METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT 214
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS - ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 1.2.214
RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Vuosiyhteenveto jaksolta 1.1. - 31.12.213 1 Yleistä Rauman metsäteollisuuden ilmanlaadun tarkkailusta on vuodesta 1993 alkaen vastannut Ilmatieteen laitos. Rauman Sinisaaressa sijaitsevalla mittausasemalla mitattiin aluksi ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksia sekä säätietoja (tuulen suunta ja nopeus). Metsä Fibre Oy:n Rauman sellutehtaan käynnistyttyä aloitettiin maaliskuussa 1998 myös haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuusmittaukset. Ilmatieteen laitos valmisteli vuonna 27 Rauman metsäteollisuuden ilmanlaadun tarkkailun internet -sivustot, joilta mitattuja ilmanlaatutietoja ja sääparametrien arvoja on voitu seurata reaaliaikaisesti ja historiatietoina vuodesta 28 asti. Ilmanlaatusivuilla on esitetty myös mitattujen pitoisuuksien perusteella lasketut ilmanlaadun indeksin arvot, jotka kuvaavat vallitsevaa ilmanlaatutilannetta asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono. Indeksin laskentaan käytetään rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksia. Myös ilmanlaatuindeksin arvot ovat nähtävillä www-sivuilla reaaliaikaisesti ja historiatietoina: http://ilmanlaatu.fmi.fi/sinisaari/ Selitteet raportissa käytetyille yksiköille ja lyhenteille: µg/m 3 µg(s)/m 3 SO 2 TRS m/s N E S W mikrogrammaa (= gramman miljoonasosaa) kuutiometrissä ilmaa (pitoisuus) mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa rikkinä ilmaistuna (pitoisuus), haisevien rikkiyhdisteiden kokonaispitoisuus ilmaistaan ko. yksiköissä rikkidioksidi Total Reduced Sulphur = haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä metriä sekunnissa (tuulen nopeus) pohjoinen (tuulen suunta), kun tuulee pohjoisesta tuulen suunta on o tai 36 o itä (tuulen suunta), kun tuulee idästä tuulen suunta on 9 o etelä (tuulen suunta), kun tuulee etelästä tuulen suunta on 18 o länsi (tuulen suunta), kun tuulee lännestä tuulen suunta on 27 o
2 Rikkidioksidi 4 Rikkidioksidin tuntipitoisuudet Rauman Sinisaaressa vuonna 213 3 µg/m³ 2 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. 213 8 Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rauman Sinisaaressa vuonna 213 6 µg/m³ 4 2 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. 213
Rikkidioksidi SO 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TUNTIARVOJEN lukumäärä 384 672 744 713 744 72 739 226 72 74 72 744 määrä (%) 51.6 1 1 99. 1 1 99.3 3.4 1 99.5 1 1 keskiarvo (µg/m³) 1 1 2 1 1 1 1 3 1 2 99. %-piste (µg/m³) 6 9 16 12 14 8 7 24 7 11 korkein arvo (µg/m³) 7 11 17 29 23 56 13 217 17 281 14 322 VRK-ARVOJEN lukumäärä 16 28 31 3 31 3 31 9 3 31 3 31 2. korkein arvo (µg/m³) 3 3 4 6 5 3 3 15 3 9 4 7 korkein arvo (µg/m³) 4 4 5 7 6 4 3 53 3 37 4 22 Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna 213 Rauman Sinisaaressa 1,6 µg/m³. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon (25 µg/m³) verrattavat pitoisuudet vaihtelivat 6 24 µg/m³ eli 2 1 % ohjearvosta. Vuorokausiohjearvoon (8 µg/m³) verrattavat pitoisuudet vaihtelivat 3 9 µg/m³ eli 4 11 % ohjearvosta. Tammikuulta 213 ei ohjearvovertailua voitu tehdä, koska rikkidioksidilaitteen näytteenottolinjassa esiintyneen materiaalivian vuoksi mittausdataa jouduttiin hylkäämään 15.1.213 tehtyyn kalibrointi- ja huoltokäyntiin saakka, jolloin vasta vika havaittiin ja näytteenottoletku uusittiin. Rikkidioksidianalysaattorin pumpun rikkoontumisen takia menetettiin rikkidioksididata 1. - 22.8.213 väliseltä ajalta, joten myöskään elokuulta ei ohjearvovertailua voida tehdä. Suurin tuntipitoisuus 322 µg/m³ mitattiin 3.12.213 ja suurin vuorokausipitoisuus 53 µg/m³ 27.8.213. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet Rauman Sinisaaressa vuonna 213 Prosenttia ohjearvosta 12 1 8 6 4 2 ohjearvotaso I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 213 tunti vrk
3 Haisevat rikkiyhdisteet 1 Haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet Rauman Sinisaaressa vuonna 213 8 µg(s)/m³ 6 4 2 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. 213 1 Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudet Rauman Sinisaaressa vuonna 213 8 µg(s)/m³ 6 4 2 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. 213
Haisevat rikkiyhdisteet TRS 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TUNTIARVOJEN lukumäärä 737 672 744 714 744 72 739 744 72 741 72 744 määrä (%) 99.1 1 1 99.2 1 1 99.3 1 1 99.6 1 1 keskiarvo (µg(s)/m³),4,4,2,2,2,7,5,5,2,7,4,6 99. %-piste (µg(s)/m³) 3,2 4,4 1,2 1,4 1,2 4,9 2, 2,1 1,4 6,8 2,7 4,8 korkein arvo (µg(s)/m³) 8,7 5,4 4,3 3,6 5,4 55,5 4,8 19,7 2,6 11, 5,1 1,6 VRK-ARVOJEN lukumäärä 31 28 31 3 31 3 31 31 3 31 3 31 2. kork. arvo (µg(s)/m³) 1,3 2,2,4,7,5 1,6,9 1,,5 1,8 1, 1,5 korkein arvo (µg(s)/m³) 1,3 2,5,7,7,8 6,6 1,3 1,2,6 3,1 1,3 1,7 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna 213 Rauman Sinisaaressa,4 µg(s)/m³. Suurin tuntipitoisuus, 55,5 µg(s)/m³, mitattiin kesäkuun 3. päivänä, ja korkein vuorokausipitoisuus 6,6 µg(s)/m³ samana päivänä. Vuorokausiohjearvoon 1 µg(s)/m³ verrattavat pitoisuudet vaihtelivat vuonna 213 välillä,4 2,2 µg/m³ eli 4 22 % ohjearvosta. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Rauman Sinisaaressa vuonna 213 Prosenttia ohjearvosta 12 1 8 6 4 2 ohjearvotaso I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 213 4 Ilmanlaadun indeksi Indeksillä ilmaistuna ilmanlaatu oli Rauman Sinisaaressa vuonna 213 hyvää 93 %, tyydyttävää 5 % ja välttävää 2 % päivistä. Ilmanlaatu oli huonoa kahtena päivänä (,5 % päivistä), 2.1.213 ja 3.12.213, jolloin huono ilmanlaatu johtui kohonneista SO 2 - pitoisuuksista ja erittäin huonoa yhtenä päivänä (,3 % päivistä) 3.6.213, jolloin erittäin huono ilmanlaatu johtui kohonneista TRS -pitoisuuksista. Tässä tarkastelussa mittauspäivän indeksi määräytyy ilmanlaadultaan huonoimman tunnin mukaan. Koska ilmanlaatuindeksin arvon määrittelyt perustuvat pääosin mitattujen ilman epäpuhtauspitoisuuksien pitoisuuksista aiheutuviin terveysvaikutuksiin, on Rauman Sinisaaressa voinut mittausjaksolla esiintyä hajuhaittoja, vaikka indeksin arvo osoittaisi hyvää, tyydyttävää tai välttävää ilmanlaatua.
llmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot Rauman Sinisaaressa 1.1. - 31.12.213 2 ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ 1.1. 31.1. 2.3. 1.4. 1.5. 31.5. 3.6. 3.7. 29.8. 28.9. 28.1. 27.11. 27.12. 212 Rauman Sinisaaressa mitattuja haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksia tarkastelemalla voidaan tilastollisesti arvioida, että vuonna 213 hajutunteja olisi ollut 112 kpl (1,3 % koko vuoden tunneista). Näistä tunnistettavaa hajua olisi ollut 94 tuntia ja melko voimakasta tunnistettavissa olevaa hajua 18 tuntia. Tässä tarkastelussa on oletettu, että rikkivety aiheuttaa tunnistettavaa hajua pitoisuustasolla noin 3 5 µg(s)/m³ ja melko voimakasta tunnistettavissa olevaa hajua, kun pitoisuus on yli 6 µg(s)/m³. Sinisaaren haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet olivat mittausjaksolla noin 93 % ajasta alle 1 µg(s)/m³. 5 Pitoisuudet tuulensuunnittain Vallitseva tuulensuunta oli Rauman Sinisaaressa vuonna 213 länsi. Sekä rikkidioksidin että haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksien keskiarvot olivat lounaan puoleisilla tuulilla yli kaksinkertaisia muilla tuulensuunnilla havaittuihin tuntikeskiarvoihin nähden. Seuraavissa kuvissa on esitetty koko mittausjakson tuulen suunta- ja nopeustietojen yhteenvedon lisäksi tuulen suunnan ja nopeuden vaikutus rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksiin ns. pitoisuus-tuuliruusujen avulla. Pitoisuustuuliruusu kuvaa tuntipitoisuuksien keskiarvoa eri tuulensuunnilla. Ruusun keskipisteestä lähtevän janan pituus sektorin kehäviivalle vastaa epäpuhtauden tuntipitoisuuksien keskiarvoa ko. tuulisektorissa. Tyynellä säällä havaittujen tuntipitoisuuksien keskiarvo on esitetty ympyrällä, jonka säteen pituus kuvaa keskipitoisuuden arvoa. Tuulen suunnalla tarkoitetaan meteorologiassa suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Kun tuulta mitataan ja ilmoitetaan tuulen suunta, tarkoitetaan aina, että tuuli puhaltaa kyseisestä ilmansuunnasta havaitsijaa kohti. Niinpä etelätuuli puhaltaa etelästä ja länsituuli lännestä, jne. Tuulen suunnat ilmaistaan ns. kompassisuuntina. Tämä tarkoittaa, että kun tuulee idästä, tuulen suunta on 9 o, kun tuulee etelästä, tuulen suunta on 18 o, kun tuulee lännestä, tuulen suunta on 27 o, jne. Samalla tavoin määräytyvät väli-ilmansuunnat asteina.
Tuuliruusun keskipisteestä lähtevän janan pituus sektorin kehäviivalle vastaa ko. tuulisektorin tuulien prosentuaalista osuutta jakson tuulista. Tyynet tapaukset on kuvattu ympyrällä, jonka säteen pituus kertoo tyynien tilanteiden prosentuaalisen osuuden kaikista tuulihavainnoista. Tuuliruususta nähdään myös tuulten nopeusjakaumat tuulensuuntasektoreittain. Eri tuulennopeuksien prosentuaaliset osuudet saadaan vertaamalla sektoreiden kunkin nopeusluokan sektoripituutta prosenttiasteikkoon. Tuulen suunta ja nopeus mittausjaksolla 1.1. - 31.12.213. Pitoisuus-tuuliruusut mittausjaksolla 1.1. - 31.12.213. SO 2 TRS Seuraavissa kuvissa on esitetty rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden yksittäisten tuntipitoisuuksien jakautuminen tuulen suunnan mukaan sekä kuukausittaiset tuulen suuntaja nopeusjakaumat Rauman Sinisaaressa vuonna 213.
Kuukausittaiset tuulen suunta- ja nopeusjakaumat Rauman Sinisaaressa vuonna 213 Tammikuu 213 Helmikuu 213 Maaliskuu 213 Huhtikuu 213 Toukokuu 213 Kesäkuu 213
Heinäkuu 213 Elokuu 213 Syyskuu 213 Lokakuu 213 Marraskuu 213 Joulukuu 213
Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1 PL 53, 11 Helsinki Puh. 29 539 1 ilmatieteenlaitos.fi