Työmarkkinatuki 22.06.2015
Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset - Työtön työnhakija - Työmarkkinoilla olon esteet - Päätoiminen yritystoiminta - Kuka on yrittäjä? - Muutokset yritystoiminnassa - Päätoiminen opiskelu - Muutokset opiskelussa - Työmarkkinoilta poissaolo - Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet - Odotusaika - Koulutusta vailla olevat nuoret - Erityiset edellytykset - Oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen - Työmarkkinatuen odotusaika - Odotusajan tutkiminen - Odotusajan asettaminen alkamaan - Odotusajan keston laskeminen - Odotusajan kuluminen - Odotusajan asettaminen ja työllistymistä edistävä palvelu - Odotusajan yhteenveto - Työllistymistä edistävät palvelut - Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta - Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta - Oma sairaus - Lapsen sairaus - Muu syy - Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset - Kulukorvaukset - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Maahanmuuttajan kotoutumistuki - Kotoutumissuunnitelma - Kotoutumistuki - Matka-avustus 2
- Työllistymisrahakokeilu - Omavastuuaika - Alkaminen - Täyttyminen - Luettavat päivät - Ei-luettavat päivät - Voimassaolo - Ei omavastuuaikaa - Enimmäismaksuaika - Yleiset edellytykset - Suomessa asuminen - Ikä - Työmarkkinoilla olon esteet - Työkyvyttömyys - KEL 12 4 mom työkyvyttömyyseläke - Ulkomaan työkyvyttömyyseläke - Enimmäisaika sairauspäivärahaa - Sairauspäivärahan omavastuuaika - Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset - Irtisanomisajan palkka - Vuosiloma-ajan palkka - Työajan lyhentäminen - Jaksotukset - Lomakorvaus - Taloudellinen etuus - Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen - Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely - Rahakorvaus - Rahakorvauksen jaksotusmenettely - Yritysomaisuuden myyntivoitto - Milloin myyntivoitto jaksotetaan? - Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? - Myyntivoiton selvitys - Tasetarkastelu - Myyntivoiton määrittely - Myyntivoiton jaksotusmenettely - Jaksotuksen alkamisajankohta - Jaksotuksen enimmäisaika - Työriita - Suhde muihin etuuksiin - Estävät etuudet - Vähennettävät etuudet - Etuoikeutetut etuudet - Lasten kotihoidon tuki - Puoliso - Ulkomailta maksettavat etuudet - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto 3
- Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset - Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen - Hakemuksen peruminen - Määrä - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Määräytymisperusteet - Vähennettävät sosiaalietuudet - Lasten kotihoidon tuki - Tarveharkinta - Tarveharkinnan tulot - Puoliso - Tulojen vaikutus - Tarveharkinta ja vähennettävä sosiaalietuus - Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa - Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu - Sovitteluperusteet - Osa-aikatyö - Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide - Viikoittaisen työajan lyhentäminen - Satunnainen kokoaikatyö - Yritystoiminnasta saatu tulo - Sovittelujakso - Tavanomainen sovittelujakso - Erityinen sovittelujakso - Työaikatarkastelu - Työaika - Työajan tarkastelujakso - Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö - Työajan lyhentäminen lomautuksella - Jaksotyö - Soviteltava tulo - Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla - Tulo erityisellä sovittelujaksolla 4
- Tulojen kohdentaminen - Ansaintaperiaate - Maksuperiaate - Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle - Määrän laskenta ja suojaosa - Ennakkomaksu - Osittainen työmarkkinatuki - Vanhemmat - Vanhempien taloudessa asuminen - Vanhempien muut huollettavat - Vanhempien tulot - Vanhempien tulojen vaikutus - Toimitettavat selvitykset - Ilman ositusta - Tulot ja vähennykset - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen - Tulojen selvittäminen - Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa - Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin - Elinkeinotoiminnan tulojen tarkistaminen - Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi - Uusi hakemus ja yrittäjä - Maatalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Talletusten korot - Korkotulot - Vuokratulot - Kuolinpesä ja perintö - Sosiaalietuudet - Muut työmarkkinatuen määrässä huomioon otettavat tulot - Tarveharkinnan tulojen ja vanhempien tulojen huomioon ottaminen - Tarveharkinnan tuloista tehtävät vähennykset - Etuoikeutetut tuotot - Tiedot rahalaitoksilta - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Kv-asioiden käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet - Lausunnon piiriin kuuluvat asiat - Lausunnon voimassaolo - Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita - Tiedotteet - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) 5
- Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Käsittelytakuu - Päätöksensaajat - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Muutokset perhesuhteissa - Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa - Muutokset yritystoiminnan tuloissa - Muutokset muissa sosiaalietuuksissa - Muutokset tarveharkinnan tuloissa - Muutokset vanhempien tuloissa - Muita tarkistustilanteita - Maksaminen - Maksaminen (sisältö) - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Kuolinpesä - Etuuspäivien määrä viikossa - Maksujaksot - Ennakkomaksumenettely - Maksaminen muulle kuin hakijalle - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Kunta - Elatuksen turvaaminen - Ennakkona myönnetty toimeentulotuki - Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella - Kela - Perittävän määrän laskeminen - Perittävän määrän laskeminen - Työttömyyskassa - Maksaminen ulosottoviranomaiselle - Ennakonpidätys - Perusteet - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Työttömyysturva ja koulutusetuudet - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Liikamaksu - Takaisinperintä 6
- Liikamaksu (sisältö) - Regressimenettely - Sairauspäiväraha - Kuntoutusraha - Kansaneläke ja työeläkkeet - Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki - Tapaturmavakuutuksen päiväraha ja tapaturmaeläke - Työttömyyskassan etuudet - Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki - Pienin perittävä määrä - Palautusten valvonta ja oikaiseminen - Liian suuret palautukset - Liian pienet palautukset - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) 7
Dokumentit Työmarkkinatuki - 19.02.2015 Työmarkkinatuki Etuusohje - 02.11.2009 Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto - 10.06.2015 Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 8
toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite - 06.05.2015 Tavoite Työmarkkinatuen tavoitteena on korvata työttömyydestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä ja samalla turvata työnhakijan toimeentulo sinä aikana, jona hän hakee työtä tai parantaa työllistymisedellytyksiään. Etuuden osat - 02.01.2013 Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan työmarkkinatukeen voidaan liittää lapsikorotus, työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava korotusosa sekä kulukorvaus. Työmarkkinatuki - 10.12.2008 Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus. 9
Lapsikorotus - 25.01.2015 Lapsikorotus Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6 ) Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena pidetään myös: saajan adoptiolasta; lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi; lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa. Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki 22/2012 51 ) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten biologisesta lapsesta. Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.kasvattilapsen kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/2007 81 ) Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/2007 40 ) Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli lähtökohtaisesti vanhemmalle. Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin. Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns. kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EYlainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista huollettavista lapsista. Lapsikorotuksen hakeminen/lapsi asuu ulkomailla Kun hakija hakee ensimmäistä kertaa lapsikorotusta ulkomailla asuvasta lapsesta, lapsikorotus myönnetään työttömyysturvalaissa säädetyn hakuajan puitteissa (kolmen kuukauden takautuva hakuaika, erityisen painavasta syystä pidemmältä) siitä lukien, kun elatusvelvollisuus on luotettavasti selvitetty. Kun hakijan oikeus ulkomailla asuvasta lapsesta maksettavaan lapsikorotukseen on aikaisemmin hylätty ja hakija esittää sellaista uutta selvitystä, jonka perustella aikaisemmin annettua päätöstä voidaan oikaista hakijan eduksi, hakijalle myönnetään 10
lapsikorotus takautuvasti siitä lukien, kun asia voidaan oikaista uuden selvityksen perusteella. Hakijan on aina esitettävä luotettava selvitys elatusvelvollisuudestaan, esim. pelkkä syntymätodistus ei osoita elatusvelvollisuutta. Esimerkki Etuudensaajan lapsikorotushakemus on hylätty 1.6.2013 annetulla päätöksellä, koska hän ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä elatusvelvollisuudestaan ulkomailla asuvasta lapsestaan. Etuudensaaja toimittaa 1.6.2014 Kelaan ulkomaan tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan hänet on määrätty maksamaan lapselle elatusta 1.1.2014 alkaen. Päätöstä, joka on annettu 1.6.2013, voidaan oikaista 1.1.2014 lukien ja myöntää etuudensaajalle lapsikorotus ulkomailla asuvasta lapsesta 1.1.2014 alkaen. Korotusosa - 23.12.2013 Korotusosa Työmarkkinatukeen voidaan maksaa korotusosaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta (TTL 7 luku 5 ). Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen: työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi koulutuksen tai opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työllistymistä edistävässä palvelussa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään työmarkkinatuen korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. 11
Työmarkkinatuen korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.1.2014, minkä johdosta korotusosaa voidaan maksaa 1.1.2014 lukien riippumatta siitä, miten pitkään henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta korotusosaoikeudestaan päätökseen lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu suunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua koskevassa lausunnossa G2 ei kuitenkaan erikseen oteta kantaa opiskelun sisältymisestä suunnitelmaan, koska lausunto G2 voidaan antaa ainoastaan silloin, kun omaehtoisesta opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta korotusosaa ei siten voi hylätä sillä perusteella, ettei opiskelusta ole sovittu suunnitelmassa. Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan -31.12.2013 TTL 7 luvun 5 :n 1 momentin mukaan, joka on (ollut sellaisenaan) voimassa (1.1.2010-) 31.12.2013 saakka, korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, joka aloittaessaan työllistymistä edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella: enintään 500 päivältä; enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyyspäivärahan 500 päivänä enimmäisajan täyttymisen vuoksi; tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt lisäpäivien päättymisen vuoksi. Ratkaisevaa on se, onko työllistymistä edistävä palvelu alkanut ennen kuin työmarkkinatukea on maksettu työttömyyden perusteella enemmän kuin 500 päivältä tai työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen 180 päivältä. 500/180 päivän kertymiin lasketaan vain työttömyyden perusteella maksetut päivät; sen sijaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetut tai matka-avustuksena maksetut päivät eivät kerrytä 500/180 päivän kertymiä. Esimerkki 1 A on saanut työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen työttömyysajalta tarveharkinnattomana 180 päivää. Koska A:n tarveharkinnan tulot ovat suuret, ei työmarkkinatukea makseta työttömyysajalta 180 päivän täyttymisen jälkeen. Työttömyyden jatkuessa A osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Koska työmarkkinatukea on 12
maksettu enintään 180 päivältä ennen palvelun aloittamista, A:lla on oikeus työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Esimerkki 2 B on aloittanut jaksotetun työvoimakoulutuksen saatuaan työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen 170 päivältä. B:lle maksetaan työmarkkinatukeen korotusosaa koulutuksen ajalta. Koska B:n työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna koulutuksena eivätkä koulutusjaksot liity yhdenjaksoisina toisiinsa, B ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Koulutusjaksojen välisenä aikana työmarkkinatuki maksetaan työttömyyden perusteella. Ensimmäisen ja toisen koulutusjakson välillä on 20 päivää. Kun B aloittaa toisen koulutusjakson, hänelle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 190 päivältä. Koska B:lle oli koulutuksen ensimmäisen jakson alkaessa maksettu työmarkkinatukea enintään 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen, korotusosan maksamista koulutuksen ajalta jatketaan koulutuksen loppuun saakka. Työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahan korotusosaa tai muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Esimerkki 3 C osallistuu ansiopäivärahalla ollessaan työllistymistä edistävään palveluun, jonka perusteella hänelle maksetaan korotettua ansio-osaa. Palvelun yhä jatkuessa C:n ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tällöin työttömyyskassa on ehtinyt maksaa korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun perusteella 150 päivältä. C siirtyy työmarkkinatuen saajaksi. Koska työllistymistä edistävä palvelu edelleen jatkuu eikä C ole työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä, on C:llä oikeus työmarkkinatuen korotusosaan enintään 200 päivältä työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Kassan maksama korotettu ansio-osa ei vaikuta työmarkkinatuen korotusosaoikeuteen tai korotusosan maksamisen kestoon. Työmarkkinatuen korotusosaa koskeva lainmuutos tuli voimaan 1.1.2010. Työmarkkinatuen korotusosaa koskevaa sääntelyä sovelletaan työmarkkinatukeen, joka kohdistuu aikaan 1.1.2010 alkaen. Jos henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa, joka on alkanut ennen 1.1.2010, hänelle maksetaan työmarkkinatuen korotusosaa palvelun ajalta 1.1.2010 alkaen, jos hän palvelun aloittaessaan oli saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu ennen 1.1.2010, korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu 13
työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa 1.1.2010 tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa. Kulukorvaus - 31.12.2012 Kulukorvaus Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi 1.1.2013 alkaen. Kulukorvauksen ja ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ovat pääosin yhteneväiset. Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa. Kulukorvausta maksetaan työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi. Kulukorvausta voidaan maksaa työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun eli työkokeilun ja koulutuskokeilun ajalta. Jos ylläpitokorvaukseen oikeuttava työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestettävä työnhakuvalmennus on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, maksetaan palvelun tai työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta 31.12.2012 asti voimassa olevien säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Ylläpitokorvaus ei siten muutu kulukorvaukseksi kesken palvelun. Korotettu kulukorvaus - 28.12.2012 Korotettu kulukorvaus Korotettua kulukorvausta maksetaan henkilölle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun ja hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia. Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, henkilölle maksetaan palvelun ajalta korotettua ylläpitokorvausta. 14
Ulkomaan kulukorvaus - 28.12.2012 Ulkomaan kulukorvaus Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus saada koulutuksen ajalta aiheutuvien yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia valtion virkamiesten kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Jos henkilö osallistuu muuhun ulkomailla järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun kuin työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan palvelun ajalta korotettua kulukorvausta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle maksetaan omaa kulukorvausta. Oikeus ja edellytykset - 03.07.2009 Oikeus ja edellytykset Saadakseen oikeuden työmarkkinatukeen työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset. Työvoimapoliittiset edellytykset - 03.07.2012 Työvoimapoliittiset edellytykset Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden työvoimapoliittiset saamisedellytykset. Edellytykset tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa Kelalle työnhakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto on Kelaa sitova. Tietyissä tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon voi antaa myös Työlinjapuhelinpalvelu. TE-toimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista harkintaa. Työtön työnhakija - 22.12.2014 Työtön työnhakija Työmarkkinatukeen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työnhakija voi halutessaan hakea vain osa-aikatyötä. Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun työmarkkinatukeen oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi 15
lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. 1.1.2015 lukien lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään perhepäivähoitajan työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan sen vuoksi, ettei hänellä ole lainkaan lapsia hoidettavanaan hänen itsestään riippumattomasta syystä (esim. koulujen lomaajat, jolloin lapset usein hoidetaan kotona) työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään itse haettua työ- tai muuta vastaavaa vapaata, kun henkilön tarkoitus oli olla vapaan aikana muussa kokoaikatyössä, mutta hän on jäänyt työttömäksi ilman omaa syytään. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. Työmarkkinoilla olon esteet - 08.06.2015 Työmarkkinoilla olon esteet Työnhakija ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla 1. suorittaessaan asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta; 2. suorittaessaan vankeusrangaistusta; 3. ollessaan sairaala- tai muussa tähän verrattavassa laitoshoidossa; tai 4. hänen ollessaan estynyt olemasta työmarkkinoilla muun näihin rinnastettavan syyn takia. TE-toimisto ratkaisee työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu. Jos työmarkkinoilla olon este alkaa 1.1.2015 tai sen jälkeen, Kela ratkaisee työmarkkinoilla olon es-teiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta itsenäisesti ilman työvoimapoliittista lausuntoa. Ratkaisu tehdään työnhakijan työttömyysetuushakemuksessa ilmoittamien objektiivisesti havaittavien seikkojen perusteella arvioimatta sitä, onko työnhakijan ilmoittama seikka myös tosiasiallisesti esteenä työmarkkinoilla ololle (esimerkiksi työn vastaanottamiselle tai työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiselle). Esimerkki 1 Asiakas ilmoittaa hakemuksessaan aloittavansa asepalveluksen 1.5.2015. Työttömyysetuus hylätään 1.5.2015 alkaen, sillä asiakas on estynyt olemasta työmarkkinoilla asepalveluksen aikana. Asevelvollisuus tai siviilipalvelus 16
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen hänen suorittaessaan asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta. Asevelvollisuuslain (1438/2007) 2 :n mukaan asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Asevelvollisuus on este työmarkki-noilla ololle, eikä henkilöllä ole asevelvollisuuden aikana oikeutta työttömyysetuuteen. Siviilipalveluslain (1446/2007) 3 :n mukaan siviilipalvelukseen kuuluu peruskoulutusjakso, yhteiskunnalle hyödyllinen siviililuonteinen työpalvelu, täydennyspalvelus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus. Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja kulttuuritoimen, pelastustoimen, väestönsuojelun tai ympäristönsuojelun tehtävissä. Siviilipalvelus on este työmarkkinoilla ololle eikä henkilöllä ole siviilipalveluksen aikana oikeutta työttömyysetuuteen. Vankeusrangaistus Työnhakijalla ei ole etuusoikeutta hänen suorittaessaan vankeusrangaistusta. Vankeus voidaan suo-rittaa joko suljetussa vankilassa tai avovankilassa. Suljetun vankilan vanki sekä avolaitoksen vanki voivat ilmoittautua vankeusaikana työttömäksi työnhakijaksi, mutta suljetun vankilan tai avolaitoksen vanki ei voi saada työttömyysetuutta, sillä he ovat työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla estyneet olemasta työmarkkinoilla. Tutkintavankeus ja sakon muuntorangaistus ovat lain 4-kohdan mukaisia vankeusrangaistukseen rinnastettavia syitä eikä henkilöllä ole niiden ajalta oikeuta etuuteen. Sen sijaan yhdyskuntaseuraamukset (nuorten ehdollisen vankeuden valvonta, nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu), valvontarangaistus, valvottu koevapautus tai ehdonalainen vapauttaminen eivät ole työmarkkinoilla olon esteitä. Vankilailmoitusten ja vankikeskeytysten käsittely on keskitetty Kelassa Länsi-Uudenmaan vakuutuspiirin. Keskittämisyksikkö hoitaa useimmissa tapauksissa ilmoitusten perusteella vankilaan joutuvan henkilön maksussa olevien etuuksien keskeyttämisen, lakkauttamisen ja näihin liittyvän takaisinperinnän sekä vapautumisen yhteydessä etuuden maksuunpanon. Ulkomailla asuvien henkilöiden vankeu-teen liittyvät asiat hoidetaan Ulkomaan yksikössä. Sairaala- tai muu siihen verrattava laitoshoito Henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen sairaala- tai muun siihen verrattavan laitoshoidon ajalta, sillä sairaala- tai laitoshoito on este työmarkkinoilla ololle. Sairaalahoitoon rinnastettavaa laitoshoitoa on esimerkiksi päihdekuntoutuksen laitosjakso. Sairaalatai muusta laitoshoidosta on erotettava esimerkiksi sairaalassa tapahtuvat tutkimukset, joiden ajalta henkilöllä voi olla oikeus työttömyysetuuteen. Sairaalahoito tai muu siihen verrattava laitoshoito ei kuitenkaan estä työttömyysetuuden myöntämistä sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos työttömyysetuuden myöntämiselle 3 luvun 3 :n 4 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Esimerkki 2 Henkilö sairastuu ja joutuu sairaalaan hoidettavaksi 1.-15.4.2015. Sairauspäivärahan omavastuuaika on 1.-10.4.2015. Sairaalassa tai siihen verrattavassa laitoshoidossa olo on työmarkkinoilla olon este, mutta se ei estä työttömyysetuuden maksua asiakkaalle sairauspäivärahan omavastuuajalta. Henkilölle voidaan maksaa etuus ajalta 1.-10.4.2015. 11.-15.4.2015 asiakas on estynyt olemasta työmarkkinoilla. 17
Työmarkkinoilla olon esteet ja työllistymistä edistävä palvelu Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana ei sovelleta työmarkkinoilla olon esteitä koskevaa TTL:n 3 luvun 1 :n 3 momenttia. Näin ollen jos asiakas on työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa opiskelussa, hänelle voidaan maksaa etuus vaikka hänellä olisi jokin työmarkkinoilla olon este. Esimerkki 3 Henkilö on työvoimakoulutuksessa 1.2.2015-31.5.2015. Hän suorittaa asepalveluksen kertausharjoituksen 1.4.-15.4.2015. Henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuus, vaikka hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla tänä aikana. Muiden työllistymistä edistävien palvelujen aikana sen sijaan sovelletaan työmarkkinoilla olon esteitä koskevaa työttömyysturvalain 3 luvun 1 :n 3 momenttia. Työmarkkinoilla olon esteet ja ulkomaanmatka 1.7.2012 asti myös ulkomaanmatka on ollut työmarkkinoilla olon este. Työnhakijan on kuitenkin katsottu olevan työmarkkinoilla ennakkoon työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittamansa, lyhytaikaisen ja satunnaisen ulkomaanmatkan aikana. Tällaisen matkan aikana oikeus työttömyysetuuteen on säilynyt. 1.7.2012 alkaen ulkomaanmatka ei enää ole työmarkkinoilla olon este. TE-toimisto ei anna ulkomaanmatkoista työvoimapoliittista lausuntoa eikä seuraa matkojen lukumäärää tai kestoa. Ulkomaanmatka ei kuitenkaan ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta, vaan työnhakijalle voidaan ulkomaanmatkankin aikana tehdä työ- tai palvelutarjouksia normaaliin tapaan. Vaikka ulkomaille matkustamisella ei ole enää vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on edelleen, että työnhakijaa pidetään Suomessa asuvana. Työnhakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, jos Suomessa asumisessa tapahtuu muutoksia. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä viimeksi Suomessa työskentelynsä perusteella vakuutetulta EU-työntekijältä, jolle maksetaan työttömyyspäivärahaa. Jos asiakas ilmoittaa työttömyysetuushakemuksessaan olevansa ulkomaanmatkalla, matkapäiviä ei 1.7.2012 jälkeen saa vähentää maksussa. Lyhytaikaista ulkomailla oleskelua ei tarvitse seurata. Jos ulkomailla olo kuitenkin jatkuu ilman tietoa päättymisestä, kirjaa tästä lisätieto cics:iin, jotta on mahdollista seurata, aiheuttaako ulkomailla oleskelu muutoksia henkilön Suomessa asumiseen. Jos matka on aloitettu ennen lain voimaantuloa 1.7.2012, on henkilö siirtymäsäännöksen mukaan estynyt olemasta työmarkkinoilla matkan loppuun asti, vaikka matka päättyisi vasta lain voimaantulon jälkeen. Näissä tilanteissa vähennä työnhakijan ilmoittamat matkapäivät maksussa ja pyydä TE-toimistolta työvoimapoliittinen lausunto päätöksen antamista varten. 18
Päätoiminen yritystoiminta - 22.12.2014 Päätoiminen yritystoiminta Yritystoiminnassa työskentelevä henkilö voi olla päätoiminen, sivutoiminen, kausiluontoinen tai palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa yritystoiminnassa työllistymisestä Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Päätoimisella yrittäjällä voi kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta. Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan. (TTL 1290/2002 4 luku 1 4 kohta). 1.1.2014 lukien yritystoimintaa harjoittava tai omaa työtä tekevä voi osoittaa toimintansa sivutoimisuuden työskentelemällä yritystoimintaan liittymättömässä työssä entistä lyhyemmän kauden. Aiempi päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa ei estä työttömyysetuuden saamista, jos henkilöllä on riittävä yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen aikainen muu työhistoria. Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole työttömyysturvalain soveltamisen kannalta merkitystä 1.1.2013 lukien. Jos asiakas vetoaa yritystoiminnan keskeyttämiseen (esim. pöytälaatikkoyritykseen), on ratkaisutoiminnassa selvitettävä, onko yritystoimintaa olemassa (TTL 2 luku 5 ) vai onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna (TTL 2 luku 6-8 ). Yritystoiminta tai siihen rinnastettavalla tavalla oman työn tekeminen on päätoimista, jos sen vaatima työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Ratkaisevaa on siis työmäärä eikä se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. TE -toimisto antaa estävän lausunnon Y2, jos hakijalle ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa. Estävä lausunto Y3 annetaan, jos hakija työllistyy päätoimisesti omassa työssään. Yritystoimina on sivutoimista, jos sen edellyttämä työmäärä ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos asiakas on vähintään 6 kuukautta harjoittanut yritystoimintaa muun kokoaikatyön ohella ja jää tästä päätyöstään työttömäksi yritystoiminnan jatkuessa entisen laajuisena. Yritystoiminta maataloudessa voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos tuotantosuunta tilalla muuttuu. Tuotantosuunnan muuttumisesta voi olla kyse silloin, kun karja myydään ja pellot vuokrataan tai vain osa niistä jätetään omaan viljelyyn. Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työ määrältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TEtoimisto antaa esteettömän lausunnon Y4, jos hakijan yritystoiminta tai oma työ on sivutoimista. Kausiluontoinen yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaansa luonnonolosuhteista johtuen vain osan vuotta. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ei ole enää 1.1.2013 lukien merkitystä yritystoiminnan kausiluonteisuutta arvioitaessa. Kausiluontoisia yrittäjiä voivat olla esimerkiksi eräät torikauppiaat, puutarhaviljelijät ja kalastajat. TE-toimisto ratkaisee yritystoiminnan kausiluontoisuuden ja antaa henkilön oikeudesta työttömyysturvaan Kelalle sitovan lausunnon. 19
Koska kausiluontoisella yrittäjällä yritystulo kohdentuu vain työskentelyaikaan, voidaan työttömyysetuus maksaa työttömyysajalta täysimääräisenä muut etuuden määrään vaikuttavat seikat huomioiden. Ansiotuloa yritystoiminnasta ei tuolloin huomioida sovittelussa. Asiakas ei ole työttömänä niinä aikoina, joina hän harjoittaa ammattiaan. Työssäoloaika huomioidaan yrittäjän työssäoloehtoon. Työttömyysaikana työssäoloehto ei kerry, vaikka eläkevakuutukset olisivat riittävän suuruiset ja voimassa. Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Omaa työtä voivat olla erilaiset itsenäisen työskentelyn muodot, joita varten ei ole velvollisuutta ottaa YELtai MYEL -vakuutusta, ja joita ei muutoinkaan tehdä työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa eikä työ- tai virkasuhteessa. Tyypillisesti omaa työtä voivat olla tieteen ja taiteen harjoittaminen ja muu sellainen itsenäinen omaan lukuun työskentely, jota ei tehdä minkään yhtiömuodon kautta tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana rekisteröidyllä toiminimellä. Omassa työssä työllistyviä henkilöitä ovat usein esimerkiksi kielenkääntäjät, tulkit ja freelancerit. (TTL 1290/2002 1 luku 6 ). Kuka on yrittäjä? - 28.06.2013 Kuka on yrittäjä? Työttömyysturvalain 1 luvun 6 :ssä määritellään, ketä pidetään työttömyysturvalakia sovellettaessa yrittäjänä. TE-toimisto tutkii aina työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. TE-toimisto arvioi, onko henkilö yrittäjä ja työllistyykö hän yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Myös Kela voi joutua välillä selvittämään, onko henkilöä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä vai onko hän palkansaaja. Näin voi käydä esimerkiksi ratkaistaessa henkilön oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tai selvitettäessä työssäoloehdon täyttymistä tai myyntivoiton jaksottamista. YEL-/MYEL-vakuutetut Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on päätoimista yritystoimintaa varten velvollinen ottamaan itselleen yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen vakuutuksen. Jos asiakkaalla on pakollinen YEL- tai MYEL-vakuutus, häntä pidetään aina yrittäjänä eikä omistusosuuksia ja asemaa yrityksessä tarvitse selvittää. Asiakkaan yrittäjäeläkevakuutuksen voimassaolo ei tee hänestä vielä päätoimista yrittäjää, vaan yritystoiminta voi olla sivutoimista. Vapaaehtoisella YEL- tai MYEL-vakuutuksella ei ole samaa merkitystä kuin pakollisella vakuutuksella. Vapaaehtoisen YEL- tai MYEL -vakuutuksen ottaminen ei tee asiakkaasta automaattisesti yrittäjää työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla. Jos asiakas on elinkeinonharjoittaja tai jos asiakkaalla on yhtiömuotoinen yritys (KY, AY, OY) tai toiminimi, hän kuuluu pääsääntöisesti YEL-vakuutuksen piiriin. MYEL-vakuutettuja ovat maatilatalouden harjoittajien lisäksi ammattikalastajat ja poronomistajat. MYEL-vakuutuksen ottanutta apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä. Asiakkaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaolon sekä vakuutuksen työtulon määrän näet valitsemalla asiakkaan HEKY:ltä jatkotoiminnon 'Työeläkkeet ja korvaukset' -> YEL/ MYEL-työtulot. 20
Yrittäjäksi katsotaan myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu asiakas, jos hänellä on asemansa tai oman tai perheenjäsentensä omistuksen kautta määräysvaltaa yrityksessä niin, että hän voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä yrityksessä. Yrityksen osaomistajat Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Samoin osaomistajaksi katsotaan asiakas, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee osakeyhtiössä tai muussa yhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Esimerkki 1 Raili työskentelee OY:ssä palkanlaskijana eikä näin ollen ole johtavassa asemassa. Hän kuitenkin omistaa yhtiön osakkeista 50 % ja hänet katsotaan tällä perusteella yrittäjäksi. Asiakasta pidetään yrittäjänä vain siinä tapauksessa, että hän tosiasiallisesti työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei tee henkilöstä yrittäjää, jos hän todistettavasti ei työskentele yrityksessä. Asiakasta ei voida pitää yrittäjänä esimerkiksi silloin, kun hän omistaa 100 % osakeyhtiöstä, mutta esittää selvityksen siitä, että kyseessä on ns. pöytälaatikkoyritys, jolla ei ole minkäänlaista toimintaa. Toisaalta asiakas, jolla itsellään ei ole lainkaan omistusosuutta yrityksestä, mutta joka työskentelee siinä, katsotaan yrittäjäksi, jos hänen perheenjäsenellään on yrityksessä edellä kerrottu omistusosuuteen perustuva määräämisvalta. Johtavassa asemassa osakeyhtiössä ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Kommandiittiyhtiössä määräysvaltaa käyttää vastuunalainen yhtiömies ja avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet yhdessä. Esimerkki 2 Liisa työskentelee OY:ssä talousjohtajana. Liisa omistaa 49 % yhtiön osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Liisa ei osallistu säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Liisaa ei pidetä yrittäjänä. Esimerkki 3 Tuomas työskentelee OY:ssä, jonka osakkeista hän omistaa 15 %. Tuomas on OY:n toimitusjohtaja. Tuomas on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla johtavassa asemassa, jolloin yrittäjyyden määritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella. Perheenjäsenet yrittäjinä Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso sekä samassa taloudessa asuva lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös avopuoliso sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö. Jos lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi muuttaa eri talouteen, ei häntä enää pidetä tässä tarkoitettuna perheenjäsenenä. 21
Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan. Lue lisää siitä, keitä työttömyysturvalakia sovellettaessa on pidettävä puolisoina kappaleesta Puoliso (linkki ohjeen kohtaan 5.3.1) Yrittäjä, omaa työtä tekevä vai palkansaaja Aina ei ole selvää, pidetäänkö asiakasta palkansaajana vai yrittäjänä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevänä. Perinteisen yritystoiminnan ja palkkatyön välillä on harmaa alue, jolla työskentelevät voivat olla joko itsenäisiä yrittäjiä tai ammatin harjoittajia taikka vaihtoehtoisesti palkansaajia. Omaa työtä tekevän henkilön erottaminen palkansaajasta ja yrittäjästä on tärkeää, koska pelkästään oma yritystoimintaan rinnastettava työ ei kerrytä yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi yritystoiminnassa tai omassa työssä saadun tulon sovittelussa soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva enimmäistyöaika ja edellytys työajan valvomisesta koskevat vain palkansaajaa, eivät yrittäjää ja omaa työtä tekeviä. Jos asiakkaalla on YEL-tai MYEL-vakuutus, ei tulkintaongelmaa ole, vaan asiakas on yrittäjä. Muussa tapauksessa pitää selvittää, tekeekö asiakas ansiotyötä olematta työ-, virka- tai toimisuhteessa. Arvioitaessa, onko kyseessä työsopimussuhteinen työ, huomiota kiinnitetään ensinnäkin siihen, onko työnantajalla direktio-oikeus eli mahdollisuus työntekijän johtoon ja valvontaan. Direktio-oikeuden puuttumisesta voi olla osoituksena esimerkiksi se, ettei kiinteästä työajasta ole sovittu. Palkansaajiksi katsotaan esimerkiksi ravintola-alalla toimivat ekstraajat sekä taksirengit. Tällöin työnantajalla katsotaan olevan direktio-oikeus. Ekstraajat tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisina tämän toimipaikassa edeltä käsin laadittujen työvuorolistojen perusteella. Myös taksinkuljettajien kohdalla työnantajan valvontamahdollisuus on yleensä selvä. Merkitystä on myös palkan ennakonpidätyksen ja sivukulujen maksamisella. Työnantajan hoitamaa ennakonpidätystä ja varsinkin palkan sivukulujen maksamista voidaan yleensä pitää osoituksena palkkatyöstä. Asiakkaan oleminen ennakkoperintärekisterissä tai alv-velvollisten rekisterissä ovat merkkejä mahdollisesta yritystoiminnan harjoittamisesta. Sitä, että henkilö käyttää omia tai itse vuokraamiaan työvälineitä, voidaan kokonaisharkinnassa pitää viittauksena siihen, että henkilö on yrittäjä. Näin on etenkin silloin, kun kyse on arvokkaista työvälineistä. Yksistään tällä perusteella rajanvetoa ei kuitenkaan voida tehdä, koska tietyillä aloilla on tavallista, että työsuhteisetkin työntekijät käyttävät omia kalliitakin työvälineitään. Taiteilijoiden, kääntäjien ja toimittajien kohdalla on usein kyse siitä, että asiakas myy oman, itsenäi sesti valmistamansa suoritteen olematta työsuorituksen aikana mitenkään työnantajan työnjohdollisen määräysvallan alaisena. Kun toiminnassa yleensä vielä käytetään omia työvälineitä, edellä mainittu jen henkilöiden on yksittäistapauksissa usein katsottu olevan yritystoimintaa harjoittavia tai siihen rinnastettavalla tavalla omassa työssä työskenteleviä. Yrittäjänä tai omassa työssään työllistyneen henkilön työvoimapoliittiset edellytykset saada työttö-myysetuutta ovat muuttuneet 1.1.2013. 22
Yritystoiminnassa tai omassa työssään työllistyneen katsotaan työllistyvän ko. toiminnassa yritys-toiminnan aloittamisesta sen kokonaan lopettamiseen saakka. Toiminnan keskeyttämisellä ei ole merkitystä työttömyysturvaetuuden kannalta. Epäselvissä tilanteissa ratkaisu siitä, onko kysymyksessä oma työ vai palkansaajana tehty työ vai yrittäjyys, on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa työsopimuslain mukaiseen työnantajaasemaan ja työn johto- ja valvontavaltaan. On kuitenkin huomattava, että tietyt työt ovat sellaisia etteivät ne edellytä päivittäistä työn johto- ja valvontavallan käyttämistä ja tämän työsuhteen tunnusmerkin täyttymiseksi riittää mahdollisuus tosiasialliseen työn johtamiseen ja valvontaan. Työsopimuslain mukaan työsuhteen olemassa oloa ei estä sekään, että työ tehdään työtekijän kotona ja hänen työvälineillään (kotityöntekijä). Palkan ennakonpidätystä, otettuja työntekijän lakisääteisiä vakuutuksia ja palkan sivukulujen maksamista voidaan pitää osoituksina työsuhteesta ja palkkatyöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. Se, että henkilö on verottajan ennakkoperintä- tai alvrekisterissä, viittaa puolestaan yritystoimintaan. Jos työnsuorittaja kantaa itse yrittäjänriskin (maksaako asiakas vaiko ei ), solmii tilaajan kanssa erillisiä toimeksiantosopimuksia omaan lukuunsa, hallitsee tai omistaa itse työvälineet ja/tai työtilat (vaikka ei ole kotityöntekijä), järjestää työnsä ja työaikansa itsenäisesti tai päättää työn tilaajalta perimästään vastikkeesta itsenäisesti (hinnoittelu), puhuvat ko. seikat sen puolesta, että työnsuorittaja ei ole palkansaaja, vaan pikemminkin yrittäjä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tekevä. Näitä kriteerejä voidaan käyttää kokonaisharkintaa tehtäessä. TE- toimisto harkitsee, täyttääkö henkilö työttömyysturvalain 2 luvun 5 9 :ssä mainitut työvoimapoliittiset edellytykset. Mikäli taas on kyse yrittäjänä tai omassa työssään yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla työllistyneen henkilön työttömyysetuuden sovittelusta tai myyntivoiton jaksottamisesta, harkinnan tekee Kela. Epäselvissä tilanteissa voidaan pyytää työvoimapoliittinen lausunto TE-toimistolta, jotta voidaan ratkaista onko henkilö palkansaaja vaiko päätoimisesti (Y2 tai Y3) tai sivutoimisesti (Y4) omaa työtä tekevä tai yrittäjä. Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä Palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä pidetään yrittäjää, joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan määräämällä tavalla jolla on vain harvoja toimeksiantajia jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa yritystoiminnan harjoittamista varten ja jolla ei työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen vuoden aikana ole ollut palkattuja työntekijöitä muuten kuin satunnaisesti. Määritelmällä on merkitystä arvioitaessa, onko henkilön työskentely yrityksessä päättynyt ja hän hakee työttömyysetuutta. Jos henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä, ja hän vetoaa työskentelynsä päättymiseen, hänen täytyy esittää selvitys toimeksiantosuhteen päättymisestä. Hän ei myöskään saa työllistyä päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi, jotta saisi työttömyysetuutta. ( TTL 2 luvun 6 1 momentti ja 6 3 momentti) 23