KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

Esityslista 28.1.2016 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 03.02.2016 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Björklund Solveig Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja Lähdesluoma Lasse Mangs Carl-Gustav Metsänranta Marja-Leena Mäntysaari Sakari Nordback Marco Rantakoski Kari Salo Jukka Sarja Tauno Skur Catharina Södergrann Hanna Virta Erkki Österman Jarkko Muut Marlene Svens, esittelijä Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Elsa Lafond, kielenkääntäjä KV 1 KV 2 KV 3 KV 4 Vapautus luottamustehtävästä / Saara Erämaa- Hyvärinen Kaupunginosan 3 korttelin 93 asemakaavan muutos (Toritammi) Rakennusjärjestyksen uudistaminen Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Allekirjoitus Kari Häggblom puheenjohtaja Kokouskutsu yleisesti nähtävänä Kaskinen 28.1.2016 Todistaa Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastus Kaskinen 5.2.2016 klo 12.30 Nimi Nimi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kaskinen 8.2.2016 klo 09.00 14.00 Todistaa Margit Kaseva, hallintopäällikkö

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 1 HALL:6 /2016 KV 1 Vapautus luottamustehtävästä / Saara Erämaa-Hyvärinen KH 26.01.2016, 2 Valmistelija MaKa: Saara Erämaa-Hyvärinen on anonut vapautusta sivistyslautakunnan suomenkielisen osaston jäsenyydestä. Kuntalain 74 :n mukaan lautakuntaan ei ole vaalikelpoinen asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Varhaiskasvatus siirtyi sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi 1.1.2016 lähtien. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se vapauttaa Saara Erämaa-Hyvärisen luottamustehtävästä sivistyslautakunnan suomenkielisen osaston varsinaisena jäsenenä ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 1 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 2 HALL:10 /2014 KV 2 Kaupunginosan 3 korttelin 93 asemakaavan muutos (Toritammi) KH 26.01.2016, 9 KH 12 04.02.2014 Valmistelu / TO Kaskisten kaupunginosan 3 korttelin 93 asemakaavaa on tarpeen muuttaa. Kortteli rajautuu puistoalueen, torin sekä Raatihuoneenkadun ja Satamakadun väliin. Suunnittelualueen kortteli 93 käsittää tällä hetkellä yhden tontin, joka on asemakaavamuutoksen yhteydessä tarkoitus jakaa kahdeksi. Korttelissa on nykyisin kaksi liikerakennusta. Satamakadun puoleisessa rakennuksessa toimii kaupungin kirjasto ja terveyskeskus. Raatihuoneenkadun puoleisessa rakennuksessa toimii Närpiön Säästöpankki. Osa tiloista on tyhjillään. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia asumisen sijoittumista nykyisen pankin yhteyteen. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään korttelin sisäiset liikennejärjestelyt, kuten hälytysajoneuvojen kulku terveyskeskukseen. Työssä tutkitaan myös Raatihuoneenkadun ja Satamakadun välisen läpikulkuyhteyden säilyttämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Asemakaavamuutoksen yhteydessä on myös tarpeen tehdä voimassa olevan tonttijaon muutos. Tonttijaon muutos hyväksytään osana asemakaavaa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää panna vireille asemakaavamuutoksen ja tonttijaon muutoksen kaupunginosan 3 korttelissa 93. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen sillä lisäyksellä, että tonttijaosta syntyvät kustannukset tulee jakaa Kaskisten kaupungin ja Närpiön Säästöpankin kesken. TL 8 27.02.2014 Valmistelu / TO Asemakaavan muutos koskee Kaskisten kaupungin kaupunginosan 3 korttelia nro. 93. Alueen pinta-ala on noin 2693 m². Asemakaava-alue sijaitsee aivan Kaskisten keskustassa, torin laidalla. Torin lisäksi kaava-aluetta rajaavat Satamakatu sekä Raatihuoneenkatu ja pohjoisessa pieni puistoalue. Tällä hetkellä korttelissa toimii kirjasto, terveyskeskus sekä pankki. Maantasokerroksessa on liiketiloja. Sweco Ympäristö Oy on laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja luonnoksen kaavan muuttamiseksi Kaskisten kaupunginosassa 3 korttelissa 93. Päätösehdotus / TO Tekninen lautakunta päättää hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja luonnoksen kaavamuutoksesta Kaskisten kaupunginosassa 3 korttelissa 93. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville tämän jälkeen. Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. TL 24 02.09.2015 Valmistelija/ RL

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 3 Kaskisten kaupunginosan 3 kortteli 93 kaavaluonnos on ollut nähtävänä 10.03. 07.04.2014 välisenä aikana. Sweco Ympäristö Oy on laatinut ehdotuksen kaavan muuttamiseksi Kaskisten kaupunginosassa 3 korttelissa 93. Päätösehdotus/ RL Tekninen lautakunta päättää hyväksyä ehdotuksen kaavamuutoksesta Kaskisten kaupunginosassa 3 korttelissa 93. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville tämän jälkeen. Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. TL 53 17.12.2015 Valmistelija / RL Kaskisten kaupungin korttelin 93 asemakaavan muutoksen kaavaehdotus on ollut nähtävillä 29.10. 12.11.2015. Kaavaehdotuksesta ei ole jätetty lausuntoja tai muistutuksia. Päätösehdotus / RL Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavan muutoksen Kaskisten kaupungin korttelissa 93. Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. KH 9 Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavan muutoksen Kaskisten kaupungin korttelissa 93. Asemakaavan muutoksen ja tonttijaon kustannukset tulee jakaa Kaskisten kaupungin ja Närpiön Säästöpankin välillä. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 2 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 4 TEK:186 /2014 KV 3 Rakennusjärjestyksen uudistaminen KH 26.01.2016, 10 TL 18.11.2015, 44 TL 38, 22.10.2014 Valmistelija / RL Kaskisten kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on vuodelta 1992, joten rakennusjärjestys tulee saattaa vastaamaan sisällöltään ja hengeltään muuttunutta lainsäädäntöä. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea mm. - rakennuspaikkaa - rakennuksen kokoa ja sijoittamista - rakennuksen sopeutumista ympäristöön - rakentamistapaa - istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia - rakennetun ympäristön hoitoa - ns. suunnittelutarvealueen määrittelemistä - muita edellisiin rinnastettavia paikallista rakentamista koskevia seikkoja Rakennusjärjestyksen uudistamisen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Rakennusjärjestyksen uudistamisen aikataulu kaaviona: Asia Rakennusjärjestyksen uudistaminen Vuosi kuukausi 2014 2015 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Työryhmän nimeäminen 22.10.2014 Lähtötiedot ja ohjelmointi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tekstiluonnoksen laatiminen Tekstiluonnos nähtävillä Rak.järj.ehdotuksen valmistelu Teknisen lautakunnan käsittely Ehdotus nähtävillä/lausunnot Muistutukset ja vastineet/ käsittely

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 5 Kh esittää Kv hyväksyy rakennusjärjestyksen Päätösehdotus / RL Rakennusjärjestyksen uudistamistyöhön valitaan viranhaltijoiden (3) lisäksi teknisestä lautakunnasta 2 henkilöä. Tekninen lautakunta nimesi Emilia Wilhelms-Wikströmin ja Jukka Salon lautakunnan edustajiksi. Viranhaltioina toimivat Rauno Leppinen, Rose-Marie Engvall ja Markus Moisio. TL 19 03.06.2015 Valmistelija/ RL Teknisen osaston johtajan Markus Moision johdolla on ryhdytty uudistamaan Kaskisten kaupungin rakennusjärjestystä. Uudistamistyöryhmän jäsenet: pj. Markus Moisio, vpj. Rose-Marie Engvall, Emilia Wilhelms-Wikström, Jukka Salo ja Rauno Leppinen, sihteeri. Työryhmä on laatinut Kaskisten kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamisen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka kuulutettiin ja pidettiin nähtävillä (17.11.-17.12.2014) kuukauden ajan. Mielipiteitä suunnitelmasta ei ole jätetty. Työryhmä on laatinut luonnoksen rakennusjärjestyksestä, joka kuulutettiin ja pidettiin nähtävillä 09.03.-09.04.2015 välisenä aikana. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot; Ely-keskukselta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja ympäristö- ja terveystarkastuksesta. (lausunnot oheismateriaalina). Työryhmä on laatinut ehdotuksen rakennusjärjestykseksi ja kirjannut korjausehdotukset kokouksessa 26.05.2015 sekä päättänyt samassa kokouksessa, että rakennusjärjestysehdotus viedään teknisen lautakunnan käsittelyyn ja rakennusjärjestys kuulutetaan lautakunnan käsittelyn jälkeen. Päätösehdotus/ MM Tekninen lautakunta hyväksyy työryhmän oheismateriaalina olevan rakennusjärjestyksen, jonka jälkeen se kuulutetaan ja asetetaan nähtäville. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä tehdyn päätösehdotuksen. TL 44 18.11.2015 Valmistelija / RL Tekninen lautakunta on käsitellyt 3.6.2015 rakennusjärjestysehdotuksen. Ehdotus on ollut nähtävillä 29.6 31.7.2015, eikä siitä ole tullut muistutuksia. Työryhmien ei ole tarvinnut tehdä muutoksia rakennusjärjestysehdotukseen. Päätösehdotus / MM Tekninen lautakunta siirtää rakennusjärjestyksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja kaupunginhallitus esittää sen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Tekninen lautakunta

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 6 hyväksyi päätösehdotuksen. KH 10 Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen Kaskisten kaupungin uudeksi rakennusjärjestykseksi. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 3 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 7 HALL:167 /2015 KV 4 Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi KH 26.01.2016, 4 Valmistelija M.S. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut 20.10 ja 7.11.2015 tekemillään päätöksillä sosiaalija terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön liitteinä. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on liitteenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Itsehallintoalueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, itsehallintoalueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin. Tällöin muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Mikäli kunta katsoo, ettei sen ole tarpeen ottaa alueiden muodostamiseen virallista kantaa, lausuntopyyntöön voidaan vastata kokonaisuudessaan kunnan valitsemassa toimielimessä eikä päätösasiakirjan toimittaminen ole tällöin tarpeen. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Kyselyyn voi vastata suomeksi tai ruotsiksi sähköisesti 9.2.2016 klo 16.15 mennessä. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupungin vastaus kyselyssä esitettyihin kysymyksiin on seuraava:

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 8 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi: Kaskisten kaupunki Vastauksen kirjanneen henkilön nimi: Kanslisti Marie Grannas Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot: Kaupunginjohtaja Marlene Svens, sähköposti: marlene.svens@kaskinen.fi, matkapuh. 0400 868780 Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä: 3.2.2016 Toimielimen nimi: Kaskisten kaupunginvaltuusto Onko vastaaja * X kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? X Kyllä Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa X Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 9 Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki kuuluu kaksikieliseen Pohjanmaan maakuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee antaa Kaskisten asukkaille sekä suomeksi että ruotsiksi. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Kaskisten kaupunki kuuluu yhteistoiminta-alueeseen Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä (K5), johon kuuluvat Närpiön, Kristiinankaupungin, Korsnäsin, Maalahden ja Kaskisten kunnat. Kaskisista on 100 km:n matka maakuntakeskukseen Vaasaan. Etäisyys Vaasaan on pitkä. Kaksikielisessä Kaskisten kaupungissa on hyvin toimiva kaksikielinen terveyskeskus lääkärin- ja hammaslääkärin vastaanottoineen, jotka antavat kaskislaisille tärkeitä lähipalveluja. Kaskisissa on kaksikielinen perusturvatoimisto ja perusturvajohtaja, jotka yhteistyössä Kaskisten terveyskeskuksen kanssa käsittelevät Mariakodin (kaupungin järjestämä vanhusten tehostettu palveluasuminen) vanhuspalvelua ja Kaskisten kotihoitoa koskevia asioita. Kaskisten vanhustenhuollossa on lisäpaikkojen tarve. Kaupungissa on yksityinen dementiakoti. Kaskisten kaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiiriin ja ostaa palveluja myös Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. On äärimmäisen tärkeää, että nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluyksiköt säilyvät Kaskisissa SOTE-uudistuksen toteuttamisen jälkeen. Kustannustehokkaat ja hyvin toimivat sosiaalija terveydenhuollon lähipalvelut paikallistasolla, jokaisessa kunnassa, tuovat erikoissairaanhoidon säästöjä. Kaskisten terveyskeskus hoitaa akuuttitapaukset virka-aikana ja vähentää kaskislaisten iltapäivystyksen tarvetta. Vanhustenhuolto ja sosiaalihuolto, sosiaalityö, tulee tuottaa joka kunnassa lähipalveluna erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen vähentämiseksi ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu maassamme lisää tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisten lähipalvelujen tarvetta. Kaskisissa on n. 100 turvapaikanhakijaa, jotka odottavat asiansa käsittelyä; Suomen Punainen Risti ja Kristiinankaupungin vastaanottokeskus ovat sopineet turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta Kaskisiin. Kaskinen on päättänyt, että kaupunki voi vastaanottaa 20 oleskeluluvan saavaa turvapaikanhakijaa. Erikoissairaanhoidon kustannuskasvua tulee hillitä uusin toimintatavoin ja pitämällä edelleen yllä lähipalveluja kaikissa kunnissa. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaalija terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys X Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys X Taloudelliset edellytykset X Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus X Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet X Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä?

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 10 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Vaasan sairaanhoitopiiri, Seinäjoki, Satakunnan sairaanhoitopiiri (Porin keskussairaala) ja Turun Yliopistollinen Keskussairaala (TYKS). 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sotepalvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä X Ei Ei kantaa 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Alue voi tarvittaessa tehdä yhteistyötä muiden alueiden kanssa. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELYkeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Laajamittaisten uudelleenjärjestelyjen aikataulu vaikuttaa hyvin kireältä. Uudistuksen taloudelliset kokonaisvaikutukset kuntien talouteen eivät ole tiedossa tätä lausuntoa annettaessa. Taloudelliset vaikutukset kuntien osalta tulisi selvittää välittömästi, jotta kunnat voisivat ottaa kantaa uudistukseen. Valtion tulee taloutta koskevissa päätöksissä ottaa huomioon perustuslaissa säädetty kunnallinen itsehallinto ja kuntien verotusoikeus. Valtion ja kuntien välistä suhdetta tulee vahvistaa siten, että myös kunnilla on mahdollisuus ennustaa tulevaa taloudellista kehitystä ja toimia uuden kunnallislain mukaisesti. Kuntien valtionosuuksia ei voi radikaalisti vähentää, kunnille ei voi asettaa verokattoa ja kuntien lähipalvelut asukkailleen tulee säilyttää. Kunnat ovat tärkeitä palvelutuottajia ja työnantajia, erityisesti paikkakunnilla, joilla ei ole monia suuria yrityksiä. Palvelujen keskittäminen ainoastaan maakuntakeskuksiin ja taajamiin saattaa johtaa siihen, että yrityksillä pienemmillä paikkakunnilla menee huonommin ja kehitys reuna-alueilla pysähtyy. Myös reuna-alueiden verotuspohja pienenee. Kunnalliset työpaikat ovat tärkeitä maaseudulla, jossa ei ole monia suurempia työnantajia. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Kuntien tulee voimassa olevan lainsäädännön mukaan huomioida strategioissaan ja kehityssuunnitelmissaan asukkaiden hyvinvointi ja terveys. Siksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vanhustenhuollon kunnalliset lähipalvelut säilyvät jokaisessa kunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon integroidut kunnalliset lähipalvelut, joissa tavoitteena on asiakkaan hoitaminen ja asuminen kotona mahdollisimman pitkään, on edullisin ratkaisu. Ilman näitä lähipalveluja kuntalaisille ei pystytä takaamaan yhtäläisiä oikeuksia palveluihin, koska etäisyys Kaskisista maakuntakeskukseen Vaasaan on 100 km. Matkat ovat liian pitkiä koululaisille ja nuorille, työelämässä oleville asiakkaille ja vanhemmille henkilöille. Sairaankuljetukset maanteitse lisääntyvät huomattavasti. Tämä aiheut-

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.02.2016 11 taa yhteiskunnalle lisäkustannuksia. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Tämän suuren uudistuksen aikataulu on hyvin kireä. Kuntien rooli palvelutuotannossa tulee säilyttää asukkaiden lähipalveluiden takaamiseksi. Etäisyys Kaskisista maakuntakeskukseen Vaasaan on 100 km eli liian pitkä. Julkinen liikenne Vaasaan on liian vähäistä. Kaskisten tulee saada pitää nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet, ts. oma terveyskeskus lääkäreineen, kotihoito ja vanhustenhuolto (Mariakoti) ja yksityinen dementiakoti. Paikallisella päätöksenteolla ja integroidulla sosiaali- ja terveydenhuollolla voidaan säästää rahaa ja ohjata kehitystä. Sosiaali- ja terveydenhuolto voi pienemmässä kunnassa olla edullisempaa kuin suuremmassa yksikössä. Kaskisissa on sosiaalija terveydenhuolto integroitu (perusturvatoimisto). 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Taloudelliset vaikutukset kuntien osalta eivät ole tiedossa. Tämä vaikeuttaa uudistuksen arviointia. Taloudellisten vaikutusten tulee olla tiedossa ennen kuntien lopullisten lausuntojen antamista. Kunnilta ei voi riistää perustuslain mukaista verotusoikeutta eikä yleistä toimivaltaa kunnallisten palvelujen järjestämiseen. Valtion ja kuntien välistä taloussuhdetta tulee selventää, jotta kunnat voisivat ennustaa taloudellista kehitystä ja toimia uuden kuntalain mukaan (strategia). Kuntien valtionosuuksia ei tule kohtuuttomasti vähentää. Nykyinen verontasausjärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja rasittaa Kaskisten kaupungin taloutta kaupungin joutuessa edelleen maksamaan verontasausta, vaikka kaupunki on menettänyt suuren teollisuuslaitoksen ja työnantajan. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti seuraavista korjauksista/lisäyksistä esitykseen: 5) Poistetaan yliviivattu: Kaupungissa on yksityinen dementiakoti. Lisätään: Kårkulla samkommun ja Eskoo, jotka kattavat sote-aluetta suuremman alueen, pidetään tärkeänä säilyttää. 6) Kaikki annetut kriteerit valitaan. 7) Lisätään TAYS. 12) Poistetaan yliviivattu: Kaskisten tulee saada pitää nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet, ts. oma terveyskeskus lääkäreineen, kotihoito ja vanhustenhuolto (Mariakoti) ja yksityinen dementiakoti. 13) Lisätään: Veroasteen ei uudistuksen myötä saa nousta nykyiseltä tasoltaan. Kaupunginhallitus päätti näillä muutoksilla hyväksyä päätösehdotuksen. KV 4 Kaupunginvaltuusto