Matkaraportti 11.11. 20.12.2013 Mettendorf, Saksa Seija Pramila SR12 sisustusrakentaja-artesaani Kalajoen ammattiopisto
Hain työharjoittelupaikkaa ulkomailta, koska koin että työkokemuksesta ulkomailla tulee olemaan paljon hyötyä tulevaisuudessa, niin henkilökohtaisesti kuin myös ammatillisesti. Koska sisustusrakennusala on koulussamme melko uusi ala, mahdollisia yhteistyökumppaneita ei ollut vielä paljoa tarjolla. Kansainvälisyyskoordinaattorimme löysi kuitenkin saksalaisen ystävänsä kautta mahdollisen yhteistyökumppanin ja sähköpostiviestittelyn jälkeen kävi ilmi että paikka sopi minulle täydellisesti. Olin opiskellut saksan alkeet yläasteella ja kerrannut ne lukiossa, joten osasin kieltäkin hieman. Mettendorf, jossa työharjoittelupaikkani sijaitsi, on pieni 1200 asukkaan kylä. Miettiessämme asumisjärjestelyitä yhdessä tulevan työpaikkaohjaajani kanssa, päätimme, että muutan Trieriin, noin 40 kilometrin päähän työpaikastani, koska siellä asuessani minulla olisi enemmän mahdollisuuksia tutustua muihin opiskelijoihin. Kuva 1 Mettendorfin ja Trierin sijainti kartalla Asumisjärjestelyissä oli aluksi ongelmia, koska asunto, johon minun piti muuttaa Trierissä, olikin ehditty vuokrata eteenpäin. Työpaikkaohjaajani löysi minulle kuitenkin uuden kimppakämpän, jossa asui kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Sain kämppiksieni yhteystiedot ja sovimme Skype-treffit tutustuaksemme paremmin.
Ostaessani lennot Saksaan, valitsin lennot halvimmasta päästä. Niinpä luvassa oli paljon vaihtoja. Ensimmäisenä lensin Oulusta Helsinkiin. Helsingistä matka jatkui Osloon ja lopuksi lensin Oslosta Frankfurtiin. Frankfurtiin saapuessani minulla oli 30 minuuttia aikaa ehtiä junaan, joka lähti toisesta päästä rakennusta. Lentokenttä osoittautui todella suureksi ja koska en ollut ostanut junalippua etukäteen, myöhästyin junasta. Infotiskillä kävi ilmi, että kyseinen juna oli viimeinen Trieriin sinä iltana ja jouduin viettämään koko yöni Frankfurtin lentokentällä. Kävi myös ilmi, että Frankfurtista Trieriin ei mennyt lainkaan suoria yhteyksiä, joten jouduin vaihtamaan junaa Koblenzissa, josta sitten jatkoin matkaa Trieriin junalla. Vaihdot olivat todella nopeita ja saksalaiset noudattavat tarkkaan kellonaikoja, joten minun täytyi juosta ehtiäkseni seuraavaan junaan. Saavuttuani Trieriin, kämppikseni tuli minua juna-asemalle vastaan. Kimppakämppäni osoittautui todella suureksi (yli 100 neliöitä) ja mukavaksi. Myös kämppikseni olivat todella ystävällisiä ja mukavia. Kuljin Trieristä Mettendorfiin työpaikkaohjaajani kyydillä. Työmatkan ja palkattoman ruokatunnin vuoksi työpäiväni olivat todella pitkiä. Lähdimme matkaan joka aamu klo 8.15 ja olin takaisin Trierissä asunnollani klo 19.30. Pitkien työpäivien vuoksi sovelsimme hieman työviikkoani ja sain muutaman vapaapäivän.
Suoritin työharjoitteluni Hubor&Hubor nimisessä suuressa sisutusarkkitehti- ja huonekalumyymäläfirmassa. Sisustusarkkitehtitoimiston ja myymälän lisäksi yritys valmisti itse huonekaluja ja omisti myös viinikellarin. Kuva 2 Myymälä Kuva 3 Myymälä sisältä
Kuva 4 "Red Box" Kuva 5 Keittiö-osastoa
Kuva 6 Keittiö-osastoa Kuva 7 Sohva-osasto
Kuva 8 Sisustusarkkitehtitoimisto Kuva 9 Työpiste
Ensimmäiset päivät olivat suurimmaksi osaksi vanhojen ja uusien projektien esittelyä. Sovimme työpaikkaohjaajamme kanssa, että hän selostaa minulle työtehtävät englannin kielellä. Olin kuullut, että saksalaisten englanninkielen taito on melko heikkoa, mutta kävikin ilmi, että melkein kaikki työpaikallani puhuivat englantia jopa paremmin entä minä. Kuva 10 Vanhojen projektien esittelyä Kuva 11 Vanhojen projektien esittelyä
Kuva 12 Uusi projekti Aluksi työtehtäviini kuuluivat kaikenlaiset työt, mitä heillä oli tarjolla. Autoin yrityksen sihteeriä toimistotöissä ja projektien dokumentoinnissa. Sain myös auttaa asiakastilaisuuksien valmistelussa, kuten huonekalusuunnittelija-opiskelijoiden tutustumiskierroksen järjestämisessä sekä 2000 asiakkaan pikkujoulujen järjestämisessä. Tein harjoituksia yrityksen CAD-ohjelmalla ja opittuani ohjelman käytön, tehtäväni oli enimmäkseen pohjapiirustusten laatiminen ja muutoksien tekeminen pohjapiirustuksiin. Sain myös tehdä omia ehdotuksia asiakkaille. Eräs asiakkaistamme oli hotelli-ravintola Kickert. Menin paikan päälle yhdessä työpaikkaohjaajani kanssa ja otimme mitat ravintolasta käyttäen laseria ja mittaa. Alustavien käsin tehtyjen pohjapiirustusten jälkeen piirsin pohjapiirustukset CADillä. Harjoittelin myös kultaista leikkausta tehdessäni suunnitelmaa seinäkoristuksesta erääseen ravintolaan Trittenheimissä.
Kuva 13 Sähköpiirustukset
Joulun lähestyessä tein myös jouluesillepanoja ja tehtäviini kuului muun muassa 40 joulukuusen koristelu myymälässä ja myymälän ulkopuolella. Kuva 14 Jouluesillepano myymälässä Kuva 15 Jouluesillepano myymälässä
Osallistuin myös asiakastapaamisiin Mettendorfissa sekä lähikaupungeissa. Kävimme mittaamassa myyjän kanssa erään asiakkaan kattohuoneiston Luxembourg Cityssä, olin tapaamisessa Meerfeldissä eräällä hotellilla sekä tapaamisessa, jossa opin kuinka valaisimet merkitään pohjapiirustuksiin. Kuva 16 Luxembourg City Kuva 17 Valaisinpalaveri
Tein myös Hubor&Huborin myymälästä pohjapiirustuksen, josta suunnittelijat voivat tulevaisuudessa tarvittaessa kopioida huonekaluja tuleviin projekteihin. Lisäsin piirustuksiin myös tuotteiden nimet hakemalla ne yrityksen käyttämästä Ecero -ohjelmasta, joten opin tätä myötä myös paljon huonekalujen nimiä saksaksi. Myös tuotenumerot, brändit ja materiaalit sekä hinnat tulivat tutuksi. Lisäksi piirsin tarkat piirustukset muutamasta yrityksen tehtaan tuottamasta huonekalusta. Opin myös yrityksen käyttämän värikartan ja kuinka pohjapiirustukset taitellaan ja arkistoidaan oikealla tavalla. Vapaapäivinäni vietin aikaa kämppäkavereideni ja työpaikkaohjaajani kanssa, kävin erilaisissa opiskelijatapahtumissa, shoppailin Trierissä ja Luxembourgissa ja kiertelin turistikohteissa sekä joulutorilla. Kuva 18 Trierin keskusta
Kuva 19 Trierin keskusta Viimeisenä päivänä Saksassa pääsin vielä työpaikan pikkujouluihin, josta lähdinkin suoraan takaisin kohti Suomea. Paluumatka ei mennyt myöskään ilman ongelmia. Saapuessani Frankfurtin lentokentälle, luulin jo että olin oppinut tuntemaan koko lentokentän viettäessäni tulomatkalla koko yöni siellä, mutta lentokenttä oli vielä suurempi mitä muistelin. Lisäksi matkalaukkuni painoi liikaa, joten jouduin siirtämään osan tavaroista käsimatkatavaroihini. Saavuttuani Kööpenhaminaan, emme saaneet poistua lentokoneesta, koska eräs matkustajista sai pahan kohtauksen ja jouduimme odottamaan ambulanssin tuloa. Myöhästyin siis seuraavasta lennosta joka olisi lentänyt Kööpenhaminasta Osloon sekä sen myötä myös seuraavan vaihdon joka olisi mennyt Oslosta Helsinkiin. Hetken Kööpenhaminan lentokentällä ihmeteltyäni, tajusin mennä kysymään uutta lentolippua, jonka sainkin onneksi ilmaiseksi, ilman pysähdystä Oslossa. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin erittäin tyytyväinen työharjoittelujaksoon. Ulkomailla vietetty aika vahvisti paljon kielitaitoa ja vieraiden kulttuurien tuntemusta sekä itsenäisyyttä sekä vastuullisuutta. Suosittelen!