,7 2,1 228,1 Toholampi 3841 4,4 0,2 15 16,3 8,6 % 100,0 % 29,2 31,8 16,4 251,5 Punkalaidun 3770 7,9 0,3 11 15,3 0,0 % 14,2 % 58,2 71,0 4,2 333,3 Hyrynsalmi 3575 8,2 0,3 4 12,8 0,0 % 100,0 % 69,1 72,1 363,3 Vihanti 3596 0,7 0,0 2 0,9 0,0 % 62,9 % 56,6 61,5 10,1 133,3 Vimpeli 3602 1,0 0,0 3 1,0 0,0 % 1,1 % 75,8 86,2 21,0 400,0 Kärsämäki 3238 5,6 0,2 7 9,6 0,0 % 11,2 % 100,0 % 62,6 68,1 5,2 476,0 Himanka 3301 15,3 0,4 26 26,0 0,0 % 29,4 % 54,0 58,7 3,1 515,4 Rusko 3268 0,2 0,0 2 0,4 0,9 % 25,0 33,5 30,0 Lemi 3130 0,7 0,0 1 1,5 100,0 % 49,1 58,6 5,2 360,0 Uurainen 3117 0,0 0,0 2 9,3 26,6 % 21,5 Keitele 3005 3,9 0,1 5 8,5 100,0 % 49,5 56,4 7,2 284,1 Pomarkku 2692 0,0 0,0 Kylmäkoski 2675 2,6 0,1 8 9,5 0,0 % 23,2 % 44,3 59,4 5,4 Kortesjärvi 2582 8,1 0,3 12 12,9-7,2 % 21,1 % 78,5 % 53,9 66,1 465,1 Vehmaa 2515 1,1 0,0 2 1,6 0,0 % 3,3 % 78,8 105,6 17,5 312,5 Rautavaara 2469 10,2 0,4 6 18,0 100,0 % 61,1 63,7 8,7 R014A Veden l/m³ l/as/vrk

Yleistietoja kulutuksista 2000 - Asuinrakennukset 154 kuntaa Sivu 5/6 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Luopioinen 2405 4,7 0,2 6 9,6 0,0 % 16,3 % 55,5 67,7 7,4 Korsnäs 2266 2,6 0,1 3 5,8 0,0 % 45,9 56,2 2,8 293,1 Sahalahti 2242 0,0 0,0 Kuivaniemi 2182 5,1 0,2 9 10,3-1,0 % 13,4 % 100,0 % 54,0 56,3 2,4 466,0 Honkajoki 2201 6,9 0,2 16 13,6 14,4 % 57,3 70,1 5,1 419,1 Multia 2170 5,4 0,2 4 9,2 0,0 % 12,3 % 65,8 74,6 5,3 413,0 Pulkkila 1843 0,0 0,0 Kannonkoski 1759 5,9 0,2 7 12,9 0,0 % 13,5 % 100,0 % 49,4 56,3 4,7 309,3 Suodenniemi 1466 0,0 0,0 Virtasalmi 1211 0,0 0,0 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 343346 466 17 493 978-9,7 % 10,6 % 71,6 % 52,3 60,7 6,1 340,7 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000mk CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsingin Yliopistollinen keskus 42,7 1,6 6 72,0 0,0 % 5,6 % 100,0 % 64,2 88,6 3,9 587,5 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 0,0 0,0 8 26,6 0,1 % 7,9 % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 0,0 0,0 Kangasalan seudun terveyskesk 0,0 0,0 Raahen seudun terveydenhuollo 10,4 0,4 4 15,4 0,0 % 15,8 % 100,0 % 73,3 79,8 Savonlinnan perusterveydenhuo 0,0 0,0 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 0,0 0,0 Koillis-Pohjanmaan ammatillise 13,7 0,5 14 24,7 24,5 % 100,0 % 60,1 62,6 11,3 272,5 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtym 15,7 0,6 11 31,8 0,0 % 1,3 % 67,7 % 53,9 56,3 23,8 254,7 Oulun seudun ammatillisen koul 0,0 0,0 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay 0,0 0,0 Pohjois-Satakunnan koulutuskun 0,0 0,0 Pohjois-Savon ammatillisen kou 0,0 0,0 Päijät-Hämeen koulutuskonsern 0,0 0,0 Seinäjoen ammattioppilaitoksen 5,2 0,2 7 14,8 39,6 48,6 1,8 81,1 Kajalakoti ky 0,0 0,0 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A