s. 1 / 6 Alue 442101 Hannuksenpelto II Asemakaavan muutos Asianumero 1332/10.02.03/2016 8.8.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa niin, että mahdollistetaan tilaa vaativan erikoistavarakaupan toteutuminen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan lainsäädännön mukaisesti siirtymäajan päätyttyä. Muutoksessa tutkitaan myös asemakaava-alueelle nykyisen käyttötarkoituksen lisäksi muun paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen. Rakennusoikeuden määrä ei muutu asemakaavan muutoksessa. Suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Alustava suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla.
s. 2 / 6 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Alue sijaitsee Kaitaan kaupunginosassa Hannuksenpellon pienteollisuusalueella, Länsiväylän eteläpuolella. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on varattu työpaikka-alueeksi (TP), joka varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Osa alueesta on yleiskaavassa myös kehitettävää työpaikka-aluetta. Pohjoispuoleltaan alue rajoittuu moottoritiehen, länsipuoleltaan virkistysalueeseen (V) ja itäpuoleltaan asuntoalueeseen (A). Alueen läpi kulkee sijainniltaan ohjeellinen virkistysyhteys. Alueen nykytilanne Suunnittelualue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta rakentamatonta peltoa, jonka keskellä sijaitsee katsastusasema. Alue rajoittuu idässä pientaloalueeseen ja etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Maanomistus Maanomistajia alueella ovat Helsingin kaupunki, Broman Group Oy, Hannuksen Pysäköinti Oy, BG- Liikekiinteistöt Oy ja Espoon kaupunki, joka omistaa suunnittelualueen yleiset alueet. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu YM 8.11.2006) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu YM 30.10.2014). Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä 2014 alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä tiivistettäväksi alueeksi. Alue sijaitsee Suomenojan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän vaikutusalueella. Suuryksikön enimmäismitoitus Suomenojan alueella on 200 000 k-m2. Mitoituksessa on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila. Maakuntakaavassa alueelle on mahdollista sijoittaa erityisesti esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (6/2016) Espoon kaupunki. Alueella on vireillä Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava. Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu työpaikkaalueeksi sekä kaupallisten palveluiden alueeksi, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Luonnoksessa alueelle ei saa sijoittaa yli 2000 k-m2:n päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Osayleiskaavan luonnoksessa alueen länsipuolella kulkee jalankulku- ja pyöräilyväylä. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Hannuksenpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos (lainvoimainen 25.3.2015). Asemakaavaan sisältyvät liikerakennusten korttelialueet (KL-1), joka mahdollistaa sijoittaa alueelle autoihin ja autotarvikkeisiin, veneisiin ja muihin ajoneuvoihin liittyviä kaupallisia rakennuksia. Rakennusoikeutta on KL-1 - alueille osoitettu yhteensä 65 500 kerrosneliömetriä. Lisäksi asemakaavaan sisältyvät autopaikkojen korttelialue (LPA) ja yleiset katu-, suojaviher- ja puistoalueet. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 6/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).
s. 3 / 6 Ote ajantasa-asemakaavasta Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta ovat hakeneet 17.3.2016 päivätyllä hakemuksella kaava-alueen tulevien tonttien sopimuksenhaltijat ja maanomistajat. Helsingin kaupunki sopimuksenhaltijoiden maa-alueiden nykyisenä omistajana on puoltanut kaavamuutosta. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos, jossa rakennusoikeus ei muutu, ei edellytä maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista.
s. 4 / 6 MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa niin, että kaavamääräyksiin tulee maankäyttö- ja rakennuslain tilaa vaativan kaupan siirtymäsäännöksen päättyminen 15.4.2017 huomioiden KM-merkintä, jolloin alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö myös siirtymäajan päättymisen jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka liittyy vähittäiskaupan erityiseen sijainnin ohjaukseen, tuli voimaan 15.4.2011. Lainmuutos laajensi vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän koskemaan myös paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa (tiva-kauppa). Tiva-kaupaksi luetaan moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan vasta 15.4.2017 alkaen: tiva-kaupan myymälät ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää 2000 k-m2 tai ne muodostava myymäläkeskittymän, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Muutoksen tavoitteena on myös mahdollistaa asemakaava-alueelle nykyisen käyttötarkoituksen lisäksi muun paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen. Edellä mainittua erikoistavarakauppaa voivat olla huonekalu-, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Voimassa olevan asemakaavan valmisteluhetkeen verrattuna kaupan markkinatilanne on muuttunut ja muutos mahdollistaisi tonttien joustavamman toteutuksen ja rakennushankkeiden käynnistämisen liiketoimintakäytössä. Muutoksen yhteydessä tutkitaan edellä mainituille muun tiva-kaupan määrälle eri vaihtoehtoja, muun muassa 30 000 ja 50 000 kerrosneliömetriä. Määrä täsmentyy ehdotusvaiheessa. Alueen kokonaisrakennusoikeus ei asemakaavan muutoksessa muutu. Muilta osin alue säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat Muutosalue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään sekä itä- ja eteläosiltaan työpaikka- ja asuinalueisiin. Länsiosa on kaavoittamatonta aluetta. Alueen katualueiden rakentaminen alkaa elokuussa 2016 mukaan lukien Länsiväylän alittava Marsbyntie. Alueen läheisyydessä Finnoon ja Kaitaan metroaseman ympäristössä on useita asemakaavoja vireillä. Suunnitelman kuvaus Asemakaavan muutoksessa korttelialueet rakennusaloineen säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Muutoksessa niin rakennusoikeus kuin rakennusoikeuden sijaintikin pysyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan kaupan eri käyttötarkoituksien sijoittumista korttelialueille. Käyttötarkoitukset ja niiden sijainnit tarkentuvat suunnittelutyön edetessä. Kaupunkikuvallisesti alue noudattelee voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen rakentamisella tavoitellaan laadukasta kaupunkiympäristöä. Kaupunkikuvallisesti tärkeitä reunoja muodostuu Länsiväylän, Marsbyntien katualueen ja kaakkoispuolen asuntokortteleiden suuntaan. Kaava-alueen rakentamisella parannetaan melusuojausta Länsiväylän eteläpuolella. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavan muutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain kaavatyön edetessä. Lisäksi laaditaan vaikutusten arvioinnin kannalta tarpeelliset selvitykset. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueina ovat seudullinen alue, suunnittelualueen lähiympäristö ja suunnittelualue riippuen vaikutusten arvioinnin aihepiiristä. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin.
s. 5 / 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 15.8.2016 29.8.2016. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 29.8.2016 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Hannuksenpelto II, 442101, 1332/2016) on mainittava. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelujohtaja tai kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ehdotuksen syksyllä 2016. Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 14 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Espoonlahden suuralueen yhteispalvelupisteessä (Kauppakeskus Lippulaiva, Espoonlahdenkatu 4) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Aila Harmaajärvi, p. 046 877 2123 Mikla Koivunen (maisemasuunnittelu), p. 046 877 2502 Markus Pasanen (liikennesuunnittelu), p. 043 824 7351 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 8.8.2016 Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto
s. 6 / 6 KUVIA SUUNNITELMASTA Havainnekuvat on laatinut Gullichsen-Vormala Arkkitehdit Ky. Näkymä Länsiväylältä Näkymä idästä