3.11 Uskonto. on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.

Samankaltaiset tiedostot
Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

USKONTO Opetuksen tavoitteet Arviointi

Evankelisluterilainen uskonto

3DNROOLVHWNXUVVLW 8VNRQQRQOXRQQHMDPHUNLW\V8(

7.10. Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

Uskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Lyhyet kurssikuvaukset

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

5.12 Elämänkatsomustieto

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

SEUDULLISET LUKIOKURSSIT. Oppimisen oivalluksia -online

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EV. LUT. USKONTO. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

ORTODOKSINEN USKONTO. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 3-6 VUOSILUOKAT

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

Evankelis-luterilainen uskonto. Opetuksen tehtävä. Oppiaineen yleistavoitteet

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Opetuksen tavoitteet

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Liite 6. Katsomusaineiden opetus. Katsomusaineiden opetus. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

Opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Lyhyet kurssikuvaukset

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9

Elämänkatsomustieto

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

MIKÄ TUOTOS SYNTYY? Kuinka arvioidaan? Yhteiskuntaoppi S1, S2 T1, T2, T3 L1, L2 Oppimispäiväkirja T7, T11 T4, T5 T5, T7

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

YHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet

Ekumeniikka ja uskontodialogi. Syyslukukausi 2017

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

AIHEKOKONAISUUDET USKONNOSSA

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Lukion muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet Opetushallitus

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma

Evankelisluterilainen uskonto. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet. Keskeiset sisällöt

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa Arto Kallioniemi

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

MIHIN OPPIAINEISIIN JA KURSSEILLE MAAILMA 2O3O SOPII?

Pekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa

Schulcurriculum Ethik

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Lyhyet kurssikuvaukset

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

PAKOLLISTEN JA SYVENTÄVIEN KURSSIEN SISÄLLÖT

Pakolliset kurssit. 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET01)

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Miltä maailma näyttää?

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9. Oppiaineen tehtävä

Transkriptio:

3.11 Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan. Opetuksen tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia. Arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot.

Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Yhteistyötahot Uskonnon opiskelussa yhteistyökumppaneita ovat Oulun ev.lut. seurakunnat, ortodoksinen ja katolinen seurakunta sekä muut uskonnolliset yhteisöt. Kurssien suoritusjärjestys Kurssilla UE1 perehdytään uskonnon peruskäsitteisiin ja uskontoon ilmiönä, joten se on suositeltavaa suorittaa ennen muita uskonnon pakollisia ja syventäviä kursseja. Kurssin UE6 voi suorittaa vasta pakollisten kurssien jälkeen. Kurssien itsenäinen suorittaminen Kurssin itsenäisestä suorittamisesta ja sen edellyttämistä tehtävistä on sovittava aineen opettajan kanssa. Kurssia UE3 Ihmisen elämä ja etiikka ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti, koska lähiopetuksessa toteutuva aktiivinen vuorovaikutus on keskeistä kurssin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kurssia UE6 ei voi suorittaa itsenäisesti. 3.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto Pakolliset kurssit 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

uskonnon määrittely ja tutkiminen uskonnon ydinkysymykset uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa Raamattu pyhänä kirjallisuutena yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys oman katsomuksen tunnistaminen ja rakentaminen sekä toisten katsomusten tunteminen ja arvostaminen oman perustellun mielipiteen muodostaminen ja ilmaiseminen ja toisten mielipiteen kunnioittaminen uskonto yhteiskuntaa luovana, uudistavana ja säilyttävänä tekijänä kansalaisuskonnon käsite Hyvinvointi ja turvallisuus uskonto hyvinvointia ja turvallisuutta luovana ja vaarantavana tekijänä Kestävä kehitys erilaisten katsomusten analysointi haastaa pohtimaan kestävää elämäntapaa Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus uskonnon luonteen ja merkityksen ymmärtäminen väylänä keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvaan monikulttuurisuuteen Uskonnon ja Raamatun vaikutus suomalaisiin, eurooppalaisiin ja yleisinhimillisiin arvoihin ja kulttuuriin (esimerkiksi taide ja juhlaperinne) Viestintä ja mediaosaaminen uskonnon vaikutusten havaitseminen mediassa mediakriittisyys uskontoja käsittelevän materiaalin tulkinnassa 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan. kristillisen kirkon synty alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon lännen kirkko keskiajalla

idän kirkon kehitys reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu kirkkohistoriallisten kehityslinjojen havaitseminen Oulussa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys kristinuskon rooli valta- ja vastakulttuurina eri yhteiskuntajärjestelmissä eri aikakausina kristinuskon vaikutus ihmisoikeuksien toteutumiseen Hyvinvointi ja turvallisuus sosiaalisen auttamisen historia ja nykypäivä, esimerkiksi lähimmäisen auttaminen ja sairaanhoito kirkon historian vaiheissa, kirkollinen diakoniatyö Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus kristinuskon ja kristillisten kirkkojen kulttuurinen vaikutus Suomessa ja muualla maailmassa opiskelijan omien kultturisten juurien tunnistaminen ja kulttuuri-identiteetin selkiytyminen Viestintä ja mediaosaaminen kristinusko ja kristilliset kirkot mediassa tuottajina ja kohteina 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita. ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta hyvän ja pahan käsitteet kristillinen etiikka ja etiikan teoriat yksilöeettisiä kysymyksiä yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ihmisoikeudet ja niiden soveltaminen oman perustellun ja kriittisen mielipiteen muodostaminen, sen esittäminen ja siitä keskusteleminen toisten mielipiteitä kunnioittaen työn etiikka ja merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle Hyvinvointi ja turvallisuus omien näkemysten ja tunteiden ilmaisu vuorovaikutustilanteissa ristiriitaisten tilanteiden kohtaaminen ja käsittely Kestävä kehitys ihmisen elämäntapojen ja luonnon välisen suhteen ongelmien käsittely tuotannon, markkinoinnin ja kulutuksen etiikka Suomen ev.lut. kirkon ympäristöohjelman tarjoamat näkökulmat Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus monikulttuurisen yhteiskunnan tuomat haasteet Teknologia ja yhteiskunta tiedon, teknologian ja luonnon käyttämiseen liittyvät kysymykset tekniikan sovellusten ja ihmisarvon välinen suhde Viestintä ja mediaosaaminen tiedonvälityksen ja kaupallisen median eettiset kysymykset Syventävät kurssit 4. Uskontojen maailmat (UE4) tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät uskontojen pyhät kirjat ja oppi uskontojen eettiset ohjeet uskontojen kultit ja rituaalit uskontojen suuntaukset uskonnot ja yhteiskunta

Hyvinvointi ja turvallisuus uskonnot hyvinvointia ja turvallisuutta luovana ja vaarantavana tekijänä Kestävä kehitys uskontojen näkemykset ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus muiden uskontojen tuntemus osana kulttuurista lukutaitoa monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen valmiuksien saaminen kulttuurien väliseen toimintaan Viestintä ja mediaosaaminen tiedotusvälineiden antama kuva uskonnoista 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta. muinaissuomalainen uskonto Suomen kirkkohistorian yleislinjat luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa ei-kristilliset yhteisöt Suomessa kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan uskonto ja uskonnot Oulussa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmista Hyvinvointi ja turvallisuus uskonnon ja uskonnollisen yhteisön elämäniloa antava ja eheyttävä vaikutus uskonnollisten yhteisöjen tarjoamat tukiverkostot elämän kriisitilanteissa uskonto ja uskonnollinen yhteisö hyvinvoinnin ja turvallisuuden horjuttajana Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus suomalaisen yhteiskunnan katsomuksellinen ja uskonnollinen moni-ilmeisyys oman identiteetin jäsentäminen osana suomalaista katsomusperinnettä uskonto suomalaisessa taiteessa Viestintä ja mediaosaaminen Suomessa toimivien uskonnollisten yhteisöjen vaikutus ja näkyminen mediassa

Koulukohtainen kurssi (0,5 kurssia) 6. Kertauskurssi (UE6) Kurssin tavoitteena on kerrata uskonnon keskeiset oppisisällöt syventää opiskelijan käsitystä uskonnosta kulttuuria luovana ja ylläpitävänä tekijänä harjoitella reaalikoetehtäviin vastaamista uskonnon luonne ja merkitys kristinuskon ja kristillisten kirkkojen historia kristinuskon dogmatiikka ja etiikka maailmanuskonnot uskonto Suomessa ja suomalainen usko Kertauskurssin aiheisiin sisältyvät kaikki aihekokonaisuudet siten kun kunkin pakollisen ja syventävän kurssin yhteydessä on todettu. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty merkinnällä