PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N VÄLINEN KORJAAMOALAN

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N VÄLINEN KORJAAMOALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2012 31.3.2014

Sisällys Sivu PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N VÄLISEN KORJAAMOALAA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA...5 LIITE 1: HALLITUKSEN KANNANOTTO...10 LIITE 2: TYÖHYVINVOINTI...11 YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET...13 SOVELTAMISALA...13 1 Soveltamisala...13 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET...13 2 Työsuhteen alkaminen...13 3 Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet...14 LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN...14 4 Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen...14 TYÖAIKA...15 5 Työaikamääräykset...15 1. Soveltamisala...15 1a. Eräiden työaikasäännösten soveltaminen...15 2. Säännöllinen työaika...16 3. Työvuorokauden ja työviikon vaihtuminen...16 4. Joustava työaika...16 4.1. Joustavaa työaikaa koskevan työaikajärjestelyn tavoitteet...16 4.2. Säännöllinen työaika...16 4.3. Työajan joustokohdat...16 4.4. Joustojärjestelmä eli ns. työaikapankki...17 4.5. Työaikapankin käyttöön liittyvä sopiminen...17 4.6. Ylityökorvausten suuruus...18 5. Liukuva työaika...18 6. Työajaksi luettava aika...18 7. Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat...18 8. Yli- ja lisätyö...19 9. Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt...20 10. Perustuntipalkka...21 11. Ylityökorvaus...21 12. Ylityökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä...21 13. Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla...22 14. Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä...22 1

15. Yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana...22 16. Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen...22 17. Vuorotyö sekä ilta- ja yötyölisä...22 18. Sunnuntaityökorvaus...23 19. Lauantaityökorvaus...23 20. Aattopäivänlisä...23 21. Varallaolo...23 22. Hälytysraha...24 23. Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa...24 PALKKA JA PALKANMAKSU...25 6 Oikeus palkkaukseen...25 7 Palkanmaksu...25 8 Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo...25 9 Palkkausjärjestelmä...25 SAIRAUSPOISSAOLOT...25 10 Oikeus sairauslomaan...25 11 Palkka sairausloman ajalta...26 12 Sairausajan palkan perusteet...27 13 Sairauspoissaolosta ilmoittaminen...27 14 Erinäisiä sairausajan palkkaan oikeuttavia poissaoloja...27 PERHEVAPAISIIN LIITTYVÄT POISSAOLOT...27 15 Oikeus perhevapaisiin...27 16 Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkallisuus...27 17 Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus...28 SAIRAUTEEN SEKÄ PERHEVAPAISIIN LIITTYVÄT ERITYIS- MÄÄRÄYKSET...28 18 Päivärahan siirtyminen työnantajalle...28 19 Työntekijän vilpillisyys...29 ERÄÄT MUUT POISSAOLOT...29 20 Opinnot...29 21 Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot...29 22 Koulutukseen liittyvät korvaukset...30 23 Maanpuolustus ja kriisivalmennus...30 24 AY-kokoukset...30 POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ...30 25 Poissaoloajan palkattomuus...30 26 Este hakea työstä vapautusta...30 KUSTANNUSTEN KORVAUS...31 27 Matkakustannusten korvaaminen...31 2

28 Muuttokustannusten korvaaminen...31 VUOSILOMA JA LOMARAHA...31 29 Vuosiloma...31 32 Työssäolon veroinen aika...32 33 Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta...32 35 Kuukausipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä...33 36 Vuosilomalain mukaisen vapaan ajalta maksettava lomakorvaus...34 37 Lomapalkan maksaminen...34 38 Vuosiloman säästäminen...34 39 Lomaoikeuden ja vuosiloman siirtämistä koskevat määräykset...34 40 Lomaraha...35 MUUT MÄÄRÄYKSET...36 41 Jäsenmaksujen perintä...36 42 Ryhmähenkivakuutus...36 43 Erimielisyyksien ratkaiseminen...36 44 Työrauhalauseke...37 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO...37 45 Sopimuksen voimassaolo...37 LIITE 1: SOPIMUSMÄÄRÄYKSET MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA...39 1 Soveltamisala...39 2 Yleistä...39 3 Matkan käsite...39 4 Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen...39 5 Matkan tekotapa...40 6 Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä...40 7 Muut matkustamiskustannusten korvaukset...41 8 Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus...42 9 Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat...42 10 Päivärahojen suuruus...42 11 Päiväraha ulkomaanmatkoilla...42 12 Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin...43 13 Ateriakorvaus...43 14 Majoittumis- ja hotellikorvaus...44 15 Majoittumis- ja hotellikorvausten enimmäismäärät...44 16 Yömatkaraha...44 17 Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset...45 18 Työntekijöiden matka-ajan palkka...46 19 Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset...46 20 Ennakko...47 3

21 Matkalasku ja tositteet...47 22 Korvausten toissijaisuus...47 23 Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista...47 LIITE ulkomaan päivärahat ja hotellikorvaukset...47 LIITE 2: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET...54 Soveltamisala...54 Yleistä...54 Muuttoraha...54 Erityismääräyksiä...55 4

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N VÄLISEN KORJAAMOALAA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN Todettiin, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä on tänään allekirjoitettu korjaamoalaa koskeva työehtosopimus sopimusosapuolten välillä 11.11.2011 allekirjoitetun neuvottelutuloksen mukaisesti uudistettuna ajalle. 2 YLEISKOROTUS 1.3.2012 Palkkoja korotetaan 1.3.2012 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien 1,6 %:n suuruisella yleiskorotuksella. 3 PALKKATAULUKOT JA EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.3.2012 Todettiin, että taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti. 4 YRITYSKOHTAINEN ERÄ 1.3.2012 1.3.2012 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien käytetään työntekijöiden palkkojen korottamiseen ja mahdollisiin muihin järjestelyihin työehtosopimuksen soveltamisalalla yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,8 % palkkasummasta, joka saadaan kertomalla yrityksessä työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden tammikuun keskiansio korotushetkellä työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työntekijöiden lukumäärä todetaan 15.2.2012 mennessä yhdessä pääluottamusmiehen kanssa. Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä. Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan järjestöä edustavan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien. Ellei erän käytöstä sovita, yleiskorotus on yhteensä 2,4 %. 5

5 KERTAERÄ Maaliskuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksetaan työntekijöille 150 :n suuruinen kertaerä. Maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on alkanut viimeistään 1.12.2011 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä. Osa-aikaisille työntekijöille maksetaan summa samassa suhteessa alennettuna kuin työntekijän työaika on täyttä työaikaa alempi. Henkilön ollessa palkattomalla jaksolla, hänelle maksetaan kertaerä työhön paluun jälkeen lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, mikäli hän palaa työhön sopimuskauden aikana. 6 YLEISKOROTUS 1.4.2013 Palkkoja korotetaan 1.4.2013 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien 1,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella. 7 PALKKATAULUKOT JA EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.4.2013 Todettiin, että taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti. 8 YRITYSKOHTAINEN ERÄ 1.4.2013 1.4.2013 tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien käytetään työntekijöiden palkkojen korottamiseen ja mahdollisiin muihin järjestelyihin työehtosopimuksen soveltamisalalla yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,6 % palkkasummasta, joka saadaan kertomalla yrityksessä työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden helmikuun keskiansio korotushetkellä työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työntekijöiden lukumäärä todetaan 15.3.2013 mennessä yhdessä pääluottamusmiehen kanssa. Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä. Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan järjestöä edustavan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien. Ellei erän käytöstä sovita, yleiskorotus on yhteensä 1,9 %. 6

9 LUOTTAMUSMIEHILLE JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLE MAK- SETTAVAT VÄHIMMÄISPALKKIOT Muille kuin päätoimisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan palkkio edustettavien työntekijöiden lukumäärän perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Taulukko 1.3.2010 alkaen: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä Palkkio /kk Luottamusmies 3 30 128,00 82,00 61,00 31 100 139,00 96,00 72,00 101 200 207,00 147,00 111,00 201 400 235,00 167,00 125,00 401 tai enemmän 273,00 207,00 144,00 Taulukko 1.1.2013 alkaen: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä Palkkio /kk Luottamusmies Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 3 30 134,00 86,00 64,00 31 100 145,00 100,00 75,00 101 200 216,00 153,00 116,00 201 400 245,00 174,00 130,00 401 tai enemmän 285,00 216,00 150,00 Mikäli tällä hetkellä yrityksissä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, palkkiot säilyvät ennallaan. 10 MAHDOLLISUUS SOPIA YRITYS- JA ALAKOHTAISISTA JÄRJES- TELYISTÄ Yritys- tai alakohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia järjestelyistä, jotka poikkeavat tästä työehtosopimuksesta. 7

11 JATKUVA NEUVOTTELUMENETTELY Todettiin, että tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita. 12 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkakustannusten korvauksia tarkistetaan 1.1.2013 ja 1.1.2014. 13 MUUT SOPIMUSEHDOT Maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Hallituksen kannanotto, joka ei ole tämän työehtosopimuksen osa, on tämän pöytäkirjan liitteenä 1. Osapuolet toteavat sopineensa seuraavista asioista: 1) ohjeistus etätyöstä 2) irtisanomissuojasopimuksen uusimisesta 3) yleissopimuksen uusimisesta 4) työaikapankkisopimuksen uusimisesta 5) eräiden työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta siten kuin tämän pöytäkirjan liitteessä 2 on sovittu 6) työehtosopimuksen 22 :n nimi ja sisältö on muutettu työehtosopimuksen tekstistä ilmenevällä tavalla. 7) Todettiin, että työehtosopimuksen 5 :n vuorotyö sekä ilta- ja yötyölisää koskevaan 17. kohtaan on lisien euromäärät muutettu 1.3.2012 ja 1.4.2013 lukien voimassaoleviksi. 14 TYÖRYHMÄT 1. Matkustaminen Työryhmän tehtävänä on selvittää työmatkoihin liittyviä kysymyksiä sekä erilaisten ratkaisujen kustannusvaikutuksia. 2. Korvaava työ Työryhmän tulee perehtyä korvaavan työn käyttöä koskeviin eri alojen käytäntöihin sekä laatia tarvittaessa ohjeistus yritysten käyttöön. 8

3. Sopimusrakenteiden tarkastelu Osapuolet perustavat työryhmän tarkastelemaan sopimusrakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. 15 VOIMASSAOLO Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2012-31.3.2014. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Mikäli taloudellisessa kehityksessä tapahtuu erittäin merkittäviä poikkeamia raamisopimuksen tekohetkellä arvioidusta, voivat keskusjärjestöt suositella alakohtaisten työehtosopimusten irtisanomista. Tämä sopimus voidaan irtisanoa suosituksen mukaisesti. Liite 1: Hallituksen kannanotto Liite 2:Työhyvinvointi Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2012 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY 9

LIITE 1: HALLITUKSEN KANNANOTTO Työelämän kehittäminen Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä. Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013. 10

LIITE 2: TYÖHYVINVOINTI Työurat ja työssä jaksaminen; Työurat pitenevät työhyvinvointia kehittämällä Osapuolet sopivat, että 1. Työnantajat ja henkilöstön työsuojeluedustajat ja luottamusmiehet (1 kustakin järjestöstä) tutustuvat yrityksen jo käytössä oleviin työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin ja toimintaohjelmiin ja arvioivat niiden vaikuttavuutta yhdessä työterveyshuollon kanssa. Osapuolet kartoittavat yhdessä, miten työssä jaksamista ja työhyvinvointia yrityksessä voidaan kehittää. Tämän jälkeen sovitaan vuoden 2012 aikana aloitettavasta toimenpiteestä, joka tähtää henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Toimenpide voi olla kokonaan uusi tai se voidaan toteuttaa jo käynnissä olevan hankkeen puitteissa. Toimenpiteiden valinnassa kiinnitetään huomiota myös ikääntyvien työssä jaksamiseen. Toimenpiteiden tulee perustua paikallisiin tarpeisiin ja niiden tulee kohdentua sekä työn ja työolosuhteiden kehittämiseen että yksilön työkyvyn tukemiseen. Työtä ja työoloja kehittävät sekä jaksamista edistävät toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi työaikakäytäntöihin, johtamiseen ja esimiestyöhön, henkilöstön vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin, työjärjestelyihin, työyhteisön toimivuuteen, työympäristöön sekä työ- ja apuvälineisiin. Yksilöiden työkykyä tukevat toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi henkilöstön perehdyttämiseen ja osaamisen ylläpitoon, varhaiseen tukeen sekä työhön paluun tukemiseen, kuntoutuskäytäntöihin ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tukeviin toimenpiteisiin. Työnantajat ja henkilöstön edustajat seuraavat toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla. 11

2. 3. Työmarkkinaosapuolet järjestävät sopimusalan yrityksille 2012 yhteisen seminaarin, jossa käsitellään työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä sekä käydään läpi yritys- tai alakohtaisia parhaita käytäntöjä. Työnantaja Palta ry. tiedottaa sopimusalan yrityksille työhyvinvointia edistävistä näkökulmista ja toimintamalleista sekä hyvistä käytännöistä saatujen kokemusten perusteella sen mukaan kuin yhdessä järjestöjen kanssa on sovittu. Järjestöt levittävät saman tiedon vastaavasti henkilöstönedustajiensa kautta. 12

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) jäseninä olevien raskaan kuljetuskaluston ja työkoneiden sekä muun ajoneuvokaluston taikka koneiden ja laitteiden korjaus- tai leasingtoimintaa ja kauppaa harjoittavien yritysten palveluksessa koko- tai osa-aikaisessa työsopimussuhteessa oleviin (jäljempänä työntekijä). Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske yrityksen keskusyksikössä tai vastaavassa työnantajan edustajina työsuhdeasioita hoitavia henkilöitä. Oppisopimussuhteessa olevien sekä muiden harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkattujen palkkaus määritellään yrityskohtaisesti. Soveltamisohje: Yksittäisen toimipaikan johtajaan ei sovelleta tämän sopimuksen määräyksiä työajan, palkan ja luottamusmiestoiminnan osalta. TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 Työsuhteen alkaminen Työsopimus tehdään kirjallisena ottaen huomioon työsopimuslain 2 luvun 4 pykälän määräykset. Työsopimuksesta tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaisen työsopimuksen osalta on työntekijälle ilmoitettava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön. 13

Työntekijän työhön ottamisesta on annettava tieto asianomaiselle luottamusmiehelle. 3 Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä, suunnitella ja järjestää työt sekä johtaa ja valvoa työn suorittamista. Työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä perusteettomasti toisiin nähden eriarvoiseen asemaan. Lisäksi työnantajan tulee: suhtautua luottamuksella toimihenkilöön, tiedottaa esimiesasemassa olevalle toimihenkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden; luottamuksella neuvotella toimihenkilöiden kanssa tämän tehtäviä koskevista yrityksen asioista; selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat tuloksellisen toiminnan kehittämistä; sekä mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan; uudelle toimihenkilölle selvitetään mitä sopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmää. Työntekijä sitoutuu olemaan sivullisille ilmaisematta, mitä hän työnantajaltaan tai työssään muutoin on salassa pidettävänä saanut tietoonsa kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita koskevissa asioissa. Tämä salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin kuitenkin enintään kolmen vuoden ajan. Lisäksi työntekijän tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etuja sekä välttää kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta. LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 4 Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen Lomauttamisen sekä irtisanomisen menettelytapojen sekä irtisanomisajan osalta noudatetaan, mitä niistä on osapuolten välisessä kulloinkin voimassa olevassa irtisanomissuojasopimuksessa sovittu. 14

TYÖAIKA Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisanomisaikaa. Soveltamisohje: Sovitun määräajan päättymisestä on ilmoitettava toimihenkilölle yhtä kuukautta ennen työsuhteen päättymistä. Jos toimihenkilö on ollut työstä poissa vähintään viikon eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, on työnantajalla oikeus käsitellä työsopimus purkautuneena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, peruuntuu purkaminen. 5 Työaikamääräykset 1. Soveltamisala Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin työntekijöihin, joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina taikka, jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä. Työaikalain säännöksiä noudatetaan siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu. 1a. Eräiden työaikasäännösten soveltaminen Tämän sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin sovelletaan näiden määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, joista ei ole erikseen sovittu näillä määräyksillä tai asianomaista jäsenyritystä koskevalla työ- tai virkaehtosopimuksella: 5 (varallaoloaika), 7 :n 1 mom. kohdat 1-11 (luettelo jaksotyöaloista), 8 (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika), 9 :n 2 mom. (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 14 :n 1 ja 3 mom. (poikkeuksellinen säännöllinen työaika), 15 (lyhennetty työaika), 18 (työntekijän suostumus), 20 (aloittamis- ja lopettamistyö), 21 (hätätyö), 23 :n 2 ja 3 mom. (yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana), 24 (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson), 26 (yötyö), 27 (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä), 28 :n 1 mom. viimeinen virke ja 3 mom. (päivittäiset lepoajat), 30 (moottoriajoneuvonkuljettajan vuorokausilepo), 33 :n 1 mom. (sunnuntaityö), 34 (työajan tasoittumisjärjestelmä), 35 (työvuoroluettelo), 36 (poikkeuslupa), 37 (työaikakirjanpito), 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, nähtävänäpito ja rangaistussäännökset). 15

Tämä pykälä on luonteeltaan informatiivinen viittaus. 2. Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika työaikalain 6 :n mukaisissa töissä on a) tasapituisia työpäiviä käytettäessä 7 tuntia 39 minuuttia ja b) yhtenä päivänä lyhyempää työaikaa käytettäessä yhtenä vuorokautena 6 tuntia 15 minuuttia ja muina vuorokausina 8 tuntia. Työaikalain 6 :n mukaisessa työssä säännöllinen työaika viikossa on 38 tuntia 15 minuuttia. 3. Työvuorokauden ja työviikon vaihtuminen Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 06.00. 4. Joustava työaika 4.1. Joustavaa työaikaa koskevan työaikajärjestelyn tavoitteet Sopimusosapuolet toteavat, että tämän sopimuksen mukaisen joustavan työajan käytön tavoitteena on luoda yritykselle sellaiset toimintaedellytykset, joiden avulla on mahdollista nykyistä paremmin palvella asiakkaiden tarpeita. Näin menetellen on mahdollista ohjata työkapasiteetin tarjonta paremmin vastaamaan asiakkaiden palvelukysyntää ja siten samalla nostaa työpanoksen myyntiastetta vähentämällä odotusaikoja. Järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen ja huomioi työntekijän yksilölliset tarpeet. 4.2. Säännöllinen työaika Työajan osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen 5 :n 2 kohdan määräyksiä, ellei tässä kohdassa ole toisin sovittu. Säännöllisen työajan sijoittelu ja muut järjestelyt määritellään työtuntijärjestelmässä. 4.3. Työajan joustokohdat Toimihenkilön suostumuksella voidaan tehdä ennakolta sisään työaikapankkiin yhteensä enintään 10 tuntia viikossa kuitenkin siten, että työvuorokauden aikana voidaan tehdä sisään enintään 2 tuntia. 16

4.4. Joustojärjestelmä eli ns. työaikapankki Säännöllistä työaikaa koskevista määräyksistä poiketen työaika voidaan järjestää siten, että tämän sopimuksen piirissä olevan henkilön säännöllinen työaika 3 kuukauden pituisena ajanjaksona on keskimäärin kohdassa 4.2. tarkoitetun työehtosopimuksen säännöllisen viikoittaisen työajan mukainen. Sisään tehtyjen työaikojen kertymistä seurataan tuntikirjanpidon avulla. Säännöllisen työajan lisäksi tehdyt työtunnit kirjataan työaikapankkiin ja vapaana pidetty työaika vähentää työaikapankin saldoa. Vapaa-aika on annettava saman 3 kuukauden pituisen ajanjakson aikana kuin siihen oikeuttavat säännöllisen työajan ylittävät työtunnit on tehty. Vapaana pidettäessä tehtyjä työtunteja ei koroteta ylityökorvauksen korotusprosentteja vastaavasti. Asianomaisen henkilön kanssa sopien vapaa-aika voidaan siirtää joko kokonaan tai osaksi annettavaksi myöhempänä ajankohtana. Työaikapankkiin tehtyjä tunteja voidaan pitää vapaana joko kokonaisina tai vajaina vapaapäivinä kohdan 4.5. mukaisesti. Ellei vapaa-aikaa voida antaa tai siirtää seuraaville jaksoille, maksetaan tällaisilta sisään tehdyiltä työtunneilta ylityökorvaukset 50 %:n mukaan. 4.5. Työaikapankin käyttöön liittyvä sopiminen Asianomainen henkilö ja hänen esimiehensä tai korjaamopäällikkö sopivat yksittäisen henkilön osalta työaikapankkiin tekemisestä ja vapaan pitämisestä. Edellä tässä pykälässä mainitut osapuolet sopivat työaikapankkiin tekemisestä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, erityisestä syystä kuitenkin viimeistään samana päivänä ennen säännöllisen työajan päättymistä noudattaen soveltuvin osin menettelytapoja, joita noudatetaan ylitöistä sovittaessa. Edellä tässä pykälässä mainitut osapuolet sopivat tässä sopimuksessa tarkoitetun vapaa-ajan ajankohdan ottaen huomioon ao. korjaamon kulloisenkin työtilanteen sekä toimihenkilön yksilölliset tarpeet. Ellei vapaa-ajan ajankohdasta päästä sopimukseen, on työnantajan ilmoitettava siitä asianomaiselle henkilölle vähintään kaksi viikkoa ennen vapaan antamista. Tässä tapauksessa vapaa voidaan antaa vain kokonaisina vapaapäivinä. Jos ilmoittaminen tapahtuu vähemmän kuin kaksi viikkoa ennen vapaan antamista, maksaa työnantaja tällaisena vapaana annettujen tuntien ajalta 50 %:n ylityökorotusta vastaavan korvauksen. Työnantajan ilmoitus on tällöin annettava viimeistään kaksi päivää ennen vapaan antamista. 17

4.6. Ylityökorvausten suuruus Jos työntekoa jatketaan vielä työaikapankkiin tehtyjen enimmäistuntirajojen jälkeen, ovat yli menevät tunnit 100 %:n vuorokautista ylityötä. Vapaapäivänä tehtävä työ on viikoittaista ylityötä siltä osin, kun se ylittää työaikapankin viikoittaisen 10 tunnin rajan. 5. Liukuva työaika Niissä yrityksissä, joissa sovelletaan työaikalain 13 :ssä tarkoitettua liukuvaa työaikaa, säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai pidentää enintään neljä tuntia. Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään 40 tuntia ja tehdyn viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan pituiseksi enintään kalenterivuoden aikana. 6. Työajaksi luettava aika Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta. Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. 7. Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat Päivittäinen lepoaika: Työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuorokautinen työaika on yli kuusi tuntia. Tämä lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi. Yöaikana voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa. Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi. Vuorokausilepo: Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika (vuorokausilepo), jollei kysymyksessä ole työaikalain 14 :ssä tarkoitettu työ tai varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja asianomainen luottamusmies tai, jollei tällaista ole valittu, muu työaikalain 29 :n 1 18

momentissa tarkoitettu työntekijöiden edustaja voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Viikkolepo: Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, työntekijälle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa: 1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia, 2) työaikalain 21 :ssä mainitussa hätätyössä, 3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä, tai 4) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi. Työntekijälle on korvattava edellä tämän kohdan 2 momentin 3 tai 4 kohdissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös peruspalkan suuruisena rahakorvauksena. Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Toinen viikoittainen vapaapäivä: Pääsääntönä pidetään sitä, että työntekijöillä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. 8. Yli- ja lisätyö Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään 2-4 kohdissa sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan jälkeen. Ylityön enimmäismääriä laskettaessa ylityöllä tarkoitetaan kuitenkin työaikalain mukaisesti määräytyvää ylityötä. 19

Lisätyöllä tarkoitetaan viikoittaisen säännönmukaisen työajan tai arkipyhäviikkojen 9 kohdan mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä. Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona kalenterivuotta. Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää tämän kohdan 1 momentin tarkoittamissa ylitöissä enintään 250 tuntia kalenterivuoden aikana. Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia tai, jollei luottamusmiestä ole valittu, muulla työaikalain 19 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla voidaan sopia, edellisessä momentissa mainitun 250 tunnin lisäksi tehtävän lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. 9. Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa: pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto, helatorstai sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat loppiainen, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, 20