Tietojenkäsittelytieteen esittely Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Kerola

Samankaltaiset tiedostot
Tietojenkäsittelytieteen esittely Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Kerola. Tietokone. Kutomakone. Kutomakone

Tietojenkäsittelytieteen esittely Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Kerola. Tietokone. Kutomakone Joseph-Marie Jacquard, Ranska, 1801

Tietojenkäsittelytieteen esittely Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Kerola. Koneet Teoria Ohjelmistot Suomessa

Tietojenkäsittelytieteen esittely Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Kerola

Tietojenkäsittelytieteen esittely Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Kerola. Tietokone. Kutomakone. Laskennan perusidea

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Syöttölaitteiden historia

Kertausluento luennoista 1-3 1

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Teemu Kerola Orientointi Syksy 2018

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi

Tietojenkäsittelyn historiaa

Tietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Tieto ja sen osoite (3) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Osoitinmuuttujat. Tieto ja sen osoite (5)

Charles Babbage, tietokoneen isä? Riitta Piela. Helsingin Yliopisto. Hyväksymispäivä. Arvosana. Arvostelija. Helsinki

arvostelija UNIVAC Petri Kärki Helsinki 13. toukokuuta 2005 Seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Varhaiset brittiläiset tietokoneet

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset

Tiedon sijainti suoritusaikana (3) Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Miten tietoon viitataan? (4)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Tiedon sijainti suoritusaikana. Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset

Kombinatorisen logiikan laitteet

Konrad Zuse. Tietojenkäsittelytieteen Historia Seminaari Kevät 2001

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja

Tietotekniikan kaupallistuminen (USA) Tommi Kärkkäinen (Ceruzzi ss )

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TIETOTEKNIIKAN LAITOS. Mikael Klockars TIETOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN

Hollerithin reikäkorttikoneet

Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

1. Universaaleja laskennan malleja

CUDA. Moniydinohjelmointi Mikko Honkonen

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

Apollo SPEEDY Syöttölaite

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Robotit kuntien päätöksenteon tukena

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Arto Salminen,

Luento 4 Aliohjelmien toteutus. Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Analogiatietokoneet. Jari Suominen Tietojenkäsittelytieteen historia

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

iloq S10 Digitaalinen lukitus. Ei paristoja.

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen. historia

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia

ENIAC. hyväksymispäivämäärä. arvostelija. Vesa-Matti Mäkinen

Aihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

811120P Diskreetit rakenteet

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

Sakari Koskela. Liinakuljetin

Liukulukulaskenta. Pekka Hotokka

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

n! k!(n k)! n = Binomikerroin voidaan laskea pelkästään yhteenlaskun avulla käyttäen allaolevia ns. palautuskaavoja.


Transkriptio:

Tietojenkäsittelytieteen esittely Tietojenkäsittelytieteen historiaa Teemu Kerola Kutomakone + Laskukone = Tietokone 1

Tietokone Ohjelmointi kutomakone Teknologia laskimet Ohjelmoitava tietokone 2

Kutomakone (loom) Basile Bouchon, Ranska, 1725 kudontamalli reikäpaperilla muisti tappientyöntäjän piti käsin painaa paperin rivi ohjaustappeja vasten kunkin loimiasennon kohdalla ohjelma talletettuna reikänauhalla, suoritus vielä manuaalinen, ihmisen tekemä http://www.cvmt.com/metiersus.htm 3

Kutomakone Jacques de Vaucanson, Ranska, 1744 automaattinen, ei tappientyöntäjää ohjaus paperinauhalta, joka oli sylinterin päällä kutomatyöntekijät vastustivat onnistuneesti de Vaucanson keksi myös ensimmäisen robotin, huilua soittavan androidin 1737 (click) http://www.automates-anciens.com/english_version/frames/english_frames.htm http://www.cvmt.com/metiersus.htm 4

Kutomakone Joseph-Marie Jacquard, Lyon, Ranska, 1801 patentti 1801 valmistui 1806 Jacquard loom http://www.deutsches-museum.de/ ausstell/meister/e_web.htm http://hybrid.concordia.ca/ ~valerie/img/jacquard-loom.jpg 5

Kutomakoneen vastustus Silkkityöläiset heittivät puukenkiä ( sabot ) rikkoakseen kutomakonelaitteistoa sen julkisessa esittelyssä Lyonissa kutomakoneet valtasivat silkkimarkkinat 1810: 3000 kpl, 1813: 14000 kpl, 1835: 30000 kpl Silkkityöläisten kapina Lyonissa 1831 26000 sotilasta tykkeineen lopettavat kapinan verisesti, yli 800 kuolee Toinen kapina 1834 kaupunki miehitetään jälleen, yli 300 kuoli http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/scjacq2.jpg 6

Reikäkortit Jacquardin kutomakone monimutkaisetkin mallit helppo kuvata ja tallettaa korttien käyttö automaattista, joten monimutkaisia kankaita voitiin tuottaa edullisesti vähemmän koulutettujen työntekijöiden avulla mallien talletus ja käyttö koneellisesti luettavassa muodossa binäärilogiikka Lävistysasema, ohjelmointi http://www.history.rochester.edu/ steam/hollerith/loom.htm 7

Kutomakoneen ohjelmointiprosessi (no anim) Tavoitteen määrittely koristenauha piirrettynä Ohjelman toteutus ihmisen ymmärtämällä suunnittelukielellä loimiasennot kudonnan eri vaiheissa Lävistys eli ohjelman esitys koneen ymmärtämään muotoon reikäkortit lävistettyinä muodostavat lopullisen ohjelman suunnittelu ohjelmointi toteutus 8

Kutomakoneen ohjelmointiprosessi (3) Tavoitteen määrittely koristenauha piirrettynä Ohjelman toteutus ihmisen ymmärtämällä suunnittelukielellä loimiasennot kudonnan eri vaiheissa Lävistys eli ohjelman esitys koneen ymmärtämään muotoon reikäkortit lävistettyinä muodostavat lopullisen ohjelman tavoite suunnittelu toteutus 9

Kutomakone Deutches Museum, Munich Logiikka 5x30cm (pahvi, puu) reikäkortit seuraava kortti sidottu edelliseen kortit ikuisessa loopissa reikäkortti = koneen tila Photograph by George P. Landow = käsky rinnakkaisprosessointia: jopa 18 silkkinauhaa samanaikaisesti tuotannossa, 1 ohjain Ohjelmisto-piratismia ja teollisuusvakoilua reikäkorttipakkoja varastettiin kilpailijoilta 10

Kutomakoneen myöhempi historia 1784: moottori, Edmund Cartwright operaattori korvattu koneella härkä 1787, höyrykone 1789 1800-luku: metalliset reikäkortit 1992 (?): elektroninen Jacquard ei enää reikäkortteja kotikudonta teollisuuden kangasmallien prototyypit 2004 pääosa maailman kudonnasta edelleen mekaanisilla Jacquard kutomakoneilla tietokoneeseen kytketyt korttienlävistäjät automatisoivat käytännön ohjelmointia http://weaving.tronrud.no/ 11

Laskenta Laskukone: calculator aluksi vain yhteenlasku sitten myös vähennyslasku yhteenlaskun avulla 3 numerolla: X-Y = X + (1000-Y) lopulta kertolasku monella yhteenlaskulla ja myös jakolasku algoritmisesti kuten koulussa, mutta koneella Koneen käyttäjä: computer ongelma: miten korvata computer koneella? 12

Mekaaniset laskukoneet Leonardo da Vinci, 1500-luvun alussa? Codex Madrid suunnitelma löytyi 1967 Madridin kansalliskirjastosta tuskin rakennettu Wilhelm Schickard, 1623 6 nroa, +/- laskut jotenkin ensimmäinen toimiva 2 protoa Keplerin käytössä http://www.webcom.com/calc/ http://jeff560.tripod.com/schick.jpg 13

Mekaaniset laskukoneet (jatk.) Blaise Pascal, 1642, Pascaline aritmeettinen kone vain yhteenlasku, vähennyslasku algoritmisesti ensimmäinen kunnolla toimiva 50 kpl, monia säilynyt eri valmistajia vielä 1900-luvulla esim. The Lightning Adding Machine, 1908 http://www.thocp.net/ hardware/pascaline.htm http://www.tcf.ua.edu/az/ ITHistoryOutline.htm 14

Mekaaniset laskukoneet (jatk.) Goffried Leibniz, Stepped Reckoner, 1672 + - * / Leibniz wheel eli stepped drum 2 prototyyppiä http://www.hpmuseum.org/mechwork.htm http://www.dotpoint.com/xnumber/mechanical1.htm 15

Mekaaniset laskukoneet (jatk) Thomas de Colmar, 1820 (Piano) Arithmometer Leibniz wheel toteutus hankala lukujen syöttö liukukytkimillä iso, ei siirrettävä näitä valmistettiin vielä 1920 http://www.thocp.net/hardware/aritmometer.htm 16

Mekaaniset laskukoneet (jatk) Willgodt T. Odhner,1878 pin wheel toteutus plus, miinus, kerto, jako saman tyyppisiä laskimia tehtiin vielä 1972, kunnes elektroniset laskimet valtasivat markkinat Busicom Model HL-21 http://www.vintagecalculators.com/ html/odhner.html http://home.vicnet.net.au/~wolff/ calculators/pinwheel/pinwheel.htm http://www.arcula.demon.co.uk/ bcalc1.htm 17

Automaattisen laskennan perusidea Hae seuraava toiminto (käsky) ihminen näppäilee tai antaa lue jostakin muistista Suorita se automaattisesti mekaanisesti, mekaanisten releiden avulla elektronisesti Ihminen Ohjelmamuisti Välitulosmuisti sähköiset releet, elektroniputket, transistorit lue tarvittava data jostakin talleta välitulokset (samaan?) johonkin kirjoita lopputulos johonkin Datamuisti Suoritin 18

Kutomakone vs. tietokone (3) Kutomakone oli tietokone reikäkorteilta luettiin ohjelma, jonka mukaan sitten toimittiin operaattori oli kutoja? Kutomakone oli varhainen sulautettu järjestelmä kiinteä ohjelma, joka kontrolloi tuotantolaitosta (kangaspuuta) reikäkorteilta luettiin data eli toiminnan ohjauskomennot ohjelma suoritin kangaspuut ohjauskomennot ohjelma suoritin kangaspuut Kumpi tulkinta on oikea? 19

Charles Babbage Analyyttinen kone, 1834 höyrykäyttöinen lukuvarasto reikäkorteilla kontrolli Jacquardin kutomakoneesta (malli) laskentamylly laskutoimitusten suorittamiseen ei valmistunut, teknologia ei rittänyt avustaja Ada Lovelace, ensimmäinen ohjelmoija No one knows what power lies yet undevelopped in that wiry system of mine http://www.tcf.ua.edu/ AZ/ITHistoryOutline.htm 20

Varhaiset toimivat tietokoneet (3) Ohjelmoitavat laskimet ohjelma luetaan suoritusaikana ulkoisesta muistista (kone siis ohjaa, ei ihminen) muutama nopea rekisteri välitulosten talletukseen Yhden ohjelman koneet ohjelma ladattu etukäteen sisäiseen muistiin erillinen, nopeampi muisti välituloksille (rekisterit) Von Neumann koneet ohjelma ja välitulokset saman teknologian muistissa laskenta voi muuttaa/vaihtaa ohjelmaa lennossa! Suoritin Muisti: ohjelma ja data 21

Z1 ohjelmoitava laskin (ei anim) Konrad Zuse (1938) Ensimmäinen ohjelmoitava binäärijärjestelmään perustuva tietokone Sähkömoottori, 1Hz kellotaajuus Mekaaninen kontrolli ja muisti, mekaaniset releet toteutettu metalliliuskojen avulla Ohjelma reijitetyltä filminauhtalta Ei toiminut kunnolla http://irb.cs.tu-berlin.de/~zuse/ Konrad_Zuse/en/Rechner_Z1.html kontrolli ja muistibitti -kuvat Tuhoutui piirustusten kera 1943 Berliinin pommituksissa Zusen rakentama kopio Berliinin tekniikan museossa 22

Z1 ohjelmoitava laskin (2) Konrad Zuse (1938) Ensimmäinen ohjelmoitava binäärijärjestelmään perustuva tietokone Sähkömoottori, 1Hz kellotaajuus Mekaaninen kontrolli ja muisti, mekaaniset releet toteutettu metalliliuskojen avulla Ohjelma reijitetyltä filminauhtalta Ei toiminut kunnolla http://irb.cs.tu-berlin.de/~zuse/ Konrad_Zuse/en/Rechner_Z1.html kontrolli ja muistibitti -kuvat Tuhoutui piirustusten kera 1943 Berliinin pommituksissa Z1 Zusen muistibitti rakentama kopio Berliinin tekniikan museossa Z1 kontrolli 23

Bombe - yhden ohjelman kone Alan Turing & Gordon Welchman, Englanti, elektro-mekaaninen, proto 1940 nopea, toimiva malli 1943 Ohjelma: etsi ratkaisua saksalaiseen Enigma salakirjoituskoodiin brute force etsintä annetulle data-alueelle Lev. 2 m, syv. 60 cm, kork. 2 m Emuloi 10 Enigmaa Koneita tehtiin yli 200 kpl (Englannissa ja USA:ssa) http://members.aol.com/historycd/tinysamples.htm 24

Colossus yhden ohjelman kone Max Newman, Tom Flowers, Englanti Ensimm. elektroninen? Mark II, 1944 (tuotanto) Ohjelma: etsi ratkaisu saksalaiseen bittiperustaiseen Lorentz SZ 40 ( Fish/Tunny ) salakirjoituskoodiin 2500 tyhjiöputkea emuloi Lorenz ia ja avainkombinaatioita kaksi eri ohjelmaa, eri osiot kokonaisratkaisuun Ei aritmetiikka-operaatioita, paino n. 1t Tuotanto 10 kpl http://www.computersciencelab.com/ ComputerHistory/History.htm Merkitys olisi ollut isompi (tkt:lle), ellei salainen projekti 25

ENIAC yksi ohjelma J. P. Eckert ja John Mauchly, 1946 1500 relettä, 18000 tyhjiöputkea, 70000 vastusta, 5000000 juotosta, 30 tonnia Nopeus 5000 yhteenlaskua / sek. ensimmäinen elektroninen 20 numeron muisti (alkuaan) Ohjelmointi alkuaan käsin langoittamalla computer ei kone, vaan koneen käyttäjä Vetypommin kehitys Sama tiimi kehitti sitten EDVACin Mauchly Eckert http://www.computersciencelab.com/ ComputerHistory/History.htm 26

Von Neumann koneet eli yleiskäyttöiset koneet EDVAC Electronic Discrete Variable Automatic Computer prototyyppi, Mauchly & Eckert, rakennus alkoi 1944 valmistui vasta 1952 (!) John von Neumann in memo (USA, 1945), mutta Mauchly & Eckert in idea yhteinen muisti ohjelmalle ja datalle suoritin, jossa aritmeettis-looginen yksikkö kontrolliyksikkö, joka ohjaa toimintoa von Neumann Suoritin ALU CU Muisti 27

EDSAC Maurice Wilkes, Englanti, 1949 Electronic Delay Storage Automatic Calculator ohjelma ja data samassa muistissa muistin koko 512 sanaa, elohopeaviiveputkiteknologia 4m * 5m huone, 12 KW teho Ensimmäinen toimiva yleiskäyttöinen Suoritin Muisti tietokone Ohjelmiston synty väylä 28

Varhaisten koneiden ohjelmointi Konekieli kaikki varhaiset koneet peräkkäisyys, ehdolliset valinnat, silmukat, aliohjelmat, ohjelmakirjastot joka konetyypille omansa Kääntäjä A-0 (1951), Grace Hopper Harvard Mark III koneelle "Women turn out to be very good programmers for one very good reason. They tend to finish up things, and men don't very often finish." Amiraali Hopper 29

Intel 4004, 1971 (1) Federico Faggin (Intel), Masatoshi Shima (Busicom) Ensimmäinen mikroprosessori suorittavat piirit ja laskennan kontrolli samalla lastulla 4-bittinen, laskinta varten Japanilainen tilaaja Busicom tyytymätön lopputulokseen oikeudet Intelille $60000:lla 4004 8008 8080 8086 8088 http://people.smu.edu/rmonagha/ 20286 Pentium 4 http://www.etedeschi.ndirect.co.uk/museum/picts/141pf-ad.jpg 4004chip.jpg 30

Tietojenkäsittelytieteen nykytila Uusia tietojenkäsittelytieteen ja sen sovellusten alueita tulee koko ajan Tekoäly, neuroverkot DNA-laskenta, kvantti-laskenta Hyvin suuret tietokannat, tiedon louhinta Semanttinen verkko, hyperavaruudet, grid-laskenta Huomaamattomat koneet (ubiquitous computing) Ohjelmien ja laitteiden oikeellisuus (edelleen tulossa!) Uudet langattomat verkot, paikkatietoiset palvelut Kulutustavarat verkossa (jääkaappi, hella, polttimo, ) Puheentunnistus, kieliteknologia Kuvankäsittely, 3D-mallinnus, pelit, pelit, pelit 31

Tietojenkäsittelytieteen nykytila (jatk.) Lähes kaikki tärkeimmät tutkijat (eli tähän asti tärkeimpien keksintöjen tekijät) ovat edelleen elossa ja tuotteliaana Uusia tulee koko ajan katso ympärillesi! 32

-- Loppu -- Neil Gershenfeld Digitaalinen kone bitti: 0 tai 1 laske tulos annetulle syötteelle Kvanttikone qubitti: 0, 1, tai molemmat jollain todennäköisyyksillä laske tulos kaikille mahdollisille syötteille 33